Tietoviikko reports that Finland (my home country) is the world’s best IT country according to World Economic Forum study The Global Information Technology Report 2013. According to the study, Finland is the world’s number one country when it comes to the economy’s ability to use information technology to competitiveness and prosperity. Finland has toppled Sweden from the top spot in a ranking of economies that are best placed to benefit from new information and communication technologies (ICTs). The question still remains how this result was got because there are many things in Finland ICT that are are far from very good, so are other countries just much lousier on those aspects?
At the core of the report, the Networked Readiness Index (NRI) measures the preparedness of an economy to use ICT to boost competitiveness and well-being. In this edition, Finland (1st), Singapore (2nd) and Sweden (3rd) continue to lead the NRI, with the Netherlands (4th), Norway (5th), Switzerland (6th), the United Kingdom (7th), Denmark (8th), the United States (9th) and Taiwan, China (10th) completing the top 10.
Global Information Technology Report 2013 has a nice map that visualizes the network readiness of different countries.
3,444 Comments
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/08/11/lepaa2022-puutarhoihin-ledit-robotit-ja-sahkotyokoneet/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/08/11/elektroniikkateollisuuden-tilauskertyma-viime-vuotta-korkeammalla/
Ukrainan sodan vaikutuksesta taantuman uhka kasvaa suomalaisessa teknologiateollisuudessa, mutta nykyinen tilauskertymä kannattelee vielä. Parhaiten tilauskertymää on saanut sähkö- ja elektroniikkateollisuus, jonka uusien tilausten arvo on selvästi korkeammalla tasolla vuodentakaisesta.
Tomi Engdahl says:
Nämä kuvat osoittavat, miksi Suomi on terveyskriisissä – yksi niistä pysäytti ministerinkin
Iltalehti selvitti, mitkä tekijät ovat johtaneet Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden ruuhkiin ja hoitajapulan pahenemiseen.
Aki Lindén korostaa, että hoitajapulan suhteen on katsottava kokonaiskuvaa.Aki Lindén korostaa, että hoitajapulan suhteen on katsottava kokonaiskuvaa.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/0addd8a0-fb22-404d-908d-a50602ebae29
Avoimien työpaikkojen määrä räjähtänyt
Sekä yksityiset palveluntuottajat että kunnat kertovat, miten hoitajapula on tänä vuonna pahentunut huomattavasti. Suomessa on arviolta noin 10 000–15 000 hoitajan vaje, joka vaikeutuu jatkuvasti.
Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd) kertoo, että työ- ja elinkeinoministeriön kuvio hoitajapulasta pysäytti hänet ja auttoi hahmottamaan, mikä on hoitajavajeen ydin.
Ydin koskee sitä, että hoitajien määrä Suomessa ei ole laskenut, mutta hoitoalalle on syntynyt nopeasti ennätysmäärä työpaikkoja. Hoitajien määrä ei siis vastaa tarvetta.
Vuodesta 2018 alkaen lähihoitajien ja sairaanhoitajien uusien avoimien työpaikkojen määrä on kasvanut dramaattisesti.
Taustalla vaikuttaa väestön ikääntyminen, eli sote-palveluiden tarve kasvaa. Samalla työelämään astuvat ikäluokat, joista hoitoalalle pitäisi löytää tekijöitä, ovat yhä pienempiä.
”Negatiivinen kehä”
Hoitoalaa odottaa eläkepommi. Kunta-alalla noin 1500–1800 lähihoitajaa ja 900–1 000 sairaanhoitajaa on siirtynyt vuosittain eläkkeelle. Vauhti kiihtyy lähivuosina.
Kevan arvion mukaan kymmenen vuoden aikana eläkkeelle siirtyy noin 19 000 lähihoitajaa ja 13 000 sairaanhoitajaa kunta-alalta.
– Tässä on negatiivinen kehä. Kun hoitajista on jatkuva pula, eikä uusia meinata saada, se entisestään pahentaa niiden kuormitusta, jotka jäävät jäljelle. Jos on paljon uusia ja kokemattomia työkavereita, perehdyttäminen lisää osaltaan työkuormaa, sanoo sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehyn työvoimapoliittinen asiantuntija Mervi Flinkman.
Flinkmanin mukaan negatiiviseen kehään kuuluu se, että yhä useampi hoitaja kokee, ettei panos-tuotos-suhde ole tasapainossa, eli kuinka paljon työ hoitajalta vaatii ja millaista palkkaa siitä saa.
Lääkäreistäkin on pulaa Suomessa.
Vanhuspalveluissa mittava rahoitusvaje
Suomen vanhustenhoidon rahoitusvaje on jopa 1,8 miljardia euroa, mikäli Suomi haluaisi päästä pohjoismaiselle tasolle, kertoo Jyväskylän yliopiston yhteiskuntapolitiikan professori Teppo Kröger. Hän viittaa Eurostatin tilastoihin, joista viimeisin on vuodelta 2019.
– Nämä luvut eivät vielä huomioi lainkaan sitä, että Suomen väestö on Pohjoismaiden ikääntynein, jolloin palvelujen tarpeenkin voidaan olettaa olevan täällä Pohjoismaiden korkein, Kröger toteaa.
Kun väestö ikääntyy ja ikäihmiset eivät saa tarvettaan vastaavia palveluita sosiaalipalveluiden puolella, he päätyvät hakemaan apua terveydenhuollon puolelta. Vanhukset korostuvat päivystysten asiakaskunnassa.
Taustalla vaikuttaa jo pitkään jatkunut kehityssuunta siitä, että iäkkäiden laitoshoitopaikkoja on karsittu voimakkaasti. Samalla on painotettu kotihoidon ensisijaisuutta ja lisätty tehostetun palveluasumisen paikkoja.
Tehostetun palveluasumisen asukkaiden määrä kasvanut maltillisesti, vaikka palveluntarve kasvaa
Kotihoitoonkaan ei ole osoitettu riittävästi rahoitusta, ja se kärsii hoitajapulasta.
80 vuotta täyttäneiden määrän ennustetaan kasvavan voimakkaasti Suomessa
Valtaosa rahoituksesta erikoissairaanhoitoon
Poliitikot ovat korostaneet vuosikymmeniä Suomessa, miten perustason palveluita pitää vahvistaa, jotta vaivoihin saataisiin puututtua ajoissa. Näin vältettäisiin sitä, että ongelmat ehtivät pahentua ja niiden hoito vaatii erikoissairaanhoitoa.
Nyt kuitenkin ollaan tilanteessa, jossa erikoissairaanhoito ja päivystykset ovat pahoin ruuhkautuneita.
Terveyskeskusten ja sairaaloiden vuodepaikkoja on vähennetty voimakkaasti, joten potilaat eivät pääse siirtymään päivystyksestä osastolle. Tässä taustalla vaikuttaa osaltaan hoitajapula. Potilaat jäävät jopa päiviksi vain akuuttihoitoon tarkoitettuun päivystykseen.
