Lue juttu
https://www.iltalehti.fi/digiuutiset/a/a429ca00-aa02-4a7d-83a6-549c8ee4952f?utm_medium=Social&utm_source=Facebook&utm_variant=nativeimage#Echobox=1776486349

GNSS-häirintä, eli satelliittipaikannuksen häirintä, jatkuu Suomenlahdella, kertoo Fintraffic.

Fintrafficin mukaan häiriöitä on ollut lukuisia. Ne edellyttävät aiempaa suurempaa valppautta Fintrafficin meriliikennekeskuksissa, joissa varmistetaan merenkulun turvallisuus ja sujuvuus Suomen rannikolla ja sen läheisyydessä olevilla kansainvälisillä merialueilla.

GNSS-häiriöt vaikeuttivat viime vuonna kauppamerenkulun toimintaa ja alusten navigointia ja lisäsivät onnettomuusriskiä, Fintraffic kertoo tiedotteessaan.

Myös Suomenlahden merivartiosto kertoi eilen, että satelliittipaikannusjärjestelmien häirintä Suomenlahdella on jatkunut voimakkaana. Merivartioston mukaan häirintä on ulottunut aina Helsingin edustalle saakka.

Kouvolaan pudonnut drooni ei ole ukrainalainen AN-196-drooni, vaan mahdollisesti pienempi ja halvempi ukrainalainen Chaika eli ”Lokki”.

Näin epäilee Ylen haastattelussa Puolustusvoimien entinen tutkimusjohtaja Jyri Kosola, joka on tutkinut ryhmänsä kanssa kuvia pudonneista drooneista.

Iltalehden erikoistoimittaja, sota-asiantuntija Emil Kastehelmi kertoo, että hänen tiimillään on ollut jo pari viikkoa sama tilannekuva eli että drooni ei todennäköisimmin olisi se, mitä on väitetty.

Kastehelmi on yksi Ukrainan sodan rintamatilannetta seuraavan Black Bird Groupin perustajista. Tiimi tuli tutuksi seuratessaan Ukrainan sodan kehittymistä avointen lähteiden kautta.

– Tämän on täytynyt olla selvää myös Ilmavoimille, enkä voi käsittää, miksi väärää tietoa ei ole korjattu proaktiivisesti vaan sen täytyy tulla tällä tavoin ilmi, Kastehelmi kommentoi Iltalehdelle.

– Tämän on täytynyt olla selvää myös Ilmavoimille, enkä voi käsittää, miksi väärää tietoa ei ole korjattu proaktiivisesti vaan sen täytyy tulla tällä tavoin ilmi, Kastehelmi kommentoi Iltalehdelle.

– Eräs indikaattori väärästä tunnistuksesta on ollut räjäytyspaikka. Viranomaiset ilmoittivat räjäyttäneensä Kouvolan pohjoispuolelle laskeutuneen droonin taistelukärjen, mutta paikalta kuvatuissa materiaaleissa ei ole mitään viitteitä siitä, että AA-196-droonin 50–75 kilogramman taistelukärki olisi räjähtänyt paikalla. Sellainen jättää aivan erilaisen jäljen, Kastehelmi pohtii.

Ilmavoimat on aiemmin vahvistanut Kouvolan pohjoispuolelle pudonneen droonin ukrainalaiseksi AN-196-drooniksi.

Pääesikunnan viestintäosastolta Puolustusvoimista todettiin Iltalehdelle, ettei drooni-asiasta ole uutta kommentoitavaa.

Siipien kärkiväli kiinnittää huomiota

Ylelle puhuneen Kosolan mukaan Chaika-droonin siipien kärkiväli on nelisen metriä pienempi kuin AN-196:n. Chaikan toimintamatka on vain 750 kilometriä, jolloin Kosola katsoo, ettei sitä olisi voitu laittaa matkaan Ukrainasta.

Hän spekuloi, että Ukraina olisi voinut onnistua lähettämään salakuljettamansa droonin esimerkiksi Valko-Venäjältä tai Venäjältä.

Kastehelmi arvioi, että Kosolan näkemys droonin tyypistä on todennäköisesti oikein.

– Voi olla, että kyseessä on modifioitu versio, jonka kantamaa on kasvatettu, Kastehelmi sanoo.

– Samantyyppinen moottori mikä poliisin kuvissa näkyy, on myös esimerkiksi ukrainalaisessa Maija-harhautusdroonissa – tyyppitunnistus ei siis ole välttämättä aivan yksinkertaista varsinkaan pahasti romuttuneissa tai räjähtäneissä drooneissa, Kastehelmi sanoo.

Hänen mielestään olisi yllättävää, mikäli drooneja olisi lähetetty Ukrainan rajojen ulkopuolelta.

– Mahdotonta se ei ole, mutta kaikkiin vaihtoehtoihin liittyy riskejä.

Vaikea tunnistettava ilmassa

Keskusrikospoliisista on vahvistettu tänään Ylelle, että tekniset tutkimukset ovat muuttaneet käsitystä siitä, että Suomeen olisi tullut AN-196-drooneja. Tarkkaa mallia ei ole voitu varmistaa, mutta droonit ovat pienempiä kuin aiemmin on kerrottu.

Viereen ei voi pysähtyä

Kouvolaan liittyneistä drooneista on kerrottu, että Ilmavoimien F/A-18 Hornet -hävittäjät olivat vartioimassa ilmatilaa ja ohjaaja olisi tunnistanut yhden droonin ukrainalaiseksi Antonovin suunnittelemaksi AN-196-drooniksi.

– Pahahan niitä on siellä ilmassa laskea niitä lapoja, kun ne pyörivät, Lindberg sanoo ja painottaa maassa asiaa selvittävien vastuuta tutkimuksista.

