Tuore Ooklan raportti maalaa yllätyksellisen kuvan Euroopan 5G-tilanteesta: perinteisesti mobiiliteknologian etulinjassa kulkenut Suomi ei enää yllä kärkisijoille 5G-peitossa. Sen sijaan Tanska, Ruotsi ja Sveitsi johtavat nyt kattavuustilastoja, kun taas Suomi jää alle EU:n keskiarvon.

Ooklan mukaan EU:n alueella mobiilikäyttäjät viettivät keskimäärin 44,5 % ajastaan 5G-verkossa vuoden 2025 toisella neljänneksellä. Suomessa vastaavaa lukemaa ei eritellä tarkasti, mutta se jää selvästi Tanskan (83,9 %) ja Ruotsin (77,8 %) tasosta.

Yksi keskeinen syy Suomen heikompaan peittokehitykseen on se, että kaikki kolme suurta operaattoria – Elisa, Telia ja DNA – rakentavat pääosin omia 5G-verkkojaan. Tämä kasvattaa kustannuksia ja jakaa investointeja etenkin harvaan asutuilla alueilla. Poikkeuksen muodostaa Itä- ja Pohjois-Suomi, jossa Telia ja DNA toimivat yhteisverkossa (Suomen Yhteisverkko Oy). Tämä alueella 5G-peitto on laajentunut tehokkaasti, mutta muualla maassa verkkojen hajanaisuus näkyy katveina.

Vertailun vuoksi Tanskassa ja Ruotsissa on panostettu laajoihin yhteisverkkoihin, jotka ovat mahdollistaneet kustannustehokkaan ja nopean peiton laajenemisen – myös maaseudulle.

https://etn.fi/index.php/13-news/17570-mobiilinetti-on-kaupungeissa-selvaesti-parempi

Suomalaismepeistä Aura Salla (kok) ja Jussi Saramo (vas) aikovat aktiivisesti vastustaa Euroopan komission aikeita, jos sieltä löytyy haluja sallia suurten ylikansallisten teleyhtiöiden muodostuminen.

Euroopan komissio selvittää asiaa parhaillaan. Asiaa ovat lobanneet erityisesti suuret eurooppalaiset yhtiöt, kuten saksalainen Deutsche Telekom ja espanjalainen Telefónica. Euroopan keskuspankin entinen puheenjohtaja Mario Draghi raportissaan, että konsolidaatioilla Eurooppaan voitaisiin saada parempi kilpailukyky ja lisää innovaatioita esimerkiksi verkkoihin.

”Suomalainen kuluttaja jää jalkoihin”

Aura Sallan puheissa sana kilpailukyky on toistunut siinä määrin, että Euroopan kilpailukyvyn voi ajatella olevan hänelle sydämen asia.

Salla ei kuitenkaan kannata teleoperaattorien jättifuusioita eli yhdistymisiä.

– Meillähän on Suomessa Euroopan mittakaavassa pieniä operaattoreita. Minun pelkoni kuluttajan näkökulmasta on se, että se tarkoittaisi käytännössä korkeampia hintoja ja kuluttajille huonompia palveluita.

Salla sanoo ”lähtökohtaisesti” kannattavansa mahdollisimman vapaata markkinaa ja myös isompia fuusioita, mutta ei telealalla.

Yhdysvalloissa telealan keskittyminen suurten yhtiöiden käsiin toimii, koska kyseessä on liittovaltio, Salla sanoo. Valtioliitto EU:ssa uhkana on, että tilanne hyödyttäisi erityisesti suurten maiden, kuten Saksan, Ranskan ja Espanjan suuria teleyhtiöitä, kuten Deutsche Telekomia, Orangea tai Telefónicaa.

– Suomalaisena meppinä katson tätä ihan puhtaasti suomalaisen kuluttajan näkökulmasta. Jos lähdetään siihen, että isot ranskalaiset yhtiöt jylläävät, jää siinä suomalainen kuluttaja todella jalkoihin.

Peräti noin 40 prosenttia suomalaisista kertoo lukeneensa viestejä tai selanneensa sosiaalista mediaa samalla kun ajaa. Vielä useampi kertoo puhuvansa ajon aikana puhelimeen pitäen kännykkää kädessään.

