Tietoviikko reports that Finland (my home country) is the world’s best IT country according to World Economic Forum study The Global Information Technology Report 2013. According to the study, Finland is the world’s number one country when it comes to the economy’s ability to use information technology to competitiveness and prosperity. Finland has toppled Sweden from the top spot in a ranking of economies that are best placed to benefit from new information and communication technologies (ICTs). The question still remains how this result was got because there are many things in Finland ICT that are are far from very good, so are other countries just much lousier on those aspects?
At the core of the report, the Networked Readiness Index (NRI) measures the preparedness of an economy to use ICT to boost competitiveness and well-being. In this edition, Finland (1st), Singapore (2nd) and Sweden (3rd) continue to lead the NRI, with the Netherlands (4th), Norway (5th), Switzerland (6th), the United Kingdom (7th), Denmark (8th), the United States (9th) and Taiwan, China (10th) completing the top 10.
Global Information Technology Report 2013 has a nice map that visualizes the network readiness of different countries.
3,445 Comments
Tomi Engdahl says:
Tavoite nostaa suomalaisten koulutustasoa on ymmärrettävä, mutta onko päättäjillä vähän liian yksinkertainen kuva siitä, miten se onnistuu? Viestintäpäällikkö Jari Rauhamäki pohtii peruskoulun tilaa ja mitä itse asiassa pitäisi korjata.
Mutkia ei voi oikoa
https://insinoori-lehti.fi/tasta-on-kysymys/mutkia-ei-voi-oikoa/
Ministeriöiden kansliapäälliköt julkaisivat maanantaina raportin kansalaisten koulutustasosta. Viesti oli, että jotta Suomi pärjää, meillä on jatkossa oltava paljon enemmän korkeakoulutettuja ihmisiä.
Kansliapäälliköillä oli heittää sanomansa tueksi selviä lukujakin. Nyt 25-34-vuotiaista suomalaisista korkeakoulutettuja on 40 prosenttia. Se on vähemmän kuin OECD-maissa keskimäärin.
Tavoite on, että kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä osuus nousee 50 prosenttiin. Mutta sekään ei vielä kansliapäälliköille riitä: jos aiomme tavoitella OECD-maiden kärkeä, maan nuorista aikuisista on oltava korkeakoulutettuja 70 prosenttia.
Mutta miten tavoite saavutetaan? Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuriministeriö kansliapäällikkö Anita Lehikoinen antaa maanantain Helsingin Sanomissa oman vastauksensa: Lisää aloituspaikkoja korkeakouluihin, kasvatetaan EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden määrää, parannetaan läpäisykykyä ja niin edelleen.
Tutulta kuulostaa, mutta koulutuspolitiikasta ymmärtämätön maallikko epäilee korkeiden virkamiesten lähteneen vetämään mutkia suoriksi. Voiko tuollaisia tavoitteita asettaa, jos koulutuksen perusta ei ole kunnossa?
Eri tahoilla on jo pitkään oltu huolissaan suomalaisen peruskoulutuksen tasosta. Suomen Pisa-tulokset ovat laskeneet, Viro on ohittanut meidät, osa peruskoulunsa päättäneistä nuorista ei osaa lukea, laskea ja kirjoittaa.
Koulutuksen ammattilaisilta voi hyvällä omallatunnolla kysyä, eikö nuorten aikuisten korkeakoulutettujen osuuden pysyvän nostamisen kannalta ole ensiarvoisen tärkeää, että mahdollisimman monella peruskoulun päättävällä nuorella on edellytykset jatkaa opintojaan?
. ”Varmaan ensimmäinen asia on, että kirkastetaan tilannekuva”, opetuksesta vastaavan ministeriön johtava virkamies vastaa.
Enempää ei voi olla samaa mieltä. Julkisen keskustelun perusteella ainakin minulle on syntynyt varsin lohduton kuva suomalaisesta peruskoulusta. Olisi kiva tietää, onko kuva oikea vai vääristynyt.
Tomi Engdahl says:
Salauslaite myös liikkuviin laitteisiin
https://www.uusiteknologia.fi/2023/02/07/salauslaite-myos-liikkuviin-laitteisiin/
Salaustuotteiden tietoturvahyväksynnästä Suomessa vastaava Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Kyberturvallisuuskeskus (NCSA-FI) on myöntänyt tamperelaisen Insta Groupin VPN-pohjaiselle SafeLink Lite -ratkaisulle kansallisen hyväksynnän turvaluokalle III (TLIII).
