järjestelmässä yhteisen puutteen.

– Käytännön kokemusta on tuskin lainkaan. Ellei sitä ole sitten saanut kotoa: siis että isä on ollut puuseppä, tai jotain. Stanfordin tai MIT:n hienoista yliopistoista palkkaamani työntekijät ovat olleet rakentamisessa aivan hyödyttömiä.

Hän myöntää, että käytännön opettaminen on kallista.

– Sitä ei voi massatuottaa kuin teoriaopetusta. Haluaisin silti, että soveltava puoli olisi koulutuksessa mukana paremmin, niin Amerikassa kuin Suomessa.

Olen huomannut, että ympäristö­­kasvatusta annetaan jo päiväkodeissa. Se on nerokasta.

Suomessa viehättää kansanluonne. Pidä pääsi alhaalla, hoida hommasi ja juo kahvia, kuului Hynemanin tiivistys muutama vuosi sitten.

Siksi Suomi on hänestä maailman onnellisin maa, hän jatkaa ajatusta nyt.

– Tästä olenkin käynyt pitkiä keskusteluja, hän innostuu.

– Ensimmäinen havaintoni oli, että valehtelua pidetään täällä vakavana rikkeenä. Aloin miettiä, onko onnellisuuden ja valehtelemattomuuden välillä jokin yhteys.

Hän kertoo suomalaistuttujensa muotoilleen, että ehkä tämä on vähiten onneton kansa.

– Niin se kannattaa varmaan ajatellakin: Suomi on vähiten epäonnistunut yhteiskunta. Ajatellaan, että asiat ovat hyvin, mutta aina voi parantaa.

Suomalaisten halussa maksaa veroja on myös jotain ”hyvin tervettä.”

– Luotetaan siihen, että veroille saa vastinetta.

Yksi asia on tehnyt erityisesti vaikutuksen.

– Olen huomannut, että ympäristö­kasvatusta annetaan jo päiväkodeissa. Sitä opetetaan luku- ja kirjoitustaidon rinnalla.

– Se on nerokasta. En tiedä muuta maata, joka tekisi näin. Lapset eivät vielä ymmärrä etiikkaa käsitteenä, mutta heille voi vaikkapa selittää, ettei naapurikaan ehkä tykkää, jos roskataan.

Näin kasvattamalla Suomi pelaa ”pitkää peliä”, Hyneman katsoo.

– Rehellisyys ja ympäristön sekä muiden kunnioittaminen istutetaan ihmisiin jo nuorena. Minusta se on hyvin viisasta ajattelua.

Ihailen Suomea ja suomalaisia monissa asioissa, mutta en itse halua suomalaiseksi.
Yksi asia Suomessa ei kuitenkaan vieläkään innosta.

Sauna.

Hyneman sanoi jo viitisen vuotta sitten, ettei aio Suomessa käydessään saunoa. Ei hän ole kutsuista täysin kieltäytynyt, mutta sauna ei ole edelleenkään hänen ”juttunsa.”

– Tylsistyn saunassa, kuuluu selitys.

Amerikkalainen Jamie Hyneman huomasi suomalaisissa tavoissa jotain, mikä saa hänet kavahtamaan
https://www.is.fi/viihde/art-2000011903167.html

Hän katsoo kulttuurivaihtoa käytännöllisesti.

– Yliopisto sai mediajulkisuutta, minä pääsin näkemään uuden maailmankolkan. Enpä olisi vielä muutama vuosi sitten arvannut, että minulla tulisi olemaan monta hyvää suomalaista ystävää

LUT:n nettisivuilla kerrotaan, että Hyneman opettaa ”luovaa ongelmanratkaisua että kurinalaista projektijohtamista”.

Selkokielellä: myytinmurtaja haluaa opiskelijoiden kädet saveen. Yliopistoissa opetetaan hänen mielestään liian vähän käytännön tekemistä.

– Moni valmistuu insinööriksi ilman, että on koskaan rakentanut mitään, Hyneman sanoo.

Suomen yrityksistä katoaa joka vuosi yli 200 000 työpaikkaa. Uusia työpaikkoja syntyy samaa tahtia, mutta ei välttämättä työnsä menettäneille. Samalla maaseutu tyhjentyy kaupunkikeskuksiin.

