DVD-levyt

Yleiset kysymykset

Millä menetelmällä DVD-levyn kuva on pakattu ?

DVD-levyn videokuvan pakkauksessa käytetään MPEG-2 kuvanpakkausta. DVD-levylle saa yhdelle puolelle mahtumaan reilut kaksi tuntia videokuvaa 4.69 megabittiä sekunnissa kuvan datanopeudella.

DVD FAQ kertoo DVD-levyllä olevasta videoformaatista seuraavaa:

  • DVD-levy sisältää yhden vakionopeuksisen (CBR) tai vaihtuvanopeuksisen (VBR) MPEG-2 streamin
  • Tämän MPEG-2 stramin formaatti on rajoitettu osajoukko MPEG-2 Main Profile at Main Level (MP@ML) standardista
  • Muita sallittuja muotoja ovat MPEG-2 SP@ML ja MPEG-1 (CBR ja VBR versiot)
  • Tyypilliset koodatut kuvanopeudet ovat: 24 kuvaa/s (filmimateriaali), 25 kuvaa/s (625/50 PAL) ja 29.97 kuvaa/s (525/60 NTSC)
  • Käytetyt standardiresoluutiot ovat 720x480 (525/60 NTSC materiaalille) ja 720x576 (625/50 PAL/SECAM materiaalille)
  • DVD-standardi antaa tuen myös muutamille pienemmille resoluutioille (kuten esim. 352x576, 352x480, 352x288 ja 352x240), joskaan niitä ei leffalevyillä käytetä käytännössä koskaan.
  • Kuvat on samplatty 4:2:2 ITU-R BT.601 tai 4:2:0 Y'CbCr-muodossa
  • Raakamateriaalissa jokaiselle pisteelle on allokoitu keskimäärin noin 12 bittiä, joten ennen videokompressointia datanopeus on luokkaa 99-125 Mbit/s
  • Levyllä oleva äänidata on multipleksattu kuvadatan joukkoon

DVD-formaatti kärsii edelleen NTSC- ja PAL-formaattien erosta kuten muutkin videoformaatit (videokasetti, laserdisc), koska eri videostandardeille talletettu kuva on talletettu eri tavoin levylle. Vaikka materiaali on DVD-levyllä digitaalisessa muodossa, ei sitä voi helposti esittää monessa eri formaatissa ulos, johtuen näiden eri formaattien erilaisista resoluutioista ja kuvataajuuksista. Tarkoituksena DVD:n kanssa ei näytä olleen tarkoituksena saada mitään maailmankattavaa systeemiä, jossa levyjä voi helposti hankkia mistä tahansa. Jo aluekoodit osoittavat tämän.

Jos filmimateriaali on talletettu levylle 24 kuvaa/s muodossa (yleisin tapa), niin NTSC-ulostuloon se esitetään 2-3 pulldown-menetelmällä ja PAL-ulostuloon 4% nopeutettuna (standardit menettelyt filmien esittämiseen televisiossa). Koska PAL-levyissä elokuva esitetään 4% nopeammin, on näiden ääni yleensä erikseen käsitelty niin, että se ei kärsi liikaa tästä nopeuttamisesta.

Eli jollain DVD-levyllä voi olla normaalin MPEG-2-kuvan sijasta MPEG-1-kuvaa. DVD FAQ:ssa mainitaan lisäksi seuraavaa: koska maailmalla on ennestään jo runsaasti MPEG-1 pakkauksella tallennettua materiaalia, niin joillain halvoilla DVD-levyillä käytetään tätä vanhaa MPEG-1 dataa suoraan, joten tulos ei ole täyden DVD-laadun mukainen (kuvanlaatu lähinnä VHS-videon luokkaa).

Miten DVD-levyn resoluutio ja TV-lähetysten resoluutio suhtautuvat toisiinsa ?

Television kuvassa olevaa resoluutiota on hiukan hankala muuttaa suoraan pikseleiksi, koska yleensä televisiosta katsotaan analogisia yleisradiolähetyksiä. Hommaan vaikuttaa valtava määrä erilaisia tekijöitä, kuten katsottavan signaalin laatu ja tyyppi, luminanssille ja värille varattu kaistanleveys, oman TV-vastaanottimen laatu, tuotantolaitteet, overscanin määrä jne.

Yleisesti televisiopuolen digitaalituotannossa studioissa käytetään joko resoluutiota 720x576 tai sitten 704x576. Se, kuinka paljon tuosta informaatiosta sitten TV-ruudullasi lopulta näet, onkin toinen juttu.

Millä menetelmällä DVD-levyn ääni on talletettu levylle ?

Mahdollisia äänenkoodaustapoja ovat:

  • Dolby Digital (ennen tunnettiin nimellä AC-3)
  • LPCM
  • MPEG Audio
  • DTS

DVD-soittimen Dolby Digital (AC-3) -dekooderipiiri osaa miksata Dolby Digital -ääniraidan 2-kanavastereoksi (ja mahdollisesti vielä tehdä siihen samalla Dolby Surround-koodauksen). Levyllä ei siis tarvita erillistä 2-kanavaista ääniraitaa (vaikka kyllähän sekin mahdollista sinne on laittaa, samoin kuin erikieliset ääniraidat jne.).

DVD-standardin mukaan kaikissa levyissä tulee olla Dolby Digital -raita, paitsi Euroopassa joko MEPG tai DD. Eurooppalaisissakin DVD-levyissä Dolby Digital -ääniraita on käytännössä levyjen määrässä murskaavan ylivoimainen MPEG-äänellä varustettuihin verrattuna.

Mitkä ovat kaikki DVD-levyillä olevat ääniformaati

DVD-levyillä voidaan käyttää ainakin seuraavia äänijärjestelmiä:

  • PCM 44kHz 16bit (Pulse Code Modulation): Tavallinen CD audio levyilt{ tuttu pakkaamaton kaksikanavainen ääniraita
  • PCM 96kHz 24bit (Pulse Code Modulation): Tuloaan tekevän Super audio äänijärjestelmän dvd versio, jota dvd ympäristössä kutsutaan dvd-audioksi.
  • DD 5.1 (Dolby Digital 5.1): Erillinen (diskreetti) 5.1- kanavainen surround ääniraita koodattuna AC-3 bittivirraksi. Kuunneltuna Dolby Digital äänijärjestelm{n kautta ääni kuullaan kaikista viidestä kaiuttimesta (vasen,keski,oikea,takavasen,takaoikea) ja erillisestä matalien äänien kanavan subwooferista (.1 kanava). Tämä on yleisimmin DVD-levyllä käytetty monikanavaäänen koodaus. Joissain DVD-levyissä tästä käytetään myös nimeä Dolby Surround 5.1.
  • DD 4.1: Muuten samanlainen kuin Dolby Digital 4.1, mutta ilman keskikanavaa.
  • DD 1.0, DD 1.1, DD 2.0, DD 2.1, DD 4.0: Dolby digital-äänikoodauksen versioita vähemmälle kuin viidelle kaitinkanavalle.
  • DTS 5.1 surround (Digital Theater Sound): Surround-äänijärjestelmä, joka vastaa kanavakokoonpanoltaan Dolby Digital 5.1:tä. Käyttää suurempaa bittivirtaa ja eri koodausta kuin Dolby Digital. JOtkut kultakorvat väittävät ääneltään Dolby Digital 5.1:tä paremmaksi.
  • Dolby Digital 5.1 EX: Dolby Digital 5.1:n variaatio, jossa kolme takakaiutinta (keskikanava muodostettu matrisoimalla kahdesta takaäänikanavasta). Yhteensopiva Dolby Digita 5.1:n kanssa.
  • DTS 6.1 ES: Vastaava kuin Dolby digital 5.1 EX, mutta DTS-äänelle. Takakeskikanavan irformaatio matriisikoodattuna kahteen muuhun takakanavaan.
  • DTS 6.1 discrete: DTS-äänikooduaksen versio, jossa on kolme diskreettiä takanavaa. Yhteensopiva muiden dts-variaatioiden kanssa.
  • MPEG-2 Multichannel 5.1: Euroopassa kehitetty digitaalinen surround-äänen koodaus, joka hävisi kamppailun Dolby Digital järjestelmälle, jonka vuoksi suhteellisen harvinainen.
  • MPEG-2 stereo 2.0: MPEG-2 koodattu stereoääni.
  • MPEG-2 Multichannel 7.1: MPEG-monikanavaääni seitemälle kaiuttimelle. Erittäin harvinainen.

Mistä kuvasuhteita käytetään DVD-levyssä ?

Valtaosa leffoista on kaksipuolisia. Toisella puolella on Pan&scan ja toisella puolella WS, joista noin puolet on anamorfisia wide screenejä. Eli hyvin suuren osan elokuvista saa alkuperäisellä kuvasuhteella, mikä lienee leffaharrastajalle tärkeintä.

DVD-levyissä tuntuvat käyttävän seuraavia merkintöjä:

  • 16:9 = anamorfinen kuva
  • LB = letterboxed wide screen
  • P&S = pan & scan

Kannattaa huomioida, että kuvasuhteet voivat vaihdella samassakin elokuvassa riippuen minkä alueen levy on kyseessä.

Miten DVD-soittimissa valitaan onko käytössä 16:9 osaava televisio ?

DVD-soittimissa on kuvasuhteen valinta, jolla valitaan 16:9 tai 4:3 TV. 16:9 on kai useimmissa oletus.

Mitä anamorphisuus tarkoittaa DVD-levyssä ?