Hän sanoo, että olisi aikamoinen saavutus, jos pystyisi ilmassa tunnistamaan hitaan maalin ja antamaan tarkan tyyppitunnistuksen.

– Sehän lentää niin pienellä nopeudella, että ei siihen pysty pysäköimään vierelle katsomaan, vaan sitä joutuu katsomaan joko vähän kauempaa tai sitten ohittavalla nopeudella, hävittäjälentäjätaustainen Lindberg sanoo.

Lindberg nostaa keskusteltaessa esiin myös sitä, että Sensofusionin tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen on aiemmin kiinnittänyt valokuvien perusteella huomiota siihen, että Kouvolaan pudonneen droonin jäänne on kaksilapainen, kun taas ukrainalaisen Antonovin suunnittelemat ovat usein kolmilapaisia.

”Ei aikaa hifistellä”

Jyri Kosolan pohdintaa siitä, että Suomeen tullut drooni olisi Chaika ja sitä ei olisi voinut Ukrainasta asti lähettää, Lindberg ei lähde arvuuttelemaan.

– Ehkä tässä todistusvastuu menee teorian itsensä esittäjälle, Lindberg sanoo.

Lindberg kertoo puolestaan Iltalehdelle pitävänsä epätodennäköisenä, että venäläiset olisivat voineet itse lähettää Suomeen sinne pudonneita ukrainalaisia drooneja tai samantyyppisiä drooneja. Sen sijaan realistista on, että venäläiset pyrkivät häiritsemään Ukrainasta lähetettyjä isoja droonimääriä ja estämään niiden osumisen maaleihin Venäjällä itäisen Suomenlahden lähellä. Tästä syystä drooneja ajautuu myös muualle.

Huoli ymmärrettävää

Onko suomalaisten oltava huolissaan, kun tänne on eksynyt drooneja?

Lindberg sanoo, että jos Suomen rajojen yli tulee lentolaitteita, joissa on räjähteitä mukana, kaikkien pitää suhtautua niihin suurella vakavuudella.

– On ymmärrettävää, että ihmiset siellä alueella Kaakkois-Suomessa, josta itse olen kotoisin Kuusankoskelta aika läheltä Iittiä ja nykyistä Kouvolaa, ovat huolissaan.

Lindberg painottaa sitä, että viranomaisten on informoitava oikea-aikaisesti tapahtumista ja kehitettävä vastatoimenpiteitä.

– Suomessa kyllä mielestäni yleensä toimitaan aika pragmaattisesti ja jos jotain tapahtuu, pyritään etsimään ne työkalut mitä on olemassa ja jollain aika välillä saatavissa.

Asiantuntija: Kouvolaan putosi eri drooni kuin on kerrottu
Insinöörieversti evp Jyri Kosolan mukaan Kouvolaan pudonnut drooni on Chaika, jonka kantama on vain 750 kilometriä.

Kouvolaan pudonnut drooni ei ole ukrainalainen AN-196-drooni vaan pienempi ja halvempi Chaika eli Lokki. Tähän tulokseen on tullut Puolustusvoimien entinen tutkimusjohtaja Jyri Kosola, joka on tutkinut ryhmänsä kanssa kuvia pudonneista drooneista.

Hän on vertaillut Ilmavoimien julkaisemia kuvia avointen lähteiden tietoihin ja päätynyt tulokseen, että kyseessä on eri drooni kuin aiemmin on kerrottu.

– Oikeastaan se keskeinen ero on koossa. Siiven rakenne ja siiven sijainti ovat erilaiset, Kosola tiivistää erot.

Chaika-drooni on Kosolan mukaan halvoista materiaaleista tehty drooni, jonka siipien kärkiväli on 2,5 metriä. AN-196-droonissa kärkiväli on 6,7 metriä eli huomattavasti suurempi.

Olennaisin ero liittyy toimintamatkaan. AN-196:n toimintamatka on jopa 1 000–2 000 kilometriä, Chaikan vain 750 kilometriä.

Tämä tarkoittaa sitä, että jos Kouvolaan päätynyt drooni on Chaika, sitä ei ole voitu laittaa matkaan Ukrainasta. Sotilasstrategisesti ollaan siis uusien kysymysten äärellä: mistä drooni on lähetetty, jos ei Ukrainasta?

– Sitä tuskin on lähetetty mistään Ukrainaa tukevan ystävällismielisen valtion alueelta, koska siinä ukrainalaiset ottaisivat hirmuisen riskin. Se on voitu lähettää myös mereltä, mitä en pidä todennäköisenä, Kosola pohtii.

Kosola uskoo, että Ukraina on lähettänyt droonin esimerkiksi Valko-Venäjältä tai Venäjältä, sillä se olisi strategisesti järkevintä.

– Se on tämmöinen päätelmä siitä, että merellä on helpompaa jäädä kiinni. Siellä ei ole maastoesteitä valvonnan esteenä, Kosola toteaa.

Joka tapauksessa Kosolan paljastus herättää paljon kysymyksiä Ilmavoimien drooniosaamisen tasosta.

Kosola kertoo lähettävänsä oman selvityksensä Puolustusvoimille. Kysyntää hänen analyyseilleen riittänee jatkossakin, sillä Suomeen on tullut jo neljä droonia. Viimeisin putosi viikonloppuna Iittiin.

Drooneja on löydetty tähän mennessä Iitin lisäksi Kouvolasta, Luumäeltä ja Parikkalasta.

Ne ovat yksinkertaisesti liian kalliita ampumaan alas drooneja, jotka maksavat 2,5 kertaa vähemmän kuin yksittäinen hävittäjän ampuma ohjus.