<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	
	>
<channel>
	<title>Comments on: Business talk</title>
	<atom:link href="http://www.epanorama.net/blog/2013/05/18/business-talk/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>https://www.epanorama.net/blog/2013/05/18/business-talk/</link>
	<description>All about electronics and circuit design</description>
	<lastBuildDate>Fri, 20 Nov 2026 19:19:23 +0000</lastBuildDate>
		<sy:updatePeriod>hourly</sy:updatePeriod>
		<sy:updateFrequency>1</sy:updateFrequency>
	<generator>http://wordpress.org/?v=3.9.14</generator>
	<item>
		<title>By: Tomi Engdahl</title>
		<link>https://www.epanorama.net/blog/2013/05/18/business-talk/comment-page-60/#comment-1893812</link>
		<dc:creator><![CDATA[Tomi Engdahl]]></dc:creator>
		<pubDate>Thu, 19 Nov 2026 00:33:24 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.epanorama.net/blog/?p=19772#comment-1893812</guid>
		<description><![CDATA[Mikä epämuodollista oppimista jarruttaa?

Väitöstutkimuksessani epämuodollista oppimista rajoittivat esimerkiksi

aikapaine
hajanaiset digitaaliset työkalut
heikot palautekäytännöt
se, ettei oppiminen kytkeytynyt organisaation tavallisiin rutiineihin.
Erityisen kiinnostava oli johdon aikomusten ja työntekijöiden kokemusten välinen kuilu: johto saattoi arvostaa autonomiaa ja jatkuvaa oppimista, mutta arjessa niille ei aina ollut aikaa, rakenteita tai seurantaa.

Kutsun tätä symboliseksi autonomiaksi. Vapautta oppia annetaan, mutta käytännön edellytykset jäävät työntekijän vastuulle.]]></description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Mikä epämuodollista oppimista jarruttaa?</p>
<p>Väitöstutkimuksessani epämuodollista oppimista rajoittivat esimerkiksi</p>
<p>aikapaine<br />
hajanaiset digitaaliset työkalut<br />
heikot palautekäytännöt<br />
se, ettei oppiminen kytkeytynyt organisaation tavallisiin rutiineihin.<br />
Erityisen kiinnostava oli johdon aikomusten ja työntekijöiden kokemusten välinen kuilu: johto saattoi arvostaa autonomiaa ja jatkuvaa oppimista, mutta arjessa niille ei aina ollut aikaa, rakenteita tai seurantaa.</p>
<p>Kutsun tätä symboliseksi autonomiaksi. Vapautta oppia annetaan, mutta käytännön edellytykset jäävät työntekijän vastuulle.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>By: Tomi Engdahl</title>
		<link>https://www.epanorama.net/blog/2013/05/18/business-talk/comment-page-60/#comment-1893810</link>
		<dc:creator><![CDATA[Tomi Engdahl]]></dc:creator>
		<pubDate>Thu, 19 Nov 2026 00:13:10 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.epanorama.net/blog/?p=19772#comment-1893810</guid>
		<description><![CDATA[Työpaikoilla syntyy joka päivä osaamista, jota ei koskaan jaeta – asiantuntija: ”Yritys hukkaa kilpailuetua, jonka se on jo maksanut”
https://duunitori.fi/tyoelama/osaamisen-johtaminen/?utm_source=linkedin&amp;utm_medium=cpc&amp;utm_campaign=b2c-article&amp;li_fat_id=44989b23-1d64-46b0-99c2-ce633cc81516


Tiivistelmä
Tohtori Oona Vuorion mukaan työpaikoilla ei ole pulaa oppimisesta, vaan opitun leviämisestä organisaatioon.
Kun epämuodollinen oppiminen jää yhden asiantuntijan päähän, samaa ongelmaa voidaan joutua ratkomaan uudelleen.
Vuorion väitöstutkimuksessa oppimista jarruttivat esimerkiksi aikapaine, hajanaiset työkalut ja heikot palautekäytännöt.
Osaamisen johtaminen tarkoittaa Vuorion VISTA-mallissa sitä, että johto huolehtii oppimisen olosuhteista: näkyvyydestä, ajasta ja vastuista.


Asiantuntijat oppivat työssään jatkuvasti, mutta organisaatio ei välttämättä opi heidän mukanaan. Työssä syntyvä osaaminen muuttuu kilpailueduksi vain, jos sen leviämistä johdetaan, kirjoittaa tohtori ja liiketoimintakonsultti Oona Vuorio.

Olen työskennellyt pitkään konsulttina eli tehnyt työtä, jossa osaaminen on käytännössä liiketoiminnan raaka-ainetta. Sen huomaa tarjouskilpailuissa: asiakkaalle ratkaisevaa ei useinkaan ole se, mitä asiantuntija on joskus opiskellut, vaan mitä hän on tehnyt, ratkaissut ja oppinut työssään.