Uusi Insta Groupin TL III hyväksytty SafeLink Lite -salauslaite suojaa turvaluokitellun tiedon käsittelyn niin liikkuvassa ajoneuvossa kuin kotitoimistossa. Se on kehitetty turvaamaan yhteiskunnalle tärkeiden toimijoiden ja korkeaa tietoturvaa kaipaavien yritysten tietoliikennettä.
Pienikokoinen mukana kulkeva salauslaite on valmistajan mukaan markkinoiden edistyksellisin Traficom TL III -hyväksytty VPN-ratkaisu (Virtual Private Network).
Pienikokoisen laitteen paino on 350 grammaa ja se on myös hiljainen sekä kestää iskuja ja tärinää. Se täyttää standardin MIL STD 810G vaatimukset mekaanisen kestävyyden osalta.
Suorituskyky on optimoitu yhden käyttäjän tietoliikenteen suojaamiseen nopeudella 100 Mb/s. Ratkaisun päätelaitteet voidaan tunnistaa Insta SafeLink Lite:ssä, ja sen avulla voidaan sallia vain hyväksyttyjen päätelaitteiden liittäminen VPN-verkkoon.
Tomi Engdahl says:
TAMK ends world’s first “influencer degree”
https://yle.fi/a/74-20017011
The English-language programme was aimed at students from outside the EU paying 35,000 euros for the degree.
Tampere University of Applied Sciences (TAMK) said it has decided to discontinue an influencer training course it launched with much fanfare in 2021.
Twenty-eight students were to begin their studies in January 2022, but many never actually made it to the country due to visa issues, Yle found.
The face of the programme — and only non-paying student — Finnish influencer Joalin Loukamaa abandoned the course midway, despite calling the degree a “dream come true(siirryt toiseen palveluun).”
The programme cost students from outside the European Union 10,000 euros a year, or 35,000 euros in total. The English-language “Influencers Academy” degree programme was incorporated into a Bachelor of Business Administration degree from TAMK.
Despite focusing on the world of social media, many of the foreign students who participated in the course told Yle they were looking into more traditional forms of entrepreneurship, such as starting a restaurant business.
“The programme’s goal wasn’t necessarily to turn students into influencers, but to give them an opportunity to learn skills and find new perspectives that will help them work with influencers,” Harri Suominen of Edunation said.
One of the students, Patrick Cayabyab from the Philippines, said he thought the 10,000-euro annual cost of the programme was reasonable.
“It’s more affordable to study in Finland than in other countries, but the level of education is still high,”
Tomi Engdahl says:
Teknologiateollisuuden tilauskysyntä heikkenee – elektroniikka kasvaa
https://www.uusiteknologia.fi/2023/02/09/teknologiateollisuuden-tilauskysynta-heikkenee/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/02/09/insta-uudistuu-ja-rekrytoi-150-osaajaa-lisaa/
Tomi Engdahl says:
Elektroniikkaa valmistettiin reilulla 19 miljardilla eurolla
https://etn.fi/index.php/13-news/14575-elektroniikkaa-valmistettiin-reilulla-19-miljardilla-eurolla
Elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritysten liikevaihto Suomessa nousi ennakkotietojen perusteella vuonna 2022 noin kaksi prosenttia verrattuna vuoteen 2021. Vuonna 2022 liikevaihtoa Suomessa kertyi kaikkiaan reilut 19 miljardia euroa. Tämä selviää Teknologiateollisuuden tänään julkistamista alan talousnäkymistä.
Elektroniikka- ja sähköteollisuudessa sekä uusien tilausten että tilauskannan arvo nousivat loka-joulukuussa edelliseen neljännekseen verrattuna. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia loka-joulukuussa euroina 22 prosenttia enemmän kuin heinä-syyskuussa ja kuusi prosenttia enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2021.