Anamorfisuus on tapa pistää laajakangaselokuva DVD-levylle käyttäen hyväksi koko vertikaalinen resoluutio. Tämä operaatio on tehty uudelleen muotoilemalla levyllä olevaan kuvan muotoa (tästä nimi anamorfinen, joka sanana tarkoittaa lähinnä uudelleenmuotoiltua tai epämuodostunutta).

Eli anamorfisuudella ei ole mitään tekemistä 'widescreen' -elokuvan kuvasuhteen kanssa, koska laajakangaselokuva voidaan laittaa DVD-levylle myös muutenkin kuin anamorphisuutta hyödyntäen. Jos takakannessa lukee 'Letterboxed' eli LB, niin kuva ei ole anamorfinen, vaan resoluutiota hukataan mustien palkkien esittämiseen.

Lisää selitystä aiheesta löytyy osoitteista http://www.dvdweb.co.uk/anamorphic.htm ja http://www.ultimatum.demon.co.uk/pjh/homecinema/dvd_ld_comparison_2.htm.

Seuraavassa muutama vertailu eri kuvan formaateista DVD-levyllä:



16:9 elokuva Letterboxattu: 432 viivaa elokuvaa, 144 mustaa viivaa



16:9 elokuva Anamofinen: 576 viivaa, ei tallennettu mustaa



2.35:1 elokuva Letterboxattu: 328 viivaa, 248 mustaa viivaa



2.35:1 elokuva Anamorfinen: 435 viivaa, 141 mustaa viivaa (oikeastaan anamorphinen ja letterboksattu yhtäaikaisesti).



Nimitystä 'anamorphic letterboxed' / 'letterboxed
anamorphic' et löydä
ensimmäisestäkään dvd:stä (ellei tule
vastaan joku tosi outo eurooppalainen) vaan
käytetään 'enhanced for widescreen' / 'enhanced for
16x9' / 'anamorphic widescreen'.


Miten anamorfiset DVD-levyt
näkyvät normaalissa 4:3 televisiossa ?


Kun asetat DVD-soittimesi kuvasuhteen (aspect ratio) 4:3 tilaan,
niin kaikki levyt näkyvät normaalitelevisioon sopivassa
muodossa. Tällöin anamorfiset levyt näkyvät
aivan tavallisessa widescreen muodossa. Sen sijaan jos kuvasuhde on
asetettu 16:9 moodiin DVD-soittimessa ja levy on anamorfinen, on
tuloksena nuo laihat ja pitkät ihmiset, jotka sitten
puristetaan normaaliin kokoon tykillä/televisiolla.


Miten DVD-levylle talletetaan
elokuva, jonka kuvasuhde on leveämpi kuin 16:9 ?


Nykyisin elokuvat käyttävät vielä
leveämpi kuvamuotoja kuin DVD:n 16:9. Näiden
kuvasuhteiden mahduttamiseen 16:9 kuvaan voidaan
käyttää sitten kaikkia samoja menetelmiä, kun
on käytetty elokuvien mahduttamiseen normaalin television 4:3
ruutuunkin (letterbox, pan&scan, leikataan reunoista pois
tms.).


Eräs käytetty tapa erittäin leveille elokuville
on letterboksaus 16:9 muotoon. Tässä prosessissa kuvan
ylä- ja alareunaan jää mustat palkit. Alla
esimerkkikuva tällaisesta ratkaisusta:




          16:9



    +-----------------+



    |-----------------|



    |     2.35:1      |



    |-----------------|



    +-----------------+



Mikä on DVD-levyllä olevan
kuvan tarkkuus ?


NTSC DVD:n resoluutio on 720x486 pikseliä ja PAL DVD:n
720x576.


Vertailukohtana PAL-VHS:n vastaava "pikseliresoluutio" on noin
320x576, on ero DVD:n hyväksi dramaattinen.
PAL-lähetykseen (n. 530x576 pikseliä) ero on pienempi,
mutta DVD voittaa helposti sittenkin kokonaan puuttuvien
haamukuviensa, komponenttimuotoisen kuvansa, ja puuttuvan
värikohinan takia.


Mikä on DVD-levyn datanopeus
?


Käytettävä datanopeus voidaan
määritellä levykohtaisesti, eikä siirtonopeuden
tarvitse olla koko levyn ajan vakio. Tyypillinen datanopeus on
luokkaa 3-6 Mbit/s ja maksimi datanopeus on 10.08 Mbit/s. DVD
standardin mukaan soittimen pitää pystyä
dekoodaamaan 9.8Mbit/s bittivirtaa jatkuvasti (10.08 Mbit/s
sisältää myös virheenkorjausinformaatiota).
Lisää tietoa aiheesta löytyy DVD
FAQ:sta osoitteesta http://www.videodiscovery.com/vdyweb/dvd/dvdfaq.html.


Millä kuvataajuudella kuva on
talletettuna DVD-levylle ?


Melkein poikkeuksetta alunperin filmillä oleva materiaali
on talletettuna DVD-levylle alkueräisellä filmin
nopeudella 24 kuvaa sekunnissa (tosin puolikuviksi jaettuna, 48
puolikuvaa sekunnissa, kaksi peräkkäistä puolikuvaa
muodostaa yhden kokokuvan). Eli jokainen kuva on periaatteessa
sellaisenaan talletettuna DVD-levylle. Tästä datavirrasta
DVD-soitin sitten generoi ulos tarvittavan määrän
kuvia (60 puolikuvaa sekunnissa) näyttölaitteelle
sopivalla muunnoksella (joka toinen levyn kuva esitetään
2 puolikuvan ajan, joka toinen levyn kuva kolmen puolikuvan ajan).
PAL-formaatissa filmiä esitetään tyypillisesti 25
kuvaa/s nopeudella (normaali tapa filmien esittämiseen
televisiossa). Tämä saadaan DVD-levyssä aikaan
nopeuttamalla levyn toisto 4 prosenttia (24 kuvaa/s -> 25
kuvaa/s). Kun näin on saatu aikaan 25 ruutua/s kuvamateriaali,
se voidaan esittää televisiossa siten, että
yhtä filmiruutua näytetään sitten television
kummankin puolikuvan ajan. PAL levyillä masterointivaiheessa
audiota täytyy nopeuttaa valmiiksi 4%, jotta se on edelleen
syncissa kuvan kanssa. Audiota ei nopeuteta "lennosta".


Jos kuvamateriaali sattuu taas alunperin olemaan
videomateriaalia, niin se talletetaan levylle videokuvan
normaalilla kuvanopeudella (noin 60 puolikuvaa/s NTSC:llä ja
50 puolikuvaa/s PAL:lla). Täten videokuvamateriaaleilla
luonnolliset kuvanopeudet levyllä ovat 30 kuvaa/s (NTSC-levyt)
ja 25 kuvaa/s (PAL-levyt).


Millä liitännällä DVD-soitin kannatta kytkeä televisioon ?



Nykyaikaiset DVD-soittimet tarjoavat yleensä monia eri liitäntävaihtoehtoja
joilla sen voi liittää kiinni televisioon/videotykkiin.
Yleisimmin tarjotut liitäntätyypit ovat komposiittivideo, S-video
ja RGB. Joissain USA:sta hankituissa DVD-soittimissa on tuettu
myäs komponenttivideo, mutta sillä ei ole käyttöä Eurooppalaisten
televisioiden kanssa, koska niissä ei ole normaalisti komponenttiliitäntöjä.




Liitäntöjen signaalimuodoista komposiittivideo on kuvanlaadultaan
heikoin. Sitä kannattaa käyttää vain jos muita liitäntätyyppejä
ei voii kätevästi käyttää.




Jos vain mahdollista, niin DVD-soitin kannatta kytkeä kiinni
televisioon joko RGB- tai S-video-liitännälla parhaan kuvan
aikaansaamiseksi. Teknisessä mielessä RGB-liitäntä antaa
parhaan kuvan. Hyvän RGB-kuvan saa yleensä helpoimmin
aikaan kytkemällä DVD-soittimen SCART-liittimen kiinni
kunnolla suojatulla täysin kytketyllä SCART-kaapelilla
television siihen SCART-liittimeen, joka tukee RGB-signaaleita.




S-video-liitäntä on myös hyvin varteenotettavan liitäntä DVD-soittimelle.
Vaikka teknisesti S-video häviää paljon RGB-liitännälle, niin käytännössä
DVD-laitteen kuvan kanssa RGB- ja S-video-liitännän kuvan laadun eroja
voi olla hyvion vaikeaa nähdä normaalin television ruudulla.




Erot kuvanlaadussa on oikeasti vähäisiä RGB:n ja S-Videon v{lill{.
Kun RGB-liitäntä menee telkkuun Scartin kautta, niin ohjausignaalien siirto
automaattista DVD-valintaa tai kuvasuhdetta varten on merkittävä
peruste RGB:n (Scartin) käytölle.




Eri laitteiden RGB- ja S-video-liitäntöjen toteutuksessa on eroja,
joten monesti s-videon
ja RGB:n paremmuuden voi ratkaista vain kokeilemalla laitekohtaisesti.
Yleensä RGB on parempi, mutta joissain tilanteissa s-videon kuva
voi näyttää paremmalle.



Voiko DVD-soittimella soittaa
CD-levyjä ?


DVD-soittimella voi soittaa CD-levyjä. Tämä
pitää paikkaansa ainakin jokaisella DVD-soitinmallilla,
mitä vuoden 1999 alkuun mennessä on ollut myynnissä.
Tehtaassa prässätty CD-levyt soivat nätisti joka
koneessa (jos ei soi niin laite on viallinen), mutta CD-R-levyjen
kanssa voi tulla ongelmia, koska tehtaassa prässätyn ja
CD-R-levyn urat eroavat DVD-soittimen lasersäteen kannalta
(joka ei siis ole sama kuin audio-soittimen) ratkaisevasti
toisistaan. Siksi ilman erikoisjärjestelyjä DVD soitin ei
CD-R-levyjä toista, oli siinä sitten mitä tahansa
tavaraa.