Silti pysähdyin vuosia sitten ristiriitaan. Jos työssä kertynyt osaaminen on yritykselle näin arvokasta, miksi sen syntymistä ja leviämistä johdetaan niin sattumanvaraisesti?]]></description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Työpaikoilla syntyy joka päivä osaamista, jota ei koskaan jaeta – asiantuntija: ”Yritys hukkaa kilpailuetua, jonka se on jo maksanut”<br />
<a href="https://duunitori.fi/tyoelama/osaamisen-johtaminen/?utm_source=linkedin&#038;utm_medium=cpc&#038;utm_campaign=b2c-article&#038;li_fat_id=44989b23-1d64-46b0-99c2-ce633cc81516" rel="nofollow">https://duunitori.fi/tyoelama/osaamisen-johtaminen/?utm_source=linkedin&#038;utm_medium=cpc&#038;utm_campaign=b2c-article&#038;li_fat_id=44989b23-1d64-46b0-99c2-ce633cc81516</a></p>
<p>Tiivistelmä<br />
Tohtori Oona Vuorion mukaan työpaikoilla ei ole pulaa oppimisesta, vaan opitun leviämisestä organisaatioon.<br />
Kun epämuodollinen oppiminen jää yhden asiantuntijan päähän, samaa ongelmaa voidaan joutua ratkomaan uudelleen.<br />
Vuorion väitöstutkimuksessa oppimista jarruttivat esimerkiksi aikapaine, hajanaiset työkalut ja heikot palautekäytännöt.<br />
Osaamisen johtaminen tarkoittaa Vuorion VISTA-mallissa sitä, että johto huolehtii oppimisen olosuhteista: näkyvyydestä, ajasta ja vastuista.</p>
<p>Asiantuntijat oppivat työssään jatkuvasti, mutta organisaatio ei välttämättä opi heidän mukanaan. Työssä syntyvä osaaminen muuttuu kilpailueduksi vain, jos sen leviämistä johdetaan, kirjoittaa tohtori ja liiketoimintakonsultti Oona Vuorio.</p>
<p>Olen työskennellyt pitkään konsulttina eli tehnyt työtä, jossa osaaminen on käytännössä liiketoiminnan raaka-ainetta. Sen huomaa tarjouskilpailuissa: asiakkaalle ratkaisevaa ei useinkaan ole se, mitä asiantuntija on joskus opiskellut, vaan mitä hän on tehnyt, ratkaissut ja oppinut työssään.</p>
<p>Silti pysähdyin vuosia sitten ristiriitaan. Jos työssä kertynyt osaaminen on yritykselle näin arvokasta, miksi sen syntymistä ja leviämistä johdetaan niin sattumanvaraisesti?</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>By: Tomi Engdahl</title>
		<link>https://www.epanorama.net/blog/2013/05/18/business-talk/comment-page-60/#comment-1892350</link>
		<dc:creator><![CDATA[Tomi Engdahl]]></dc:creator>
		<pubDate>Fri, 06 Nov 2026 01:19:26 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.epanorama.net/blog/?p=19772#comment-1892350</guid>
		<description><![CDATA[Jännitys tulkitaan työelämässä usein väärin, sanoo asiantuntija – voi jopa hidastaa uraa: ”Ongelma ei ole osaamisessa”
https://duunitori.fi/tyoelama/esiintymisjannitys?fbclid=IwVERDUAVZ-SVleHRuA2FlbQEwAHBkb2YFYWRpZAAAL85nNwa7c3J0YwZhcHBfaWQMMzUwNjg1NTMxNzI4AAEfz1E8cuR3KT6qudPomJNkM6aaRzOCNkPonVNsEpYHSIcJYyLEmP-R8Oau8L4_aem_eJ4VzOaNeZN6hoLoRbQrLw&amp;utm_source=Facebook_Mobile_Feed&amp;utm_medium=cpc&amp;utm_campaign=smartly_b2c&amp;utm_term=6575415099695&amp;utm_content=b2c_articlefeed&amp;utm_id=52563541229699

Työelämä vaatii yhä enemmän näkyvyyttä, mutta esiintymisjännitys tekee siitä monelle vaikeaa. Jännitys ei kuitenkaan kerro osaamattomuudesta – vaan siitä, että tilanne on tärkeä. Ongelma syntyy vasta siitä, miten reaktiota tulkitaan, kirjoittaa esiintyjä ja valmentaja Saara-Elina Partanen.

Kokouksessa vallitsee hiljaisuus. Sinulla olisi ratkaisu ongelmaan, mutta sydän hakkaa niin kovaa, että et uskalla avata suutasi. Myöhemmin kuulet, miten kollega esittää saman idean ja saa siitä tunnustusta.

Työelämässä puhutaan paljon osaamisesta, asiantuntijuudesta ja koulutuksesta. Silti yksi asia vaikuttaa uralla etenemiseen enemmän kuin usein myönnetään: näkyvyys.

Monelle juuri nämä tilanteet – kokoukset, esitykset, johdon tilaisuudet ja pitchaukset – nostavat voimakkaan jännityksen. Vireystilan nousun, joka tuntuu epämukavalta ja hallitsemattomalta, jopa pelottavalta.

Jännitys ei kerro osaamattomuudesta. Mutta väärin tulkittuna se voi hidastaa uraa.