Tilauskannan arvo oli joulukuun lopussa 13 prosenttia suurempi kuin syyskuun lopussa ja seitsemän prosenttia suurempi kuin vuoden 2021 joulukuussa.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/02/08/optiikan-ja-fotoniikan-paatapahtuma-joensuuhun/
Tomi Engdahl says:
Ministeriltä kovaa tekstiä peruskoulun tärväämisestä – ”asiat menneet päin p:tä” https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009384064.html
Tomi Engdahl says:
Lääkeketju ruosteessa https://www.is.fi/terveys/art-2000009374527.html
Tomi Engdahl says:
Sydämenasiana sydän
https://www.dna.fi/yrityksille/blogi/-/blogs/sydamenasiana-sydan
CardioSignal by Precordiorin kehittämä sydänsairauksia kännykällä havaitseva teknologia voi parantaa koko ihmiskunnan hyvinvointia.
Lääkäri voi auttaa vain yhtä ihmistä kerrallaan. Terveysteknologia voi auttaa useampaa, eivätkä maiden rajatkaan ole rajoittamassa.
Kännykkä pystyy samaan kuin kalliit erikoislaitteet
CardioSignal-sovellus on lääkinnällinen laite, joka paitsi havaitsee eteisvärinän luotettavasti, toimii melkeinpä missä tahansa nykyaikaisessa älypuhelimessa – lukuun ottamatta riisutumpia Androideja, joista puuttuu gyroskooppianturi.
Mittaus käy helposti. Puhelin asetetaan minuutiksi rintalastan päälle. Yhtiön ainutlaatuinen algoritmi analysoi liikeantureiden tuottamaa mittausdataa pilvipalvelussa ja kertoo saman tien, onko se löytänyt merkkejä eteisvärinästä. Menetelmä on patenttien suojaama. Samalle apajalle mielivien kilpailijoiden täytyisi siis lisensioida teknologia suomalaisyhtiöltä.
Innovaatio on otettu markkinoilla innokkaasti vastaan. Vuonna 2017 perustettu yhtiö onkin kasvanut niin vinhasti, että se valittiin tänä vuonna Vuoden kasvuyritykseksi Kasvu Open -kasvuyritystapahtuman pienten yritysten sarjassa.
Tomi Engdahl says:
Pelit viestinnän tai opetuksen välineenä – esittelyssä 5 erilaista toteutusta
https://www.jco.fi/pelit-viestinnan-tai-opetuksen-valineena-esittelyssa-5-erilaista-toteutusta/
Pelit ja pelaaminen ovat meille J&Co:lla intohimo sekä inspiraation lähde. Siksi olemmekin erityisen innolla mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa niitä. Ohessa muutamia erilaisia pelitoteutuksia. Jos sinulla on hyvä peli-idea – kerro siitä meille!
Tomi Engdahl says:
KoVa-verkko rakentuu yhteistyössä sähkönjakelun suurhäiriöiden varalle
https://www.erillisverkot.fi/kova-verkko-rakentuu-yhteistyossa-sahkonjakelun-suurhairioiden-varalle/
Erillisverkkojen Korkean varautumisen verkkopalvelu on parhaillaan rakenteilla Suomen sähköjärjestelmän turvaksi. KoVa tulee kantaverkkoyhtiö Fingridin ja suurimpien sähkötoimijoiden käyttöön. Palvelu mahdollistaa niiden väliset tietoliikenne- ja puheyhteydet vähintään 24 tunnin ajaksi myös mahdollisen suurhäiriön aikana.
Tomi Engdahl says:
Kolumni: Holtiton velanotto räjähti silmille
Emilia Kullas
Tuleva hallitus saa perinnöksi velkaa 10 miljardia joka vuosi.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/1b4816c9-da6b-4ddc-b9a9-3c2ed3756bb5
Julkinen velka – uhka vai mahdollisuus?
Mahdollisuus maltilla käytettynä, vaarallista jos velkaryyppy jää päälle.
Suomella on jäänyt. Edellisen kerran tulot riittivät kattamaan julkisen talouden menot vuonna 2008. Olemme rahoittaneet hyvinvointivaltiota velaksi 15 vuotta.
Tuleva hallitus saa perinnöksi 10 miljardin velkataakan joka vuosi.
”Tämä luku on pohjalla ilman yhtäkään uutta kriisiä tai poliittista menolisäystä”, valtiovarainministeri Annika Saarikko sanoi perjantaina Ylellä.
