Fire brigades across the UK are tackling lithium-ion battery fires at a rate of one every five hours, figures show, as fire chiefs warn that public awareness and government regulation have not kept pace with the ubiquity of this new hazard.

Data gathered by the global business insurer QBE via freedom of information requests reveals that fire brigades were called to 1,760 fires linked to lithium-ion batteries in 2025, equating to 4.8 fires a day, an increase of 147% over the past three years.

Electric vehicle fires rose by 133% over the same period, while the number of electric vehicles on UK roads tripled during that time.

QBE researchers found that ebike fires made up nearly a third of all lithium-ion battery fires nationally and noted that retrofitted and converted ebikes appeared to be disproportionately involved compared with certified models.

If used incorrectly or damaged, these batteries can cause a hazard called thermal runaway, a dangerous chain reaction where the temperature inside the battery rises uncontrollably, producing a toxic gas that vents at high pressure, creating a flame like a blowtorch, and exploding.

Incorrect disposal of these batteries – which should not be thrown in an ordinary bin but can be recycled via bins at many supermarkets – has resulted in serious fires in bin lorries and at recycling plants across the UK, the cost of which is now estimated annually at more than £1bn, as well as causing injuries to staff.

“Thermal runaway caused by these types of batteries burns differently, takes much longer to tackle and can require up to 10 times more water to contain,” he said. “Awareness of safe charging, storage and disposal is essential to keeping people and property safe. People should use only certified ebikes and batteries, charge them away from escape routes and avoid charging items overnight.”

Battery fires at recycling centres are costing UK £1bn a year, figures show
Experts say fires caused by wrongly discarded lithium batteries, such as those in vapes, are putting lives at risk
https://www.theguardian.com/environment/2026/aug/22/lithium-battery-fires-waste-recycling-centres-vapes-uk?CMP=fb_gu&utm_medium=Social&utm_source=Facebook&fbclid=IwdGRjcAT3ckpjbGNrBPdx8HBkb2YFZXh0bgNhZW0CMTEAc3J0YwZhcHBfaWQMMzUwNjg1NTMxNzI4AAEe7RKnGfb_WvyMEEvEFgrrvlnr0GwCqNn8CHGn_wNGKjxBZKHfKVzC2ZAxeYQ_aem_iQBa1YGDSHlLZSp6ojkQdQ#Echobox=1787387678

Fires at recycling centres caused by wrongly discarded lithium batteries such as those found in vapes are occurring at the rate of more than 10 a week, according to new figures.

Experts say the sheer volume of battery fires now occurring at waste facilities has reached a crisis that is putting lives at risk, costing £1bn a year and frustrating fire chiefs.

In figures shared with the Guardian, the Environment Services Association (ESA), the trade body for waste management companies, said its members had reported 1,518 fires in the year to March 2026. At least 541 of these fires were directly attributed to lithium ion batteries, the survey found. There were a further 216 battery fires in bin lorries.

The ESA said the reported number of battery-related fires underestimated the scale of the problem, because in most incidents it was impossible to determine the cause of the blaze. A spokesperson said: “We know 40% of fires at recycling centres are caused by batteries, but we think the actual number is more like 70%.”

“We’ve seen a growing number of fires at waste disposal sites that are believed to have been caused by a lithium battery.”

“Fires that we attend at sites like recycling centres and scrap yards can be very time consuming for our firefighters and often require a high level of resources to put the fire out. We’ve also seen the detrimental environmental and societal impact these fires can have on local communities.”

Explaining what happens when a lithium battery gets crushed, Restuccia said: “If the separator is pierced – which happens a lot at recycling centres – it creates a lot of internal short circuits in the battery, causing the temperature to increase until it reaches ignition point.”

The ESA commissioned the Health and Safety Executive to test what happens when a vape battery is punctured while next to paper and card. Video of the experiment, shared with the Guardian, showed the vape igniting like a sparkler and setting alight the paper and card. Temperatures of the vape reached more 750C in the experiment and became hot enough to ignite paper for two minutes.

The ESA hopes the experiment will demonstrate the need to safely dispose vapes to policymakers and the public.

“It only takes a single battery hidden in household rubbish or recycling to cause a huge fire and decimate a facility. The total cost of battery fires now exceeds £1bn a year, with huge knock-on implications for insurance costs.