Erikoissairaanhoidon osuus terveydenhuoltomenoista on kasvussa
Tavoitteena on ollut kääntää terveydenhuollon painopistettä siihen, että vaivoja hoidettaisiin ajoissa ja ennaltaehkäisevästi perustasolla. Kuitenkin erikoissairaanhoidon osuus terveydenhuoltomenoista on kasvanut jo pitkään. Kuvaajassa näkyy terveydenhuoltomenojen jakautumista vuosina 2000–2019 prosentteina käypähintaisista käyttömenoista.
Valtion tuki kunnille peruspalveluiden järjestämiseen on vähentynyt, vaikka palveluntarve on kasvanut
Tomi Engdahl says:
Suomen kolmella suurimmalla hoivatuottajalla jo 3000 tyhjää paikkaa – taustalla kiistelty hoitajamitoitus
Ongelma ei ole ainoastaan yksityisellä puolella, myös kaupungit ja kunnat ovat joutuneet vähentämään ympärivuorokautisen hoivan ja asumispalveluiden paikkoja.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/b909894c-f707-4213-b967-f5c0e68164a2
Kolmella Suomen suurimmalla hoivatuottajalla on yli 3000 tyhjää asukashuonetta tällä hetkellä. Luvun nosti pöydälle Mehiläisen sapattivapaalla oleva toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpää Twitterissä tiistaina.
Mehiläisen viestinnästä kerrottiin Iltalehdelle, että kyseinen luku on laskettu käyttöastetiedoilla Attendon Suomen tulosjulkistusten tiedoista, Mehiläisen omista tiedoista sekä Esperin osalta varovaisesti arvioituna. Kyseessä on siis kolmen suurimman toimijan luvut kaikissa hoivan asumispalveluissa, ei vain vanhusten hoivassa.
Tyhjien paikkojen taustalla on hoitajamitoituksen kiristyminen 0,6:een tänä vuonna. Kiristyminen tuli tänä vuonna ainoastaan vanhusten ympärivuorokautiseen hoivaan, mutta se on hankaloittanut dominoefektin lailla myös muita hoivan palveluita, sillä alalla kärsitään laajasti työvoimapulasta.
Esperi Caren liiketoimintajohtaja Jussi Lehtonen sanoi aiemmin Iltalehdelle, että hoitajamitoituksen noustessa 0,7:ään ensi vuoden keväällä asiakaspaikkoja voidaan joutua pitämään vielä enemmän tyhjinä.
Myös politiikassa on herätty hoitajamitoituksen haasteisiin.
– Hoitajamitoituksen nosto on kaunis ajatus, mutta tosiasia on, että Suomessa on akuutti hoitajapula ja rahakaan ei auta, jos tekijöitä ei ole, Könttä sanoo.
Lindénin mukaan ratkaisua on haettava lain tulkintojen kautta.
Tomi Engdahl says:
“Tämä on tosi brutaalia” – keikkajärjestäjä Rowan Rafferty kertoo, millaista on järjestää festarit, kun alalta on kadonnut yli 6 000 tekijää
https://yle.fi/uutiset/3-12562992
Tapahtuma-alalta on kadonnut 6 500 vakitekijää. Samaan aikaan Suomessa järjestetään ennätykselliset 430 musiikkifestaria.
Tomi Engdahl says:
https://www.helsinkitimes.fi/finland/finland-news/domestic/22019-hs-three-finnish-electricity-suppliers-have-folded-due-to-high-prices-more-may-follow.html
THE SURGE in electricity prices is putting a strain not only on households, but also on electricity suppliers.
Helsingin Sanomat on Thursday pointed out that three companies have left the electricity retail market in a short period of time: Energia 247 announced it is discontinuing the supply of energy to its customers in December. Fi-Nergy Voima was declared bankrupt in July. Lumo Energia discontinued its operations at the beginning of August.
The Finnish electricity retail market is characterised by a high degree of competition, highlighted Helsingin Sanomat. Consumers compare electricity prices actively as they cannot influence any other components of their electricity bill: the electricity tax has to be paid and the transmission price is determined by their place of residence.
Energy Authority noted in its latest annual report that households switched their electricity suppliers at the record-high rate of 16.2 per cent in 2021.
The lower a retail price a supplier offers to electricity users, the bigger the operational risk it is taking on as it has to be able to purchase electricity from the wholesale market at prices that are below its own prices. Wholesale prices have soared momentarily to such high levels that the protections of suppliers have not sufficed to offset them.
“Protections are implemented as averages based on estimated consumption. Chilly temperatures combined with electricity prices that are really high compared to projections meant that the protection didn’t cover the prices and the business of many electricity retailers went into the red for the whole year,” he told.
In Finland, though, a wave of bankruptcies is unlikely as most electricity suppliers are municipal utilities.
“Last year, for example, about thirty electricity or gas retailers went belly-up in Britain. I don’t think we’ll see a similar situation in Finland,” said Salomaa.
“A typical feature of retail electricity sales is that the risks are high and the margins are low. Electricity is a homogenous product where price is the critical competitive asset. If the risk of price competition increases, companies may no longer have the same kind of readiness to enter the market.”
Tomi Engdahl says:
Suomalaisten saunominen murto-osa piikkilangoilla suojattujen datakeskusten sähköntarpeesta – MTV selvitti, miten paljon ne kuluttavat
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomalaisten-saunominen-murto-osa-piikkilangoilla-suojattujen-datakeskusten-sahkontarpeesta-mtv-selvitti-miten-paljon-ne-kuluttavat/8486782?utm_medium=referral&utm_source=upday#gs.9cmzqq
Suomen valtio on pyytänyt kansalaisia valmistautumaan sähkönsäästötalkoisiin käymällä esimerkiksi vähemmän suihkussa. Maassa on kuitenkin samaan aikaan lukuisia datakeskuksia, jotka kuluttavat paljon sähköä
Tomi Engdahl says:
Sähkön hinnannousu saa Mika Kurun vain hymyilemään – pihan pieni vesivoimala tuottaa hänelle jopa tuhansia euroja kuukaudessa
https://yle.fi/uutiset/3-12571699
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/08/17/suomalaisakut-sahkokayttoiseen-metsakoneeseen/
Tomi Engdahl says:
Digitaalinen henkilökortti käyttöön ensi vuonna
https://etn.fi/index.php/13-news/13890-digitaalinen-henkiloekortti-kaeyttoeoen-ensi-vuonna
Digitaalinen henkilökortti käyttöön ensi vuonna
Julkaistu: 17.08.2022
Software
Digi- ja väestötietovirasto kertoo, että digitaalinen henkilökortti etenee. Digitaalisen henkilöllisyyden varmistava mobiilisovellus on tarkoitus ottaa käyttöön ensi vuonna. Sovelluksen toteutus etenee vauhdilla Digi- ja väestötietoviraston ja poliisin yhteistyönä ja valmius käyttöönottoon on reilun puolen vuoden päästä.
Digitaalisen henkilöllisyystodistuksen käyttöönotto edellyttää lakimuutoksia, joita valtiovarainministeriö valmistelee. Hallituksen on tarkoitus antaa lakiesitys eduskunnalle syksyn 2022 aikana, ja digitaalinen henkilöllisyystodistus on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2023.
