Perjantain droonit olivat matkalla Venäjän suunnasta Suomea kohti, kerrotaan Iltalehdelle Pääesikunnan viestinnästä.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Yle.

Droonit liittyivät Ukrainan suureen iskuun Venäjälle Moskovan länsi- ja luoteispuolelle, ja lähimmät kohteet sijaitsivat 300 kilometrin päässä Suomen rannikosta, Yle kertoo.

Puolustusvoimat sai perjantain välisenä yönä hieman ennen kello 1 yöllä tiedon Suomeen mahdollisesti harhautuvista drooneista.

Saatuaan tiedon Puolustusvoimat tehosti toimintaansa ja valmiuttaan, mikä näkyi ja kuului pääkaupunkiseudulla merellä ja ilmassa. Muun muassa Maavoimien helikoptereiden ja Merivoimien alusten käyttöä tehostettiin.

Myös Rajavartiolaitos tehosti valmiuttaan. Lisäksi liittolaisiin oltiin yhteydessä.

Viranomaisia varoitettiin asiasta hieman ennen kello kolme yöllä.

Ilmatila päätettiin sulkea. Puolustusvoimien tilannekuva oli tuolloin, että mahdolliset droonit harhautuisivat Suomeen kello 4 ja 7 välillä.

– Meillä ei ole tietoa tai havaintoja siitä, että lennokkeja olisi tällä kertaa Suomen alueelle tullut, Puolustusvoimien operaatiopäällikkö Kari Nisula kertoi perjantain tiedotustilaisuudessa.

Puolustusvoimat: Perjantain räjähdedroonit olivat matkalla Suomea kohti Venäjän suunnasta
https://yle.fi/a/74-20226301

Puolustusvoimat varautui torjumaan Ukrainan iskuun Venäjälle liittyneet droonit, koska ne olisivat Uudellamaalla voineet aiheuttaa isoja vahinkoja.

Perjantain droonit olisivat Suomeen päätyessään voineet aiheuttaa tuhoa Suomen tiheimmin asutulla alueella.

Jos droonit olisivat harhautuneet Suomeen, ne olisivat osuneet Porvoon ja Helsingin väliselle alueelle Uudellemaalle. Lopulta droonit eivät päätyneet Suomen alueelle.

Puolustusvoimat kertoo Ylelle lauantaina, että lennokit olivat matkalla kohti Suomea Venäjän suunnasta.

Droonit liittyivät Ukrainan massiiviseen iskuun Venäjälle. Ukraina iski torstain ja perjantain välisenä yönä Moskovan länsi- ja luoteispuolella sijaitseviin kohteisiin.

Lähimmät kohteet sijaitsivat 300 kilometrin päässä Suomen rannikosta. Suomesta katsoen Ukrainan kohteet ovat etelä-kaakossa, noin puolivälissä Ukrainan ja Uudenmaan välissä.

Edellisellä kerralla ukrainalaisia drooneja harhautui Suomeen, kun Ukraina iski Suomenlahden pohjukkaan. Silloin Suomen alueelle tulleet droonit olivat matkalla etelästä Suomenlahtea pitkin kohti itää.

Yle kysyi, miksi droonit olivat perjantaina vaarassa harhautua Suomeen.

– Droonit voivat harhautua suunnitelluista reiteistä tai kohteista useiden tekijöiden, kuten Venäjän häirinnän, torjuntatulen tai teknisen vian seurauksena, Puolustusvoimat vastaa.

Suomi sai drooneista ennakkovaroituksen kello 1 yöllä, ja viranomaisilla oli aikaa varautua Porvoon ja Helsingin välille varhain aamulla tuleviin lennokkeihin. Mahdollisesti harhautuvien droonien arveltiin päätyvän Suomen alueelle kello 4:n ja 7:n välillä.

Suomi ei ole kertonut, miten ja mistä se saa ennakkovaroituksen drooneista.

Ennakkovaroitus on valtiojohdossa ja Puolustusvoimissa hyvin pienen ryhmän tiedossa. Viro ja Latvia eivät saa vastaavia varoituksia.

Puolustusvoimat kertoi aiemmin, että droonien suuri määrä, suuri räjähdelasti ja suunta vaikuttivat uhka-arvioon niin, että sotilaat ryhtyivät valmistelemaan torjuntaa ja olivat yhteydessä muihin viranomaisiin.

Viranomaiset sulkivat ilmatilan ja merialueen sekä varoittivat Uudellamaalla olevia vaaratiedotteella. Tämä tehtiin, jotta drooneista ja niiden torjumisesta syntyisi mahdollisimman vähän vahinkoa. Eilen, kuten vastaavissa tilanteissa yleensä, myös valtiojohto oli tietoinen tilanteesta.