Saara-Elina Partanen on esiintyjä ja valmentaja, joka auttaa asiantuntijoita ja johtajia säilyttämään vaikuttavuutensa paineen alla. Hän yhdistää työssään yli 15 vuoden näyttämökokemuksen, oman jännittäjätaustansa ja ymmärryksen kehomielen toiminnasta.

”Olen työssäni nähnyt saman ilmiön toistuvan: osaava ihminen alkaa tulkita kehonsa reaktiota merkkinä siitä, ettei ole valmis”, Partanen kirjoittaa.

Kun sydän hakkaa ennen puheenvuoroa tai ääni vapisee esityksessä, ajatus voi olla: ”Joku muu osaisi tämän paremmin.”

Näitä ajatuksia harvoin edes tiedostetaan – saati kyseenalaistetaan. Silti niillä voi olla suuri vaikutus uraan.

Työelämä on muuttunut näkyvämmäksi
Asiantuntijatyö ei enää tapahdu kulisseissa.

Oman työn tuloksia pitää esitellä, perustella ja sanoittaa jatkuvasti: palavereissa, esityksissä, myyntineuvotteluissa ja sosiaalisessa mediassa. Vaikuttaminen on osa lähes jokaista asiantuntijaroolia.

Samalla esiintyminen ei ole kaikille neutraali tilanne.

Sitä ei juuri opetettu koulussa. Moni kantaa mukanaan muistoja tilanteista, joissa esiintyminen tuntui turvattomalta – esimerkiksi esitelmistä tai laulukokeista, joissa jäi yksin paineen alle ilman työkaluja.

Kun ihminen kokee olevansa arvioitavana, esimerkiksi johtoryhmän edessä tai tilanteessa, jossa oma asiantuntijuus on puntarissa, keho reagoi usein samalla tavalla kuin vuosia sitten luokan edessä.

Hengitys muuttuu pinnalliseksi. Syke nousee. Lihakset jännittyvät. Vatsa muljahtaa. Tämä on kehon tapa valmistautua.

Mutta jos reaktiota tulkitaan merkkinä epävarmuudesta tai kyvyttömyydestä, osaava ihminen alkaa vältellä tilanteita, joissa hänen pitäisi olla näkyvissä – juuri siellä, missä hänen osaamistaan tarvittaisiin.

Puheenvuoro jää käyttämättä. Esitysvastuu annetaan kollegalle. Ajatus jää sanomatta ääneen. Pitkällä aikavälillä tämä voi luoda väärän vaikutelman: ettei henkilö halua tai osaa ottaa tilaa.

Miksi esiintymisjännitys ei aina poistu kokemuksen myötä
Yksi sitkeä ajatus on, että jännitys katoaa kokemuksen myötä. Monilla se helpottaakin – mutta ei kaikilla.