Digi- ja väestötietovirasto kehittää ratkaisua digitaalisen henkilöllisyyden uudistuksessa yhdessä poliisin kanssa, osana valtiovarainministeriön hanketta. Kehitystyön tuloksena valmistuu uusi, turvallinen mobiilisovellus henkilöllisyyden osoittamiseen käynti- ja verkkoasioinnissa julkisten ja yksityisten toimijoiden palveluissa. Lisäksi henkilöille, jotka eivät käytä mobiililaitetta, tulee tarjolle tunnuslukulaite mahdollistamaan asiointi julkishallinnon sähköisissä palveluissa.
Tomi Engdahl says:
“Eurooppalaisten lompakkosovellusten kehittäminen kytkeytyy Suomessa kansallisesti osaksi digitaalisen henkilöllisyyden kehittämistä. Valtiovarainministeriön digitaalisen henkilöllisyyden ohjelmassa ja Digi- ja väestöviraston digitaalisen henkilöllisyyden kehittämishankkeessa koordinoidaan digitaalisen henkilöllisyyden kehittämistyötä.” [https://valtioneuvosto.fi/-/10623/suomi-hakee-eu-komissiolta-rahoitusta-eurooppalaisten-lompakkosovellusten-pilotointiin-yhdessa-muiden-maiden-kanssa](https://valtioneuvosto.fi/-/10623/suomi-hakee-eu-komissiolta-rahoitusta-eurooppalaisten-lompakkosovellusten-pilotointiin-yhdessa-muiden-maiden-kanssa)
Tomi Engdahl says:
Suomen henkilötunnukset ovat loppumassa nykyisessä muodossaan – näin ongelma ratkaistaan
Uusia henkilötunnuksia koskeva asetusmuutos tulee voimaan vuoden vaihteessa.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/52895b6d-5d91-41df-904c-3db9a9117daf?utm_medium=Social&utm_source=Facebook#Echobox=1660722224
Digi- ja väestövirasto arvioi nykyisenkaltaisten henkilötunnusten loppuvan kahdessa vuodessa. Nykyiset henkilötunnukset on otettu käyttöön Suomessa 1960-luvulla.
Heinäkuussa annettiin uusia henkilötunnuksia koskeva asetus, jossa henkilötunnukseen sisältyvä välimerkki muuttuu yksilöiväksi osaksi tunnusta.
Uudet välimerkit ovat 2000-luvulla syntyneille: B, C, D, E ja F, alkaen B-kirjaimesta nykyisen A-kirjaimen lisäksi ja 1900-luvulla syntyneille Y, X, W, V, U, alkaen Y-kirjaimesta nykyisen -merkin lisäksi.
Asetusmuutos tulee voimaan 1.1.2023. jonka jälkeen Digi- ja väestövirasto voi myöntää uusia tunnuksia. Henkilötunnus myönnetään kaikille Suomessa syntyville ja Suomeen muuttaville.
Muutos syksyllä 2024
Digi- ja väestövirasto arvioi muutoksen tulevan käyttöön syksyllä 2024. Digi- ja väestötietovirasto päivittää arviota kuukausittain.
Uudistus vaatii muutoksia useisiin Digi- ja väestöviraston tuottamiin palveluihin. Esimerkiksi väestötietojärjestelmää ja Suomi.fi-palveluita täytyy päivittää toimimaan uudella henkilötunnuksella.
Henkilötunnuksia käsittelevien organisaatioiden täytyy valmistautua muutokseen, jotta uudet henkilötunnukset toimivat eri järjestelmissä.
Tomi Engdahl says:
Näin Suomi voisi ajaa sähkön hintaa alaspäin
Asiantuntijat varoittavat poliitikkoja tekemästä hätiköityjä ratkaisuja, joilla voi olla pidemmällä aikavälillä dramaattisiakin vaikutuksia sähkön hintaan.
https://www.iltalehti.fi/talous/a/f8bb9aab-8e8e-4481-aa1b-5d99dbb00f8f
Tomi Engdahl says:
Joo, eivät loppuisi kesken, jos jatkettaisiin samalla mallilla tai vain keksittäisiin uusi etuliite. Ilmeisesti todelliset syyt taustalla ovat 1) ulkomaalaisille, joilla ei ole tiedossa tarkkaa syntymäpäivää annetaan kaikille sama päivä syntymäpäiväksi ja 2) tietyillä ryhmillä on halu saada henkilötunnus sukupuolettomaksi.
Tomi Engdahl says:
Ponsse kehitti sähkökäyttöisen metsäkoneen – akut ladataan metsässä dieselillä, mutta polttoainetta kuluu aiempaa vähemmän
https://yle.fi/uutiset/3-12577885
Uudessa metsäkoneessa diesel on irrotettu kokonaan koneen toimilaitteista. Akkuja lataavaksi koneen voimalähteeksi voidaan siten kehittää tulevaisuudessa uusia ratkaisuja.
Tomi Engdahl says:
Fingrid: Näin pitkiä sähkökatkoja talvella voi tulla, jos pulatilanne iskee
Ukrainan sota ja energiamarkkinoiden poikkeustila aiheuttavat tulevana talvena sähköpulan riskin.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/0a1f8831-1e07-4a4e-9325-1dcc636782fa
Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid on julkaissut ensimmäisen arvion sähkön riittävyydestä tulevana talvena.
Fingridin arvion mukaan talven kulutushuipputilanteessa sähkönkulutus voi nousta noin 15 100 megawattiin. Kotimainen tuotanto pystyy kattamaan parhaimmillaan 12 300 megawattia. Lisäksi on arvioitu, että käytössä on 600 megawattia tehoreserviä.
Sähköpulan riski on siis mahdollinen. Sen katsotaan syntyneeksi, kun tuotanto ja tuonti eivät riitä kattamaan kulutusta.
Fingridin mukaan Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitos korvaisi puuttuvan Venäjän tuonnin, mutta sen käyttöönoton aikataulu on toistaiseksi auki. Laitoksen käyttöönoton mahdollinen viivästyminen puolestaan heikentäisi merkittävästi sähkön riittävyyttä Suomessa.
Sähköä rajoitettaisiin
Mahdollisessa sähköpulatilanteessa Fingrid voisi rajoittaa sähkönkulutusta, kunnes tilanne on ohi.
– Käytännössä sähköpulaan jouduttaessa Fingrid antaa paikallisille jakeluverkkoyhtiöille tiedoksi irti kytkettävän tehon kokonaismäärän jokaisen jakeluverkkoyhtiön alueelta ja tämän jälkeen sähkökatkoja kierrätetään kahden tunnin katkoina, kunnes sähköpulatilanne on päättynyt, sanoo Fingridin voimajärjestelmän käytön johtaja Tuomas Rauhala Fingridin verkkosivuilla.
