Finland is number one ICT country

Tietoviikko reports that Finland (my home country) is the world’s best IT country according to World Economic Forum study The Global Information Technology Report 2013. According to the study, Finland is the world’s number one country when it comes to the economy’s ability to use information technology to competitiveness and prosperity. Finland has toppled Sweden from the top spot in a ranking of economies that are best placed to benefit from new information and communication technologies (ICTs). The question still remains how this result was got because there are many things in Finland ICT that are are far from very good, so are other countries just much lousier on those aspects?

At the core of the report, the Networked Readiness Index (NRI) measures the preparedness of an economy to use ICT to boost competitiveness and well-being. In this edition, Finland (1st), Singapore (2nd) and Sweden (3rd) continue to lead the NRI, with the Netherlands (4th), Norway (5th), Switzerland (6th), the United Kingdom (7th), Denmark (8th), the United States (9th) and Taiwan, China (10th) completing the top 10.

Global Information Technology Report 2013 has a nice map that visualizes the network readiness of different countries.

3,478 Comments

  1. Tomi Engdahl says:

    Professorit: ”Ohjelmistoala on kriisiytymässä”
    Kauko Ollila2.6.202306:05|päivitetty2.6.202314:31OHJELMISTOKEHITYS
    https://www.tivi.fi/uutiset/professorit-ohjelmistoala-on-kriisiytymassa/061a05b4-d6f8-4ef2-b822-f67ea12916c3

    Käynnissä on muutos, jossa peruskoodaus pikkuhiljaa katoaa. Ohjelmistoalan professorit vaativat Suomeen uutta ohjelmistostrategiaa ja 150 miljoonan euron tutkimusohjelmaa

    Suomen ohjelmistoala on kriisiytymässä. Näin sanoo 11 professoria uudessa raportissaan. Alan osaamiseen liittyvät investoinnit ovat jääneet kilpailijamaista, osaajapula lasketaan kymmenissä tuhansissa, julkiset ohjelmistohankinnat takkuavat ja uutisia vakavista tietojärjestelmäongelmista tulee viikoittain, raportti tiivistää.

    Reply
  2. Tomi Engdahl says:

    ”Raja rohkeuden ja hullunrohkeuden välillä on ohut.” Jonottamista vihaava Aslak de Silva lähti mukaan älykaappiyritykseen.
    MAINOS Täysin uudenlaisia älykaappeja kehittävän Selfly Storen toimitusjohtaja Aslak de Silva on nähnyt, miten innovaatiot johtavat hyviin asioihin yrityksissä.

    https://www.hs.fi/visio/mainos/art-2000009572655.html

    Reply
  3. Tomi Engdahl says:

    “For some reason we’ve found ourselves in a situation where many people think masculinity requires a certain amount of steak on a plate,” the researcher noted.

    Researcher: Many Finnish men think meat is manly, avoid vegetarian food
    https://yle.fi/a/74-20035230

    “For some reason we’ve found ourselves in a situation where many people think masculinity requires a certain amount of steak on a plate,” the researcher noted

    Each person in Finland consumes about 770 grams of meat every week.

    Reply
  4. Tomi Engdahl says:

    https://www.uusiteknologia.fi/2023/06/05/taalla-on-suomen-parhaimmat-ja-huonoimmat-digiyhteydet/

    Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on selvittänyt kiinteiden ja langattomien digiyhteyksien saatavuutta eri kunnissa. Niistä 28 saivat vähintään 4,5 tähteä täydestä viidestä, mutta osa sai vain 2,5 tähteä. Lisäksi alle kahteen tähteen jäi kaikkiaan 56 kuntaa. Mukana on kartta ja listaus digiyhteyksien jakautumisesta eri puolilla Suomea.

    Reply
  5. Tomi Engdahl says:

    Et ole ainoa – suomalainen pudottaa puhelimensa 60 kertaa vuodessa
    https://etn.fi/index.php/13-news/15042-et-ole-ainoa-suomalainen-pudottaa-puhelimensa-60-kertaa-vuodessa

    Suomalaiset tiputtavat puhelimensa 60 kertaa vuodessa, selviää HMD Globalin teettämästä kyselystä, jossa haastateltiin yli tuhatta suomalaista. Keskimäärin puhelin putosi käyttäjältään viisi kertaa kuussa, eli puhelin ottaa vastaan jopa 60 iskua vuoden aikana. Vaikka uuden kännykän saadessaan sitä varjellaan erityisen huolellisesti, huolellisuus unohtuu nopeasti. Uusi puhelin putosi ensimmäistä kertaa keskimäärin 83 päivän päästä ostosta.

