Lue tiivistelmä
Suomen teleoperaattorit ajoivat alas 3g-verkon vuoden 2024 aikana.

Traficom sai 75 % enemmän kuuluvuusyhteydenottoja 3g-verkon lakkauttamisen vuoksi.

4g-verkko kattaa kotitalouksista 96 %, mutta harvaan asutulla maaseudulla vain 64 %.

Ongelmia aiheuttavat muun muassa vanhat laitteet ja 3g-taajuuksien hidas kierrättäminen.

Suomen teleoperaattorit ajoivat alas kolmannen sukupolven matkapuhelinverkot eli 3g:n vuoden 2024 aikana. Siirtymä ei ole ollut täysin ongelmaton, sillä Liikenne- ja viestintävirasto Traficom sai selkeästi tavallista enemmän kuuluvuusyhteydenottoja.

Traficomin tieto ja tulevaisuuden yhteydet -toimialan ylijohtaja Emil Asp myönsi tiedotustilaisuudessa torstaina, että paikallisia ongelmia on ilmennyt. Viranomainen on selvittänyt kuuluvuusongelmia muun muassa Etelä-Savossa.

Kansa tuntee automaattisen liikennevalvonnan teiden varsille pystytetyistä kameratolpista eli ”peltipoliiseista”.

Ne ovat kohdanneet useita vastoinkäymisiä viimeksi kuluneiden neljän ja puolen vuoden aikana. Osa ongelmista on ollut teknisiä, osa täysin inhimillisiä.

Yksi merkittävä ongelma ajoittui uuden tieliikennelain voimaantuloon 1.6.2020, jolloin peltipoliisien taustalla toimiva tietojärjestelmä uusittiin.

Poliisin harmiksi tuolloin käyttöön otettu Liike-järjestelmä oli vielä jossain määrin keskeneräinen. Näin ollen uudistus ei suinkaan helpottanut poliisia vaan lisäsi työmäärää.
Verkko alas

Tämän jälkeen Suomessa alettiin ajaa alas 3G-verkkoa, joka oli peltipoliisien toiminnan kannalta varsin keskeisessä roolissa. Tolppakameroiden kuvat siirtyivät verkkoa pitkin poliisin liikenneturvallisuuskeskuksen käsittelyyn.

Siirtotyön tekivät reitittimet, jotka oli suunniteltu toimimaan nimenomaan 3G-verkossa. Sitten oltiinkin tilanteessa, jossa kameran ottama kuva ei lähtenyt tolpasta mihinkään.

Poliisitarkastaja Tuomo Katajisto Poliisihallituksesta kertoo, että tämä ongelma liittyi vanhan mallisiin peltipoliiseihin, jotka mittaavat ajoneuvojen nopeuksia tiehen asennetun iduktiosilmukan perusteella.

– Meidän vanhan mallisiin kameroihimme jouduttiin vaihtamaan reitittimet koko maassa, mutta asia ei tapahtunut yhdellä kertaa samanaikaisesti, Katajisto kertoo.

Teleoperaattorit todellakin ajoivat 3G-verkkojaan alas vaiheittain. Viimeiset purettiin viime vuoden alkupuolella.

Uusia reitittimiä

Katajisto tähdentää, että ongelmia ei ollut itse kameroissa vaan niiden ottamien kuvien lähettämiseen liittyvässä tiedonsiirrossa.

Saman ajankohtaan osuivat kaiken kukkuraksi sopimuskuviot. Poliisi sai viimeiset vanhan sopimuksen mukaiset reitittimet joulukuussa 2022. Sen jälkeen alkoi uuden, sopivan reititinmallin valinta.

Sitten mutkia matkaan toivat Katajiston mukaan myös reititinlaitteiden saatavuuteen liittyvät viiveet. Lopulta laitteita on kuitenkin saatu hankittua.

– Heinäkuun lopulla 2024 on lähetetty poliisilaitoksiin 95 kappaletta poliisiin silloin saatuja uuden sopimuksen mukaisia reitittimiä, joten asia on siltä osin nyt melko hyvässä kuosissa maanlaajuisesti, Katajisto kertoo.