CD-soittamisesta kannattaa muistaa, että CD-R levyjä
eivät DVD-soittimet soita varmasti kuin ne koneet, joissa on 2
laseria: toinen DVD:lle ja toinen CD:lle. Joillain yhden laserin
DVD-soittimella saattaa pystyä tosin soittamaan joitain
harvoja CD-R-levymerkkejä ilman ongelmia.


Voiko DVD-soittimen kytkeä
kiinni normaaleihin stereoihin ?


DVD-soittimen voi kytkeä aivan tavalliseen linjatasoiseen
ottoon, kuten kasetti tai minidisc soittimenkin. Näin saat
ulos stereoäänen DVD levyltä.


Toimiiko DVD-soitin Dolby
Surround -laitteiston kanssa ?


Kaikista dvd-soittimista saa ulos myös perinteisen
Pro-Logic koodatun kaksikanavaisen analogiasignaalin. DVD-standardi
vaatii, että jokaisessa maailman DVD-soittimessa on oltava
Dolbyn piiri, joka enkoodaa DD-raidasta kaksikanavaisen Dolby
Surround -version "lennossa". Idea on se, että laitteen takana
olevasta stereoulostulosta on aina tultava ulos
ääntä. CD-levyn tapauksessa siis normaalia
kaksikanavaista stereoääntä, DD-ääntä
sisältävän DVD-levyn kohdalla Dolby Surround
-koodattua stereoääntä.


Vanha surround-vahvistin toimii siis myös DVD:n kanssa.
Mikään pakko ei ole vaihtaa vahvistintaan uudempaan.
Vaikka ääni ei olekaan yhtä hyvä näin
pika-enkoodattuna, se on silti käytännössä
riittävän hyvä. Vakavammin asiaan suhtautuva voi
hankkia DD-vahvistimen tai dekooderin, jolloin kaksikanavaista
stereoantoa ja Dolby Surround -ääntä ei tarvitse
käyttää, jos parempaakin on tarjolla.


Mikä
monikanavajärjestelmä on käytössä
DVD-levyissä ?


DVD-levyillä olevat elokuvat sisältävät
vähintään stereoääniraidan, joka elokuvien
tapauksessa sisältää yleensä normaalin Dolby
Surround ääniraidan. USA:n markkinoille tarkoitettujen
DVD levyjen moniäänistandardi on Dolby Digital.
Eurooppalaisiin DVD-levyihin monikanavaiseksi
äänistandardiksi on yritetty saada monikanavaista
MPEG-ääntä, mutta vaikuttaa että Dolby
Digitalista tulee se maailmanlaajuinen DVD:n
äänistandardi koska se on nyt myös mahdollinen
ääniformaatti PAL DVD-levyissäkin.


Mitä merkitystä on sillä, että joissain DVD-soittimissa on valmiina Dolby Digital- ja DTS dekooderit?



Aivan kaikissa DVD-soittimissa on DD dekooderi joka purkaa
ääniraidan siihen analogiseen stereolähtöön minimissään, sekä
kaikkiin kuuteen kanavaan mikäli niihin analogiset lähdöt laitteesta
löytyy.
Normaali oikea ja vasen löytyy jokaikisestä DVD-soittimesta.
DVD-soittimessa oleva DD-dekooderi osaa aina purkaa DD-äänet
ainakin analogiseksi steroääneksi, koska se on DVD-soittimelle
määritelty perusominaisuus, ei kaikissa DVD-levyissä suinkaan ole
erillistä 2-kanavaista stereoääniraitaa.
Joissain DVD-soittimissa on nuo kuusi erillistä analogista lähtöä
ja deekooderi saattaa lisäksi osata dekoodata DTS-äänet.
Kun DVD-soittimen yhteydessä mainostetaan sisään rakennettua dekooderia,
se tarkoittaa yleenä juuri laitetta jossa on dekooderi ja
erilliset analogialähdöt signaaleille.




Näistä DVD-soittimeen sisään rakennetuista monikanavaäänen
dekoodereista jossa on lähdeöt erikseen eri äänikanavilla
on hyötyä lähinnä ainoastaan
sellaisessa tilanteessa, että käytössäsi on
vahvistin monikanavaotolla (esim. 5.1) tai useampi tarpeettomana
lojuva päätevahvistin, etkä ole halukas investoimaan
uuteen dekooderilla varustettuun vahvariin.



Muuten idea soittimeen sijoitetusta dekooderista rahantuhlaus,
mikäli se nostaa laitteen hintaa. Mitään teknistä haittaa
DVD-soittimessa olevasta dekooderista ei sinällään ole, koska
sitä ei ole pakko käyttää ellei näe siitä hyötyä.




Dekooderin oikea paikka on vahvistimessa koska monikanavaäänet joka
tapauksessa yleistyvät lähitulevaisuudessa muuallakin kuin dvd:llä
(lähimpänä luonnollisesti digi-tv).



Miten elokuvien esitysnopeus
DVD-levyllä suhtautuu alkuperäiseen elokuvaan ?


PAL levyillä elokuvaa on nopeutettu noin 4%, jotta
alkuperäisesti 24 kuvaa sekunnissa olevasta elokuvasta tulisi
PAL-järjestelmään sopiva 25 kuvaa sekunnissa. NTSC
levyillä elokuvaa on hidastettu 0.1%, jotta se saataisiin
paremmin sopimaan NTSC-järjestelmän kuvataajuuteen.
Nämä konversiota ovat aivan samoja kuin mitä
käytetään elokuvia normaalistikin televisioruudussa
esitettäessä.


Miksi
DVD-järjestelmässä on aluekoodit ?


Aluekoodien takana ovat elokuvayhtiöt. Aluekoodien avulla
on mahdollista rajata "periaatteessa" levitysalue tietyille
DVD-levyille, ja näin elokuvat voidaan julkaista
elokuvayhtiöille taloudellisesti järkevimmässä
aikataulussa ympäri maailmaa.


Eli levyt on aluekoodattu, jottei USA:ssa (alue 1) julkaistavat
DVD levyt leviäisi ympäri maailmaa ennen kuin elokuvien
teatterilevitys on ko. maissa alkanut (DVD/video levitys on jo
tässä vaiheessa alkanut jenkeissä).


Laitevalmistajat on saatu jollain pakkokonstilla saatu
laittamaan soittimiin aluekoodin tunnistuksen, jolloin soittimella
ei pysty soittamaan kuin yhden alueen levyjä (sen alueen,
jonka markkinoille soitin on tehty). Tietokoneessa
liitettävissä DVD-asemissa yleensä aluetta voi
vaihtaa muutaman kerran ennen kuin se lukittuu.


Mikä on CSS-suojaus ?


CSS on hyvin monilla DVD-levyillä käytetty suojaus,
jonka on tarkoituksena estää DVD-levyllä olevan
materiaalin suoraa kopiointia. Jos kopioit CSS-koodilla suojatulta
DVD-levyltä vaikka yhden elokuvan sisältävän
tiedoston tietokoneen kovalevylle, itse tiedosto kyllä
kopioituu, mutta CSS-suojaus estää sen
näyttämisen sieltä (ainakin ilman
alkuperäistä levyä). CSS-suojaus perustuu siihen,
että DVD-levyllä oleva data on kokonaan suojattu niin,
että se aukeaa purkukortissa (tai softapurkajassa) ainoastaan
DVD-asemasta ja DVD-levystä löytyvien avauskoodien
avulla.


CSS on yksi DVD-levyille valittavissa oleva suojausominaisuus.
Kukaan ei pakota käyttämään CSS:ää,
mutta monet varsinkin elokuvien tekijät haluavat
käyttää sitä materiaalinsa suojaamiseen.


CSS-suojaus ei ole mikään erityisen vahva suojaus,
joten hakkeripiirit ovat onnistunet murtamaan kyseisen suojauksen
ja levittäneet purkuohjelmia. Eräs tunnetuin
näistä ohjelmista on nimeltään DeCSS. Vuoden
2000 alussa on vireillä useita oikeusjuttu tämän
ympäriltä, koska DVD-levyjen tekijät haluavat
tällaiset ohjelmat pois levityksestä.


Mikä DVD-levyn aluekoodi
on käytössä missäkin osassa maailmaa ?


Kartta johon on merkitty DVD-levyjen aluekoodialueiden rajat
löytyy CyberTheater-sivustosta
osoitteesta 
http://www.cybertheater.com/Tech_Archive/DVD_Specs/dvd_code610x401.jpg.
Toinen kartta löytyy osoitteesta http://www.unik.no/~robert/hifi/dvd/world.html.
Yleisimmin käytössä olevat aluekoodit lienevät
Pohjois-Amerikassa käytössä oleva aluekoodi 1 ja
Länsi-Euroopassa käytössä oleva aluekoodi
2.


Mitä ovat alueen 0 DVD-levyt ja
soittimet ?


Aluekoodilla 0 (region 0) merkityt levyt ovat koko maailman
markkinoille tehtyjä DVD-levyjä, jotka näkyvät
kaikissa DVD-soittimissa riippumatta minkä alukekoodin levyjen
katseluun ne on tehdyt. Tämä aluekoodi 0 levyssä
tarkoittaa siis samaa kuin että kyseessä on aluekooditon
levy.