Valot pois ja kauppa kiinni? Tutkija kommentoi keinoja sähkön säästämiseksi
Tutkija uskoo, että ihmiset kyllä sopeutuisivat tilanteeseen, jossa kaupat sulkeutuisivat väliaikaisesti sähkön säästämiseksi.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/134b4c9c-dc68-42a2-b1e1-ed2884e9fa36
Kirjoitimme aikaisemmin, kuinka sähköpulan vuoksi ruokakaupat voivat joutua sulkemaan ovensa suunniteltujen sähkökatkojen vuoksi.
Aalto-yliopiston tutkija Iivo Vehviläisen mukaan skenaario on mahdollinen. Voi olla, että ilman sääntelyä selvitään, mutta jos tilanne Euroopassa menisi oikein huonoksi, voisi sääntelystä tulla Vehviläisen mukaan jopa pitkäaikaisempaa ja heijastua riippuvaisuutena muista maista.
– Suomessa tällä hetkellä kiinnitetään paljon huomiota siihen, tuleeko Olkiluoto 3 olemaan verkossa. Mutta tulemme joka tapauksessa olemaan riippuvaisia Ruotsin ja Viron sähköstä talven tiukimpina aikoina.
Vehviläinen muistuttaa, että useissa kehittyvissä maissa vastaavat sähkökatkot voivat olla arkipäivää ja niihin on mahdollista sopeutua.
Lisäksi järjestetyt sähkökatkot toteutettaisiin todennäköisesti niin, että niistä tiedotettaisiin etukäteen.
Tomi Engdahl says:
Tällaisessa tilanteessa sähköpula voi aiheuttaa talvella sähkökatkoksia https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009022818.html
Tomi Engdahl says:
Nykyisen malliset henkilötunnukset loppuvat parissa vuodessa it-järjestelmien toimivuus kannattaa varmistaa
https://www.tivi.fi/uutiset/tv/9237346b-458b-4c4e-9cbc-a9fb54fd5780
Virasto arvioi nykyisten henkilötunnusten riittävän vielä noin kahdeksi vuodeksi. Uudet välimerkit varmistavat henkilötunnusten riittävyyden jatkossa. Jo käytössä oleviin henkilötunnuksiin ei tule muutoksia. Tämänhetkisen arvion mukaisesti uuden välimerkkiasetuksen mukaisia uusia henkilötunnuksen välimerkkejä annetaan ensimmäisen kerran syyskuussa 2024. Arvio perustuu vuosien 20162021 keskimääräiseen antomäärään, ja Digi- ja väestötietovirasto päivittää arviota kuukausittain. Viraston mukaan myös henkilötunnuksia käsittelevien organisaatioiden on tärkeää valmistautua muutokseen ja varmistaa, että uudenlaiset henkilötunnukset toimivat niiden tietojärjestelmissä.
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/13920-suomalainen-saeteilymittari-paeaesee-kuu-matkalle
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/08/25/suomalaismonitorit-testaavat-nasan-tulevaa-kuulentoa/
Tomi Engdahl says:
Miten suomalaisia neuvotaan säästämään energiaa? Suora lähetys kello 14 https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009027184.html
Tomi Engdahl says:
Norja aikoo vähentää sähkön vientiä Suomeen, Ruotsiin ja Tanskaan omien etujensa takia. Suomen energia-ala haukkuu norjalaiset pataluhiksi ja vaatii Suomen hallitusta puuttumaan asiaan.
Ensi talven sähkökatastrofista tulossa entistäkin hirveämpi – Yle: Norja aikoo vähentää sähkön vientiä – ”Hävytön” ja ”vaarallinen” temppu haukutaan Suomessa maan rakoon
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/28df2954-d05c-4f71-8435-f8d0bdabb9ad?utm_term=Autofeed&utm_medium=Social&utm_source=Facebook#Echobox=1661290426
Norja aikoo vähentää sähkön vientiä Suomeen, Ruotsiin ja Tanskaan omien etujensa takia. Suomen energia-ala haukkuu norjalaiset pataluhiksi ja vaatii Suomen hallitusta puuttumaan asiaan.
Norjan hallitus aikoo vähentää Suomeen, Ruotsiin ja Tanskaan vievien sähkönsiirtojohtojen kapasiteettia oman kansallisen huoltovarmuutensa nimissä, kertoo Yle.
Toisin sanoen katastrofiuutiset eivät ota loppuakseen. Talven 2022–23 valitettavan todennäköiseltä näyttävä sähkökriisi näyttää olevan muuttumassa entistäkin kauheammaksi muualla Pohjoismaissa – kiitos norjalaisten.
Muita pohjoismaita Norjan suunnitelmat eivät tietenkään ihastuta.
Lisäksi Norjan suunnitelmissa on vaarana, että toiset maat seuraavat esimerkkiä. Jos sähkön säännöstely laajenee muualle, koko Euroopan sähkömarkkinat kokevat vakavia haittoja, yhtiöt argumentoivat.
Norja ja Ruotsi ovat Pohjoismaissa sähkön nettotuottajia. Suomi ja Tanska puolestaan eivät ole keskimääräisenä päivänä omavaraisia.
Tomi Engdahl says:
Näin saatiin FM-radio lain edellyttämäksi varusteeksi uusiin autoihin Suomessa
https://radiomedia.fi/ajankohtaista/nain-saatiin-fm-radio-lain-edellyttamaksi-varusteeksi-uusiin-autoihin-suomessa/
Tomi Engdahl says:
SUOMALAISEN KOODIN TAKANA ON LUKEMATTOMIA HIKISIÄ ÖITÄ PIMEYDESSÄ
https://blog.netprofile.fi/suomalaisen-koodin-takana-on-lukemattomia-hikisia-oita
löydät tapahtumasta uskomatonta yhteisöllisyyttä. Ihmisiä, jotka rakastavat tietokonekulttuuria taustastaan riippumatta.
Se oikeastaan on Assemblyn taika. Assembly tuo yhteen monenlaisia ihmisiä, jotka innostuvat teknologiasta, digitaalisesta taiteesta, peleistä ja siitä, miten koetella teknologian rajoja.
Vinkki markkinointivelhoille: Assembly on oiva paikka yritykselle, joka haluaa esimerkiksi esitellä palveluaan nörttiyleisölle tai löytää uuden koodarin joukkoonsa.
Alussa oli halli, lähiverkkoyhteys ja tietokone
Miltähän Suomi mahtaisi näyttää, jos Assemblyä ei olisi koskaan syntynyt? Sitä on vaikea arvioida, mutta tapahtuman vaikutus suomalaisen peli- ja ohjelmistoalaan on merkittävä.
Syntyi uusi taiteen muoto: demot.
90-luvun alun demot olivat lyhyitä ohjelmia, joita ajettiin laittomasti jaettujen pelien käynnistyksessä. Pelin ”kräkkääminen” oli sen verran haastava prosessi, että jokainen sen tehnyt halusi jättää oman puumerkkinsä, josta pystyi tunnistamaan minkä ryhmän versio on kyseessä. Demon ajatus oli koetella teknologian rajoja, luoda jotain näyttävää ja ottaa raudasta irti jotain uutta.
Demot irtaantuivat pian pelien laittomasta levityksestä ja jäivät elämään omaksi formaatikseen.