Nämä suomalaisittain nolot tiedot selviävät kansainvälisestä suurtutkimuksesta, joka kartoittaa liikennekäyttäytymistä, -asenteita ja -mielipiteitä eri maissa.

ESRA (E-Survey of Road Users’ Attitudes) tutkimuksessa Suomen tuloksia on verrattu eurooppalaisiin valtioihin, joita tutkimuksessa oli mukana yhteensä 22.

Eurooppalaiset ovat keskimäärin suomalaisia valveutuneempia kännykkäasioissa. Vain 23,2 prosenttia eurooppalaisista kertoo lukeneensa viestejä tai selanneensa somea samalla kun ajaa. Suomen tarkka luku on 39,6 prosenttia.

Vielä harvempi eurooppalainen kertoo puhuvansa puhelimeen ajon aikana niin, että kännykkä on kädessä. Euroopan keskiarvo tässä asiassa on 22,2 prosenttia, mutta suomalaisten lukema 44,4 prosenttia kertoo karua kieltään meikäläisten holtittomuudesta.

Kaksi sekuntia

Liikenneturvan Jääskeläinen peräänkuuluttaa turvallista ajamista ja ajamiseen keskittymistä, koska liikenteessä asiat tapahtuvat nopeasti.

– Äkilliset muutokset jäävät huomaamatta, jos kuljettaja keskittyy esimerkiksi viestittelyyn. Moni ei tule ajatelleeksi, että tarkkaamattomuus vaikuttaa myös onnettomuuden vakavuuteen, kun jarrutus viivästyy, Jääskeläinen sanoo.

Muotoillaan asian vakavuus vielä napakkaan numerotietoon: Auto etenee viidenkympin vauhdissa 28 metriä kahdessa sekunnissa.

Jos siis kuljettaja luulee, ettei mitään ehdi tapahtua sillä aikaa, kun hän vilkaisee puhelintaan parin sekunnin ajan, auto onkin kulkenut noin 30 metrin matkan.

Siirryttäessä taajanopeuksista maantielle nopeus kasvaa, ja sen myötä auto etenee huomattavasti pidemmän matkan yhden kännykkävilkaisun aikana.

Kaksi sekuntia on Liikenneturvan mukaan juuri se kriittinen raja, jonka aikana kuljettajan on tehtävä ratkaisut liikenteessä.

– Kaikki toiminnot ajon aikana pitäisi kyetä suorittamaan alle kahden sekunnin vilkaisuilla. Onnettomuuteen joutumisen riski lähtee tutkimusten perusteella kasvamaan tämän jälkeen, tiedotteessa tähdennetään.

Elisa on avannut uuden nopeamman 5.5G-tasoisen mobiiliverkon kuluttajakäyttöön. Uusi mobiilitekniikka moninkertaistaa verkon nykyiset lähetysnopeudet ja parantaa myös latausnopeuksia. 5.5G:tä käytetään jo kotien nettiyhteyksien luomiseen ja kevään aikana myös kännykkä- ja yritysyhteyksiin.

Suomalaisissa 5G-verkoissa on jo aiemmin kasvatettu datan latausnopeuksia, mutta lisää vauhtia kaivataan nyt myös toiseen suuntaan. Siihen uudenlainen 5.5G-verkko, joka myös 5G Advanced -nimellä tunnetaan, tuo kaivatun kehitysaskeleen.

Elisan mukaan uusi 5.5G moninkertaistaa datan lähetysnopeuden asiakkaalta verkkoon päin, mutta parantaa myös latausnopeuksia verkosta asiakkaalle päin. Pelkkä latausnopeus on ollut pitkään yhteyksien kehityksen lähtökohta, mutta nykyisin yhä useammin arjessa lähetämme dataa laitteelta verkkoon päin. Ensimmäiset asiakkaat käyttävät nyt 5.5G:tä kodin nettiyhteytenä Elisan verkossa pääkaupunkiseudulla.

”Asiakkaat ovat huomanneet eron etenkin etätöissä: 5.5G-yhteys on parantanut videoneuvottelujen toimivuutta ja suurten tiedostojen siirtämistä. Lisäksi kodin älylaitteet toimivat luotettavammin’’,