Nyt kerrottu reititinongelma ei ole koskenut lainkaan uuden mallisia tolppakameroita, jotka eivät tarvitse nopeuden mittaamiseen induktiosilmukkaa vaan toimivat tutkateknologialla.

Uudet tolppakamerat eroavat ulkoasultaan selvästi vanhoista. Uusien kotelo on kapea ja korkea, kun taas vanhat tunnistaa peltisestä kuution mallisesta kotelosta.

Peltipoliisien toimintaan liittyvät tekniset muutokset ja niiden mukanaan tuomat murheet alkavat siis olla historiaa.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että automaattisesta liikennevalvonnasta saataisiin kaikki hyöty irti. Ihmisiäkin nimittäin tarvitaan.

– Automaattivalvonta-asioiden käsittelyä rajoittaa enemmän henkilöstöresurssien rajallisuus kuin kamerakaluston puute, koska jokainen kameroiden kuvaama asia käsitellään ja mahdollinen seuraamus määrätään käsityönä, Katajisto sanoo.

Iltalehti on kertonut jo aiemmin, että poliisi on joutunut rajoittamaan peltipoliisien tuottamien liikennevirhemaksujen ja sakkojen määrää, ettei käsittely ruuhkautuisi tolkuttomasti.

Teleoperaattoreiden mukaan 3g-verkkojen purkaminen ei ole aiheuttanut merkittäviä ongelmia. Operaattorit ovat vahvistaneet 4g-verkkojaan eri puolilla Suomea 3g-verkkojen sulkemisen yhteydessä.

Suomessa toimivat teleoperaattorit DNA, Elisa ja Telia eivät tunnista laajamittaisia yhteysongelmia, vaikka 3g-verkkojen alasajon jälkeen on raportoitu yhteyksien suoranaisista romahtamisista, Maaseudun Tulevaisuus uutisoi.

Lehden haastatteleman Elisan viestintäpäällikkö Minttu Tirkkosen mukaan Elisa sulki 3g-verkon maakunta kerrallaan vuoden 2023 aikana, jolloin yhteyksien laatua seurattiin tarkasti. Yhtiö oli laajentanut ja vahvistanut 4g-verkkoaan eri puolella Suomea jo ennen 3g-verkon sulkemista.

– Elisan mobiiliyhteyksien laatu on pysynyt laajalti ennallaan ja jopa parantunut 3g:stä 4g:hen siirryttäessä. Toki paikallisia haastavia kohtia voi olla, kuten jo ennen 3g:n poistumistakin, jos esimerkiksi maaston muodot rajoittavat mobiiliverkon kuuluvuutta, Tirkkonen kertoo.

Yhteydenottojen määrä Elisalle kasvoi hienoisesti vuonna 2023 samalla, kun 3g-verkkoa ajettiin alas. Verkkoon on tehty sittemmin korjauksia ja parannuksia yhteydenottojen pohjalta.

DNA: ”5g:n kuuluvuus vastaa 4g-verkkoa”

Teleoperaattori DNA:n viestintäpäällikkö Marjut Salmelan mukaan uuden 5g-verkon kuuluvuus vastaa 4g-verkkoa ja sen laskennallinen väestöpeitto on lähes 100 prosenttia.

– 5g on saatavilla liki kaikissa pysyvissä asuinosoitteissa ja maantieteellisesti verkko yltää kaikkiin Manner-Suomen kuntiin, hän kertoo.

Salmelan mukaan asiakkaiden tekemien vikailmoitusten määrä putosi viime vuonna 17 prosentilla vuoteen 2023 verrattuna.

Telia: Ei poikkeuksellista palautevyöryä

Telian yhteiskuntasuhdejohtaja Timo Saxen kertoo, etteivät Telian tarjoamat mobiiliyhteydet ole heikentyneet havaittavalla tavalla 3g-verkon sulkemisen jälkeen. Saxenin mukaan 3g-verkoissa kulki ennen verkon sulkemista vain yhden prosentin verran mobiiliverkkojen liikenteestä.