Jos keho on oppinut yhdistämään näkyvyyden arviointiin tai virheiden pelkoon, sama reaktio voi toistua vuosienkin jälkeen. Ihminen voi olla työssään erittäin kokenut, mutta silti jännittää tilanteita, joissa hänen pitäisi tuoda osaamisensa esiin.]]></description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Jännitys tulkitaan työelämässä usein väärin, sanoo asiantuntija – voi jopa hidastaa uraa: ”Ongelma ei ole osaamisessa”<br />
<a href="https://duunitori.fi/tyoelama/esiintymisjannitys?fbclid=IwVERDUAVZ-SVleHRuA2FlbQEwAHBkb2YFYWRpZAAAL85nNwa7c3J0YwZhcHBfaWQMMzUwNjg1NTMxNzI4AAEfz1E8cuR3KT6qudPomJNkM6aaRzOCNkPonVNsEpYHSIcJYyLEmP-R8Oau8L4_aem_eJ4VzOaNeZN6hoLoRbQrLw&#038;utm_source=Facebook_Mobile_Feed&#038;utm_medium=cpc&#038;utm_campaign=smartly_b2c&#038;utm_term=6575415099695&#038;utm_content=b2c_articlefeed&#038;utm_id=52563541229699" rel="nofollow">https://duunitori.fi/tyoelama/esiintymisjannitys?fbclid=IwVERDUAVZ-SVleHRuA2FlbQEwAHBkb2YFYWRpZAAAL85nNwa7c3J0YwZhcHBfaWQMMzUwNjg1NTMxNzI4AAEfz1E8cuR3KT6qudPomJNkM6aaRzOCNkPonVNsEpYHSIcJYyLEmP-R8Oau8L4_aem_eJ4VzOaNeZN6hoLoRbQrLw&#038;utm_source=Facebook_Mobile_Feed&#038;utm_medium=cpc&#038;utm_campaign=smartly_b2c&#038;utm_term=6575415099695&#038;utm_content=b2c_articlefeed&#038;utm_id=52563541229699</a></p>
<p>Työelämä vaatii yhä enemmän näkyvyyttä, mutta esiintymisjännitys tekee siitä monelle vaikeaa. Jännitys ei kuitenkaan kerro osaamattomuudesta – vaan siitä, että tilanne on tärkeä. Ongelma syntyy vasta siitä, miten reaktiota tulkitaan, kirjoittaa esiintyjä ja valmentaja Saara-Elina Partanen.</p>
<p>Kokouksessa vallitsee hiljaisuus. Sinulla olisi ratkaisu ongelmaan, mutta sydän hakkaa niin kovaa, että et uskalla avata suutasi. Myöhemmin kuulet, miten kollega esittää saman idean ja saa siitä tunnustusta.</p>
<p>Työelämässä puhutaan paljon osaamisesta, asiantuntijuudesta ja koulutuksesta. Silti yksi asia vaikuttaa uralla etenemiseen enemmän kuin usein myönnetään: näkyvyys.</p>
<p>Monelle juuri nämä tilanteet – kokoukset, esitykset, johdon tilaisuudet ja pitchaukset – nostavat voimakkaan jännityksen. Vireystilan nousun, joka tuntuu epämukavalta ja hallitsemattomalta, jopa pelottavalta.</p>
<p>Jännitys ei kerro osaamattomuudesta. Mutta väärin tulkittuna se voi hidastaa uraa.</p>
<p>Saara-Elina Partanen on esiintyjä ja valmentaja, joka auttaa asiantuntijoita ja johtajia säilyttämään vaikuttavuutensa paineen alla. Hän yhdistää työssään yli 15 vuoden näyttämökokemuksen, oman jännittäjätaustansa ja ymmärryksen kehomielen toiminnasta.</p>
<p>”Olen työssäni nähnyt saman ilmiön toistuvan: osaava ihminen alkaa tulkita kehonsa reaktiota merkkinä siitä, ettei ole valmis”, Partanen kirjoittaa.</p>
<p>Kun sydän hakkaa ennen puheenvuoroa tai ääni vapisee esityksessä, ajatus voi olla: ”Joku muu osaisi tämän paremmin.”</p>
<p>Näitä ajatuksia harvoin edes tiedostetaan – saati kyseenalaistetaan. Silti niillä voi olla suuri vaikutus uraan.</p>
<p>Työelämä on muuttunut näkyvämmäksi<br />
Asiantuntijatyö ei enää tapahdu kulisseissa.</p>
<p>Oman työn tuloksia pitää esitellä, perustella ja sanoittaa jatkuvasti: palavereissa, esityksissä, myyntineuvotteluissa ja sosiaalisessa mediassa. Vaikuttaminen on osa lähes jokaista asiantuntijaroolia.</p>
<p>Samalla esiintyminen ei ole kaikille neutraali tilanne.</p>
<p>Sitä ei juuri opetettu koulussa. Moni kantaa mukanaan muistoja tilanteista, joissa esiintyminen tuntui turvattomalta – esimerkiksi esitelmistä tai laulukokeista, joissa jäi yksin paineen alle ilman työkaluja.</p>
<p>Kun ihminen kokee olevansa arvioitavana, esimerkiksi johtoryhmän edessä tai tilanteessa, jossa oma asiantuntijuus on puntarissa, keho reagoi usein samalla tavalla kuin vuosia sitten luokan edessä.</p>
<p>Hengitys muuttuu pinnalliseksi. Syke nousee. Lihakset jännittyvät. Vatsa muljahtaa. Tämä on kehon tapa valmistautua.</p>
<p>Mutta jos reaktiota tulkitaan merkkinä epävarmuudesta tai kyvyttömyydestä, osaava ihminen alkaa vältellä tilanteita, joissa hänen pitäisi olla näkyvissä – juuri siellä, missä hänen osaamistaan tarvittaisiin.</p>
<p>Puheenvuoro jää käyttämättä. Esitysvastuu annetaan kollegalle. Ajatus jää sanomatta ääneen. Pitkällä aikavälillä tämä voi luoda väärän vaikutelman: ettei henkilö halua tai osaa ottaa tilaa.</p>
<p>Miksi esiintymisjännitys ei aina poistu kokemuksen myötä<br />
Yksi sitkeä ajatus on, että jännitys katoaa kokemuksen myötä. Monilla se helpottaakin – mutta ei kaikilla.</p>
<p>Jos keho on oppinut yhdistämään näkyvyyden arviointiin tai virheiden pelkoon, sama reaktio voi toistua vuosienkin jälkeen. Ihminen voi olla työssään erittäin kokenut, mutta silti jännittää tilanteita, joissa hänen pitäisi tuoda osaamisensa esiin.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>By: Tomi Engdahl</title>
		<link>https://www.epanorama.net/blog/2013/05/18/business-talk/comment-page-60/#comment-1892349</link>
		<dc:creator><![CDATA[Tomi Engdahl]]></dc:creator>
		<pubDate>Fri, 06 Nov 2026 01:16:28 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.epanorama.net/blog/?p=19772#comment-1892349</guid>
		<description><![CDATA[Henkilöbrändin rakentaminen suosii työelämässä äänekkäimpiä, vaikka näkyvyys voi olla eri asia kuin osaaminen, kirjoittaa psykoterapeutti Emilia Kujala.

