Tamperelaisen Wirepasin kehittämällä mesh-verkkotekniikalla toimivia älylukkoja on asennettu jo puoli miljoonaa eri puolille maailmaa. Amerikkalaisen Janus Internationalin Nokē-lukot osoittavat, miten hajautettu langaton verkko soveltuu suurten laitemäärien hallintaan ilman raskasta verkkoinfrastruktuuria.

Janus Internationalin Nokē-älylukkoja käytetään erityisesti itsepalveluvarastoissa, joissa asiakkaat voivat avata ja hallita vuokraamiaan varastotiloja sähköisesti. Wirepasin mukaan sen verkkotekniikkaan perustuvia lukkoja on nyt otettu käyttöön 500 000 kappaletta.

Ratkaisun perustana on Wirepas Mesh -tekniikka, jossa laitteet muodostavat langattoman verkon keskenään. Jokainen lukko voi osallistua tiedon välittämiseen, eikä jokainen laite tarvitse omaa Wi-Fi- tai matkapuhelinyhteyttä.

Verkko on myös itsekorjautuva. Jos jokin laite vikaantuu tai yhteys katkeaa, muut laitteet voivat etsiä datalle uuden reitin. Hajautetussa arkkitehtuurissa reitityspäätökset tehdään paikallisesti ilman keskitettyä ohjausta.

Satelliittiyhteyden lisääminen IoT-laitteeseen ei välttämättä enää edellytä erillistä satelliittimodeemia. Altair Semiconductor integroi Iridiumin satelliittiyhteydet suoraan kahteen IoT-piirisarjaansa. Ratkaisu mahdollistaa sekä maanpäällisten matkapuhelinverkkojen että satelliittiverkon käytön samalla piirialustalla.

Iridium Communicationsin ja Altair Semiconductorin yhteistyö koskee ALT1350- ja ALT1550-piirisarjoja. Niihin integroidaan Iridium NTN Direct -tekniikka, jonka avulla IoT-laitteet voivat jatkaa tiedonsiirtoa satelliittiverkon kautta myös matkapuhelinverkkojen kuuluvuusalueen ulkopuolella.

Ratkaisun merkitys on ennen kaikkea laitteiston yksinkertaistumisessa. Nykyisin satelliittiyhteyden lisääminen matkapuhelinverkkoa käyttävään IoT-laitteeseen voi edellyttää erillistä modeemia. Kun molemmat yhteystekniikat toteutetaan samalla piirisarjalla, voidaan vähentää komponenttien määrää, piirilevyn tilantarvetta ja mahdollisesti myös kustannuksia.

Altairin ALT1350 on erittäin vähävirtaiseksi suunniteltu LTE-M- ja NB-IoT-piirisarja. Satelliittiyhteys laajentaa sen käyttömahdollisuuksia esimerkiksi omaisuuden seurannassa, logistiikassa, älymittareissa, maataloudessa ja teollisuuden etävalvonnassa. Näissä sovelluksissa laitteiden on usein toimittava vuosia paristolla alueilla, joilla matkapuhelinverkon kuuluvuus on puutteellinen.

Japanilainen Murata ja belgialainen tutkimuslaitos imec ovat kehittäneet antennimoduulin, jolla on onnistuttu toteuttamaan langaton yhteys 135 gigahertsin taajuudella. Tuleviin 6G-järjestelmiin tarkoitettu moduuli tukee jopa kahdeksan gigahertsin kaistanleveyttä ja ohjaa radiosignaalia kahdessa ulottuvuudessa.

Tulevissa 6G-verkoissa tavoitellaan nykyistä huomattavasti suurempia tiedonsiirtonopeuksia. Yksi keino on siirtyä yli 100 gigahertsin taajuuksille, joilla on tarjolla useiden gigahertsien levyisiä taajuuskaistoja. Näin korkeilla taajuuksilla antennien ja radiopiirien integrointi on kuitenkin teknisesti vaativaa.

Murata on nyt kehittänyt D-kaistalla eli 110–170 gigahertsin taajuusalueella toimivan antennimoduulin. Sen avulla on demonstroitu langatonta tiedonsiirtoa 135 gigahertsin taajuudella jopa kahdeksan gigahertsin kaistanleveydellä.

Moduulin keskeinen ominaisuus on kaksiulotteinen keilanohjaus sekä lähetyksessä että vastaanotossa. Radiosignaalia voidaan suunnata sekä vaaka- että pystysuunnassa, mikä auttaa ylläpitämään yhteyden laatua korkeilla taajuuksilla.

Tekniikka perustuu Muratan LTCC-keramiikkaan (Low Temperature Co-fired Ceramics) ja imecin kehittämään D-kaistan keilanohjauspiiriin.

Rohde & Schwarz tuo markkinoille uuden termosähköisten anturien tuoteperheen, jolla voidaan mitata RF-tehoa tarkasti ja jäljitettävästi jopa 170 gigahertsin taajuuksilla. Uudet NTS-anturit on kehitetty vaativimpiin kalibrointisovelluksiin korvaamaan vanhoja termistoripohjaisia mittanormaaleja.

Termistoripohjaisia mittanormaaleja on käytetty vuosikymmeniä RF-tehon jäljitettävässä kalibroinnissa, mutta niiden valmistus on päättynyt eikä varaosia enää ole saatavilla. Lisäksi niiden taajuusalue ei ulotu uusille taajuuskaistoille, kuten tulevaisuuden 6G-järjestelmien kannalta kiinnostavalle D-kaistalle.

Uudet NTS -anturit perustuvat RF-tehon ja tasavirtatehon termosähköiseen vertailuun. Anturielementissä on kaksi symmetristä lämmitintä, joista toinen toimii RF-teholla ja toinen tasavirralla. Ratkaisu mahdollistaa erittäin lineaarisen ja tarkan tehovertailun. Kalibrointikertoimen riippuvuus tehotasosta on saatu pienennettyä miljoonasosien tasolle milliwattia kohti.

Tuoteperheeseen kuuluu koaksiaalisia antureita tasavirrasta 67 gigahertsiin sekä WR 6.5 -aaltoputkiliitännällä varustettu malli, joka ulottuu 170 gigahertsiin. Anturien suurin sallittu tuloteho on +20 dBm eli 100 milliwattia.

Nokia myy teollisuuden yksityisiin 4G- ja 5G-verkkoihin sekä reunalaskentaan keskittyvän Enterprise Campus Edge (ECE) -liiketoimintansa saksalaiselle sijoitusyhtiö Aureliukselle. Kauppa merkitsee luopumista liiketoiminnasta, jota Nokia on viime vuosina kehittänyt osana teollisuuden digitalisaatiota ja automaatiota. Kaupan odotetaan toteutuvan vuoden 2027 ensimmäisellä puoliskolla.

Myytävä liiketoiminta tunnetaan erityisesti Nokia Digital Automation Cloud (DAC) -ratkaisuista, joiden avulla tehtaat, satamat, kaivokset ja muut teollisuusympäristöt voivat rakentaa omia langattomia 4G- ja 5G-verkkojaan. Verkkoja käytetään esimerkiksi tuotantolaitteiden, robottien, automaattiajoneuvojen ja teollisuusantureiden yhdistämiseen.

ECE-liiketoiminnalla on maailmanlaajuisesti lähes 900 asiakasta. Asiakaskuntaan kuuluu teollisuusyrityksiä, kaivoksia, logistiikkakeskuksia, lentoasemia, satamia ja energiantuotantolaitoksia. Mukana on myös useita Fortune 500 -yrityksiä.