“Vapes are among the biggest culprits because they’re cheap, abundant and typically have a short use-life. ESA and others across our industry are calling on the government to implement a mandatory deposit scheme for vapes to incentivise users to return them safely back to the point of purchase so they can be recycled properly and away from other waste.”

#SodiumIonBattery #BatteryRecycling #WasteToEnergy

#FireproofBattery #BatterySafety #EnergyStorage

Nykyisten älypuhelimien akkujen nimellisjännite on 3,6-3,85 volttia. Entä jos jännitettä nostettaisiin yli 4,5 voltin, mitä sitten tapahtuisi? Ainakin enemmän energiaa samaan tilaan, mutta enemmän ongelmia, ellei kemiaa saada hallintaan.

Älypuhelinakkujen kehitys on pitkään nojannut kapasiteettiin ja latausnopeuteen, mutta nyt katse kääntyy jännitteeseen. Kun kennon maksimijännitettä nostetaan yli 4,5 voltin, samaan akkuun saadaan yksinkertaisesti enemmän energiaa ilman, että koko kasvaa. Tämä on houkuttelevaa erityisesti premium-luokan puhelimissa, joissa tilaa ei ole lisää.

Ongelma on, että korkea jännite tekee litiumioniakusta epävakaamman. Elektrolyytti hajoaa helpommin, lämpökuorma kasvaa ja kennon elinikä alkaa kärsiä. Samalla valmistajat siirtyvät grafiitista piipohjaisiin anodeihin, jotka tuovat lisää kapasiteettia mutta myös uuden ongelman: pii turpoaa latauksessa ja rasittaa rakenteita mekaanisesti.

Tähän väliin tulee Syensqo. Yhtiön Energain SA076 -materiaali ei ole uusi akku eikä uusi kemia, vaan lisäaine, joka vakauttaa kennon toimintaa näissä äärirajoissa. Sen rooli on käytännössä toimia kemiallisena “tukirakenteena”, joka hillitsee piianodin turpoamista, suojaa kennoa korkeassa jännitteessä ja parantaa turvallisuutta.

Samsungin kerrottiin jo viime vuonna tehneen merkittävän siirron akkuteknologiassa ostamalla yhdysvaltalaisen Group14 Technologies -yhtiön. Kauppaa ei ole virallisesti vahvistettu, mutta se on herättänyt spekulaatiot siitä, että Samsung valmistautuu siirtymään piihiilipohjaisiin akkuihin mobiililaitteissaan. Samsung on myös itse vahvistanut, että teknologia on kehityksessä, mutta ei vielä valmis käyttöön.

Ajatus ei ole uusi. Piihiilianodit lupaavat selvästi suurempaa energiatiheyttä ja nopeampaa latausta kuin perinteinen grafiitti. Silti Samsung ei ole ottanut teknologiaa käyttöön lippulaivapuhelimissaan, vaikka osa kilpailijoista on jo liikkunut tähän suuntaan. Yhtiön mukaan piihiiliakut eivät toistaiseksi läpäise sen tiukkoja sisäisiä testejä, eikä niillä saavuteta vielä riittävän selkeää parannusta käyttäjäkokemukseen.

Taustalla vaikuttaa todennäköisesti edelleen vuoden 2016 Samsung Galaxy Note 7 -mallin akkuongelma. Samsung Galaxy Note 7 jouduttiin vetämään markkinoilta ylikuumenemisriskin vuoksi, ja tapaus pakotti yhtiön kiristämään akkujen turvallisuusvaatimuksia merkittävästi. Sen jälkeen yhtiö on edennyt uusien akkuteknologioiden kanssa poikkeuksellisen varovaisesti.

Yhtiön mukaan uudet akkumateriaalit eivät vielä täytä sen vaatimuksia erityisesti turvallisuuden ja pitkäaikaiskestävyyden osalta. Piipohjaisiin anodeihin liittyy edelleen haasteita, kuten materiaalin laajeneminen lataussyklien aikana ja siitä seuraava rakenteellinen rasitus. Nämä ovat juuri niitä riskitekijöitä, jotka Note 7 -tapauksessa osoittautuivat kriittisiksi.