Työelämässä kytee epäreilu ilmiö, joka suosii äänekkäimpiä – psykoterapeutti Emilia Kujala: ”Ei enää riitä, että osaa työnsä”
https://duunitori.fi/tyoelama/henkilobrandi-emilia-kujala-kolumni?utm_medium=cpc&amp;utm_source=Facebook_Mobile_Feed&amp;utm_campaign=smartly_b2c&amp;utm_content=b2c_articlefeed&amp;utm_id=52563541229699&amp;fbclid=IwdGRjcAVZ-LhleHRuA2FlbQEwAHBkb2YFYWRpZAAAL85nNwa7c3J0YwZhcHBfaWQMMzUwNjg1NTMxNzI4AAEfz1E8cuR3KT6qudPomJNkM6aaRzOCNkPonVNsEpYHSIcJYyLEmP-R8Oau8L4_aem_eJ4VzOaNeZN6hoLoRbQrLw&amp;utm_term=6575415099695

Tiivistelmä
Työelämässä ei enää riitä osaaminen, vaan omasta työstä pitää osata kertoa myös muille.
Psykoterapeutti Emilia Kujalan mukaan näkyvyys voi olla eri asia kuin ammatillinen osaaminen.
Kujalasta on ongelmallista, jos työelämä palkitsee vain niitä, jotka tuovat itseään äänekkäimmin esiin.
Hän ehdottaa, että henkilöbrändi erotettaisiin oman työn ja osaamisen näkyväksi tekemisestä.

Omasta osaamisesta pitää nykyään osata kertoa, jos haluaa pärjätä ja edetä työelämässä. Asetelma suosii niitä, joille esillä olo on luontevaa, kirjoittaa psykoterapeutti Emilia Kujala kolumnissaan. Hän kysyy, ymmärrämmekö henkilöbrändäyksen liian kapeasti.

Mikä ihme siinä on, kun omaa naamaa täytyy nykyään tyrkyttää joka paikassa? 2020-luvun työelämässä ei enää riitä, että osaa työnsä. Työstään ja ammattitaidostaan on osattava kertoa myös muille, jos mielii pärjätä kilpailussa työpaikoista ja erottua massasta. Varsinkin nyt, kun lähes kuka tahansa voi paikata osaamisensa aukkoja tekoälyn avulla.