Joidenkin modifioitujen monen aluekoodin levyjä soittavien
DVD-soitinten sanotaan olevan aluekoodin 0 soittimia.
Näissä soittimissa laitteen aluekoodinumeroksi on
määritelty 0, joka sai jotkut laitteet
näyttämään minkä vaan aluekoodialueen
levyjä. Tällainen soitin ei kuitenkaan soita kaikkia
uusia DVD-levyjä, koska niihin on normaalin
aluekoodisuojauksen lisäksi sijoitettu DVD-soittimen ajamaan
koodiin käskyjä, jotka tarkastavat että laitteen
sisällä oleva aluekoodi on oikea.


Mitä etua on tilata alueen
1 levyjä USA:sta Eurooppalaisiin alueen 2 levyihin verrattuna
?


Alueen 1 levyjen etuja:


    

  • Yleensä halvempia kuin alueen 2 levyt (tosin rahtikuluja
saattaa tulla tuntuvasti päälle tilatessa)
    • 

  • Leikkaukset tiedossa, ei tarvitse kokeilla kantapään
kautta mitä on sensuroitu
    • 

  • Ainakin 1999 alkupuoliskoon asti ainakin paremmat ekstrat
levyillä, kun ei tarvitse kuluttaa levytilaa useille
teksteille ja kielille.
    • 

  • Ilmestymisajankohdat: Monissa tapauksista elokuvat saa
jenkeistä DVD:llä ennen kuin ne tulevat Suomessa
elokuvateattereihin.
    • 

  • Suurempi valikoima levyjä
    • 

  • Paljon tarjouslevyjä jo myynnissä
    • 



Alueen 1 levyjen haittoja:


    

  • Levyt pitää itse tilata USA:sta (vaatii
käytännössä luottokortin ja tietoa mistä
tilaa)
    • 

  • Postikulut ja mahdolliset tulli/ALV-maksut nostavat hintaa
joskus tuntuvastikin verrattuna USA:ssa hintalistassa olevaan
hintaan
    • 

  • Elokuvaan ei ole saatavana suomenkielistä
tekstitystä.
    • 



Miten tilaan DVD-levyjä
USA:sta ?


Käytännössä tilaamisen edellytyksenä
on, että maksuvälineenä on käytössä
VISA tai muu yleismaailmallinen luottokortti (esim. Mastercard ja
American Express). Monet ulkomailla toimivat liikkeet saattavat
toki hyväksyä maksuvälineenä myös
esimerkiksi kansainvälisen rahaosoituksen (International Money
Order, IMO), mutta sillä maksaminen on selvästi
hankalampaa ja kalliimpaa.


Tilaaminen onnistuu parhaiten joko
käyttämällä liikkeiden nettisivuilla olevaa
on-line tilausjärjestelmää tai faksaamalla tilaus
perille. Nettitilauksen kanssa kannattaa huomioida
luottokorttiyhtiön mahdolliset rajoitukset
luottokorttitietojen välittämisessä Internetin
kautta. Nettitilauksessa kannattaa huolehtia, että tekee
tilauksen luotettavan toimittajan kanssa.


Kun ostetaan mitä tahansa tuotteita EU:n ulkopuolelta, on
niistä maksettava aina kohdemaan lakien mukaiset tullimaksut
ja arvonlisävero. Tullimaksu riippuu ostoksen hinnasta.
Postikulut sisältävään loppusummaan lasketaan
päälle tulli ja arvonlisävero.


Tullimaksut voi laskea tarkasti seuraavalla kaavalla:




X = tilauksen loppusumma (mukaan lukien postikulut) muunnettuna markoiksi





Y = loppusumma tullin ja verojen jälkeen





Z = tullimaksut





X * 1,035 * 1,22 = Y



1,035 on kerroin tullimaksuille ja 1,22 viittaa 22 %
arvonlisäveroon, joka lasketaan vielä tullimaksujen
päälle.




Y - X = Z



Tämän summan siis joutuu tullia ja veroja maksamaan aina kun
ostetaan DVD-levyjä ja vastaavaa tavaraa EU:n ulkopuolelta.
Ihan pieniä (alle 10 euroa) tullimaksuja ei peritä.



Osoitteesta http://www.hohto.to/osoitteet/tilausfaq.shtml
löytyy hyvä FAQ tästä aiheesta.


Onko region 1 DVD-soitin
automaattisesti NTSC-normin mukainen ?


Kyllä. USA:ssa, jossa tuo region 1 on DVD:ssä
käytössä, on televisiojärjestelmänä
NTSC. Tästä syystä kaikki laitteetkin on tehty
NTSC-normin mukaisiksi.


Vaatiiko NTSC-ulostulolla varustetun
DVD-soittimen kytkeminen televisioon jotain erityistä
?


Jotta homma toimisi, on television on pystyttävä
näyttämään aitoa jenkki NTSC -kuvaa, eli
television olisi oltava moninormimallia. Sen, että onko
televisiosi tällainen saat selville teknisistä tiedoista
television manuaalista.


Mistä tiedän onko
Euroopassa myydyssä DVD-levyssä elokuvasta saksittu
pätkiä pois ?


Tästä asiasta ei saa tietoa kuin elokuvaharrastajien
ylläpitämistä listoista. Esimerkiksi Dark Fantasy Ry
ylläpitää omaa listaansa osoitteessa http://www.darkfantasy.mork.net/sensuuri/dvd.htm.


Onko markkinoilla olevissa
DVD-laitteissa suuria eroja ?


Kaikki DVD-soittimet ovat monta kertaa sekä
äänenlaatunsa että kuvanlaatunsa puolesta parempia
kuin VHS-videot. Laitteiden keskinäiset erot ovat melko
pieniä, ainakin suorituskyvyn osalta (puristit kyllä
löytävät vielä pikkueroja). Eroa löytyy
pääasiassa liitännöissä ja
käyttömukavuudessa.


Voiko DVD-laitteissa olevaa
aluekoodisuojausta ohittaa ?


DVD-laitteissa on suojaus, että tietyn katselualueen
laitteella voi katsella vain kyseiselle alueelle tehtyjä
DVD-levyjä. Suojaus on tarkoitettu sellaiseksi, että
sitä ei voisi helposti ohittaa. Joissain DVD-laitteissa tuo
laitteen aluekoodin asetus on toteutettu siten, että sen
vaihtaminen on onnistuu melko helpostikin kun tietää
mitä tekee. Euroopassa toimii jo useita yrityksiä, jotka
myyvät alue koodittomia DVD-soittimia ja tarvikkeita joilla
tuon aluekoodin saa poistettua ainakin joistain
DVD-soitinmalleista.


Saako Suomesta ostettua
aluekoodivapaita DVD-soittimia tai tarvikkeita aluekoodisuojauksen
ohittamiseen ?



Nykyään alkaa saada hyvin varustetuista kaupoista jo DVD-soittimia,
joihin ei tarvita mitään monimukaisia modifikaatioimenpiteitä.
Tunnetuinpia tällaisia lienevät LG:n valmistamat soittimet,
vaikka eivät olekaan ainoista markkinoilla olevia tällaisia.
Moneen LG:n DVD-soitinmalliin saa DVD-levyjen
aluekoodien ohituksen pelkillä "salaisilla" kaukosäätimen koodeilla.
Näistä ja muista LG:n DVD-soittimien asioista löytyy lisätietoa
osoitteesta http://www.lgdvd.co.uk/.
Saman valmistajan soittmia myydään myös muilla nimillä
(mm. Finlux-nimellä).




Jos kaipaat soittimeesi aluekoodimodifikaatiota, niin kannatttaa
turvautua Extreme AV Oy:n puoleen jos laitteen myyjä/maahantuoja
ei tarjoa modifiointipalvelua jo valmiiksi.
Extreme AV Oy:ltä (http://www.dlc.fi/~cinema/)
Helsingistä saa tarvittavia modifikaatiokomponentteja Denonin,
Panasonicin ja Pioneerin DVD-soittimiin. Extreme AV Oy myös
asentaa modifikaatiopiirejä DVD-soittimiin.


Miksi DVD-asema ei
välttämättä lue CD-R levyä ?


DVD ja CD-asema käyttävät eri aallonpituuksia:
DVD-laserin aaltopituus on 630 - 650 nm ja CD-soittimen laserin
aaltopituus on 780 - 830 nm. Monissa DVD-soittimissa on vain yksi,
DVD:lle optimaalinen lasersäde. Sillä voidaan kuitenkin
lukea CD:n lukea fyysiset merkkinystyrät, mutta ei CD-R:n
ympäristöstään tummina erottuvia
merkkilaikkuja, joilla ei ole fyysistä korkeuseroa
merkkejä ympäröivään alueeseen verrattuna.
Jotkut DVD-valmistajat ovat tästä syystä asentaneet
DVD-asemiinsa toisen laserlukupään, jotta CD-R levyjen
lukeminenkin onnistuisi luotettavasti.


Voinko käyttää
MPEG-1 purkukorttia DVD-levyjen toistamiseen ?


DVD:n kuva on MPEG-2:t ja MPEG-1-kortti ei tätä pura.
Ääntä DVD:sta ei saa käytännöllisesti
katsoen laisinkaan ulos, mikäli AC-3:ea ei saada purettua edes
kaksikanavaiseksi, koska DVD-levyissä ei yleensä ole
mukana mitään erillistä stereoääniraitaa,
kun kaikki DVD-soittimet hallitsevat tuon AC-3-äänen.
Nykyään yleensä DVD-romputtimen kanssa tulee mukana
myös DVD-toistoon sopiva MPEG-2 -purkukortti.


