Pariteetti on tapahtunut. Sähköautojen matkantekokyky, latausinfra ja lopulta myös hinta ovat saavuttaneet polttomoottoriautojen vastaavat ja ohittaneet ne.

Maalitolppien siirtely keskustelua etäisesti muistuttavassa periaatteellisessa jankutuksessa on saavuttamassa kenties koko ihmiskunnan historian huippunsa. Kyse on siitä keskustelusta, jossa sivutaan millään tavalla sähköautoilua.

On ihan totta, että liikenteen sähköistyminen on valtava ja jonkin verran aikaa vievä projekti, eikä se ole aina mennyt täysin lastentaudeitta. Eikä niitä kaikkia ole vieläkään selätetty.

On erinomaista, että pankkikortilla maksaminen tulee pakolliseksi latausasemille. Tästä jaksoin itse narista vuositolkulla julkisuudessa ja nyt se alkaa olla todellisuutta vähitellen.

Eri logiikoilla ”toimivat” lataussovellukset (itselläni niitä on ”vain” 12 kappaletta) saisivat jo pian väistyä sen yleiseurooppalaisen ja edes kansallisesti toimivan tavan tieltä. Koska näin tuskin tapahtuu, mennään sitten sillä pankkikortilla.

Korttimaksuvaihtoehdon puutetta koodarit jaksoivat vuosikausia perustella sillä, että ”ostokset ovat niin pieniä, ettei korttimaksupääte ole kannattava latausoperaattorille”, mutta samaan aikaan samat early adopterit maksavat neljän euron energiajuomatölkkinsä kioskilla heilauttamalla puhelinta kassakoneen vieressä.

Toki alla oli uusi sähköauto, jonka tehtaan ilmoittama WLTP-toimintamatka on melkein 590 kilometriä, ja josta tosielämässä on käytettävissä vauhdikkaassa maantieajossa 400-450 kilometriä. Muualla kuin moottoritieverkon alueella tuo tarkoittaa kuitenkin käytännössä 4 tai 4,5 tunnin yhtämittaista ajoaikaa. Siis niin, että auto ei pysähdy kertaakaan tuona aikana.

Ihmisen fysiikka tulee nykyään vastaan nopeammin kuin hyvän sähköauton ominaisuuksien rajat.

Pohjoismaissa sähköautojen latauksesta on tulossa arkipäiväistä infrastruktuuria. Latauspisteoperaattoreille, laitevalmistajille ja palvelukumppaneille käyttäjäkokemus nojaa kuitenkin asiaan, jota moni ei näe: latauspisteen taustalla olevaan datayhteyteen.

Tunnistautuminen, laskutus, valvonta, etähallinta, diagnostiikka, kuormanhallinta ja ohjelmistopäivitykset edellyttävät keskeytyksetöntä yhteyttä taustajärjestelmiin. Kun yhteys on epävakaa, kaikki sen ympärillä vaikeutuu. Käyttö hankaloituu, skaalautuvuus heikkenee ja tietoturva kärsii.

Com4:lla yhteydet nähdään keskeisenä suunnittelun lähtökohtana. Kun yhteys suunnitellaan oikein alusta alkaen, operaattorit vähentävät toistuvia ongelmia. Tällaisia ovat epäonnistuneet maksutapahtumat, perille menemättömät etäkomennot, kesken jäävät päivitykset ja tukitapaukset, jotka päättyvät kalliisiin huoltokäynteihin. Tuloksena on parempi käytettävyys, sujuvampi käyttöönotto, vähemmän kenttäkäyntejä ja ennakoitavampi operointi verkon kasvaessa.

ISO 15118: Definition, key features, benefits, adoption, and compliance
https://monta.com/en/blog/iso-15118/