Viime aikoina olen käynyt useita keskusteluja oman osaamisen näkyväksi tekemisestä ja henkilöbrändeistä. Ne ovat saaneet minut pohtimaan, mitä tapahtuu ihmiselle, jolle omilla kasvoilla esiintyminen tuntuu vieraalta ja epämiellyttävältä – ja mistä kaikesta tuo kokemus oikeastaan kumpuaa.]]></description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Henkilöbrändin rakentaminen suosii työelämässä äänekkäimpiä, vaikka näkyvyys voi olla eri asia kuin osaaminen, kirjoittaa psykoterapeutti Emilia Kujala.</p>
<p>Työelämässä kytee epäreilu ilmiö, joka suosii äänekkäimpiä – psykoterapeutti Emilia Kujala: ”Ei enää riitä, että osaa työnsä”<br />
<a href="https://duunitori.fi/tyoelama/henkilobrandi-emilia-kujala-kolumni?utm_medium=cpc&#038;utm_source=Facebook_Mobile_Feed&#038;utm_campaign=smartly_b2c&#038;utm_content=b2c_articlefeed&#038;utm_id=52563541229699&#038;fbclid=IwdGRjcAVZ-LhleHRuA2FlbQEwAHBkb2YFYWRpZAAAL85nNwa7c3J0YwZhcHBfaWQMMzUwNjg1NTMxNzI4AAEfz1E8cuR3KT6qudPomJNkM6aaRzOCNkPonVNsEpYHSIcJYyLEmP-R8Oau8L4_aem_eJ4VzOaNeZN6hoLoRbQrLw&#038;utm_term=6575415099695" rel="nofollow">https://duunitori.fi/tyoelama/henkilobrandi-emilia-kujala-kolumni?utm_medium=cpc&#038;utm_source=Facebook_Mobile_Feed&#038;utm_campaign=smartly_b2c&#038;utm_content=b2c_articlefeed&#038;utm_id=52563541229699&#038;fbclid=IwdGRjcAVZ-LhleHRuA2FlbQEwAHBkb2YFYWRpZAAAL85nNwa7c3J0YwZhcHBfaWQMMzUwNjg1NTMxNzI4AAEfz1E8cuR3KT6qudPomJNkM6aaRzOCNkPonVNsEpYHSIcJYyLEmP-R8Oau8L4_aem_eJ4VzOaNeZN6hoLoRbQrLw&#038;utm_term=6575415099695</a></p>
<p>Tiivistelmä<br />
Työelämässä ei enää riitä osaaminen, vaan omasta työstä pitää osata kertoa myös muille.<br />
Psykoterapeutti Emilia Kujalan mukaan näkyvyys voi olla eri asia kuin ammatillinen osaaminen.<br />
Kujalasta on ongelmallista, jos työelämä palkitsee vain niitä, jotka tuovat itseään äänekkäimmin esiin.<br />
Hän ehdottaa, että henkilöbrändi erotettaisiin oman työn ja osaamisen näkyväksi tekemisestä.</p>
<p>Omasta osaamisesta pitää nykyään osata kertoa, jos haluaa pärjätä ja edetä työelämässä. Asetelma suosii niitä, joille esillä olo on luontevaa, kirjoittaa psykoterapeutti Emilia Kujala kolumnissaan. Hän kysyy, ymmärrämmekö henkilöbrändäyksen liian kapeasti.</p>
<p>Mikä ihme siinä on, kun omaa naamaa täytyy nykyään tyrkyttää joka paikassa? 2020-luvun työelämässä ei enää riitä, että osaa työnsä. Työstään ja ammattitaidostaan on osattava kertoa myös muille, jos mielii pärjätä kilpailussa työpaikoista ja erottua massasta. Varsinkin nyt, kun lähes kuka tahansa voi paikata osaamisensa aukkoja tekoälyn avulla.</p>
<p>Viime aikoina olen käynyt useita keskusteluja oman osaamisen näkyväksi tekemisestä ja henkilöbrändeistä. Ne ovat saaneet minut pohtimaan, mitä tapahtuu ihmiselle, jolle omilla kasvoilla esiintyminen tuntuu vieraalta ja epämiellyttävältä – ja mistä kaikesta tuo kokemus oikeastaan kumpuaa.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>By: Tomi Engdahl</title>
		<link>https://www.epanorama.net/blog/2013/05/18/business-talk/comment-page-60/#comment-1891785</link>
		<dc:creator><![CDATA[Tomi Engdahl]]></dc:creator>
		<pubDate>Sun, 01 Nov 2026 14:53:47 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.epanorama.net/blog/?p=19772#comment-1891785</guid>
		<description><![CDATA[Tekoälyn käyttö työelämässä muuttaa työn tekemisen tapoja vauhdilla. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, mitä tekoälymurros vaatii ihmisen työkyvyltä ja jaksamiselta.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/a/4702bdbf-23a0-452c-89ea-a272dd9e2a3b?utm_term=Autofeed&amp;utm_medium=Social&amp;utm_source=Facebook#Echobox=1793444563]]></description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Tekoälyn käyttö työelämässä muuttaa työn tekemisen tapoja vauhdilla. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, mitä tekoälymurros vaatii ihmisen työkyvyltä ja jaksamiselta.</p>
<p><a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/a/4702bdbf-23a0-452c-89ea-a272dd9e2a3b?utm_term=Autofeed&#038;utm_medium=Social&#038;utm_source=Facebook#Echobox=1793444563" rel="nofollow">https://www.kauppalehti.fi/uutiset/a/4702bdbf-23a0-452c-89ea-a272dd9e2a3b?utm_term=Autofeed&#038;utm_medium=Social&#038;utm_source=Facebook#Echobox=1793444563</a></p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>By: Tomi Engdahl</title>
		<link>https://www.epanorama.net/blog/2013/05/18/business-talk/comment-page-60/#comment-1891731</link>
		<dc:creator><![CDATA[Tomi Engdahl]]></dc:creator>
		<pubDate>Sun, 01 Nov 2026 00:34:30 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.epanorama.net/blog/?p=19772#comment-1891731</guid>
		<description><![CDATA[https://www.techrepublic.com/article/news-libreoffice-vs-onlyoffice-business/]]></description>
		<content:encoded><![CDATA[<p><a href="https://www.techrepublic.com/article/news-libreoffice-vs-onlyoffice-business/" rel="nofollow">https://www.techrepublic.com/article/news-libreoffice-vs-onlyoffice-business/</a></p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>By: Tomi Engdahl</title>