Demoja tuottivat erilaiset demoryhmät, joita Suomessa on aikojen saatossa ollut satoja. Demon tekeminen on aikaa vievä prosessi, johon ryhmällä saattoi kulua aikaa kuukausista vuosiin.
Kuten arvata saattaa, demojen tekijät olivat (ja ovat edelleen) kovaa valuuttaa työmarkkinoilla. Monet demoja tehneet nuoret olivat itseoppineita, sillä mikään koulu ei tarjonnut valmiuksia demojen tekemiseen. Taitoja kehitettiin osallistumalla demokisoihin eli kompoihin ja kyselemällä kokeneemmilta kavereilta.
Kun yhteistyö sujui oman demoryhmän kanssa mallikkaasti, oli helppo pohtia voisiko ryhmä tehdä jotain muutakin yhdessä. Assemblyillä syntyneistä demoryhmistä ja ihmissuhteista on muodostunut suomalaisen pelialan menestystarinoita, kuten Bugbear, Remedy ja Rovio.
Tomi Engdahl says:
Suihku maksaa nyt jopa 3 euroa per kerta – Asiantuntija laski, miten nelihenkinen perhe voi säästää kuukaudessa kolminumeroisen summan
https://www.tamperelainen.fi/paikalliset/4803364
Jos suihkussa tykkää lotrata 37-asteisen veden alla 15 minuuttia, ja omassa sähkösopimuksessa sähkön hinta on 40 senttiä kilowattitunnilta, kertyy suihkusta noin kolmen euron lasku.
Oletuksena on, että veden virtausnopeus on suositusten mukaisesti 12 litraa minuutissa, veden hinta 3,4 euroa kuutiolta ja kuuman veden tuottamiseen kuluu lämmitysenergiaa 0,058 megawattituntia kuutiolta.
Lyhentämällä suihkukäyntejä 5 minuuttiin ja säätämällä suihkuveden lämpötilan 28 asteeseen, laskua saa piennettyä roimasti.
Tällöin suihkun hinnaksi tulee 0,80 euroa 40 sentin kilowattituntihinnalla.
Myös saunojan kannattaa miettiä, kuinka usein kiukaan lämmittää.
40 sentin kilowattituntihinnalla tavanomaisen saunomisen hinnaksi tulee helposti kolme euroa, kun käytössä on 6–10 kilowatin keskivertokiuas. Tässä oletuksena on, että kiuas lämmitetään noin 45 minuutissa.
Kun kiuas on saatu lämpimäksi, kuluu sähköä vähemmän. Termostaatti nimittäin pitää kiukaan lämpimänä ja tehontarve vähenee 50 prosenttia.
Suomalaiset ovat Hyvösen mukaan perinteisesti säästäväistä ja tarkkaa kansaa, mutta sähkön oltua pitkään edullista sen kulutukseen ei ole kiinnitetty paljon huomiota.
– Nyt, kun energia on erityisen arvokasta, on aika tarkastella omia kulutustottumuksia.
Tomi Engdahl says:
Kuin koko Keski-Suomi pimenisi – näin suuria sähkökatkot voivat ensi talvena olla
Sähköpulan riski Suomessa kasvaa pakkasasteiden mukana. Talven kulutushuipputilanteessa sähkönkulutusta saatetaan joutua säännöstelemään suunniteluilla sähkökatkoilla.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/daef886c-8f0e-43c3-a5b9-04c39b855e6f
Alueittain kiertävä sähkökatko kestäisi kaksi tuntia kerrallaan.
Pahimmassa mahdollisessa tilanteessa sähkökatko koskettaisi kerralla laskennallisesti 150 000:ta kotitaloutta Suomessa.
Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitos korvaisi puuttuvan Venäjän tuonnin, mutta sen käyttöönoton aikataulu on toistaiseksi auki.
Sähkökatkot sähkön riittävyyden säätelemiseksi ovat mahdollisia ensi talvena. Suunnitelmallinen sähkökatko on yksi viimeisimmistä keinoista, jolla pyritään turvaamaan Suomen sähköjärjestelmän toiminta.
Pahimmissa mahdollisessa skenaariossa pimeänä voisi ensi talvena olla kotitalouksia koko Keski-Suomen maakunnan asuntokuntien verran.
Alueittain kiertävä sähkökatko kestäisi kaksi tuntia kerrallaan.
Yhden sähkökatkon ajan Fingrid rajoittaisi sähkönkulutusta maksimissaan 300 megawatin verran eri puolella Suomea. Yhdelle alueelle kerrallaan kohdistuisi noin 50 megawatin rajoitus. Fingrid määräisi irti kytkettävän tehon määrän ja jakelulaitokset toteuttaisivat sähkökatkot alueittain.
– 50 megawatin katkoja eri alueilla ja katkon vaikutukset määräytyvät sen mukaan, minkälaista kulusta eri alueilla on, kertoo Fingridin erikoisasiantuntija Jussi Huttunen.
Kotitalouden keskimääräinen kulutus
Kotitalouden keskimääräinen sähkönkulutus vaihtelee reilusti asumismuodon mukaan.
Vattenfallin mukaan suomalaisen kotitalouden sähkönkulutuksen keskiarvo on 8933 kWh vuodessa. Kun tämän jakaa vuoden tuntimäärällä (8 760), saa yhden tunnin keskimääräiseksi kulutukseksi noin 1 kilowattitunnin (kWh).
Maksimissaan sähkökatkon aikana verkosta irrotettaisiin 2 tunnin aikana 300 000 kWh. Pahimmassa mahdollisessa tilanteessa sähkökatko koskettaisi siis yhdellä kerralla laskennallisesti 150 000:ta kotitaloutta Suomessa.
Paikallisesti sähkökatko koskisi 25 000:ta kotitaloutta tietyllä alueella kerrallaan.
Määrä on karkea arvio, sillä sähkölämmitteinen omakotitalo kuluttaa huomattavasti enemmän kuin kerrostaloyksiö kaupungin keskustassa.
Kotitalouksien määrään vaikuttaa myös muut alueen palvelut. Esimerkiksi teollisuusrakennukset kuluttavat enemmän sähköä kuin kotitaloudet, eli jos tehoa irrotetaan myös alueella olevasta teollisuusrakennuksesta, katko vaikuttaa todennäköisesti pienempään määrään kotitalouksia.
Fingridin nettisivujen mukaan sähkökatkojen irtikytkentäsuunnitelmissa on otettu huomioon kriittiset kuluttajat, eli esimerkiksi sairaalat.
Jos sähköpulan kesto on pitkä tai rajoituksien määrä todella suuri, on mahdollista, että myös yhteiskunnan kannalta kriittisiä toimijoita joutuu sähkökatkon kohteeksi.