Teleoperaattorit eivät tunnista laajamittaista yhteysongelmaa – ”Toki paikallisia haastavia kohtia voi olla”
Telian yhteiskuntasuhdejohtaja Timo Saxen katsoo, että Telian tarjoamat verkkoyhteydet eivät ole havaittavalla tavalla heikentyneet 3G:n sulkemisen jälkeen.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/157bb10a-3285-4a41-9b90-19a3c8a47bf1

Taiwanilainen Advantech on tuonut markkinoille päivitetyt ICR-2000/2400/2500/2600-sarjan teolliset mobiilireitittimet. Kyse on edullisemmista eli ns. entry-tason mobiilireitittimistä, joiden avulla yritykset voivat varmistaa luotettavan ja nopean langattoman tiedonsiirron monipuolisissa teollisissa sovelluksissa.

Reitittimet on suunniteltu erityisesti teollisuuden tarpeisiin, ja ne tarjoavat tukea LTE Cat 4 -yhteyksille eli jopa 150 megabitin nopeuksille. Lisäksi saatavilla on malleja, jotka hyödyntävät 450 MHz:n kaistaa ja Cat-M/Cat-NB-teknologiaa, mikä lisää laitteiden käyttömahdollisuuksia eri ympäristöissä, kuten olosuhdeseurannassa, myyntiautomaateissa ja videovalvonnassa.

Suomessa ajetaan alas 3G-verkkoa. Sen seurauksena palontorjuntatekniikan laitteistojen, kuten paloilmoittimien, yhteys hätäkeskukseen saattaa heikentyä tai jopa katketa. Myös huoltoilmoitusten välittyminen saattaa estyä tai hidastua, varoittaa Suomen pelastusalan keskusjärjestö SPEK.

Järjestö muistuttaa, että laitteistojen omistajien ja haltijoiden tulee yhdessä huoltoliikkeiden kanssa varmistaa, että yhteydet toimivat jatkossa. Yhteyden toimivuutta voi testata Hätäkeskuslaitoksen uuden ILTA-palvelun avulla loppukeväästä.

Operaattorit ovat ilmoittaneet, että 3G-verkko ajetaan Suomessa alas. Muutosta on toteutettu vuoden 2024 aikana. Vanhat vain 3G-verkkoa tukevat laitteet siirtyvät muutoksen yhteydessä käyttämään 2G-verkkoa. Tätä kutsutaan nimellä 3G-Fallback. Yleensä laitteet siirtyvät käyttämään GSM-verkon GPRS-yhteyksiä.

Ihmisten tyytymättömyys mobiiliverkkoihin on kiihtynyt. Maaseudulla moni yhdistää pätkivät puhelut 3G-verkon sammuttamiseen, kirjoittaa Ylen toimittaja Petri Vironen.

https://yle.fi/a/74-20121887

Verkkoyhteydet pätkivät niin paljon, että se on jo turvallisuusuhka – ministeri Ranteesta tilanne on erinomainen

Katkeilevat yhteydet ovat uhka jo kansalaisten turvallisuudelle. 3G-verkon alasajosta pitäisi tehdä kiireellinen vaikutusten arviointi, arvioi ministeriön pelastusylitarkastaja.

https://yle.fi/a/74-20125396

Puhelinoperaattorit eivät rakentaneet korvaavaa 4G-verkkoa kuntoon ennen 3G-verkon alasajoa. Esimerkiksi Kannonkoskella kyläläiset ovat täysin kyllästyneitä kuuluvuusongelmiin.

https://yle.fi/a/74-20119685

Kuljetusalan etujärjestön kyselyn mukaan matkapuhelinverkkojen toimintavarmuus on heikentynyt. Eniten tilanne on huonontunut Itä-, Keski- ja Pohjois-Suomessa.