		<link>https://www.epanorama.net/blog/2013/05/18/business-talk/comment-page-60/#comment-1891730</link>
		<dc:creator><![CDATA[Tomi Engdahl]]></dc:creator>
		<pubDate>Sun, 01 Nov 2026 00:34:06 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.epanorama.net/blog/?p=19772#comment-1891730</guid>
		<description><![CDATA[https://trysoro.com/?quiz=&amp;campaign_name=2026.07.07%20%7C%20ABO&amp;adset_name=2026.07.07%20%7C%20ABO%20-%20AS%209&amp;placement=Facebook_Mobile_Feed&amp;ad_name=2026.07.07%20%7C%20ABO%20-%20AS%209%20-%20AD%201&amp;fbclid=Iwb21leAVNu3RleHRuA2FlbQEwAHBkb2YFYWRpZAGrNvO33wjrc3J0YwZhcHBfaWQMMzUwNjg1NTMxNzI4AAEeeOT1aaA5UP7ie7Q2y8bh5CzegsVukkkIUjQQe52uXMNVmJNfI6jtlWpOV6U_aem_cjXl_2hQAetpL_fHxV6ESw&amp;utm_medium=paid&amp;utm_source=fb&amp;utm_id=120250225848590283&amp;utm_content=120250225848950283&amp;utm_term=120250225848650283&amp;utm_campaign=120250225848590283]]></description>
		<content:encoded><![CDATA[<p><a href="https://trysoro.com/?quiz=&#038;campaign_name=2026.07.07%20%7C%20ABO&#038;adset_name=2026.07.07%20%7C%20ABO%20-%20AS%209&#038;placement=Facebook_Mobile_Feed&#038;ad_name=2026.07.07%20%7C%20ABO%20-%20AS%209%20-%20AD%201&#038;fbclid=Iwb21leAVNu3RleHRuA2FlbQEwAHBkb2YFYWRpZAGrNvO33wjrc3J0YwZhcHBfaWQMMzUwNjg1NTMxNzI4AAEeeOT1aaA5UP7ie7Q2y8bh5CzegsVukkkIUjQQe52uXMNVmJNfI6jtlWpOV6U_aem_cjXl_2hQAetpL_fHxV6ESw&#038;utm_medium=paid&#038;utm_source=fb&#038;utm_id=120250225848590283&#038;utm_content=120250225848950283&#038;utm_term=120250225848650283&#038;utm_campaign=120250225848590283" rel="nofollow">https://trysoro.com/?quiz=&#038;campaign_name=2026.07.07%20%7C%20ABO&#038;adset_name=2026.07.07%20%7C%20ABO%20-%20AS%209&#038;placement=Facebook_Mobile_Feed&#038;ad_name=2026.07.07%20%7C%20ABO%20-%20AS%209%20-%20AD%201&#038;fbclid=Iwb21leAVNu3RleHRuA2FlbQEwAHBkb2YFYWRpZAGrNvO33wjrc3J0YwZhcHBfaWQMMzUwNjg1NTMxNzI4AAEeeOT1aaA5UP7ie7Q2y8bh5CzegsVukkkIUjQQe52uXMNVmJNfI6jtlWpOV6U_aem_cjXl_2hQAetpL_fHxV6ESw&#038;utm_medium=paid&#038;utm_source=fb&#038;utm_id=120250225848590283&#038;utm_content=120250225848950283&#038;utm_term=120250225848650283&#038;utm_campaign=120250225848590283</a></p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>By: Tomi Engdahl</title>
		<link>https://www.epanorama.net/blog/2013/05/18/business-talk/comment-page-60/#comment-1891725</link>
		<dc:creator><![CDATA[Tomi Engdahl]]></dc:creator>
		<pubDate>Sun, 01 Nov 2026 00:32:28 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.epanorama.net/blog/?p=19772#comment-1891725</guid>
		<description><![CDATA[https://www.ttl.fi/tyopiste/hyva-esihenkilo-kohtaa-ja-kuuntelee-myos-tekoalyaikana?utm_campaign=KT11-5002602-Teko%C3%A4ly%20ty%C3%B6el%C3%A4m%C3%A4ss%C3%A4%202026&amp;utm_source=facebook&amp;utm_medium=paid&amp;utm_id=52542741544427&amp;hsa_acc=1605090389806067&amp;hsa_cam=52542741544427&amp;hsa_grp=52611767654427&amp;hsa_ad=52611768424427&amp;hsa_src=fb&amp;hsa_net=facebook&amp;hsa_ver=3&amp;fbclid=Iwb21leAVNz5pleHRuA2FlbQEwAHBkb2YFYWRpZAAAL9miCnRLc3J0YwZhcHBfaWQMMzUwNjg1NTMxNzI4AAEe2z3F9k3nbs5GDSr8_y64-Kjht8rKT4YJHf1GHd4vuu_qCCXEAXggoLGZrZY_aem_iXgy-PV67IQF55Kzl-c92w&amp;utm_content=52611768424427&amp;utm_term=52611767654427]]></description>
		<content:encoded><![CDATA[<p><a href="https://www.ttl.fi/tyopiste/hyva-esihenkilo-kohtaa-ja-kuuntelee-myos-tekoalyaikana?utm_campaign=KT11-5002602-Teko%C3%A4ly%20ty%C3%B6el%C3%A4m%C3%A4ss%C3%A4%202026&#038;utm_source=facebook&#038;utm_medium=paid&#038;utm_id=52542741544427&#038;hsa_acc=1605090389806067&#038;hsa_cam=52542741544427&#038;hsa_grp=52611767654427&#038;hsa_ad=52611768424427&#038;hsa_src=fb&#038;hsa_net=facebook&#038;hsa_ver=3&#038;fbclid=Iwb21leAVNz5pleHRuA2FlbQEwAHBkb2YFYWRpZAAAL9miCnRLc3J0YwZhcHBfaWQMMzUwNjg1NTMxNzI4AAEe2z3F9k3nbs5GDSr8_y64-Kjht8rKT4YJHf1GHd4vuu_qCCXEAXggoLGZrZY_aem_iXgy-PV67IQF55Kzl-c92w&#038;utm_content=52611768424427&#038;utm_term=52611767654427" rel="nofollow">https://www.ttl.fi/tyopiste/hyva-esihenkilo-kohtaa-ja-kuuntelee-myos-tekoalyaikana?utm_campaign=KT11-5002602-Teko%C3%A4ly%20ty%C3%B6el%C3%A4m%C3%A4ss%C3%A4%202026&#038;utm_source=facebook&#038;utm_medium=paid&#038;utm_id=52542741544427&#038;hsa_acc=1605090389806067&#038;hsa_cam=52542741544427&#038;hsa_grp=52611767654427&#038;hsa_ad=52611768424427&#038;hsa_src=fb&#038;hsa_net=facebook&#038;hsa_ver=3&#038;fbclid=Iwb21leAVNz5pleHRuA2FlbQEwAHBkb2YFYWRpZAAAL9miCnRLc3J0YwZhcHBfaWQMMzUwNjg1NTMxNzI4AAEe2z3F9k3nbs5GDSr8_y64-Kjht8rKT4YJHf1GHd4vuu_qCCXEAXggoLGZrZY_aem_iXgy-PV67IQF55Kzl-c92w&#038;utm_content=52611768424427&#038;utm_term=52611767654427</a></p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>By: Tomi Engdahl</title>
		<link>https://www.epanorama.net/blog/2013/05/18/business-talk/comment-page-60/#comment-1891722</link>
		<dc:creator><![CDATA[Tomi Engdahl]]></dc:creator>
		<pubDate>Sun, 01 Nov 2026 00:29:35 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.epanorama.net/blog/?p=19772#comment-1891722</guid>
		<description><![CDATA[How to Describe AI Skills in Your CV or LinkedIn Without Sounding Like a Buzzword Generator
15.10.2026 · Blogi