Kysymyksiä ja vastauksia sähköpulasta
https://www.fingrid.fi/kantaverkko/tietoa-sahkopulasta/kysymyksia-ja-vastauksia/
Tomi Engdahl says:
Tällainen 72 tunnin selviytymispakkaus jokaisella suomalaisella tulisi olla kotonaan
Jokaisessa kodissa olisi hyvä olla riittävä varustus 72 tunnin selviytymiseen ongelmatilanteissa.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/a7414c46-6c34-4e1a-820f-d7d619394745
72 tuntia on viranomaisten ja järjestöjen laatima varautumissuositus kotitalouksille. Kodeissa tulisi varautua pärjäämään itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta häiriötilanteen sattuessa. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa riittävää ruokaa, juomaa sekä erilaisia välineitä.
Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Harri Setälä sanoo tilanteen olevan mahdollinen monista eri syistä.
– Tällaisia ovat esimerkiksi pitkät sähkökatkot, jotka saattavat estää myös kauppojen toiminnan. Tällainen katko taas saattaa syntyä vaikkapa myrskyn seurauksena.
– Muita ongelmia aiheuttavia tilanteita voivat olla juomaveden saastuminen, asuinalueen eristävä tulva tai sairastuminen. Jälkimmäinen on ongelma varsinkin yksin asuvien kohdalla.
Tomi Engdahl says:
Arvio: Tässä on piste, jossa sähkön hintakriisi alkaa hellittää https://www.iltalehti.fi/talous/a/ecb4ed7f-c1b1-46bf-9242-24dc0ab27df8
Tomi Engdahl says:
Suomi on maailman kyberturvallisin maa
https://etn.fi/index.php/13-news/13944-suomi-on-maailman-kyberturvallisin-maa
Suomi on Euroopan ja koko maailman kyberturvallisin maa. Tämä käy ilmi Reboot Digital PR Servicesin uusimmasta tutkimuksesta.
Tutkimuksessa Suomi nousi maailman kyberturvallisimmaksi maaksi. Kyberuhkapisteitä Suomelle tuli 12,6/100. Tutkimuksen mukaan Suomessa on alle 300 tietojenkalastelusivustoa ja yhteensä vain 11 vaarantunutta tietokonetta 100 000 internetin käyttäjää kohti.
Itävalta on rankkauksessa toisella sijalla pistemäärällä 19,8.
Tutkimuksessa analysoitiin yli 90 maata ympäri maailmaa. Datan keräsi Reboot.
https://www.rebootonline.com/digital-pr/
Tomi Engdahl says:
Tältä näyttää puhelinsovellus, jolla voi ensi vuonna todistaa henkilöllisyytensä asiantuntijan mukaan tietosuojahuolet ovat turhia
https://yle.fi/uutiset/3-12584973
Jatkossa henkilöllisyytensä voi todistaa suoraan puhelimesta.
Uudistuksen myötä sähköinen tunnistautuminen myös ilman pankkitunnuksia on mahdollista. Digitaalinen henkilöllisyystodistus vahvistaa ihmisten valtaa omiin tietoihinsa.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/08/31/ensimmaisten-akkuinsinoorien-koulutus-kaynnistyy/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/08/31/suomalaisyritysten-tki-investoinnit-kasvussa-vakea-tarvitaan-lisaa/
Suomalaisyritysten investoinnit tutkimukseen, kehittämiseen ja innovaatiotoimintaan ovat tuoreen kyselyn mukaan kasvu-uralla. Yritykset aikovat Business Finlandin kyselyn mukaan kasvattaa seuraavan viiden vuoden aikana tki-investointejaan ja merkittävä osa kehitystyöstä on tarkoituksena toteuttaa Suomessa.
Suomalaisyritykset kokevat tutkimus- ja kehitystoimet myös kilpailukyvyn kannalta erittäin tärkeäksi tekijäksi. Merkittävää tki-investointien kasvattamista suunnittelevat erityisesti mikro- ja pienyritykset.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/09/01/uusi-tutkimuskeskus-vauhdittaa-miehittamattomien-lentokoneiden-kehitysta/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/09/01/myydyimmat-kannykat-uusi-merkki-listoille/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/09/01/raataloity-monitoimirobotti-kouluymparistoon/
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/new-products/13947-helvar-valoanturi-suoraan-asennuskiskoon
Helvar on esitellyt uusia tuotteita, joilla voidaan yksilöllisesti säätää valaisimia järjestelmässä. Ratkaisu perustuu uusiin DALI-datansiirtoa tukeviin 32XTR-Tracksensor -antureihin, jotka voidaan asentaa suoraan valaistuskiskoon.
Helvar on tehnyt yhteistyötä valaistuskiskovalmistaja Unipron kanssa DALI-valaistuskiskoihin asennettavien antureiden kanssa.
Tomi Engdahl says:
Tältä näyttää puhelinsovellus, jolla voi ensi vuonna todistaa henkilöllisyytensä – asiantuntijan mukaan tietosuojahuolet ovat turhia
https://yle.fi/uutiset/3-12584973
Jatkossa henkilöllisyytensä voi todistaa suoraan puhelimesta. Uudistuksen myötä sähköinen tunnistautuminen myös ilman pankkitunnuksia on mahdollista. Digitaalinen henkilöllisyystodistus vahvistaa ihmisten valtaa omiin tietoihinsa.
Tomi Engdahl says:
Pääkirjoitus: Sähkön hinta on pikkuongelma – suomalaisia odottaa paljon isompi pommi, jonka tikitys alkoi nyt kuulua
Valtteri VarpelaVelan määrää suurempi huolenaihe on Suomen väestörakenne, kirjoittaa Iltalehden uutispäätoimittaja Valtteri Varpela.
https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/bc88e955-f0e1-48b0-8c19-0a0d87a92068?utm_medium=Social&utm_source=Facebook#Echobox=1662052635
Tomi Engdahl says:
VTT sai 5,7 miljoonaa lisää kvanttikoneen rakentamiseen
https://etn.fi/index.php/13-news/13953-vtt-sai-5-7-miljoonaa-lisaeae-kvanttikoneen-rakentamiseen
Valtion ensi vuoden talousarviota päivitettiin eilen erityisesti nousseiden sähkönhintojen takia, mutta valmis budjetti pitää sisällään kaiken muunkin investoinnin. VTT sai esimerkiksi ensi vuodelle 5,7 miljoonaa euron erityisavustuksen kvanttitietokoneen hankintaan ja laitteen rakentamisen kustannuksiin.
Lisäksi VTT:n erityisavustus pitää sisällään 400 000 euroa kvanttisalaustekniikoita hyödyntävän verkkoinfrastruktuurin rakentamiseen. Kyberturvallisuuden kehittämiseen erityisavustuksessa on varattu 750 000 euroa.
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/13954-mistae-loeytyy-kolme-miljardia-lisaeae-tki-rahaa
Suomen hallitus on linjannut, että TKI- eli tutkimus- ja kehitysinvestoinnit ovat 4 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2030. Tavoite on äärimmäisen kova, eikä sen saavuttaminen tällä hetkellä näytä todennäköiseltä. Asiaa ruodittiin Business Finlandin seminaarissa tällä viikolla.
Kuinka paljon Suomen sitten pitäisi tutkimukseen investoida? Mikäli bkt säilyy nykyisellään eli noin 250 miljardissa eurossa, niin 4 prosenttia siitä olisi 10 miljardia euroa vuonna 2030. Viime vuonna Suomi investoi tutkimukseen yhteensä 7 miljardia euroa 3 miljardia lisää pitää löytää jostakin.