Millä
liitännällä DVD-soitin kannattaa liittää
televisioon ?


PAL-DVD kannattaa ehdottomasti yhdistää televisioon
vähintään S-VIDEO-liittimellä, koska
DVD-lähteen kanssa normaalin
komposittivideoliitännän rajoitukset tulevat
selvästi esille. Jotta nämä rajoitukset eivät
tule esille, kannattaa DVD-soitin kytkeä televisioon
vähintään S-video-tasoisella
liitännällä (jos vaan televisio näitä
liitäntöjä tukee). Suunnilleen kaikissa Eurooppaan
tarkoitetuissa laitteissa on nykyään RGB-lähtö
SCART-liittimen ja tällä saavutetaan teknisessä
mielessä vielä S-video-liitäntääkin
parempi kuvanlaatu. RGB tarjoaa suorimman mahdollisen signaalitien,
koska kuvaputkea ohjataan lähes suoraan
sisääntulevalla RGB-signaalilla ilman mitään
ylimääräisiä muunnosvaiheita.


Ero S-videon ja RGB:n välillä tullee selvästi
esiin vasta normaalitelevisiota selvästi isommalla kuvakoolla
(esim. videotykki). Toistaalta joissain tapauksissa S-video saattaa
näyttää joissain televisioissa paremmalle, koska
RGB-liityntää käytettäessä signaali
ohittaa tavallisesti telkkarin kuvan terävöityspiirit,
minkä vuoksi RGB-kuva saattaa näyttää joissain
televisoissa pehmeämmältä kuin S-video.
S-video-liitäntä tarjoaa yleensä myös
RGB:tä enemmän kuvansäätömahdollisuuksia
(mm. värikylläisyys), jos sellaisia kaipaa (RGB:n kanssa
näitä ei tarvita koska kuvan värikylläisyystaso
on aina automaattisesti oikein eikä sitä tarvitse
jälkikorjata).


RGB-liitäntää on turha yrittää
etsiä mistään region 1 USA-import -soittimesta
(USA-soittimissa on yleensä S-video ja (Y,Cb,Cr)
komponenttilähtö eikä Eurooppalaisissa televisioissa
ole vastaavaa komponenttisisääntuloa).


Ellei laitteistossa ole selviä suunnittelu- tai
toteutusvirheitä, niin RGB perii ilman muuta voiton
kuvanlaadussa. RGB:llä saat kuvan koko resoluution
näkyviin, eikä osa kuvan tarkkuudesta häviä
muiden videosignaaleiden rajoituksiin. Jos käytät
RGB-liitäntään SCART-liittimessä ja kuva ei
näytä niin hyvälle, kuin sen pitäisi olla, niin
kannattaa tarkistaa että televisiosi todellakin vastaanottaa
RGB-signaalia eikä esimerkiksi sitä komposiittivideota
jota yleensä lähetetään RGB-kuvaakin
lähetettäessä tuosta video/sync-nastasta (RGB:lle
riittäisi pelkästään nuo synkit, mutta moni
laite lähettää tuolta koko komposiittivideota, niin
toimii systeemi ei RGB:täkin tukevien vehkeiden kanssa
suoraan). Joissain televisoissa tuo RGB:n vastaanottaminen
pitää erikseen määritellä laitteiden
menuista.


Y/C:ssä mustavalkosignaalin osuus on yhtä hyvä
kuin RGB:ssä, mutta värit on koodattu selvästi
huonommalla resoluutiolla. Värien huonompi resoluutio ei ole
hirveän suuri ongelma, koska kuva on DVD-levyllä koodattu
Y,Cb,Cr-muotoon missä väreillä on pienempi
resoluutio kuin mustavalkosignaalilla (tällä tavalla on
mahdollista pakata kuva häviöllisesti 66%:iin
alkuperäisen RGB-muodon viemästä tilasta niin ettei
silmä näe käytännössä
mitään eroa).


Eli yksinkertaisesti: Parhaan mahdollisen kuvan saa aikaiseksi
RGB:n avulla. Toiseksi paras S-videon kautta ja komposiittivideo on
huonoin.


RGB-liitäntää SCART-liittimen kanssa
käytettäessä arvostelussa kannattaa muistaa,
että lähes aina kun RGB osoittautuu "huonommaksi" kuin
Y/C, on kyse siitä, että käyttäjä luulee
katselevansa RGB-kuvaa, kun todellisuudessa katseleekin kuvaa
Scartin CVBS-nastan


Millä tavoin
DVD-levyssä on estetty elokuvien kopiointi DVD-soittimesta
videonauhurille ?


DVD-soittimissa on vakiovarusteena videoelokuvakaseteista tuttu
Macrovision-kopiosuojaus.
Kun DVD-levyllä on päällä
DVD-kopiosuojausbitti, niin DVD-soitin lisää ulostulevaan
signaaliin Macrovision-suojaussignaalin. Tämä tapahtuu
kytkemällä kyseinen ominaisuus päälle
videoulostuloa hoitavasta piiristä, joka tuottaa
komposiittivideo- ja S-videosignaalin. DVD-soittimissa
käytetyssä Macrovision-suojauksessa
käytetään suojauksena sekä
pystypoikkeutuspulsseihin laitettuja häiriöpulsseja
(sotkee videonauhurin äänityksen automaattisen
tasonsäädön) sekä väripurskeen modulointia
(aiheuttaa värillisiä raitoja kun kuva toistetaan
videolta).


Nykyisten USA:ssa myytävien DVD-soittimien
komponenttilähtöönkin (YCrCb) on lisätty
Macrovision-suojaus. Vanhimmissa DVD-soittimissa ei ollut
komponenttilähdössä Macrovisionia, mutta sen
lisääminen tuli pakolliseksi vuonna 1997. Euroopassa
myytävien DVD-soittimien RGB-lähdössä ei
tarvitse olla mitään kopiointisuojausta, koska ei ole
olemassa mitään kuluttajalaitteita joilla voisi tallentaa
RGB-signaalia.


Macrovision on alunperin suunniteltu sellaiseksi, että sen
pitäisi pilata DVD-levyltä videolle kopioidun
kuvamateriaalin tekninen laatu, mutta ei vaikuttaa normaalilla
televisiolla tapahtuvaan DVD-levyjen katseluun. Suurin osa
televisioista ja videoprojektoreista ei häiriinny
Macrovision-signaalista, mutta joukossa on joitain jotka eivät
näytä Macrovision-signaalia
sisältävää videomateriaalia kunnolla.


Macrovision-suojaus on tehty kotivideonauhureita varten, ja
ammattilaisnauhurit yleensä äänittävät
yleensä Macrovision-suojatun materiaalin ilman ongelmia ja
toiset eivät suostu toimimaan sen kanssa ollenkaan.


Lisää tietoa aiheesta löytyy osoitteesta http://www.macrovision.com/.


Kuinka pääsen eroon
muita laitteitani häiritsevästä
Macrovision-kopiosuojauksista ?


Macrovision kopiosuojaus on alunperin videonauhojen suojaukseen
tehty systeemi, jonka tarkoituksena on estää suojatun
materiaalin äänittäminen videonauhurille.
Tästä syystä tämä menetelmä on
suunniteltu alunperin toimimaan komposiittivideosignaaleilla, mutta
sitä voidaan käyttää myös S-video
-liitännässä. RGB-signaalilla ei ole
määritelty Macrovision-suojausta (eikä
tässä olisi mitään
järkeäkään), joten
käyttämällä RGB-liitäntöjä saat
aina parhaan kuvanlaadun ja pääset eroon Macrovisionin
ongelmista. Jos katselulaitteesi häiriintyy
Macrovision-singalaista ja laitteistasi löytyy RGB-liittimet,
niin suosittelen sopivan RGB-välikaapelin hankintaa.


Jos joudut pysymään komposiittivideo- tai S-video
-liitännöissä, niin sitten Macrovision-suojauksen
pystyy poistamaan joko laitteeseen tehtävällä
modifikaatiolla (saatavana joihinkin laitteisiin samoista
liikkeistä jotka myyvät maakoodisuojauksen
poistopiirejä) tai sitten ulkoisella Macrovision suojauksen
poistajalla (ei tietääkseni myydä missään
Suomessa).



Jso DVD-soittimeen tehdään Macrovisionin poistomuutos, niin
Macrovisionia ei "pureta" DVD-soittimessa, vaan homma toimii
juuri päinvastoin: normaali DVD-soitin generoi Macrovision-
häiriösignaalia, jos levyllä niin käsketään, ja modifioitu
soitin ei generoi.
Levyllä ei siis itsellään ole mitään Macrovision-signaalia,
vaan vain käsky sen tuottamisesta, jota soittimesta ja sen
säädöistä riippuen joko noudatetaan (normaali DVD-soitin)
tai ei noudateta (modifioitu DVD-soitin).



Toimiiko USA:sta tuotu DVD-soitin
Suomessa ?


USA:sta tuotu DVD-soitin toimii Suomessa, kun sen
liittää sähköverkkoon sopivan
jännitemuuntimen (230-110V muuntaja) kautta, katselee
sillä vain USA:sta tuotuja DVD-levyjä ja kytkee sen
NTSC-standardia hallitsevaan televisiovastaanottimeen.


Suomessa myytävät levyt eivät pyöri
jenkeistä ostetussa soittimessa. Jenkeistä ostettuun
soittimeen pitää tehdä koodimuunnos ennen kuin
sillä voi Suomessa myytäviä levyjä
katsella.


Mikä on VideoCD ja miten se liittyy DVD-soittimiin ?



