Nokian matkapuhelinliiketoiminnan romahdukselle on vuosien varrella löydetty lukemattomia syitä. Yksi syistä voi hyvin olla Symbian-ohjelmistokoodin kehitysprosessin hitaus. Entinen hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaan mukaan Symbian-ohjelmiston kääntäminen saattoi kestää 48 tuntia.

Anekdootin kertoo yrittäjäsivusto Inc.comissa Howard Yu. Hän kuvaa artikkelissaan, kuinka Siilasmaa ihmetteli Nokian hallitukseen tultuaan vuonna 2008 yhtiön ohjelmistokehityksen hitautta. Symbianiin käytettiin satoja miljoonia dollareita ja ohjelmoijia palkattiin lisää, mutta ohjelmisto valmistui silti myöhässä ja siinä oli runsaasti virheitä.

Yksi selitys löytyi kehitysympäristöstä. Kun ohjelmoija teki muutoksen Symbianin koodiin, käännöksen valmistumista saattoi joutua odottamaan kaksi vuorokautta ennen kuin muutoksen toimivuuden pystyi testaamaan. Siilasmaa on verrannut tilannetta elokuvaohjaajaan, joka joutuisi odottamaan 48 tuntia nähdäkseen juuri kuvaamansa otoksen.

Vielä pahempi tilanne oli koko käyttöjärjestelmän kanssa. Eri kehitystiimien koodin yhdistäminen toimivaksi Symbian-versioksi saattoi Yun mukaan kestää jopa kaksi viikkoa. Vasta sen jälkeen nähtiin, toimiko kokonaisuus vai rikkoiko jokin muutos järjestelmän. Vertailuksi Yu kertoo, että Googlella vastaava käännös valmistui alle 20 minuutissa – ja Googlen ohjelmistokehittäjät pitivät sitäkin liian hitaana.

Yun tuoreen artikkelin varsinainen aihe ei kuitenkaan ole Nokian historia vaan tekoäly. Hän käyttää Symbiania esimerkkinä siitä, ettei yhden työvaiheen nopeuttaminen välttämättä nopeuta koko tuotekehitystä.

Nokia apparently developed an internet-ready prototype phone with a large display and touchscreen in 2004 — three years before the iPhone debuted — but killed the concept for fear of it being a flop, a former Nokia employee who demonstrated the device tells the New York Times.

Ari Hakkarainen, the former employee in question, was a marketing manager for Nokia’s flagship Series 60 phones at the time. “It was very early days, and no one really knew anything about the touch screen’s potential,” he explained. “And it was an expensive device to produce, so there was more risk involved for Nokia. So management did the usual. They killed it.”

Nokian matkapuhelinten hyytyminen vuosien 2008–2014 aikana oli yksi globaalien yritysten historian suurimmista epäonnistumisista. Yritys tuotti kuitenkin Suomeen runsaasti varallisuutta ja esimerkiksi kasvavan pelialan sekä satoja menestyviä teknologiayrittäjiä. Nyt alueen kehitystä on selvittänyt Elinkeinoelämän tutkimuskeskus Etla uusimmassa raportissa.

Moni ennusti Nokia-puhelinten kuolemaa, kun liiketoiminta myytiin Microsoftille vuonna 2012. Jatkoa tarinalle saatiin, kun Nokia lisensoi puhelinbrändinsä HMD Globalille vuonna 2016 kymmeneksi vuodeksi. Nyt näyttää, että legendaarisen puhelinmerkin taru tulee päätökseen sopimuksen umpeuduttua vuonna 2026.

HMD on tänään alkavien Mobile World Congress -messujen alla esitellyt uuden brändinsä ja esitellyt tulevaosuuden suunnitelmiaan. Human Mobile Devices -nimi kuulostaa komealta ja uutta juhlistettiin uutisoimalla yhteistyöstä Mattelin kanssa. Jo kesällä tulee myyntiin Barbie-simpukkapuhelin.

Uusi HMD haluaa tehdä ”puhelimia, jotka ovat kohtuuhintaisia, kauniita, haluttuja ja helposti korjattavia”. HMD luo laitteita, jotka auttavat ratkaisemaan elektronisen jätteen ja digitaalisen uupumuksen kaltaisia haasteita ja tekevät elämästäsi hieman parempaa, yhtiö visioi.