Yle kysyi, mitkä kohteet rannikolla olivat vaarassa.

– Alue on Suomen tiheimmin asuttua aluetta. Siellä sijaitsee myös suuri määrä yhteiskunnallisesti merkittäviä kohteita, jotka voisivat vaurioitua droonien osuessa niihin, Puolustusvoimat vastaa.

Alueella on esimerkiksi Nesteen öljynjalostamo Porvoossa, Vuosaaren satama ja huomattava määrä suomalaisen yhteiskunnan tärkeitä toimintoja. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan alueella asuu noin kolmannes Suomen väestöstä.

Puolustusvoimat varautui perjantaina Maa-, Meri- ja Ilmavoimien avulla torjumaan lennokkeja ja ehti nostaa valmiutta

Drooneja varaudutaan torjumaan erityisesti merellä, ennen kuin ne ehtivät mantereen päälle. Merellä ampumisesta tulee myös vähemmän vahinkoa.

Perjantaiaamun drooniuhka vaikuttaa olleen tähän mennessä vakavin Suomessa koettu, vaikka lopulta drooneja ei Suomen ilmatilaan tullut.

Kyse oli Ukrainan drooneista. Puolustusvoimat kertoi, että Suomeen ei kohdistunut sotilaallista uhkaa. Se tarkoittaa, että drooneilla ei ollut tarkoitus aiheuttaa vahinkoa Suomessa. Tänne droonit kuitenkin olisivat voineet päätyä ja aiheuttaa vakavaa vahinkoa.

Varautuminen oli tähän mennessä laajinta, ainakin sillä perusteella, minkä verran pääkaupunkiseudulla pystyi havaitsemaan puolustusvoimien toimintaa ja mitä varautumisesta kerrottiin.

Puolustusvoimat ja muut viranomaiset ehtivät lähteä liikkeelle ja toimivat, mutta silti Suomen varautuminen näyttää osin sekoilulta ja harjoittelulta.

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) pitää kiinni siitä, että Suomi ei ylireagoinut perjantaina, kun Suomeen kohdistui drooniuhka. Uudellamaalla lähes kahta miljoonaa ihmistä kehotettiin pysymään sisätiloissa.

Häkkänen kiistää arvostelun, jonka mukaan Suomi ei ole varautunut drooni-iskuihin ja niistä viestimiseen.

– Ei voi sanoa, että oltaisiin housut nilkoissa. Meillä on hyvä varautuminen sotilaallisiin uhkiin.

Suomeen olisi voinut ennakkotiedon perusteella ajautua ”muutama drooni”, puolustusministeri vahvisti Ylen Ykkösaamussa.

Häkkäsen mukaan drooniuhkaan pyrittiin vastaamaan järeillä keinoilla siltä varalta, että droonit olisivat päätyneet Suomeen.

Sotilaallista voimaa ei lopulta tarvinnut käyttää.

Tiedotus drooniuhasta kangerteli.

Antti Häkkänen kertoi Ylen Ykkösaamussa, että järeät keinot otettiin perjantaina käyttöön droonien merkittävän tuhovoiman takia.

Uudenmaan 1,8 miljoonaa asukasta kehotettiin varhain perjantaiaamuna suojautumaan kotiin, kun Suomea kohti lensi poikkeuksellisen raskaassa räjähdelastissa olevia ukrainalaisdrooneja. Niiden aiheuttama tuhovoima olisi myös ollut merkittävä, Häkkänen paljasti.

– Sen takia tässä pyrittiin vastaamaan myös aika järeillä keinoilla. Meillä oli maavoimien kalustoa, helikoptereita, merivoimien aluskalustoa, ilmavoimien hävittäjiä varattu torjuntatoimintaan, jos tarvetta olisi tullut.

Alun perin ei ollut tarkkaa tietoa siitä, kuinka monta sotadroonia Suomea kohti oli matkalla, mutta loppuvaiheessa puhuttiin muutamasta droonista, Häkkänen sanoi Ylellä.

Puolustusvoimat kertoi myöhemmin perjantaina, ettei havaintoja Suomeen harhautuneista drooneista ollut.

Häkkänen ei suostunut Ylellä kertomaan, mihin Suomea kohti matkalla olleet droonit lopulta päätyivät.

– Hyvin syvä ja tiivis yhteistyö. Mitä tulee Ukrainan harjoittamiin sotilastoimenpiteisiin, niihin Suomi ei liity mitenkään, Häkkänen kuvaili Suomen ja Ukrainan yhteistoimintaa.

Häkkäsen mukaan droonivaroitusjärjestelmän rakentaminen on sisäministeriön vastuulla. Myös kunnissa ja yksityisissä organisaatiossa pitää tehdä töitä ohjeistusten päivittämiseksi.