EU:n kyberkestävyyssäädöstä täydentävä kansallinen kyberkestävyyslaki tulee voimaan 1. kesäkuuta. Kyse on merkittävästä muutoksesta elektroniikka- ja ohjelmistoalalle: verkkoon liitettävien tuotteiden valmistajille tulee ensimmäistä kertaa lakisääteinen vastuu tuotteidensa kyberturvallisuudesta.

Laki perustuu EU:n Cyber Resilience Act -säädökseen (CRA), joka asettaa pakolliset kyberturvallisuusvaatimukset ohjelmistoille ja laitteille. Jatkossa valmistajien on suunniteltava tuotteensa turvallisiksi, hallittava niiden haavoittuvuuksia ja huolehdittava tietoturvasta myös tuotteen markkinoille saattamisen jälkeen.

Ensimmäinen konkreettinen määräaika koittaa jo syyskuussa. Valmistajien on 11. syyskuuta 2026 alkaen ilmoitettava Traficomin Kyberturvallisuuskeskukselle tuotteissaan havaituista aktiivisesti hyödynnetyistä haavoittuvuuksista sekä vakavista tietoturvapoikkeamista. Ilmoitus on tehtävä 24 tunnin kuluessa siitä, kun valmistaja on tullut asiasta tietoiseksi.

Kyberkestävyyssäädös koskee käytännössä lähes kaikkia tuotteita, jotka voidaan yhdistää internetiin tai toiseen laitteeseen. Sen piiriin kuuluvat niin ohjelmistot, IoT-laitteet, teollisuusjärjestelmät kuin monet kulutuselektroniikan tuotteetkin. Sääntely ulottuu myös maahantuojiin, jakelijoihin ja tietyissä tapauksissa avoimen lähdekoodin ohjelmistojen ylläpitäjiin.

Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksesta tulee Suomessa säädöksen keskeinen valvontaviranomainen.

https://etn.fi/index.php/13-news/18970-alle-voltin-logiikka-toermaeae-vanhaan-elektroniikkaan

Uusimmat SoC-, AI- ja reunalaskentapiirit toimivat jo alle voltin käyttöjännitteillä, mutta ympäröivä elektroniikka elää edelleen pitkälti 3,3 ja 5 voltin maailmassa. Tämä yhteensopivuusongelma näkyy nyt myös komponenttimarkkinoilla: Toshiba on julkaissut uusia kaksisuuntaisia väylätransceivereita matalajännitteisten piirien ja perinteisten järjestelmien väliseen kommunikointiin.

Yhtiön uudet 74AVC- ja 74AVCH-sarjan 1- ja 2-bittiset jännitetason siirtopiirit mahdollistavat signaalien kääntämisen jopa 0,7 voltin logiikasta aina 3,6 volttiin asti ilman ulkoisia komponentteja. Käytännössä piirit on tarkoitettu UART-, GPIO- ja SPI-väylien kaltaisiin yhteyksiin, joissa moderni järjestelmäpiiri joutuu keskustelemaan vanhemman elektroniikan kanssa.

Ilmiö on kasvava erityisesti edge AI- ja IoT-laitteissa. Prosessorien valmistusprosessit pienenevät, transistorit toimivat yhä alhaisemmilla jännitteillä ja tehonkulutusta puristetaan alas aggressiivisesti. Samalla sensorit, teollisuusväylät ja oheispiirit käyttävät edelleen tuttuja korkeampia logiikkatasoja.

Generatiivinen tekoäly osaa jo kirjoittaa firmwarea, mutta oikea rauta on edelleen vaikea ympäristö tekoälylle. Nordic Semiconductor haluaa ratkaista ongelman yhdistämällä firmware-kehityksen, pilvipalvelut ja kenttädatan samaan AI-avusteiseen kehittämiseen.

Norjalaisyrityksen mukaan kyse on ensimmäisestä langattoman IoT-kehityksen alustasta, jossa AI-avusteiset prosessit ulottuvat laiteohjelmiston kehityksestä tuotantoon ja käytössä olevien laitteiden analysointiin. Yleensä AI-työkalut pysähtyvät tällä hetkellä koodieditoriin, joten Nordic menee tässä paljon pidemmälle.

Käytännössä Nordic haluaa helpottaa erityisesti sellaisia embedded-kehityksen ongelmia, jotka ovat tunnetusti aikaa vieviä myös kokeneille kehittäjille. Näitä ovat esimerkiksi SDK-versioiden migraatiot, kustomoitujen piirilevyjen käyttöönotto sekä kentällä kaatuvien laitteiden analyysi.

– Tavoitteemme on määritellä uudelleen vähävirtaisten langattomien IoT-ratkaisujen kehittäjäkokemus, sanoo Nordicin toimitusjohtaja Vegard Wollan.

AI-agentit osaavat jo generoida firmwarea mikrokontrollereille ja IoT-laitteille. Tuore tutkimus kuitenkin osoittaa, että oikea laitteisto on edelleen tekoälylle vaikea ympäristö. Firmware voi kääntyä oikein mutta kaatua heti todellisessa MCU-järjestelmässä ajoitus-, keskeytys- tai oheislaiteongelmiin.

Generatiivisen tekoälyn ympärillä käytävä keskustelu on siirtynyt nopeasti yksittäisistä koodiavustajista kohti agenttisia järjestelmiä, jotka suunnittelevat, kirjoittavat, testaavat ja korjaavat ohjelmistoja autonomisesti. Web-kehityksessä tämä näkyy jo niin sanottuna vibe coding -ilmiönä, mutta sulautetussa maailmassa raja tulee vastaan paljon aikaisemmin.

Tuore IoT-SkillsBench-tutkimus pyrki selvittämään, miten hyvin AI-agentit selviytyvät todellisista sulautettujen järjestelmien tehtävistä. Tutkimuksessa agentit käsittelivät yhteensä 42 embedded-tehtävää ja 23 erityyppistä oheislaitetta oikealla raudalla eikä pelkästään simulaatiossa. Mukana oli esimerkiksi GPIO-, UART-, SPI- ja I2C-ohjauksia, ajastimia, keskeytyksiä sekä sensorien hallintaa. Tulokset paljastivat nopeasti, että toimiva C-koodi ei vielä tarkoita toimivaa firmwarea.

In this video I’m showing you how you can analyze decoupling networks, how you can measure them and how you can optimize them for the best performance.

0:00 FPGAs are AWESOME?
1:29 Intro
2:40 FPGA First Steps
3:16 Microcontroller LED Example
4:21 Inside an FPGA
5:31 FPGA LED Example
7:48 I2C and PWM Example
9:38 Verdict