Suomalaisten enemmistöllä on selvä mielipide: julkisten menojen kattaminen velalla on kestämätöntä. Vihdoin ja viimein tämä näyttää menevän myös hallituksen jakeluun.
10 miljardin velkataakka on niin iso, että se vie liikkumavaraa tulevalta hallitukselta. Mikäli seuraava hallitus haluaa toimia vastuullisesti, se ei voi ratkoa keskinäisiä riitojaan lainarahalla, kuten Sanna Marinin (sd.) hallitus on tehnyt. Sen sijaan ministereiden pitää löytää itsestään kyky tehdä päätöksiä, jotka eivät miellytä kaikkia.
Suomella on edessään kolmoishaaste: menot kasvavat, työikäisen väestö määrä on laskenut jo vuosikymmenen ja tuottavuus ei kasva.
Reilun 10 vuoden päästä Suomessa on yli puoli miljoonaa 75-vuotiasta enemmän kuin vuosituhannen alussa. Me elämme pidempään ja terveempinä kuin ennen, mutta yli 75-vuotiaiden ikäsidonnaiset menot julkiselle taloudelle ovat silti 60 000–70 000 euroa vuodessa henkeä kohden. Se on puolitoista kertaa työssäkäyvän suomalaisen keskivertoansiot vuodessa.
Tätä tarkoittaa kestävyysvaje: yhä pienempi osa työssäkäyviä kannattelee yhtä suurempaa osaa huollettavia.
Eläkeläiset ovat oman osansa töistä tehneet, mutta jollemme saa julkista taloutta paremmalle tolalle, emme pysty huolehtimaan vanhusten hoivasta kuten haluaisimme.
Siksi tulevan hallituksen pitää ryhtyä kiivaasti toimeen.
Ensimmäisenä listalla on korjata sote.
Yksikään vastuullinen poliittinen päättäjä ei voi jatkossa jättää sotea käsittelemättä osana menojen hillintää. Julkinen terveydenhuolto on kriisissä jo nyt. Kriisi pahenee ja pitkittyy, jollei soteen saada tolkkua.
Hyvinvointialueita on liikaa eikä niiltä vaadita tarpeeksi tiukkaa menokuria. Sotepäättäjille pitäisi antaa kaikki mahdollisuudet tuottaa palveluita tehokkaammin.
Julkinen talous on sellaisessa velkakierteessä, että jos nykymeno jatkuu, pahan kriisin tullessa emme enää päätä leikkauksista itse. Vain taloutensa kunnolla hoitanut valtio on aidosti itsenäinen.
Tomi Engdahl says:
Riikka Purralta kylmää kyytiä koulutusjärjestelmälle: ”Amiksiltakaan ei vaadita mitään” https://www.is.fi/politiikka/art-2000009389272.html
Perussuomalaiset esitteli maanantaina ratkaisujaan koulutusjärjestelmän kuntoon laittamiseksi. Puheenjohtajan Riikka Purran mukaan esimerkiksi ”ammattikouluun menee nuoria, joilla ei ole sinne edellytyksiä”.
Purra luetteli tiedotustilaisuudessa listan tekijöitä, joihin kuuluivat muun muassa ”peruskoulun arvonpalautus, vaatimustason kuntoon laittaminen, vanhaan järjestelmään palaaminen, kuri, erityisluokat takaisin, puhelinten poistaminen tunneilta, hallinnollisten tehtävien ja kehittämishankkeiden järkevöittäminen, maahanmuuton ongelmat kouluissa, koulushoppailu ja koulujen turvallisuusongelmat”.
Perussuomalaiset haluaa ammattikouluihin oppimistakuun, lisää lähiopetusta ja ”opetusta oikeille aloille”.
– Ensi hallituskaudella koulutusjärjestelmän korjaamisen tulee olla yksi tärkeimmistä painopisteistä, Purra sanoo.
– Tärkeintä on palauttaa vaatimustaso kouluun. Luokka-asteelta toiselle ei saa päästää, jos tavoitteita ei ole saavutettu. Suurin osa toisen asteen ongelmista löytyy peruskoulun ongelmista. Amikseen menee nuoria, joilla ei ole sinne edellytyksiä, eikä amiksiltakaan vaadita mitään, hän painotti.
