ksi liikenteen sähköistymisen pullonkaula on sähkömoottoreissa käytettävät kestomagneetit.

Moottorin magnetointi tehokkailla kestomagneeteilla pienentää sähkömoottorin kokoa ja nostaa hyötysuhdetta, mutta raaka-aineista on pulaa. Kestomagneeteissa tarvittavien harvinaisten maametallien ja niistä jalostettujen magneettien markkinoita hallitsee Kiina, joka on ajoittain rajoittanut materiaalien vientiä.

”Jos kaikki ajoneuvot olisivat sähköisiä, maailmassa valmistuisi vuosittain 100 miljoonaa sähkömoottorilla kulkevaa henkilöautoa ja 20 miljoonaa raskasta ajoneuvoa. Ei sellaisia määriä kestomagneetteja ole edes saatavilla. Meidän moottorimme ei niitä tarvitse”, sanoo LUT-yliopiston professori Juha Pyrhönen.

LUT-yliopiston tutkijoiden kehittämä sähkömoottori on toimintaperiaatteeltaan energiapihi synkronireluktanssimoottori, jota käytetään jonkin verran teollisuudessa ja kodinkoneissa.

Reluktanssimoottori on rakenteeltaan yksinkertainen. Moottorin pyörivä osa, roottori, koostuu päällekkäin ladotuista teräslevyistä, joihin muotoillut vuojohteet ja -esteet ohjaavat magneettivuon kulkua. Niiden ansiosta roottori ei tarvitse käämejä eikä magneetteja.

Rakenteen ainoa ongelma on, että teräslamellien ulkokehälle pitää jättää ohut vuojohteet yhdistävä metallisilta, joka pitää roottorin rakenteen kasassa.

”Sähköisessä mielessä metallisillat ovat erittäin haitallisia, koska magneettivuo ”vuotaa” niiden kautta väärille reiteille”, Pyrhönen kertoo.

Suhteellisen hidaskäyntisissä teollisuussähkömoottoreissa ongelma on ratkaistu tekemällä metallisilloista mahdollisimman ohuita, mutta sähköautojen moottoreiden kovempia pyörimisnopeuksia rakenne ei kestäisi.

Pidemmällä aikavälillä lisäkapasiteettia kuitenkin tarvitaan. Keskusteluissa nousee esiin Olkiluoto 3:n kokoluokkaa vastaava uusi tuotanto, mutta nopeita päätöksiä ei ole näköpiirissä. Ratkaisuksi Vahvanen näkee hajautetumman energiantuotannon, jossa yhdistyvät uusiutuvat energialähteet ja mahdollisesti pienydinvoima.

Samaan aikaan energiajärjestelmä muuttuu kaksisuuntaiseksi. Kuluttajista on tulossa tuottajia, kun kiinteistöihin asennetaan aurinkovoimaa, lämpökaivoja ja energiavarastoja. Esimerkiksi kauppakeskukset voivat jo nyt tuottaa, varastoida ja myydä energiaa joustomarkkinoille.

Datakeskuksissa energiatehokkuuden parantamiseen on olemassa konkreettisia keinoja. Vahvasen mukaan jopa 92 prosenttia keskusten energiasta kuluu IT-kuormaan, kun jäähdytyksen osuus on noin viisi prosenttia ja sähkönjakelun noin neljä prosenttia. Uudet ratkaisut, kuten suorapiirinen nestejäähdytys, voivat leikata energiankulutusta 30–60 prosenttia ja samalla pienentää operointikustannuksia merkittävästi.

Joensuussa pieniä drooni-ilmalaivoja kehittävä Kelluu on kerännyt Naton innovaatiorahaston johdolla 15 miljoonan euron A-sarjan riskirahoituksen. Tarkoituksena on tukea tekniikalla uudenlaisia kattavampia ilmatiedusteluverkostoja Eurooppaan .

– Onko meillä kohta kierre, jossa työpaikalla osaamaton opettaa osaamatonta? Tämä on suurin pelko.

Näin kuvailee ammatillisen oppilaitoksen opettaja koulutusta koskevia leikkauksia. Petteri Orpon hallitus leikkasi ammatillisesta koulutuksesta 120 miljoonaa euroa. Moni oppilaitos joutui käymään läpi muutosneuvottelut ja karsimaan resursseja muualta. Alalla työskentelevät pelkäävät, että vaikutukset voivat näkyä tulevaisuuden työelämässä.

Etelä-Suomen sähköverkko alkaa olla täynnä. Yksi syy on, että alueelle suunnitellaan valtavasti uusia datakeskuksia, kertoo Fingrid.
Sähköntuotanto keskittyy länsirannikolle ja pohjoiseen, mutta siirtoyhteydet etelän suurille sähkönkulutusalueille eivät riitä.
Fingrid vahvistaa kantaverkkoa uusilla voimalinjoilla.
Tilanne voi pahimmillaan johtaa Suomen jakamiseen eri sähkönhinta-alueisiin. Nyt sähkön tukkuhinta on sama koko Suomessa.