Tomi Engdahl says:
Avaimet katoavat julkisista rakennuksista
https://etn.fi/index.php/13-news/13956-avaimet-katoavat-julkisista-rakennuksista
Kotimainen Abloy Oy tuo Suomen markkinoille uuden avaimettoman kulunhallintaratkaisun. Cumulus-ratkaisu soveltuu erityisesti ammattikäyttöön toimitiloissa ja julkisissa sekä yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisissä kohteissa. Yrityksistä 39 prosenttia suunnittelee vaihtavansa perinteiset kulkutunnisteet mobiiliavaimiin. Energiayhtiö Helenillä on jo ratkaisu käytössään.
Cumulus-tuoteperhe sisältää digitaalisia mobiiliavaimia, riippulukkoja ja laiteohjaimia. Valikoima täydentyy myös ovilukoilla, kaappilukoilla ja avainsäilöillä. Se on suunniteltu varmistamaan turvallisen kulkemisen toimitiloihin, julkisiin kohteisiin ja yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisiin tiloihin. Se on suunnattu esimerkiksi logistiikassa, arvokuljetuksissa, rakennustyömailla, tietoliikenteessä, vesihuollossa, toimistoissa ja vuokraustoiminnassa toimiville yrityksille.
Tomi Engdahl says:
Pääkirjoitus: Sähkön hinta on pikkuongelma – suomalaisia odottaa paljon isompi pommi, jonka tikitys alkoi nyt kuulua
Valtteri Varpela
Velan määrää suurempi huolenaihe on Suomen väestörakenne, kirjoittaa Iltalehden uutispäätoimittaja Valtteri Varpela.
https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/bc88e955-f0e1-48b0-8c19-0a0d87a92068
Tomi Engdahl says:
Näin Suomi on vaipumassa taantumaan
Ensi vuonna länsimaita uhkaa stagflaatio eli samanaikainen taantuma ja inflaatio. Talouspolitiikan kokonaisuus on ajateltava uusiksi, sanoo tutkija Jussi Ahokas.
https://www.iltalehti.fi/talous/a/d002bcdf-df4a-4bbe-81c3-3583ab2794d0
Inflaation ja energiakriisin vanavedessä länsimaita uhkaa taantuma.
Tiukka rahapolitiikka kuristaa inflaatiota, mutta pahentaa työttömyyttä.
Energiasta ”absoluuttinen niukkuus” Euroopassa.
Keskuspankkikapitalismi ei ole kestävällä pohjalla, tutkija Jussi Ahokas arvioi.
Ensi vuonna länsimaiden talouteen voi iskeä inflaation lisäksi myös taantuma, arvioi BIOS-tutkimusyksikön ekonomisti Jussi Ahokas Iltalehden haastattelussa.
Taantumaa kohti ajaa moni asia.
– Pandemia, sen helpotuttua sota Euroopassa ja talouspakotekamppailu, joka konkretisoituu energiakriisinä sekä kiristyvä talouspolitiikka, Ahokas luettelee.
Sähkön hinta ja maakaasun riittävyys ovat kouriintuntuvimmat ongelmat Euroopan taloudessa syksyn alkaessa.
Valtavat heilahtelut sähkön ja energian hinnassa tuottavat itsessäänkin epävarmuutta talouteen, Ahokas sanoo. Kokonaiskysyntä leikkautuu ja talous uhkaa painua taantumaan.
Millaista energiapolitiikkaa?
Energiankulutusta tulisi vähentää Euroopassa hallitusti, Ahokas sanoo.
– Euroopan komissiolta on tullut esityksiä, mutta maiden välistä solidaarisuutta näyttää olevan vaikea löytää. Monien mielestä maakaasuriippuvaisten maiden pitäisi kantaa vastuu riippuvuudesta, johon ovat itsensä ajaneet, Ahokas sanoo.
Sähkön hintapiikit ulottuvat muualle talouteen. Euroopassa on energiasta ”absoluuttinen niukkuus”, Ahokas arvioi.
– Lyhyellä aikavälillä ei pystytä korvaamaan hävinneitä energiavirtoja, Ahokas sanoo.
Energian hinnan nousu tuottaa voittoja yksille, mutta lisää kustannuksia toisille. Uhkana ovat konkurssit, maksukyvyttömyys ja yhteiskunnallinen epäsopu, Ahokas luettelee.
Tulonsiirrot pienituloisille, energiaköyhyyden estäminen ja maksukyvyttömyyden estäminen – toisaalta hintojen noususta hyötyneiden verottaminen. Siinä ovat Ahokkaan politiikkasuositukset.
Ahokas ei kannata ehdotuksia, jotka rapauttaisivat vihreää siirtymää.
– Nyt on alettu puhua päästökaupasta luopumisesta. On huolestuttavaa, jos vihreiltä investoinneilta lähtee poliittinen tuki tällaisessa tilanteessa. Pitkällä aikavälillä vihreässä siirtymässä on onnistuttava, Ahokas sanoo.
Keskuspankkikapitalismi
Ahokas kuvailee nykyistä talousjärjestelmää keskuspankkikapitalismiksi. Mitä se tarkoittaa?
Ensinnäkin talousmalli on kapitalistinen: se perustuu yksityisen voitontavoittelun ja varallisuuden kasaamisen pyrkimykselle.
– Etumääre muuttuu ajassa: puhutaanko hyvinvointivaltiokapitalismista, finanssikapitalismista vai keskuspankkikapitalismista, Ahokas sanoo.
Keskuspankit kannattelevat talouden rakenteita.
– Olemme eläneet jonkinlaisessa finanssikapitalismissa ehkä sata vuotta. Sen päälle on tullut erilaisia vaiheita, Ahokas sanoo.
Toisen maailmansodan jälkeen rakennettiin hyvinvointivaltiota. Sitten talouden sääntelyä purettiin ja finanssikapitalismi palasi entiseen vapauteensa.
Maailmanlaajuisessa finanssikriisissä 2007–09 järjestelmä ajoi karille. Sen jälkeen ennen kaikkea keskuspankit ovat vakauttaneet taloutta. Keskuspankeille, tärkeimpinä Yhdysvaltojen Fed ja euroalueen EKP, annettiin johtava rooli talouspolitiikassa.
– Ajatus oli, että valtioiden pitää olla pidättyväisiä ja huolehtia velkakestävyydestä, Ahokas sanoo.
Keskuspankkien rahapolitiikasta tuli keskeinen keino hallita suhdanteita.
– Nähtiin kaikenlaisia virityksiä: pitkään jatkunutta nollakorkojen aikaa, osto-ohjelmia, likviditeetin valtavaa tuuppaamista talouteen, Ahokas sanoo.
Rahoitusmarkkinat ja keskuspankit elävät Ahokkaan mukaan symbioosissa. Rahapolitiikka ruokkii rahoitusmarkkinoita mahdollistaakseen kokonaiskysynnän kasvun ja korkean työllisyyden. Rahoitusmarkkinoilla taas seurataan, mitä keskuspankit tekevät.
