Hifilaitteiden hankkiminen ulkomailta

Tällä sivulla olevat tiedot on kerätty sfnet.harrastus.audio+video uutisryhmän artikkeleista syksyllä 1997. Eräiden tuttujen kokemusten perusteella nämä tiedot vaikuttavat pitävän paikkaansa. Tämä ei ole mikään virallinen sana, joten jos tilaat jotain vähänkin kalliimpaa ulkomailta niin kannattaa varmistaa maksujen tarkat suuruudet ennen tilausta jostain luotettavasta lähteestä että ei tule kalliita yllätyksiä.

Perusteet

Mihin maksetaan EU:n sisältä hankittujen tavaroiden arvonlisävero ?

Euroopan Yhteisön (EU) maissa tuotteiden arvonlisävero maksetaan siihen maahan mistä tuote on ostettu. Kohdemaassa ei ostajan tarvitse maksaa arvonlisäveroa. Jos esimerkiksi tilaat Saksasta hifilaitteita, niin maksat Saksaan kyseisen maan mukaisen arvonlisäveron. Kun tavara tulee Suomeen niin sinun ei tarvitse maksaa täällä mitään tulleja tai veroja.

Periaatteessa EU haluaisi yhtenäistää ALV:n koko EU:n alueella. Tällä hetkellä (vuosi 2002 loppu) käytäntö on sellainen, että yritykset, joista toimitetaan yli 35 kiloeuron summalla tavaraa, maksavat ALV:n kohdemaahan kohdemaan prosentin mukaan. Jos yritys toimittaa tätä pienemmällä summalla tavaraa Suomeen, maksavat he ALV:n lähtömaan mukaan lähtömaahan. Näistä eri maiden ALV-prosenttien erojen takia monissa EU-alueen verkkokaupoilla sisään kirjoittautuessa valitaan maa, jotta yritys osaa nöyttää oikeat hinnat (hinnat joissa on mukana oikea prosentti veroa).

EU-alueella ei ole tulleja joten ALV on ainoa minkä maksat ja senkin vain kerran eli kun saksasta tilaat niin kunhan kuitissa lukee että ALV:a on maksettua x-markkaa niin ei ole ongelmia muuten maksat sen täällä.

Mihin maksetaan arvonlisävero EU:n ulkopuolelta tilatuissa tavaroissa ?

Kun tuote hankitaan jostain EU:n ulkopuolisesta maasta Suomeen, niin silloin kyseisestä tuotteesta täytyy maksaa arvonlisävero sekä mahdollinen tulli. Suomeen maksettavat maksut peritään tuotteen rajahinnan (tuotteen ostohinta+rahtikulut) mukaan. Jos tullin perimät maksut (tulli+ALV) ovat alle 50 markkaa niitä ei peritä, koska näin pienien summien laskuttamisesta aiheutuu suhteettoman suuret kulut.

Tullin lyhyt oppimäärä maksujen perinnästä koskien cd:itä ja tietokonetarvikkeita:



tullivero-%    = 4,1



alv-%          = 22



hinta          = hankintahinta + rahtikulut



hinta Suomessa = hinta x 1,041 x 1,22



Jos oletetaan, että hinta on vaikka 300 mk, niin hinnaksi
Suomessa saadaan näin 381 mk. Kun näiden erotus on 81 mk
joka on yli 50 mk, niin vero ja tullit pitäisi periä. Jos
tilaat esimerkiksi USA:sta tavaraa, niin hinta
ylipäätään arvioidessa voit
käyttää valutan kertoimena esimerkiksi 1 dollari =
7.5 markkaa (sisältää tällöin tyypilliset
tulli 4% alv 22% rahti xx%) (laskettu dollarin kurssilla 1 dollari
= 5.5 markkaa).


Jos tuotteessa on 22% arvonlisäveroa ja tulli on 4.1%, niin
tässä tapauksessa tulevan tilauksen arvon ja rahtimaksun
yhteismäärän jäädessä summaan 184,90
mk, tulisi verollinen kokonaishinta Suomessa 234,82 mk.
Tässä verojen ja tullin osuudeksi jäisi 49,92 mk,
joka on alle perittävän pienimmän maksun 50 mk. Eli
alle 184 mk normaalituotteissa (rahti+tuote) ei tule siis tullia
maksettavaksi.


Päässälaskua varten voi karkeasti laskea,
että tullin perimien maksujen osuus on noin neljännes
tilauksen (tavarat+rahti) hinnasta.


