Norjalainen Mascot laajentaa virtalähdevalikoimaansa uudella 4320-sarjan desktop-mallilla, joka on suunniteltu toimimaan yhtä hyvin sekä lääkintälaitteissa että kotikäytön sovelluksissa.

Uutuuden keskeinen idea ei ole niinkään teholuokassa tai rakenteessa, vaan sertifioinneissa. Sama virtalähde täyttää sekä lääkintälaitteiden IEC 60601 -vaatimukset että kotikäyttöön tarkoitetun IEC 60601-1-11 -standardin. Lisäksi se on yhteensopiva ICT- ja AV-laitteiden IEC 62368-1 -standardin sekä kodinkoneiden IEC 60335-1 -vaatimusten kanssa.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että laitevalmistaja voi käyttää yhtä ja samaa virtalähdettä useissa eri tuotteissa ja markkinoissa ilman erillisiä versioita. Erityisesti kotona käytettävien lääkintälaitteiden kasvu tekee tällaisesta monikäyttöisyydestä yhä tärkeämpää.

Ladattaviin laitteisiin liittyvät sähköpalot ovat selvästi lisääntyneet viime vuosina. Taustalla ei ole pelkästään tekniikka, vaan usein tapa, jolla laitteita käytetään ja ladataan, kertoo Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes.

Ladattavien laitteiden akut ja laturit ovat nousseet aiempaa merkittävämmäksi sähköpalojen syyksi Suomessa. Vuonna 2025 niihin liittyi 103 sähköpaloa, kun vielä aiempina vuosina vastaava taso oli tyypillisesti 60–70 tapausta.

Kasvu ei näy sähköpalojen kokonaismäärässä, joka on pysynyt melko vakaana, vaan yksittäisten syiden muutoksessa. Akkulaitteiden nopea yleistyminen – älypuhelimista sähköpyöriin ja työkaluihin – heijastuu nyt suoraan pelastustoimen tilastoihin.

Teknisesti kyse ei ole uudesta ilmiöstä, vaan riskin mittakaava on kasvanut. Litiumioniakkujen energiatiheys on korkea, ja vikatilanteessa tai väärin käytettynä ne voivat syttyä nopeasti ja palaa voimakkaasti. Tukesin mukaan keskeinen tekijä ei kuitenkaan ole yksittäinen laitevika, vaan käyttötilanne. Laturi voi olla väärä, itse laite vaurioitunut tai lataus jätetään valvomatta.

Tämä korostaa suunnittelun ja käytön rajapintaa. Vaikka laitteet täyttävät standardit, todellinen turvallisuus määräytyy pitkälti käyttöympäristössä. Esimerkiksi lataaminen pehmeällä alustalla tai lähellä syttyvää materiaalia lisää riskiä, vaikka itse laite olisi kunnossa.

11.3.2026

Turkkilaisvalmisteisesta pistorasiasta löytyi useita puutteita akkreditoidun testauslaboratorion piinapenkissä.

Suomessa on myyty sähköauton lataukseen soveltuvaa ”super-sukopistorasiaa”, joka ei läpäissyt edes tavalliselta pistorasialta vaadittavia turvallisuustestejä. Asia käy ilmi akkreditoidun testauslaboratorion (SGS Fimko) tutkimuslausunnoista, jotka Sähkö & Tele sai Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesilta tietopyynnön avulla.

Jo edellä mainittujen merkintäpuutteiden lisäksi pistorasian

suojakoskettimien rakenteessa oli puutteita: suojakoskettimet olivat liian kaukana toisistaan, eivätkä ne kohdistaneet riittävää painetta pistotulppaan.
myös kosketinholkit olivat väljiä: standardin mukaan 200 gramman tulkin tulee pysyä kosketinholkissa eli arkikielellä pistorasian reiässä roikkumassa vähintään 30 sekuntia. Testissä tulkki putosi välittömästi.
tuote ei myöskään läpäissyt lämpenemistestiä.
Tukes teetti myös toisen testikierroksen suuremmalla kappalemäärällä (6 kpl). Tällöin osa pistorasioista läpäisi testejä, osa ei. Kaikissa testikappaleissa oli ainakin yksi puute.

https://www.electricaltechnology.org/2026/03/why-dont-welders-get-electrocuted-when-touching-the-metal.html