Perussuomalaiset esittää oppimistakuuta ja lisää rahoitusta, mutta painottaa, että pelkkä raha ei korjaa asioita.
Purran mukaan ”sääli- ja tsemppinumeroiden antaminen on lopetettava maahanmuuttaja- ja kantaväestölle”.
Tomi Engdahl says:
– Sen sijaan, että vapaata kouluvalintaa yritetään estää, on tärkeää puuttua niihin tekijöihin, jotka joidenkin koulujen turvattomuutta, heikkoa tasoa ja huonoa mainetta aiheuttavat. En kuitenkaan ole optimistinen asian suhteen.
Tomi Engdahl says:
Kaikkein eniten ärsyttää…
https://www.iltalehti.fi/mielijamasennus/a/c5d00fee-72e6-48aa-8f69-1fb54ad57279
Voiko vitutukseen kuolla, kysyi Paavo Väyrynen jo vuosia sitten. Nyt tutkija kertoo, mikä suomalaisia todella eniten ärsyttää ja mitä tunteelle voi tehdä. Tulokset saattavat paljastaa aivan päinvastaista kuin moni luulisi.
– Suomalaiset ärsyyntyvät helposti kaikenlaisesta sääntöjen rikkomisesta sekä muista arkisista epäkohdista, avaa psykologinen antropologi Anni Kajanus Helsingin yliopistolta.
Ärtymystä on yleisesti ottaen tutkittu vasta vähän. Vaikka Kajanuksen omakin tutkimus on vasta alussa, hän osaa jo nimetä ärtymyksen aiheuttajia tarkemminkin.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/02/13/kuiturakentajan-omistus-ja-toimintatapa-muuttuvat/
Sijainti
Etusivu > Uutinen > Kuituverkon rakentajan omistus ja toimintatapa muuttuvat
Kuituverkon rakentajan omistus ja toimintatapa muuttuvat
Uutinen
- 13.2.2023
Valokuituverkkoja rakentanut Valoo avaa verkkojensa nettioperoinnin muillekin operaattoreille. Samalla viidenneksen omistanut osin valtion omistama Cinia luopuu yhtiön osakkeista DIF Capital Partnersille, joka omistaa kaupan jälkeen koko Valoon osakekannan.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/02/14/antenniverkko-on-tarpeen-poikkeusolosuhteissa/
Viime aikojen uutiset Suomesta ja maailmalta ovat jälleen todistaneet luotettavan tiedonsaannin tärkeyden. Siksi perinteinen antennitelevisio- ja FM-radioverkko on entistä tärkeämmällä sijalla poikkeustilanteiden tiedonsaannissa.
Tomi Engdahl says:
Insinööriliitto huolestui: “Tilanne on kestämätön”
Suvi Korhonen16.2.202317:36|päivitetty16.2.202317:36KOULUTUSDIGITALOUS
Insinööriliitto on huolissaan peruskoulun antamista mahdollisuuksista pärjätä jatko-opinnoissa tai työelämässä.
https://www.tivi.fi/uutiset/insinooriliitto-huolestui-tilanne-on-kestamaton/235cc257-8da5-48f4-8eae-ef5a9c569635
Tutkimusten mukaan erot oppilaiden matematiikan osaamisessa Suomessa ovat jo suuria ja kasvavat yhä. Muissakin perustaidoissa osaaminen on heikkenemässä.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/02/17/lisaa-siirtokykya-sahkoverkkoon-iot-tekniikoin/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/02/16/suomalainen-tietoturvayhtio-uuteen-vaiheeseen/
Tomi Engdahl says:
Pääkirjoitus: Opetusta ei pidä huonontaa – vaikka tarkoitus olisikin hyvä https://www.is.fi/paakirjoitus/art-2000009406014.html
Opetusta ei paranneta viemällä mahdollisuuksia osalta, vaan tarjoamalla niitä kaikille.
ONGELMIA ei kannata ratkaista poistamalla sitä, mikä toimii.
Asuinalueiden ja koulujen eriytyminen on vakava asia. Uutiset Ruotsista kertovat, mihin se voi pahimmillaan johtaa: epäluottamukseen yhteiskuntaa kohtaan ja rikollisiakin muotoja saavaan jengiytymiseen.