Rakennemuutosta vastaan on turha taistella, mutta koulutus auttaa sopeutumaan. Yhteiskunnan pitää kuvitella itsensä uudelleen, kuten kaikki yhteiskunnat joutuvat rakennemuutoksessa tekemään, sanoo viestinnän professori Anu Kantola Yliopisto-lehden haastattelussa.

Vanhoja töitä katoaa ja uusia syntyy, kun yhteiskunta luo nahkaansa
Rakennemuutosta vastaan on turha taistella, mutta koulutus auttaa sopeutumaan. Pohjoismaissa siirtymät ovat olleet poikkeuksellisen nopeita ja päällekkäisiä.
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/yhteiskunta-ja-oppiminen/vanhoja-toita-katoaa-ja-uusia-syntyy-kun-yhteiskunta-luo-nahkaansa?utm_source=general&utm_medium=social_owned&fbclid=IwdGRjcAQ4OfNleHRuA2FlbQEwAGFkaWQAAC_L19RqIHNydGMGYXBwX2lkDDM1MDY4NTUzMTcyOAABHuYnFHsgjvrtAUXSeGCwzmVTK8Tz8dGH0G1vN2aBtTpJsVtLkZUDohrIcXN__aem_DIoFaf1Iq8WuFRR1rJq0iA&utm_id=6273944043796&utm_content=52552539638600&utm_term=52552539638800&utm_campaign=6273944043796

Suomen yrityksistä katoaa joka vuosi yli 200 000 työpaikkaa. Uusia työpaikkoja syntyy samaa tahtia, mutta ei välttämättä työnsä menettäneille. Samalla maaseutu tyhjentyy kaupunkikeskuksiin.

Rakennemuutosta vastaan on turha taistella, mutta koulutus auttaa sopeutumaan. Yhteiskunnan pitää kuvitella itsensä uudelleen, kuten kaikki yhteiskunnat joutuvat rakennemuutoksessa tekemään, sanoo viestinnän professori Anu Kantola Yliopisto-lehden haastattelussa.

Vanhoja töitä katoaa ja uusia syntyy, kun yhteiskunta luo nahkaansa
Rakennemuutosta vastaan on turha taistella, mutta koulutus auttaa sopeutumaan. Pohjoismaissa siirtymät ovat olleet poikkeuksellisen nopeita ja päällekkäisiä.
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/yhteiskunta-ja-oppiminen/vanhoja-toita-katoaa-ja-uusia-syntyy-kun-yhteiskunta-luo-nahkaansa?utm_source=general&utm_medium=social_owned&fbclid=IwdGRjcAQ3Vy1leHRuA2FlbQEwAGFkaWQAAC_L19RqIHNydGMGYXBwX2lkDDM1MDY4NTUzMTcyOAABHoI_0lU6FtvVpYeLCClSJ5ouqYGIv7_Oxww7TPOJSR0boHjgEpySp_7D29On_aem_mlknvelfYjneC6Ofsl_BVw&utm_id=6273944043796&utm_content=52552539638600&utm_term=52552539638800&utm_campaign=6273944043796

Rajavartiolaitos ostaa suomalaiselta Sensofusion Oy:lta noin viiden miljoonan euron arvoisen vastadroonijärjestelmän. Laitoksen mukaan hankinta parantaa merkittävästi Suomen rajavalvonnan suorituskykyä ja turvallisuutta miehittämättömien ilma-alusten muodostamia uhkia vastaan. Hankinnasta Euroopan unioni rahoittaa peräti 90 prosenttia.

Rajavartiolaitoksen mukaan uutta vastadroonijärjestelmää käytetään rajaturvallisuuden ylläpitämisessä, Rajavartiolaitoksen omien kohteiden ja toiminnan suojaamisessa, rikosten ennalta estämisessä ja selvittämisessä, meripelastuksessa sekä alueellisen koskemattomuuden turvaamisessa. Järjestelmä kerrotaan havaitsevan, paikantavan ja tunnistavan drooneja. Lisäksi se tarvittaessa häiritsee luvattomasti tai vihamielisesti toimivia drooneja.

– Sen lisäksi, että hankinta kehittää Suomen kykyä droonitorjuntaan, se tukee hyvällä tavalla myös Euroopan komission tuoreen drooniuhkaa käsittelevän toimintasuunnitelman tavoitteita. Haaste on yhteinen, Euroopan laajuinen, Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö kontra-amiraali Tom Hanén sanoo tiedotteessa.