Yleinen käytäntö noissa tullausasioissa on, ettei
alle 200-300mk:n tilauksiin yleensä puututa ollenkaan, koska
tuo tullimaksu jää niissä usein alle tuon 50 markan.
Kannattaa varmistaa nuo tarkat hinnat ja toimituskulut tuolta
liikkeestä ennen tilausta, että ei tule
yllätyksiä.


Jos tuotteesi kuuluu 22% arvonlisäveron piiriin ja
päälle tulee vielä muita tulleja, niin
elektroniikkaan saattaa tulla jopa noin 35% tullimaksuja
sisällön ja postikulujen summasta. Jos meinaat tullata
ulkomailta tavaraa, niin varminta on, että soitat tullipostiin
ja kysyt heiltä millaisia tullimaksuja tuotteisiin tulee
(ennen soittoa ota selvää kokonaissummasta
lähetyskulujen kanssa).


Se on ihan sama lähettääkö liike paketin
"lahjapakettina", koska ne ovat silti velvoitettuja laittamaan
tuotteiden arvon paketin päälle ja Suomi perii lahjoista
samalla tavalla verot kuin normaaleista tilauksista. Jos tuotteiden
arvoa ei paketissa näy, niin se avataan tullissa silmiesi
alla. Jos sinulla ei ole esittää kuittia tavaroiden
todellisesta arvosta niin voit joutua vaikeuksiin.


Lisätietoja tulliasioista voit katsoa osoitteesta http://www.tulli.fi/ tai soittaa tullin
neuvontaan (puh: 09 6143 150).


Mitä pitää ottaa
huomioon DVD-levyjä ulkomailta tilatessa ?


DVD-levyissä on aluekoodit, joten USA:sta tilattu DVD-levy
ei toimi eurooppalaisessa soittimessa (ellei siihen ole tehty
muutoksia, jotka poistavat tuon aluekoodisuojauksen).


DVD-levyistä menee ensin tullia 3.8%, minkä
päälle tulee vielä arvonlisävero (22% sekä
sisällöstä että rahdista). Tullia ja
arvonlisäveroa ei peritä, jos niiden yhteissumma on alle
50 mk (rajoittaa paketin arvon noin 200 mk:aan rahteineen jos
haluat sen ilman lisämaksuja).


Lisätietoja tulliasioista voit katsoa osoitteesta http://www.tulli.fi/ tai soittaa tullin
neuvontaan (puh: 09 6143 150).


Mistä saan Saksalaisten
hifikauppojen yhteystietoja ?


Tässä alla pieni lista Saksalaisista
hifiliikkeitä joista voi koettaa tilata tavaraa:



Kauppaa voi tehdä sekä yleensä VISA:lla,
että C.O.D, eli postiennakko tai rahtiennakko. Kannattaa
jokaisen liikkeen kohdalla katoa mitä maksutapoja heillä
voi käyttää. Suurilla lähetyksillä
käytetään rahtilaskutuksessa kuutiorahtia joka on
kallista.


Jos Saksan kieli ei ole kamalan hyvin halussa, niin kannattaa
hyödyntää verkossa osoitteesta http://babelfish.altavista.digital.com/
löytyvää Balbelfish ilmaista
automaattista tekstin ja webbisivujen
käännöspalvelua.


Valuuttakursseissa auttaa osoitteesta http://www.oanda.com/converter/classic
löytyvä valuuttakurssikonvertteria.


Mitä kannattaa ottaa
huomioon laitetyyppiä ulkomailta valittaessa ?


Ulkomailta laitetta hankittaessa kannattaa ensiksi varmistaa
että laite syö täkäläistä
verkkojännitettä (230V) ilman ongelmia. Euroopan alueella
tämän kanssa ei tule ongelmia, mutta joissain maissa
käytetyt erilaiset verkkojohdon pistokkeet saattavat tuottaa
ongelmia ellet ole valmis vaihtamaan niitä. USA:ssa on
käytössä 110V 60 Hz verkkojännite, joten
sikäläisiä laitteita et
välttämättä saa toimimaan suoraan 230V 50Hz
verkkojännitteellä (monet laitteet saa toimimaan
muuntajan kautta, mutta ei kaikkia). Ennen minkään
sähköllä käyvän laitteen tilaamista
Amerikoista on syytä selvittää, sopivatko laitteet
varmasti täkäläiselle verkkotaajuudelle ja
-jännitteelle. Pelkkä jännitteen valitsin 125V/230V
ei välttämättä riitä. 60 hertsille
tarkoitettu muuntaja käy 50 hertsin verkossa kuumempana ja
pitää kovempaa hurinaa, vaikka jännite olisi
asetettu valintakytkimellä sopivaksi.