Keinot kehityksen ehkäisemiseksi on kuitenkin harkittava tarkoin. Helsingissä virkamiesvalmistelussa on esitys niin kutsuttujen painotusluokkien poistamisesta. Niissä on voitu keskittyä esimerkiksi liikuntaan, musiikkiin tai muihin taideaineisiin.
On katsottu, että luokille valikoituu parempiosaisten perheiden lapsia. Maahanmuuttajien lapset taas olisivat aliedustettuina.
Tomi Engdahl says:
Kohta saatat juoda pikaruokapaikoissa aiempien asiakkaiden käyttämästä mukista, koska EU haluaa kieltää kertakäyttöastiat
EU haluaa eroon ravintoloiden kertakäyttöastioista vuoteen 2030 mennessä. Eduskunta käsittelee pikavauhtia EU:n komission ehdotusta pakkausasetuksesta.
https://yle.fi/a/74-20017975
Tomi Engdahl says:
Miksi uimahallissa on saunottava alasti? Asiantuntijat tyrmäävät yleisen ”urbaanilegendan”
Höyrystyvän kloorin pelko on syvillä saunojien mielissä, mutta varsinainen syy uimapukukieltoon se ei ole.
https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000009404846.html
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/02/15/tutkimus-johtaa-yha-useammin-keksintoon-ja-kaupallistamiseen/
Tomi Engdahl says:
https://www.zoner.fi/domain/fi-domain/
Tomi Engdahl says:
Politiikka|Eduskuntavaalit
HS avaa vaalikoneen algoritmin kaikkien nähtäväksi
Näin vaalikone vertaa ehdokkaiden ja käyttäjien vastauksia.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009410993.html
Tomi Engdahl says:
Suomen it-alalla menee edelleen lujaa
https://www.tivi.fi/uutiset/tv/3f7cdd39-654f-45c0-90a3-c66d1308802d
Tietotekniikka-alan ensimmäisestä vuosipuoliskosta 2023 odotetaan hyvää. Teknologiateollisuus arvioi tilauskehityksen perusteella, että it-alan yritysten liikevaihto on alkuvuoden aikana arvoltaan suurempi kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan.
Tomi Engdahl says:
Iso takaisku: digitaalinen henkilökortti ei etene
https://etn.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=14637&via=n&datum=2023-02-24_15:19:24&mottagare=31202
Hallituskauden lopun käännyttyä lähinnä puolueiden väliseksi vaalitaisteluksi moni tärkeä hanke on jumiutunut. Yksi niistä on digitaalinen henkilökortti. Digi- ja väestötietovirasto kertoo, ettei eduskunta ei ehdi käsitellä digitaalisen henkilöllisyyden uudistusta mahdollistavia lakiesityksiä ennen istuntokauden loppua.
Digitaalinen henkilökortti toisi monia parannuksia ihmisten arkeen. Uudistus parantaisi henkilötietojen hallintaa, toisi sähköisen tunnistautumisen kaikkien saataville sekä sujuvoittaisi maahanmuuton prosesseja.
Tomi Engdahl says:
Nixua ostetaan Norjaan 98 miljoonalla eurolla
https://etn.fi/index.php/13-news/14634-nixua-ostetaan-norjaan-98-miljoonalla-eurolla
Yli 400 ammattilaisen kyberturvatalo Nixu on saanut ostotarjouksen norjalaiselta DNV AS:lta. Käteisostotarjouksen mukaan Nixun hinnaksi olisi tulossa 98 miljoonaa euroa. Nixun hallitus suosittaa ostotarjouksen hyväksymistä.
DNV on Norjan Hövikissä päämajaansa pitävä yritys, jolla on lähes 12 000 työntekijää. Tilivuonna 2020 sen liikevaihto oli 20,9 miljardia Norjan kruunua eli lähes kaksi miljardia euroa.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/02/24/piikiekkotehtaalle-suomalaisrakentaja/
Tomi Engdahl says:
Digitunnistuksen muutos meni pitkäksi
https://www.uusiteknologia.fi/2023/02/25/digitunnistuksen-muutos-meni-pitkaksi/
Digitaalisen henkilöllisyyden muutokset keskeytyivät, kun istuva eduskunta ei ehdi käsitellä uudistusta mahdollistavia lakiesityksiä ennen istuntokauden loppua. Julkaisematta jäävät esimerkiksi tunnuslukulaite sekä mobiilisovellus. Onneksi henkilötunnusten riittävyyden tarjoava muutos etenee.