Matkapuhelinverkkojen heikko toimivuus on laaja ongelma eri puolilla Suomea. Yle on kertonut verkkoyhteyksien ongelmista muun muassa Keski-Suomessa ja Etelä-Savossa.

Puunkuljetusyrittäjä Tommi Koljonen Laukaasta kertoo, että tilanne on heikentynyt, kun 3G-verkkoa on ajettu alas.

– Meillä on kaksi kuukautta vanha puunkuljetusauto, jossa on uutta tietotekniikkaa. Sen kanssa on vähän väliä ongelmia, kun verkko katkeaa, Koljonen kertoo.

Hän kuljettaa puuta Keski-Suomessa sekä Pohjois- ja Etelä-Savossa. Tietyillä alueilla Koljonen tietää jo, milloin puhelu katkeaa.

– Pohjois-Savossa ei tarvitse mennä kuin Tervo–Karttula alueelta pohjoiseen päin, niin puhelu päättyy siihen, Koljonen sanoo.

Kuljetusyrittäjien etujärjestön, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKALin tuoreen selvityksen perusteella huonot mobiiliyhteydet aiheuttavat kuljetusyrityksille vakavaa haittaa.

Kyselyyn vastasi 356 kuljetusyritystä, ja heistä lähes puolet kertoi verkko-ongelmista.

SKAL Itä-Suomen ja SKAL Keski-Suomen toiminnanjohtaja Heikki Lappalaisen mukaan ongelmat konkretisoituvat puunkuljetuksessa, jossa kuormia haetaan kaukaa pääteistä.

– Kun kuorma on tehty, siitä pitää lähettää tiedot asiakkaan järjestelmiin tehtaalle. Jos mobiiliverkko ei toimi, se haittaa työtä, hän sanoo.

Logistiikka eli kuljetusten hallinta ei ole pelkästään ajamista, vaan se on pitkälti tietotekniikan varassa.

Yli 90 prosenttia SKALin kyselyyn vastanneista käyttää mobiiliverkkoa tiedonsiirtoon ajoneuvoissa joko kuljettajien matkapuhelimissa tai muissa päätelaitteissa.

Vain alle kymmenen prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että tiedonsiirto onnistuu auton sijainnista riippumatta.

Puhelu turvallisuuskysymys

Kuljetuksissa matkapuhelinverkkoa tarvitaan monin eri tavoin. Esimerkiksi puheluilla hoidetaan kuljetusten ajojärjestelyä.

Yli 60 prosenttia vastaajista kertoi, että puhelut katkeavat usein katvealueilla.

Kuuluvuus on kuljettajille myös työturvallisuuskysymys, sillä puhelimella voidaan tarvittaessa hälyttää apua sinne, missä muut ihmiset eivät liiku.

SKALin mukaan kyselyn avoimissa vastauksissa kerrotaan tapauksista, joissa työntekijöiden turvallisuus on ollut vaarassa heikkojen yhteyksien vuoksi. Esimerkiksi katvealueella tapahtui työtapaturma, eikä kuljettaja pystynyt hälyttämään apua paikan päältä.

– Työntekijä käveli 1,5 kilometriä pakkasessa paikkaan, josta sai yhteyden. Onneksi ei sattunut pahempaa, vaan hän pääsi pois onnettomuuspaikalta, Lappalainen kertoo.

SKAL vaatii parempia verkkoja

SKAL vetoaa matkapuhelinoperaattoreihin ja viranomaisiin, jotta tilanne paranisi nopeasti. Sen mukaan puhelinverkkojen toimivuus ei tällä hetkellä täytä vaatimuksia.

Lappalaisen mukaan haasteena on 3G-verkon alasajo, joka ruuhkauttaa 4- ja 5G-verkkoa, minkä vuoksi operaattorimastoja pitäisi olla nykyistä tiheämmässä.

Kuljetusalan etujärjestön mukaan kuljetusten toiminnan ja turvallisuuden kannalta on ratkaisevan tärkeää se, että puhelut kuuluvat ja tietoa voidaan siirtää mobiiliverkossa.