Seuraavaksi kannatta ottaa huomioon että varsinkin
televisiolähetyksien tekniikoissa on eroja eri maiden
välillä. Euroopassa käytetään sekä
PAL että SECAM järjestelmiä. Television
äänijärjestelmistäkin on useita erilaisia
variaatioita eri maissa. Saksasta esimerkiksi videolaitteita
tilattaessa kannattaa tarkistaa niiden stereovastaanottimen laji,
koska Saksassa kun ei ole NICAM:ia käytössä
(käyttävät analogista A2 nimistä
stereoäänijärjestelmää).


Mitä vaikutusta on kun 110V
60Hz jännitteelle suunniteltua laitetta yrittää ajaa
50 Hz taajuisella muuntajasta saadulla 110V
vaihtojännitteellä ?


Suoraan verkkojännitteellä toimivalla
sähkömoottorilla varustettujen laitteiden kanssa
ongelmaksi tulee helposti, että sähkömoottori
pyörii väärää nopeutta. Onneksi
nykyaikaisissa hifilaitteissa käytetään
pääasiassa matalajännitteisellä
tasajännitteellä toimiva moottoreita, joten
verkkojännitteen taajuus ei vaikuta niiden toimintaan. Jos
laitteessa on kello, niin kannattaa varmistaa, että se ei ota
taajuusreferenssiään sähköverkosta, koska se
toimisi tällöin väärällä
nopeudella.


Käytettäessä 60 Hz laitetta 50 Hz
jännitteellä kannattaa varautua mahdollisiin
hurinaongelmiin, jotka voivat johtua laitteen verkkomuuntajasta tai
suodatuskondensaattorien riittämättömyydestä 50
Hz taajuudelle. Jos muuntaja on hyvin tarkkaan optimoitu 60 Hz
toiminnalla, niin on mahdollista että 50 Hz
jännitteellä muuntajan sydän alkaa osittain
saturoitumaan, mikä aiheuttaa muuntajaan voimakasta hurinaa,
muuntajan voimakasta lämpenemistä ja ulkoisia
magneettihäiriöitä.


Mikäli hankkimasi laite käyttää ulkoista
muuntajaa (tai siihen on mahdollisuus), niin paras ratkaisu on
hankkia laitteen vaatimaa käyttöjännitettä
tuottava 230V 50Hz verkkojännitteellä toimiva muuntaja ja
käyttää laitetta sillä. Näin vältyt
230V->110V muuntajan hankkimiselta ja mahdollisilta laitteen
oman muuntajan ongelmilta toimia 50 Hz jännitteellä
kunnolla.


Mitä pitää ottaa
huomioon 220V->110V muunninta hankittaessa ?


Kannattaa kiinnittää huomiota, että 220V->110V
jännitemuuntimia on kanta eri tyyppiä jotka on tehty eri
käyttötarkoituksiin. Oikeat muuntajat sekä
isompitehoisille peruslaitteille (leivänpaahdin ja
hiustenkuivaaja) tehdyt elektroniset muuntimet.


Nuo muuntajat todellakin muuntavat 220V->110V, joten
niillä saa melkein laitteen kun laitteen toimimaan
täkäläisellä sähköllä kunhan
ostaa riittävän tehokkaan muuntajan. Yleisimmin
ulkomailta saatavat edulliset 220V->110V muuntajat ovat
teholuokassa 50W. Noiden muuntajien kanssa kannattaa huomioida pari
seikkaa, jotka saattavat hiukan haitata käyttöä
Suomessa:


    

  • Pistorasiaan suoraan laitettavien muuntajien nastat saattavat
lähteä ihan suoraan kotelon pinnasta, jolloin
tällainen muuntaja ei käy mihinkään
maadoitettuun tai syvennyksessä olevaan pistorasiaan eikä
myöskään pysy kunnolla kiinni matalammissakaan
pistorasioissa.
    • 

  • Halvat muuntajat on toteutettu
säästömuuntaja-periaatteella joten ne eivät
yleensä tarjoa mitään erotusta 110V ja 220V puolien
välillä. Riippuen muuntajan asennosta pistorasiassa
toinen noista 110V laitteeseen menevistä nastoista on siis
joko 220V tai 0V potentiaalissa ja toinen siinä 110V
potentiaalissa. Eli laitteen eristyksen tulisi sitten
kestää täkäläinen 220V eristys eikä
laite saa olettaa että toiseen laitteeseen nastaan tulee aina
nollajohto. Turvallisempi vaihtoehto on ostaa Suomesta oikea
erotusmuuntaja, joka tarjoaa 110V lähdön.
    • 