VideoCD on standardi tapa pakata dvd:tä huomattavasti huonommassa MPEG1
formaatissa cd-levylle liikkuvaa kuvaa ja ääntä 74 min verran. Käytännössä
lähes kaikki dvd-soittimet toistavat myös VCD-levyjä
(tosin poikkeuksiakin on). VideoCD-formaatti kehitettiin
about -94 ja siit{ ei koskaan tullut suosittua länsimaissa, mutta Aasiassa
se löi tuolloin itsens{ läpi elokuvien esitysformaattina (erityisesti
piraattelivevyja löytyy kaukoidästä paljon VideoCD-formaatissa).




VideoCD voi olla varteenotettava formaatti, jos haluat omia
videoita DVD-soittimella toistettavaan muotoon halvalla,
mutta ensilaatuinen kuvanlaatu ei ole hirveän tärkeä.
VCD:n teko on periaatteessa varsin vaivatonta sopivalla
tietokonelaitteistolla. Kaikki tarpeellinen lisäinfo
aiheesta löytyy osoista
http://www.vcdhelper.com/vcd.htm, http://www.vcdhelp.com/ ja
http://www.digivideo.org/UKK/.



Mikä on DVD-levyn
tuotantoprosessi ja mitä se maksaa ?


Tarvittavat työvaiheet DVD-levyn tekemisessä
(Visio-lehti 1/1998 sivu 52):


    

  • Materiaali skannataan tietokoneelle
    • 

  • Kuva kompressoidaan MPEG-2-formaattiin
    • 

  • Ääni koodataan Dolby AC-3-muotoon (tai muuhun DVD:n
ääniformaattiin)
    • 

  • Audio ja videodata yhdistetään samaan
datavirtaan
    • 

  • Levyn toiminta simuloidaan
masterointijärjestelmässä
    • 

  • Luodaan datanauha, joka kuvaa DVD-levyä
    • 

  • Tehdään master-levy
    • 

  • Monistetaan masterlevystä tarvittava määrä
DVD-levyjä
    • 



Työvaiheiden summittainen hinta (1998 alussa):


    

  • Masternauhan valmistus maksaa keskimäärin 150 000
mk
    • 

  • Lasimasterin valmistus maksaa 5000 euroa
    • 

  • Levyjen puristus maksoi joitakin vuosia sitten noin
3-5 euroa kappaleelta, ja on varmasti tästä pudonnut.
    • 



DVD FAQ
tarjoaa seuraavia hintatietoja
DVD-levyn tuotantoprosessille:


Warnerin pakkaustaksa on $120/min videokuvalle, $20/min
audiolle, $6/min tekstityksille ja formatointi + testaus
suunnilleen $30/min. Suuntaa-antava arvio kahden tunnin
DVD-elokuvalle olisi noin $20,000.


Itse DVD-levyjen valmistamisen hinta pudonnee jonnekin CD-levyn
valmistuksen hintaluokkaan (muutamia markkoja). Kaksikerros- tai
kaksipuoleisten levyjen kopiointi maksaa vain hieman enemmän
kuin yksikerroksisten, koska lisäksi tarvitaan vain toisen
kerroksen painaminen ja läpinäkyvä liimaus.


Mitä tarkoittavat
DVD-levyissä olevat lyhenteet DS-DL, DS-RSDL, DS-SL, SS-DL,
SS-RSDL ja SS-SL?


DVD-levyyn voidaan tallettaa dataa kahteen kerrokseen. DVD:n
eräs mielenkiintoinen ominaisuus mahdollistaa sen, että
toinen datakerros voidaan lukea sekä levyn keskeltä
ulospäin että ulkoa sisälle. Data tallennetaan aina
keskeltä ulospäin, mutta toiselle kerrokselle data
voidaan tallentaa 'takaperin' (reverse spiral track).
Tätä ominaisuutta hyödyntämällä
linssin uudelleenkohdistaminen kerrokselta toiselle lyhenee
huomattavasti. Kun yhdistellään eri kerrosten
määrä ja datan tallennussuunnat saadaan aikamoinen
kasa lyhenteitä aikaiseksi:




SS-SL   Single Sided Single Layer; 4,7 GB



SS-DL   Single Sided Dual Layer;   9,4 GB



SS-RSDL Single Sided Reverse-Spiral Dual Layer; 9,4 GB





DS-SL   Double Sided Single Layer; 8,56 GB



DS-DL   Double Sided Dual Layer;   17  GB



DS-RSDL Double Sided Reverse-Spiral Dual Layer; 17 GB



Edellä olevat yleisesti ilmoitetut gigatavuarvot (merkitty
GB) ovat tässä yhteydessä miljardeja tavuja, ei
vähän toista miljardia tavua kuten tietokonemaailmassa
(1024^3). Näin 4.7 miljardia tavua sisältä DVD-levy
sisältää tietokonetermein vain 4.38 gigatavua tilaa.
Ja tuo suurin 17 miljardin tavun levy vain 15.90 gigatavua
tilaa.


Eri tyyppien yleisyydestä löytyy tietoa osoitteesta http://us.imdb.com/Sections/DVDs/DiscFormats/.


Mistä kannattaa tilata ulkomailta
DVD-levyjä ?


Jos katselulaitteistosi osaa näyttää
jenkkistandardin DVD-levyjä, niin sieltä löytyy
laajin valikoima DVD-levyjä. Seuraavia hankintapaikkoja on
uutisryhmässä suositeltu:


    

  • www.kencranes.com -
kovat postikulut $19,95/ paketti alle 6 levyä paketissa,
riippumatta määrästä
    • 

  • www.justlaserdiscs.com - pieni
firma, mutta luotettava, ei aina uusimpia levyjä
varastossa
    • 

  • www.dvdexpress.com -
suurin ja kaunein, varma ja luotettava paikka, kohtalaiset
lähetyskulut
    • 



Kätevin maksutapa jenkkifirmojen kanssa on Visakortti, ja
numeron voit lähettää faksilla jos verkko on liian
turvattoman tuntuinen ja luottoyhtiö kieltää.
Postiennakolla tai muilla maksukeinoilla levyjen tilaaminen ei
onnistu. Käytännössä voi olla mahdollista
tilata myös maksamalla tilille
maksumääräyksellä, mutta sille tulee hintaa
n.70mk / kerta, joten saman tien voi hakea levynsä
kotimaisista alan liikkeistä (esimerkiksi Filmifriikki).


Tulleissa kannattaa ottaa huomioon se, että tulli on 3,8%
ALV 22% ja kun näiden osuus on yli 50mk, niin
peritään tullikulut koko summalta. Tullimaksuihin
lasketaan MYÖS postikulut. Tullimaksut lasketaan prosentit
prosentille periaatteella.


Voiko DVD-levyjä vuokrata videovuokraamosta
?


Muutamat suuret videovuokraamot ovat aloittaneet vuoden 1998
loppupuolella DVD-levyjen vuokraustoiminnan. Videovuokraamosta
vuokrattavat levyt ovat vuokrakäyttöön tehtyjä
versioita DVD-levyistä (ei vuokrauksen
kieltävää tekstiä, vuokraamo maksaa
levystä elokuvan tekijälle tuntuvasti enemmän kuin
normaalista ostettavasta DVD-levystä).


Mille DVD-kuvalevyn
sisältö näyttää tietokoneen DVD-asemalla
sitä tarkasteltaessa ?


Kun katsoo DVD-ROM-asemalla DVD-videolevyn
sisältöä, niin siellä on hakemistot ja
hakemistot ihan kuin millä tahansa kovalevyllä tai
rompulla. Sieltä voi ihan ongelmitta kopioida vaikka koko
leffan (joka on yleensä jaettu muutamaan ISOON tiedostoon)
kovalevylle jos haluaa ja soitella sitten sieltä. Ainoa
ongelma on se, että useimmilla DVD-levyillä on joku
kopiointisuojaus joka ei kuitenkaan estä itse kopiointia, vaan
vain sen ettei tiedosto toimi enää kovalevyltä
soitettuna (ainakaan ilman että alkuperäinen DVD-levy
olisi asemassa).


DVD-soittimelta
videonauhurille kopioidun kuvan kirkkaus vaihtelee satunnaisesti
muutaman sekunnin välein. Missä vika ?


Olet juuri tehnyt tuttavuutta keksinnön nimeltä
Macrovision kanssa. Macrovisionin tarkoitus on estää,
että DVD-levyllä olevia elokuvia ei saa
kätevästi kopioitua normaalille videonauhalle.
Macrovision toimii hyvin kopioinnin estossa, ja useat
DVD-käyttäjät kärsivät siitä, kun tuo
häiritsee jopa toisia telkkareita.


Ainoat mahdollisuudet tässä tilanteessa saada
kunnollinen videokuvan laatu on hankkia DVD-soitin, joka ei
lähetä ulos Macrovision-signaalia (modifioitu DVD-soitin)
tai hankkia erillinen Macrovision-suojauksen poistolaite.


Miten pystyn tallettamaan
DVD-levyllä olevan videomateriaalin onnistuneesti
kotivideonauhurilleni ?


Jos DVD-levyssä ei ole kopiosuojausominaisuutta pistetty
päälle, niin kuvan kopiointi videonauhalle onnistuu
oikein hyvin kytkemällä DVD-soittimen videoulostulon
kiinni videonauhurin sisäänmenoon (normaalin VHS-videon
tapauksessa liitäntätyyppi on komposiittivideo, S-VHS
videoiden kanssa S-video) . Tällöin kuvanlaatu on niin
hyvää kun VHS-systeemi antaa myöten.