Tämän vuoden syyskuussa ei oteta käyttöön digitaalisen henkilöllisyyden palveluja, joita Digi- ja väestötietovirasto on kehittänyt. Myöskään henkilötunnuksen uudistus ei etene lukuun ottamatta välimerkkiuudistusta.
Digi- ja väestötietovirasto kertoo heillä olevan valmiudet jatkaa kehitystyötä myös tulevalla hallituskaudella, kun uusi eduskunta kokoontuu. Virasto on kehittänyt digitaalisen henkilöllisyyden palveluja osana valtiovarainministeriön hanketta.
’’Uudistus on edelleen tarpeen ja uskomme myös Suomen seuraavan hallituksen näkevän tämän asian tärkeyden. Pystymme jatkamaan kehitystyötä ja julkaisemaan palvelut nopeasti, jos niin päätetään’’, sanoo ylijohtaja Pekka Rehn Digi- ja väestötietovirastosta.
Tomi Engdahl says:
Älysormusyhtiö Oura on tehnyt jo yli 100 miljoonaa euroa tappiota – ”tappiot ovat investointeja teknologiaan”
Sanna Pekkonen27.2.202319:43STARTUPTILINPÄÄTÖSYRITTÄMINENPUETTAVA TEKNOLOGIA
Älysormuksia myyvän Ouran tulos oli edelleen tukevasti pakkasella, eikä suunta ole kääntymässä vielä ainakaan tänä vuonna.
https://www.tivi.fi/uutiset/alysormusyhtio-oura-on-tehnyt-jo-yli-100-miljoonaa-euroa-tappiota-tappiot-ovat-investointeja-teknologiaan/2f5bdc3e-1b70-47bc-a3e9-7713dbfcca7e
Tomi Engdahl says:
Menestynyt Genelec on vienyt Ylä-Savon maailmankartalle – tuotanto on edelleen Iisalmessa
https://www.op-media.fi/yrittajyys/menestynyt-genelec-on-vienyt-yla-savon-maailmankartalle/
Genelec on valinnut tien, jossa terve nöyryys yhdistyy intohimoon ja innostukseen. Resepti on poikinut kaiutinvalmistajalle valtavan kasvun ja menestyksen. Iisalmesta ponnistava kansainvälinen perheyhtiö on monella tapaa edelläkävijä.
Tomi Engdahl says:
Tuore tutkimus: Tässä ovat 4 Suomen suosituinta ruisleipää – Ja yksi syy saa meidät syömään niitä
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/5755836
Tomi Engdahl says:
https://lukukeskus.fi/5-faktaa-lukemisesta/
Tomi Engdahl says:
Otaniemessä on tietokone, joka ei saa joutua vääriin käsiin – Yle: Voi rikkoa internetin https://www.is.fi/digitoday/art-2000009431555.html
Espoon Otaniemen kvanttitietokone edustaa täysin uutta aikakautta tietojenkäsittelyssä.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/03/08/teknologiakehittajan-rooli-ei-kelpaa-naisille/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/03/08/suomalaisratkaisulla-vetya-tai-sahkoa-kumpaankin-suuntaan/
Suomalainen kiinteäoksidielektrolyysin SOE-polttokennoratkaisun kehittänyt Convion aloittaa öljy-yhtiö Shellin kanssa teknologiayhteistyön vedyntuotannossa. Yritys toimittaa Shellin Amstersamin yksikköön teollisen tason höyryelektrolyysin demolaitteiston, joka voi tuottaa vetyä tai sähköä kumpaankin suuntaan.
Shellin ja Convionin yhteistyön tavoite on tuottaa uusiutuvaa vetyä kiinteäoksidielektrolyysillä (SOE, solid oxide electrolysis), jonka hyötysuhde on huomattavasti korkeampi kuin muilla elektrolyysiteknologioilla. Yhteistyössä aiotaan validoida ja kaupallistaa Convionin kiinteäoksidielektrolyyseriiin perustuva (Solid Oxide Electrolyser, SOEC) polttokennotekniikka.