  • Osa USA:ssa myytävistä 220V->110V muuntajista on
hiukan heikosti suunniteltu (varmaankin 60 Hz kaavoilla). Ne
tahtovat kuumentua aika voimakkaasti kun niitä pitää
jonkin aikaa seinään kytkettynä vaikka niissä
ei olisi kuormaakaan (tarkoitettu alunperin kai vian lyhytaikaiseen
käyttöön tai jotain). Sähköturvallisuus
muutenkin vaikuttaa joskus hiukan arveluttavalle.
    • 

  • Muuntajat ovat muuntajia, joten ne voivat aiheuttaa
magneettisia häiriöitä lähellä oleviin
laitteisiin ja kaapeleihin. Halvat muuntajat yleensä
synnyttävät suuremmat häiriöt kuin
parempilaatuiset kalliimmat muuntajat. Jos pelkää
hurinaongelmia kannattaa ehkä hankkia erillisen virtajohdon
päässä oleva isompi muuntaja, jonka voi tarvittaessa
siirtää kauas herkistä laitteista.
    • 



Elektroniset jännitemuuntajat ovat pienikokoisia ja
kevyitä ja väittävät kestävän jopa
yli 1000W tehoja. Nämä muuntimet on tehty ainoastaan
lämmityskuormia ja yksinkertaisia yleismoottoreita varten.
Elektronisten jännitemuuntajien toimintaperiaate on
yleensä joko tasasuuntain joka päästää
vaan toisen puolen 220V jännitteen vaiheesta läpi tai
paremmin tehdyt toimivat samalla periaatteella kuin
valohimmentimet, eli päästävät vain osa
sähkön vaiheesta läpi. Näin saadaan laitteelle
näkyvä keskimääräinen jännite
puolitettua, joten yksinkertaiset lämmittimet toimivat ihan
hyvin. Koska ulostulojännite ei ole enää ollenkaan
sinimuotoista ja sen huiput saattavat olla edelleen samalla tasolla
kuin 220V seinäjännitteessä, niin tällaisen
elektronisen muuntimen perään ei pidä laittaa
mitään muuntajia tai muuta herkkää
elektroniikkaa sisältäviä laitteita, koska ne
yleensä hajoavat tästä. Eli tällaisen
elektronisen muuntimen perään ei kannata
yrittää kytkeä mitään audio, video tai
tietokonelaitteita, koska menevät melko varmasti
tässä kokeilussa rikki


Mitä ongelmia voi tulla vastaan
jos tuon radion USA:ta ?


Periaatteessa radio toimii täälläkin.
Digitaaliviritteisten radioiden kanssa ongelmaksi voi tulla,
että FM-radion kanavarasteri USA:ssa on 200 kHz, kun se on
Suomessa 100 kHz. USA:ssa ei ole käytössä parillisia
desimaaleja FM:llä, joten radio ei mahdollisesti osaa
virittyä niille taajuuksille. Eli esim. 100.1 MHz ja 100.3 MHz
löytyy, mutta 100.2 MHz ei. Useimmat jenkkiradiot
hyppivät yli nuo parilliset desimaalit, koska niillä ei
ole radioasemia.


Joissakin radioissa voi dipin tms.
kääntämällä tai jollain erityisellä
näppäinyhdistelmällä saada rradion
kanavavirityksen tarkkuudeksi 100 kHz, joten nuo parillisetkin
desimaalit tulevat mukaan. Tämä säätö on
radiokohtainen viritys eikä ole saatavissa
läheskään kaikissa laitteissa. Analogiselle
virityksellä (pyöritettävä nuppi) varustetuissa
radioissa ei ole tätä parillisten taajuuksien ongelmaa,
koska ne voidaan vapaasti virittää mille tahansa
taajuudelle viritysalueellaan.


Taajuusjaon lisäksi USA:ssa käytetään hiukan
erilaista esikorostusta FM-radioissa kuin täällä.
Jos kuuntelet jenkkiradiolla täkäläistä
radiolähetystä, niin taajuusvasteesta ei tule ihan
vaakasuoraa (ei yleensä häiritse).


Lisäksi huollon suhteen olet maahantuojan armoilla.
CD-radiot ovat edullisia Euroopassa, mm. Suomessa, joten ainakin
niiden tuonnin kannattavuus on usein kyseenalaista.


Miten takuuasiat toimivat
ulkomailta hankitussa laitteessa ?