Useimmat DVD -levyt on tosin "Macrovision copy
protection"-järjestelmällä, jonka tarkoitus on
nimenomaan estää levyjen kopiointi kotivideonauhurille.
Kopiosuojauksella varustetusta levystä tehty kopio
VHS-nauhalle on enemmän tai vähemmän huonolaatuista
ja häiriöistä, kuten kopiosuojauksen on tarkoituskin
homma tehdä.


Käytännössä kaikissa DVD-laitteissa on
sisäänrakennettuna Macorovision-kopionesto-ominaisuudet
sisältävät videoulostulon tekevät piirit,
joiden Macrovision-ominaisuudet voidaan ohjelmallisesti kytkeä
päälle tai pois riippuen DVD-levyllä olevista
kopiointisuojaustarpeesta kertovista biteistä. Eli jos levyn
tekijä on pistänyt levyyn merkinnät että
tätähän ei saa saada kopioida normaalivideoille (ja
maksanut tämän suojauksen käytöstä
lisenssimaksuja), niin sitten kuvaa et kunnollisena
normaalivideoille kopioi. Jos taas levyssä ei ole
Macrovision-bittiä asetettuna, niin sitten kuva menee nauhalle
oikein nätisti.


Mahdollisuudet saada Macrovision-suojausbitillä varustettu
levy kunnollisena talletettua VHS-nauhurille on lähinnä
seuraavat (mikä vaan menetelmistä kelpaa):


    

  • 1. Käytä modifioitua DVD-soitinta, joka ei koskaan
aseta tuota Macrovisionia päälle ulostulossaan vaikka
levy näin käskeekin tehdä -> vaikeutena
löytää mistä löytyy sopiva modifioitu
soitin tai soittosofta tietokonepohjaiseen laitteistoon
    • 

  • 2. Ota kuva ulos DVD-soittimen RGB-liitännästä
(tähän ei tietääkseni ole olemassa
Macrovision-suojausta) ja muuta sitten tämä kuva
videoille kelpaavaan komposiittivideomuotoon sopivalla muuntimella
-> vaatii virittelyjä ja lisävehkeitä
    • 

  • 3. Ota kuva normaalista DVD-soittimesta komposiittivideona ja
aja se Macrovision-poistimen läpi ennen videoille menoa ->
ongelmana mistä saat tällaisen laitteen joka luultavasti
rikkoo Macrovisionin alaa käsitteleviä patentteja
mikä ajaa monet tuotteet usein aika nopeasti pois
markkinoilta
    • 

  • 4. Käytä videokuvan tallennukseen sellaista
videonauhuria, joka ei Macrovision-suojauksesta välitä
ollenkaan -> tarvitset ammattivehkeen tai modifioidun
koti-VHS-nauhurin
    • 

  • 5. Kopioi se elokuva tietokoneen kiintolevylle, jossa
siitä on ainakin teoriassa mahdollista poistaa tuo
makrovisionbitti, ja sitten kytket videot näytönohjaimen
TV-ulostuloon tai purkukortin ulostuloon.
    • 



Tarjoaako
S-videoliitäntä parhaan kuvanlaadun DVD-soittimen
television liittämisessä ?


RGB parhaan kuvan laadun antava vaihtoehto (tällä
hetkellä) viedä kuva televisioon. Televisiokoossa
kuvanlaadun ero S-videoon on lähinnä marginaalinen, mutta
videotykkiä käytettäessä kuvanlaatu on
selvästi parempi RGB:llä. Eli mitä suurempi kuva sen
paremmin eron huomaa.


Jos DVD tulee telkkariin kiinni niin mielestäni on kuvan
kannalta aika samantekevää meneekö signaali
RGB:nä vai S-videona. Jos jostain syystä
päätät käyttää
komposiittivideoliitäntää, niin tällä
kuvanlaatu on selvästi heikompi kuin S-videolla tai
RGB:llä.


Mitä
kannattaa ottaa huomioon DVD soitin ja kotiteatterivahvistin
yhdistelmää hankittaessa ?


Kannattaa katsoa tarkasti mitä ominaisuuksia haluaa ja
mitä on hankkimassa. Monet mainokset hieman sekoittaa kun
DVD-soittimissa mainostetaan sisäänrakennettu Dolby
Digital, DTS,MPEG-2 dekooderit ja taas vahvistimissa lukee
yleensä mainoksissa samat kyseiset lyhenteet.


Mitä DVD-soittimeen tulee, kannattaa se valita (oma
mielipide) vahvistimen mukaan. Jos vahvistimessa on jo DD / DTS
-dekooderit, ei sitä välttämättä tarvitse
olla itse DVD-soittimessa. Kun käytetään vahvistimen
omaa dekooderia, niin DVD-soittimessa tulee olla digitaalinen
vahvistimeen sopiva lähtö (koaksiaalikaapeli tai
valokuitu).


Mutta jos vahvistin on "normaali" Pro Logic-vahvistin missä
ei siis ole DD-dekooderia, näitä ääniä
kunnolla toistamista varten täytyy vahvistimesta
löytyä 5.1-liitännät sekä DVD-soittimesta
oman dekooderin ja
5.1-ääniulostuloliitännät.


Mistä löydän
lisätietoa DVD:stä ?


Internetistä löytyy lukematon määrä
DVD-aiheisia sivuja. Linkkejä hyviin aiheeseen liittyviin
sivuihin löytyy osoitteista http://www.selonen.org/arto/dvd/
ja http://www.epanorama.net/video.html.


Onko Alueen 1 DVD-levyjen
myynti sallittua Suomessa ?


Elokuva- ja musiikkitallenteiden levittämistä
säätelevät monet lait ja säädökset.
Perusperiaatteena on, että elokuva ja musiikkitallenteiden
levittäminen myymällä Euroopan talousalueella on
sallittu vain, jos ko. kappale on tuottajan suostumuksella myyty
tai muuten pysyvästi luovutettu Euroopan talousalueella.


Varsinaisen tekijänoikeuden (tekijöitä ovat
ohjaaja, käsikirjoittaja ja säveltäjä)
tuollaista rajoitusta ei ole, mutta tuottajalla on
tekijänoikeutta muistuttava lähioikeus, joka on sidottu
siihen että teoskappale on myyty ETA:lla. Tämä ei
mitenkään koske erityisesti DVD:itä vaan kaikkia
tallenteita. Jos joku myy luvatta tällaista kuva- tai
äänitallennetta, niin kyseessä on
asianomistajarikos, joten tuottajan pitää aktiivisesti
vaatia toimenpiteitä tällaisen myynnin
lopettamiseksi.


Lisäksi Suomessa myös videolaki vaikuttaa asiaan,
koska kaikki videotallenteet pitää ennakkotarkastaa ennen
myyntiä.


Lisätietoa:


    

  • Tekijänoikeuslaki 5. luku: Eräät
tekijänoikeutta lähellä olevat oikeudet (sieltä
erityisesti pykälät 46, 19 ja 12)
    • 

  • Videolaki
    • 



Miten ulkomailta ostettua
DVD-levyä kohdellaan tullissa maksujen osalta ?


Likimääräinen hinta DVD-levyn ostamiseen on:




hintakotona = (hintakaupassa+postikulut) * 1.035 * 1.22



Tuo 3.5% on tullimaksu, joka 22% arvonlisäveron
lisäksi tyypillisesti vaaditaan.


DVD-levyn tulliasia tuolta 3.5% maksun osalta ei ole ihan
yksioikoinen asia, koska aina ei voi aivan varmasti sanoa mihin
tuoteryhmään DVD-levy oikein kuuluu ja eri ryhmillä
voi olla erilaiset tullimaksut. Mahdollisia tuoteryhmiä mihin
DVD-levyllä oleva materiaali voi kuulua:


    

  • Nimikkeellä 8524390000 kulkevat ainoastaan äänen
toistoon tarkoitetut laserlevyt. Tulli: 3.5%
    • 

  • Nimikkeellä 8524391000 kulkevat laserlevyt:
"konekielisessä binaarimuodossa tallennettujen ohjeiden,
tietojen, äänen ja kuvan, joita voidaan
käsitellä ja joita voidaan käyttää
interaktiivisesti, toistoon automaattisen
tietojenkäsittelykoneen avulla tarkoitetut" Tariffin mukainen
tulli: 0%
    • 

  • Nimikkeellä 8524399000 kulkevat muut laserlevyt. Tulli:
3.5%
    • 



Tullilaitoksen tulkinnan mukaan he saattavat tilanteesta ja
paikasta riippuen katsoa DVD-levyn kuuluvan tyypillisimmin joko
tuotenimikkeen 8524391000 tai 8524399000 alaisuuteen.


Creative DVD-encore kysymykset


Creative Labsin myymä PC:hen asennettava DVD-encore paketti
on herättänyt niin paljon kysymyksiä, että
sille on tässä FAQ-listassa oma osionsa. Tässä
olevat vastaukset koskevat hyvin yleistä Creative DVD Encore
Dxr2 -systeemiä. Nykyisin tämän on korvannut uudempi
Dxr3-malli, joka on ohjelmiston ja laitteiston osalta hyvin
erilainen.


Millaisen koneen vaatii
DVD?


Suositus DVD-paketeissa on jonkunlainen Pentium. Koska
purkukortilla varustetussa koneessa tuo purkukortti tekee suurimman
osan hommista, niin periaatteessa homma voisi pelatakin jopa
pienempitehoisella prosessorilla kuin Pentium. 486-koneissa homma
kaatuu siihen että purkukortit tuppaa olemaan
PCI-väyläisiä, eikä PCI-väyliä
pahemmin 486-koneissa ollut.