Putting ”Claude ★★★★★” on your CV tells an employer almost nothing. What matters is what you’ve built with AI, how you’ve helped your team use it and whether you understand the risks. Karri from Rakettitiede explains how to put that into words people will actually read.

https://mimmitkoodaa.fi/blogi/how-to-describe-ai-skills/]]></description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>How to Describe AI Skills in Your CV or LinkedIn Without Sounding Like a Buzzword Generator<br />
15.10.2026 · Blogi</p>
<p>Putting ”Claude ★★★★★” on your CV tells an employer almost nothing. What matters is what you’ve built with AI, how you’ve helped your team use it and whether you understand the risks. Karri from Rakettitiede explains how to put that into words people will actually read.</p>
<p><a href="https://mimmitkoodaa.fi/blogi/how-to-describe-ai-skills/" rel="nofollow">https://mimmitkoodaa.fi/blogi/how-to-describe-ai-skills/</a></p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>By: Tomi Engdahl</title>
		<link>https://www.epanorama.net/blog/2013/05/18/business-talk/comment-page-60/#comment-1891719</link>
		<dc:creator><![CDATA[Tomi Engdahl]]></dc:creator>
		<pubDate>Sun, 01 Nov 2026 00:27:30 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.epanorama.net/blog/?p=19772#comment-1891719</guid>
		<description><![CDATA[https://www.blogseo.io/?utm_source=fb&amp;utm_medium=paid_social&amp;utm_campaign=BlogSEO&amp;utm_content=Headline%20-%20Semrush%20alternative&amp;fbclid=Iwb21leAVPIoxleHRuA2FlbQEwAHBkb2YFYWRpZAAAL9RQz89tc3J0YwZhcHBfaWQMMzUwNjg1NTMxNzI4AAEfvCyW2FZuepnefKWZumwR6WV5K-lC951o0ai4zA7IUHDnd6YrzKniBo9WFyI_aem_hJaLCK41oS_OT6q7jiXK6w&amp;utm_id=6930207848153&amp;utm_term=6972182493753]]></description>
		<content:encoded><![CDATA[<p><a href="https://www.blogseo.io/?utm_source=fb&#038;utm_medium=paid_social&#038;utm_campaign=BlogSEO&#038;utm_content=Headline%20-%20Semrush%20alternative&#038;fbclid=Iwb21leAVPIoxleHRuA2FlbQEwAHBkb2YFYWRpZAAAL9RQz89tc3J0YwZhcHBfaWQMMzUwNjg1NTMxNzI4AAEfvCyW2FZuepnefKWZumwR6WV5K-lC951o0ai4zA7IUHDnd6YrzKniBo9WFyI_aem_hJaLCK41oS_OT6q7jiXK6w&#038;utm_id=6930207848153&#038;utm_term=6972182493753" rel="nofollow">https://www.blogseo.io/?utm_source=fb&#038;utm_medium=paid_social&#038;utm_campaign=BlogSEO&#038;utm_content=Headline%20-%20Semrush%20alternative&#038;fbclid=Iwb21leAVPIoxleHRuA2FlbQEwAHBkb2YFYWRpZAAAL9RQz89tc3J0YwZhcHBfaWQMMzUwNjg1NTMxNzI4AAEfvCyW2FZuepnefKWZumwR6WV5K-lC951o0ai4zA7IUHDnd6YrzKniBo9WFyI_aem_hJaLCK41oS_OT6q7jiXK6w&#038;utm_id=6930207848153&#038;utm_term=6972182493753</a></p>
]]></content:encoded>
	</item>
</channel>
</rss>