Suomalaisyrityksen elektrolyyseri voi toimia kahteen suuntaan eli tuottaa vetyä tai sähköä. Tässä hyödynnetään Convionin höyryelektrolyysereiden lisäominaisuutta, joka tukee elektrolyyserin kaksisuuntaista operointia (rSOC, reversible solid oxide cell).
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/14680-canatu-naekee-vakaata-kasvua
Canatu on vuonna 2004 teknillisestä korkeakoulusta ponnistanut yritys, joka kehittää hiilinanopohjaisia kalvoja elektroniikkateollisuuteen. Toimitusjohtaja Juha Kokkonen kertoo, että jatkuva kasvu vihjaa siihen, että ADAS- ja EUV-teknologioihin painottuva strategia toimii. Viime vuonna Canatun liikevaihto kasvoi 71 prosenttia vuonna 2022 edellisvuoteen verrattuna. Puolijohdeteollisuuden osuus liikevaihdosta oli 63 prosenttia ja autoteollisuuden 26 prosenttia.
Tomi Engdahl says:
Nyt tarkkana roskien kanssa: näistä pakkauksista voit saada rahaa https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009440758.html
Tomi Engdahl says:
https://www.codeo.fi/
Tomi Engdahl says:
Suomen kvanttikone
https://yle.fi/a/74-20020540
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/03/07/vetytalous-toi-suomeen-uuden-tutkimusprofessorin/
Tomi Engdahl says:
https://www.starelec.fi/index.php?cPath=76_712
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/03/13/suomi-tarvitsee-oman-mikropiiriohjelman-sirujatteja-vastaan/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/03/14/loputkin-puhelinlangat-haviavat-tienvarsilta/
Tomi Engdahl says:
Suomeen on perustettu kuusi lentoaluetta lentävien droonien testaamiseen. Uudet Oulun, Vihdin, Sjökullan, Evon ja Pyhtään alueet tarjoavat erilaisia olosuhteita arktisesta ilmastosta aina metsäalueisiin ja kaupunkiympäristöihin. Testeissä hyödynnetään perinteisen kuvaamisen lisäksi ympäristömittauksia sekä lidar- ja hyperspektrikuvaamista.
https://www.uusiteknologia.fi/2023/03/14/droonien-testialueet-helpottavat-tutkimusta-ja-tuotekehitysta/
Tomi Engdahl says:
Suomesta halutaan mikropiirien eurooppalainen kärkimaa
https://etn.fi/index.php/13-news/14702-suomesta-halutaan-mikropiirien-eurooppalainen-kaerkimaa
Teknologiateollisuuden puolijohdetoimialaryhmä, VTT, Tampereen yliopisto ja Aalto-yliopisto sekä Tampereen ja Espoon kaupungit esittävät yhdessä Suomelle kansallista siruohjelmaa. Kunnianhimoisissa visioissa puolijohteet voisivat nousta Suomessa usean miljardin alaksi ja työllistää useita tuhansia korkeasti palkattuja huippuosaajia.
Siruja Suomesta -nimen saanut aloite rakentaa Suomesta puolijohde- ja kvanttiteollisuuden eurooppalaisen keskittymän, joka pohjaa alan yritysten ja tutkimustoimijoiden erikoisosaamiseen.
Piirisuunnittelun osaamista meillä on ollut jo pitkään. Suomessa on kehitetty mikrosiruja yhdessä yliopistojen ja yritysten kanssa 90-luvun alusta lähtien matkapuhelimista tietoliikenneverkkoihin. Nokian johtaja Veijo Kontas nostaa esimerkiksi 5G-tukiasemin ReefShark-piirisarjat hyväksi esimerkiksi tästä osaamisesta.
Tomi Engdahl says:
Aalto-yliopiston tutkijat ovat onnistuneet ensimmäistä kertaa osoittamaan energian katoamisen atomejakin pienemmällä tasolla eli kvanttiturbulenssissa. Sitä tutkittiin yliopiston Kylmälaboratoriossa sijaitsevassa ainutlaatuisessa pyörivässä superpakastimessa eli kryostaatissa.
https://www.uusiteknologia.fi/2023/03/14/superpakastimella-kvanttiturbulenssin-jaljille/