Voiko DVD-levyn materiaalin
kopioida helposti tietokoneella ?


Levyn kopioitavuus riippuu suuresti käytetystä
DVD-levyn suojaustasosta. Levyllä oleva materiaali näkyy
tietokoneella levyn sisältä katsottuna joukolle
tiedostoja. Näitä tiedostoja voi tietenkin
yrittää kopioida kiintolevylle, mutta ne eivät
välttämättä toimi sieltä ajettuna johtuen
levyjen mahdollisista suojauksista.


Lisäksi kaikki data-liikenne koneen ja aseman
välillä salataan aina. Se aukaistaan koodilla joka ei ole
vakio vaan lasketaan aina erikseen aseman ja
käytettävän levyn mukaan. Toisin sanoen kopioiminen
olisi periaatteessa mahdollista, mutta todella hankalaa ellei
peräti ainakin toistaiseksi mahdotonta "tavalliselle"
käyttäjälle.


Voiko DVD-Encorella soittaa monen
eri alueen DVD-levyjä ?


Alkuperäiset DVD-Encoren mukana tulevat ohjelmat
mahdollistavat laitteen maakoodin vaihtamisen vain muutaman kerran.
Verkosta on saatavissa ohjelma tämänkin ongelman
kiertämiseen osoitteesta http://www.visualdomain.net/.
Ohjelma tekee myös kaikkea muuta hauskaa.


Saako DVD-Encoresta
Macrovisionin pois ulostulosta ?


Normaaleilla DVD-Encoren ohjelmilla Macrovisionia ei saa pois
päältä. Verkosta on kuitenkin saatavissa ohjelmat
selector ja dxr2mode, jolla voi säätää
DVD-Encoren videoulostulon parametreja (kuten onko Macrovision
päällä vai ei). Selector on mainittu hiukan
helpommaksi ohjelmaksi käyttää ja dxr2mode taas
sisältää enemmän optioita. Dxr2mode-ohjelmaa
voi etsiä osoitteesta http://www.bgnett.no/~ethulin/frame.html
ja Selectorin saa osoitteesta http://www.visualdomain.net/.
TSC levyltä ei tosin saa Selector tai Dxr2mode ohjelmilla
puhdasta PAL signaalia vaan PAL60, eli normaalin 50 Hz
kuvataajuuden sijaan tulee 60 Hz. Nykyiset televisiot yleensä
näytettävät 60Hz kuvankin ongelmitta, mutta
PAL-videoille sitä ei saa nauhoitettua.


Kannatta huomioida, että Remote Selector on tehty Creativen
Dxr2 2x DVD laitteistoa varten. Tässä laitteessa laitteen
sisällä olevan aluekoodien muuttamislaskurin voi nollata
softalla, mutta uudemmissa (5x DVD:ssä) tällaisen
ominaisuus saattaa olla poistettu, joten ohjelmalla ei pysty
muuttamaan aluekoodia kuin muutamia kertoja, koska aseman
firmwaressa oleva laskuri kasvaa aina
vääjäämättömästi yhdellä
jokaisesta vaihtokerrasta. Lisää tietoa aiheesta ja
mahdollisia patcheja kannattaa etsiä osoitteista http://www.bgnett.no/~ethulin/frame.html
ja http://www.visualdomain.net/.


Mistä johtuu, että
purkukortilta televisioon tuleva kuva näkyy
väritelevisiossani mustavalkoisena ?


Mustavalkoinen kuva tarkoittaa yleensä, että DVD:n
kuva on NTSC:tä ja että tv:si ei osaa sitä
näyttää. Koeta saada purkukortille tarkoitettu softa
joka osaa muuntaa NTSC:n PAL60:ksi jonka useimmat TV:t osaavat
näyttää. Ilman softaa ei auta kuin hankkia
NTSC:tä osaava tv.


PAL-standardin mukaisia DVD-levyjä katsottaessa
tällaista väriongelmaa ei esiinny, ellei sitten
televisiossa tai kortissa ole jotain vikaa.


Voiko NTSC-levyä katsoa
PAL-televisiolla DVD-encorella ?


Normaalit tuotteen mukana tulevat ohjelmat eivät tarjoa
tähän mahdollisuutta. Joku viisas kaveri koodasi ohjelman
jolla voi vaihtaa Encoren videosignaalin formaattia riippumatta
leffasta, eli NTSC-leffastakin saa PAL60-signaalin ulos ja
yleensä vanhatkin TV:t osaavat tätä PAL60:stä
näyttää. Tarvittavan dxr2mode-ohjelman saa
osoitteesta http://www.bgnett.no/~ethulin/frame.html.
Joissain tapauksissa dxr2moden tekemä NTSC->PAL-konversio
näyttää huonontavan kuvan pystytarkkuutta ja
lisätä värinää. Selector-ohjelman versio
2.01 on mainittu tekevän tuon NTSC->PAL-konversion paremmin
kuin dxr2mode-ohjelma. Selectorin saa osoitteesta http://www.visualdomain.net/.


Millaisella videopiuhalla voin
korvata kortin mukana tulevan kaapelin jos haluan pidemmän
videopiuhan ?


Encore-purkukortin liittimeen sopii suoraan tavallinen kaupasta
ostettava S-Video -piuha, kunhan katkaisee siitä
päästä jonka aikoo kiinnittää
purkukorttiin sen muovisen piikin liittimien alareunasta.


Voiko DVD-levyn sisällön
kopioida kovalevylle ja toistaa sieltä ?


Tämä riippuu DVD-levyn toteutuksesta ja suojauksesta.
Tyypillisesti DVD-levyn materiaalin saa näkyviin DVD-asemalla
kuten tiedostot. Jos vaan kovalevytilaa riittää, niin
näitä voi kopioida kovalevylle. Toimivuus
kovalevyltä riippuu sitten siitä, onko materiaali
suojattu kopiointia vastaan vai ei. Kopiosuojaamattoman materiaalin
pitäisi näkyä kovalevyltäkin ilman isompia
ongelmia. Kopiosuojatun materiaalin näyttämisen suoraan
kiintolevyltä estää niissä mukana oleva
CSS-suojaus.


Suojatuissa levyissä on levyssä ja lukevassa asemassa
koodattuna avain, joka avaa levyn datan luettavaksi. Jos
tällaisen levyn materiaalin kopioi kovalevylle, niin sitä
kovalevyllä olevaa materiaalia voi toistaa ainoastaan, kun
aidon DVD-levyn käyttää ensin koneen
DVD-asemassa.


Hakkeripiirit eivät ole tykänneet näistä
suojauksista, joten ne ovat tehneet aiheeseen olevia
kopionpurku-ohjelmia, joista kuuluisin on nimeltään
DeCSS.


Voiko DVD-levyn kopion tehdä
DVD-RAM-asemalla ?


Ensimmäinen ongelma monien DVD-levyjen kanssa on, että
DVD-RAM-levyn antama tallennustila on pienempi kuin valmiina
myytävän DVD-levyn ja nämä DVD-RAM-levyt ovat
kalliita (noin 500 mk/kpl 1998 syksyllä, nyt 10-20 euroa).
Lisäksi ongelmia aiheuttaa kopiosuojatut DVD-levyt, joissa olevaa
kopiosuojauskoodia ei tiettävästi pysty DVD-RAM-asemalla
levylle kirjoittamaan. Lisäksi poltettavat levyt voi
kotelomallinsa takia lukea vain polttoasemilla.


Haluan vaihtaa Encoreeni
pidemmän S-video-kaapelin, mutta standardipiuha ei mene
suoraan kortin päähän. Mitä voin tehdä
?


Normaalissa S-video-liittimessä on pieni muovinen pinni.
Jos poistat sen saksilla tai pihdeillä, niin saat normaalinkin
S-videokaapelin käymään korttiin. Toinen
mahdollisuus on käyttää kortin mukana tulevaa
kaapelia sovituskappaleena ja sitten tämän
perässä normaalia S-videokaapelia.


Lisätieto aiheesta löytyy osoitteesta http://www.spaceports.com/~apexdvd/fixsvhs.html.


Miten voin ottaa äänet
suoraan Encore DVD:stä viemättä niitä kohisevan
äänikorttini kautta ?


DVD Encore -kortilla olevat
audiolähtöliitännät ovat linjatasoisia ja
niissä olevat signaalit voi suoraan viedä lintajatasoa
syövään vahvistimeenkin
kierrättämättä niitä äänikortin
kautta. Lisätietoa tarvittavista muutoksista löytyy
osoitteesta http://www.spaceports.com/~apexdvd/fixaudio.html.


Muita tietokone-DVD-paketteja koskevat kysymykset


Mikä on Hollywood+ kortin
7-nastaisen S-video-liittimen nastajärjestys ?


Sigma Designsin Hollywood Plus -kortissa on normaalin 4-napaisen
S-video-liittimen tilalla 7-nastainen liitin. Tähän
liittimeen voidaan liittää joko normaali 4-nastainen
S-video-kaapeli tai adapterikaapeli, jolla kuva saadaan
komposiittivideomuodossa. Tämän 7-reikäisen
liittimen nastajärjestys on seuraava:




                              _______



                            /       \



                           |  7 6 5  |



                           | 4 3 2 1 |



                           |         |



                            \  OOO  /



                             ------



                               1:GND



                              2:Composite



                              3:GND



                              4:GND



                              5:Luma



                              6:n.c.



                              7:Chroma









Palautetta tästä sivusta voi
lähettää 
palautekaavakkeella.



Takaisin hakemistoon








Tomi Engdahl <[email protected]>