Takuiden toimivuus riippuu miten kyseinen laitemerkki on asiat
järjestänyt. Kuluttajasuojan perusteiden mukaan
myyjäliike vastaa ensisijaisesti takuusta asiakkaalle ja
maahantuoja myyjälle. Suomessa olevasta liikkeestä
ostetulle tavaralle saat takuun Suomessa olevan liikkeen kautta ja
Saksassa taas sikäläisen liikkeen kautta. Takuukorjausta
varten voit siis joutua lähettämään laitteen
Saksaan, ellet se sitten sovittua jotain keinoa, jolla takuukorjaus
hoidetaan Suomessa täkäläisen maahantuojan kautta.
Suomalaisen maahantuojan pitäisi korjata laite kunhan se on
ollut alunperin tarkoitettu EU-alueelle ja takuun maksaja on
selvillä.


Osalla laitemerkeistä on maailmanlaajuinen takuu, jolloin
takuun alaisen laitteen korjauksen pitäisi onnistua ongelmitta
laitteen paikallisen maahantuojan kautta (saattaa vaatia
paperisotaa ja että myyjäliike on laitteen myynnin
yhteydessä täyttänyt kansainvälisen takuun
paperit). Kannattaa varautua, että paikallinen maahantuoja ei
ole kamalan innostunut ulkomaisen laitteen takuuasioiden
hoitamisesta, vaikka se homma sille laitteen kansainvälisten
takuuehtojen mukaan kuuluisikin.


Osalla laitteista ei ole kansainvälistä takuupalvelua,
joten jos laite vikaantuu, niin se pitää
lähettää ostomaan edustajalle jos mielii saada
takuukorjausta. Läheskään kaikilla merkeillä ei
ole edes edustajaa Suomessa.


Olkaa siis varovaisia kun ostelette Hifiä ulkomailta,
kannattaa selvittää takuuasiat ennen laitteen ostamista
ulkomailta ainakin vähänkin arvokkaampien laitteiden
kanssa.


Toimivatko Englannista ostetut videolaitteet ja videokasetit Suomessa ?



Englannista ostetut televisiot ja videonauhurit eivät oletusarvoisesti
toimi Suomessa täysin kunnolla, koska taivaalla liikkuva kuvasignaali
on hieman eri lailla toteutettu. Suurimmat erot ovat käytetyissä
kanavapaikoissa ja miten videosignaalin ääni on lähetetty.




Vastaanoton jälkeen videojärjestelmät ovat yhteensopivat, joten
Englannista ostetut videokasetit ovat toiminnaltaan
tarkalleen samoja kuin Suomessakin ja yhteensopivia
Suomessa myytävien videonauhureiden kanssa.



Toimivatko Saksasta ostetut videolaitteet ja videokasetit Suomessa ?



Saksasta ostetut televisiot ja videonauhurit toimivat
toimivat Suomessa normaalin kuvan ja monoäänen osalta.
Taivaalla liikkuva stereoääni on Saksassa toteutettu
A2-nimisellä järjestelmällä ja Suomessa NICAM-nimisellä
järjestelmällä, joten Saksasta ostettu stereovideo/stereoTV
eivät toista Suomessa stereoääntä, ellet osta Saksasta
sellaista mallia, jossa on mukana NICAM-tuki
(joissain laitteissa on, monissa vain Saksan markkinoille
tehdyissä laitteissa ei ole kuin A2-stereoäänituki.




Vastaanoton jälkeen videojärjestelmät ovat yhteensopivat, joten
Saksasta ostetut videokasetit ovat toiminnaltaan
tarkalleen samoja kuin Suomessakin ja yhteensopivia
Suomessa myytävien videonauhureiden kanssa.



Toimivatko USA:sta ostetut videolaitteet ja videokasetit Suomessa ?



USA:sta ostetut televisiot ja videonauhurit eivät toimi Suomessa
täkäläisten televisiolähetysten kanssa. USA:ssa käytetty
NTSC-televisiojärjestelmä ei ole yhteensopiva Suomessa
käytössä olevan PAL-järjestelmän kanssa.
Lisäksi USA:ssa laitteet on tehty toimimaan 110V jännitteellä,
joten niitä ei voi liittää täkäläiseen sähkäverkkoon ilman
jännitettä sovittavaa muuntajaa.




USA:n videokasetit eivät ole yhteensopivia Suomessa myytävien
PAL-standardin mukaisten videoiden kanssa. Jos laitat
Suomessa olevaan videoon sisään USA:sta ostetun kasetin,
et saa televisiolle mitään järkevää kuvaa, ellet satu
omistamaan ns. moninormivideota, jota tukee myös NTSC-kuvaa.









Palautetta tästä sivusta voi
lähettää 
palautekaavakkeella.



Takaisin hakemistoon








Tomi Engdahl <[email protected]>