Työttömyys vai inflaatio?
Ahokkaan mukaan keskuspankkikapitalismi ei ole perusteiltaan kestävä.
– Ei pitäisi uskoa siihen, että keskuspankit pystyvät tekemään kaiken. Kun inflaatiota tulee monista lähteistä, niin ei rahapolitiikka ole välttämättä paras vaihtoehto, eikä sillä ole välttämättä mahdollisuutta vaikuttaa inflaatioon lyhyellä tai edes keskipitkällä aikavälillä.
Tarvittaisiin laaja talouspolitiikan paletti, jolla saataisiin inflaatio hallintaan ilman, että taloutta ajettaisiin taantumaan ja työttömyyttä korkealle, Ahokas uskoo.
Yhtälö on vaikea. Jos keskuspankit eivät kiristä rahapolitiikkaa, inflaatiota ei saada hallintaan. Jos keskuspankit onnistuvat hillitsemään inflaatiota, työttömyys voi nousta nopeasti.
Tomi Engdahl says:
Hallitus viestii ensi vuoden budjetillaan, ettei julkisen velan kasvattamisella ole mitään väliä, sanoo Talouden arviointineuvoston puheenjohtaja Jouko Vilmunen. Hän on ”tosi huolissaan” siitä, ettei hallitus noudata saamiaan talousneuvoja.
Professori turhautui Sanna Marinin hallitukseen: Mitään talousneuvoja ei noudateta – ”Olen tosi huolissani tästä ajattelusta”
https://www.uusisuomi.fi/uutiset/us/ef5c021f-b40a-438c-bdb1-edb2d4109258?utm_medium=Social&utm_source=Facebook#Echobox=1662267836
”Suomen hallitus ei kanna mitään huolta siitä, että velan kasvu jatkuu. Taakkaa vain siirretään tulevien sukupolvien maksettavaksi”, sanoo Talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja
Tomi Engdahl says:
Myrkytystila selville minuuteissa yhdestä veripisarasta – Suomalainen lääketieteen keksintö voi pelastaa ihmishenkiä, kun hoito päästään aloittamaan aiempaa nopeammin
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/838f4332-65e0-47db-b976-1ea0666b45ee?utm_term=Autofeed&utm_medium=Social&utm_source=Facebook#Echobox=1662200990
Fepod mittaa parasetamolin, opioidien tai muiden lääkeaineiden pitoisuudet vain yhdestä veripisarasta.
Tomi Engdahl says:
Nordea: ”Kotitalouksille jaossa niukkuutta” https://www.iltalehti.fi/talous/a/d11a6f9d-acea-4482-bf7e-f7826fb99fae
Tomi Engdahl says:
Suomea uhkasi sähköpula – Fingrid käynnisti kaksi varavoimalaitosta https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009055571.html
Tomi Engdahl says:
Kolumni: Greenpeace, kuolleen äitini nimi on häpeäpaalussanne – hävetkää itse!
Sanna Ukkola
Ydinvoimaa kannattaneiden kansanedustajien nimet kaiverrettiin häpeäpaaluun vuonna 2010. Aika osoitti heidän viisautensa, kirjoittaa Iltalehden kolumnisti Sanna Ukkola.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/51657afc-4809-4d9c-bf2a-0b5f1e4b931f
Mitä tämä tarina meille opettaa? Ainakin sen, että kovinta ääntä pitävä ei välttämättä ole oikeassa. Hän saattaa olla eniten väärässä.
Järjestäytyneen yhteiskunnan pitäisi aina olla varuillaan, kun jossain alkaa näkyä fanaattista kiihkoa. Se on merkki siitä, että ideologia on korvannut järjen ja tiedon.
Tomi Engdahl says:
Huolestuttavat tulokset nuorista työntekijöistä – entistä vakavammat ongelmat
Työhyvinvointi on heikompaa kuin ennen koronaa, laaja tutkimus kertoo.
https://www.iltalehti.fi/tyoelama/a/3d889e2b-8ef7-498a-82c5-4647764dbe30
Suomalaiset itse arvioivat, että heidän työkykynsä on heikompi kuin ennen koronaa.
Tämän osoittaa Työterveyslaitoksen laaja Miten Suomi voi? -tutkimus.
Tylsistyminen yleistyi ensimmäisenä pandemiavuonna etätyössä, mutta nyt muutokset ovat vakavampia.
Työn imu on laskenut, ja työuupumusoireet ovat lisääntyneet.
Uusi ilmiö on, että nuoret aikuiset voivat huonommin kuin heitä vanhemmat.
Varsinkin nuorten työkyky on heikentynyt.
Tämä tulee ilmi Työterveyslaitoksen laajasta tutkimuksesta, joka aloitettiin jo ennen korona-aikaa.
Myös erityisesti johtajien työkyky on heikentynyt, ja moni johtaja on kyynistynyt työhönsä.
Tutkimusprofessori Jari Hakanen kertoo, että tutkimuksessa nuorilta kysytään, miten he itse arvioivat työkykynsä verrattuna elinaikaiseen parhaaseensa.
– Lähtökohtaisesti voisi ajatella, että nuorilla se paras on juuri nyt. Mutta nyt nähdään nuorilla jo tässä kohdassa heikentymistä. Se on ilman muuta huolestuttavaa, Hakanen sanoo.
Hakanen kertoo, että nuoret on ainoa väestöryhmä, jonka työkyky ja hyvinvointi on kärsinyt korona-ajasta.
Työn imun, työssä tylsistymisen, työtyytyväisyyden ja työuupumusoireilun lisäksi nuoret arvioivat työkykynsä heikommaksi.
– Nimenomaan työkyvyn osalta nuorten työntekijöiden arviot poikkeavat totutusta. Tyypillisesti arviot omasta työkyvystä heikentyvät iän myötä. Nyt työhyvinvoinnin lasku näyttää nuorilla jyrkemmältä kuin vanhemmilla työntekijöillä, eikä se liity vain poikkeusaikaan sinänsä, Hakanen sanoo.
– Myös tuen saanti esihenkilöltä ja luottamus ovat nuorilla aikuisilla heikentyneet entisestään.
Nuorten työntekijöiden kokemus yhteenkuuluvuudesta eli samastuminen työpaikkaan on laskenut. Heillä on myös enemmän eroaikeita työstään kuin vanhemmilla. nykytyöstä.
Nuoriin panostettava
Hakasen mukaan nuorten työhyvinvointi on heikentynyt erityisesti etätyössä, mutta hän muistuttaa, että myös lähi- tai läsnätyön luonne on muuttunut monien rajoitusten myötä.
Nuoret ovat saaneet Hakasen mukaan aiempaa vähemmän tukea esihenkilöiltään, ja se on huono kehityskulku.
– Nuorten tukemiseen ja johtamiseen on kiinnitettävä pitkäjänteisesti erityishuomiota, Hakanen sanoo.
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/13978-kemissae-aloitti-maailman-ensimmaeinen-autonominen-puunkaesittelynosturi