    Ei siis ihme, että näytön rikkoutuminen on hyvin yleistä. 80 prosenttia vastaajista myönsi rikkoneensa puhelimensa näytön joskus. Näytön korjaaminen ei aina syystä tai toisesta houkuttele, ja keskimäärin suomalaiset elävät rikkinäisen näytön kanssa jopa yli viisi kuukautta (160 päivää).

    Kun puhelin rikkoutuu, niin joka neljäs vastaaja kertoi vaihtavansa sen saman tien uuteen. 21 prosenttia vastaajista taas sanoo sivuuttavansa pienet rikkoumat ja jatkaa kännykän käyttöä normaalisti. Toiset 21 prosenttia vastaajista korjauttaa puhelimensa piakkoin liikkeessä. Pieni osa eli 11 prosenttia vastaajista korjaa laitteensa itse kotona.

    Reply
  6. Tomi Engdahl says:

    Millaisen viiveen reaaliaikainen netti vaatii?
    https://etn.fi/index.php/13-news/15055-millaisen-viiveen-reaaliaikainen-netti-vaatii

    Saksalainen DE-CIX käynnisti toukokuun lopulla viikolla Suomen kolmannen internetin yhdyspisteen. Sen myötä käyttäjille tulevat entistä nopeammat yhteydet. Toimitusjohtaja Ivo Ivanov maalaili jo tulevaisuutta, jossa virtuaalinen maailma toimii yhtä nopeasti kuin reaalinen. Tälle verkolle asettuvat melkoiset vaatimukset erityisesti latenssin suhteen.

    DE-CIX käynnisti toukokuun lopussa Suomen kolmannen Internet-yhdyspisteen Nokian reitittimillä. Parantuneiden yhteyksien myötä Suomi on taas lähempänä muita Pohjoismaita ja Eurooppaa. Mutta mitä se tarkoittaa reaaliaikaisen, tai immersiivisen internetin kannalta?

    Maailmalla on tutkittu paljonkin sitä, millaisen viiveen ihmisaivot kokevat luonnolliseksi tai miellyttäväksi eri tilanteissa. Kosketuksen aistimuksessa viive voi olla 20 millisekuntia, näköärsykkeen havaitsemissa alle 13 millisekuntia ja äänen kuulemisessa alle puoli millisekuntia. Tämä tarkoittaa, että ollakseen oikeasti immersiivisen, sallitaan esimerkiksi AR/VR-kokemukselle millisekuntitason viive.

    Valon nopeus on 300 tuhatta kilometriä sekunnissa, mutta Ivanov muistutti, että yhdessä millisekunnissa signaali kulkee optimaalisissa olosuhteissa maksimissaan 80 kilometrin päähän. Tämä on siis ns. RTT-aika eli aika, joka datapaketilta kuluu matkata laitteesta kohteeseen ja takaisin. Käytännössä tämä tarkoittaa, että datan pitää olla paljon lähempänä, jotta kokemus olisi miellyttävä.

    DE-CIX:n uuden Equinixin datakeskuksessa sijaitsevan yhdyspisteen ansiosta Suomen ja Frankfurtin välinen ”matka” kutistuu alle 25 millisekuntiin

    DE-CIX nojaa laitteisiin esimerkiksi Nokian 7750 SR1-reitittimiin, joiden moottorina on FP5-fotoniikkaprosessori. Se on markkinoiden ensimmäinen 800G-tasoiset runkoyhteydet mahdollistava prosessori.

    Reply
  7. Tomi Engdahl says:

    DNV toteuttaa ostotarjouksensa Nixusta
    https://www.tivi.fi/uutiset/tv/62834027-e840-4ab9-9aef-eedd672a2f54

    Globaali laadunvarmistus- ja riskienhallintapalveluiden tarjoaja DNV on kertonut toteuttavansa kyberturvallisuuspalveluja tarjoavan Nixun ostotarjouksen.

    Ostotarjouksen lopullisen tuloksen mukaan tarjotut 6 571 919 osaketta edustavat noin 88,3 prosenttia kaikista osakkeista ja niiden tuottamista äänioikeuksista. Yhdessä DNV:n hallussa olevan 365 467 osakkeen kanssa määrä vastaa noin 93,2 prosenttia Nixun kaikkia osakkeita.

    Reply
  8. Tomi Engdahl says:

    OECD:ltä tiukka varoitus Suomelle: koulutukseen ja terveyserojen kaventamiseen panostettava, muuten hyvinvoinnin taso voi laskea
    https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009645624.html

    Joillain hyvinvoinnin osa-alueilla mennään huolestuttavaan suuntaan.

    Suomalaisten hyvinvoinnin taso saattaa laskea, jos koulutukseen ja terveyserojen kaventamiseen ei panosteta, osoittaa taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n tuore raportti.

    Joillain hyvinvoinnin osa-alueilla mennään huolestuttavaan suuntaan. Mielenterveyden häiriöiden lisäksi ylipaino ja siihen liittyvät sairaudet ovat yleistyneet.

    Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön Veli-Mikko Niemen mukaan hyvinvoinnin ja terveyden merkittäviä eroja alueiden ja ihmisryhmien välillä voidaan kaventaa kansallisella päätöksenteolla.

    Reply
  9. Tomi Engdahl says:

    OECD ennustaa maailman­taloudelle 2,7 prosentin kasvua – kaksi isoa riskiä nousee esiin

    Järjestö varoittaa, että elpymisen merkeistä huolimatta talouteen liittyy kuitenkin edelleen riskejä.

    https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009639531.html

    Reply
  10. Tomi Engdahl says:

    Digitalisaatio teollisuuden leanin toteuttajana
    https://www.dna.fi/yrityksille/blogi/-/blogs/digitalisaatio-teollisuuden-leanin-toteuttajana

    Leanin perimmäinen tavoite on toiminnan tehostaminen minimoimalla hukkaa. DNA:n ja Noccelan tarjoamat digitaaliset ratkaisut tekevät tästä päämäärästä entistä helpommin tavoitettavan. 

    Reply
  11. Tomi Engdahl says:

    Asmo-laturin tie tuli päätökseensä – “En tekisi mitään toisin”
    https://www.ts.fi/uutiset/3690604

    Suomalainen Asmo-laturi nousi nopeasti julkisuuteen ympäri maailman. Nyt laturiyhtiö lopettaa ja sen perustaja Asmo Saloranta kertoo, mikä meni vikaan.

    Suomalainen laturivalmistaja Asmo Solutions laittaa lapun luukulle. Viime viikolla pidetty ylimääräinen yhtiökokous päätti asettaa yhtiön selvitystilaan.

    Tässä ei sinänsä ole mitään ihmeellistä. Eri lähteiden mukaan 50–90 prosenttia startup-yrityksistä kaatuu.

    Puolivalmista oli vaikea myydä
    Asmo-laturin syntytarina on kerrottu monet kerrat, mutta kerrataan se vielä lyhyesti. Vioittunut puhelimen laturi poltti Salorannan anoppilan ja hän sai siitä idean kehittää laturin, joka ei pala.

    Syntyi laturi, joka kytkeytyy automaattisesti pois päältä, kun sen irrottaa puhelimesta. Toukokuussa 2015 Saloranta avasi joukkorahoituskampanjan projektilleen. Keräystavoite täyttyi yhdeksässä tunnissa.

    – Se riitti valmistukseen. En osannut kuitenkaan arvata, miten paljon rahaa tuotekehitys vaatii, Saloranta toteaa.

    Sijoittajat lupasivat lisärahoitusta, jos Saloranta saa laturille tilauksia. Hän lähti myymään, mutta rahoituksen ehtona olleita suuria tilauksia ei tullut.

    – Eihän mikään iso ketju tee isoa tilausta yhden miehen firmalta, jolla ei ole edes valmista tuotetta.

    Projekti ei edennyt ja kassan pohja alkoi paistaa, joten Saloranta päätti vaihtaa itsensä. Yrityksen osakkaaksi ja toimitusjohtajaksi tuli entinen Jolla-pomo Marc Dillon,ja Saloranta keskittyi tuotekehitykseen.

    Loppuvuodesta 2016 Asmo haki rahoitusta joukkosijoituspalvelun kautta.

    Samaan aikaan yritys oli ottanut lainaa, palkannut myyjän ja aloittanut valmistuksen omalla riskillä, koska joukkorahoitukseen osallistuneille haluttiin toimittaa jo luvatut ja myöhästyneet laturit. Tuolloin piti päättää, montako laturia tilataan.

    Minimitilaus oli 10 000, mutta tilauspäätöksestä menisi kuukausia siihen, että laturit olisivat valmiit.

    – Päätimme tilata 30 000, jotta emme mahdollisen menestyksen tullessa joutuisi myymään eioota.

    Latureita myytiin yhteensä 5 000.

    “Ei ole startupin hommaa”
    Laturi tuli myyntiin Suomessa, mutta kotimaan markkinat olivat sille liian pienet. Joukkorahoituskampanjassa latureita oli myyty ympäri maailmaa, joten tuotetta lähdettiin viemään voimalla ulkomaille. Silloin paljastui myynnin suurin ongelma.

    – Kun esittelimme laturia, se herätti kiinnostusta. Mutta joka kerta kysyttiin, onko meillä muutakin. Suuret ketjut eivät ota yritykseltä yhtä tuotetta. Ne haluavat kymmenen.

    Asmolla päätettiin ryhtyä kehittämään tuoteperhettä, jonka osana syntyi esimerkiksi Eero Aarnion muotoilema Mr. Charger. Kun suunnitelmat olivat alkukesästä valmiit, laskettiin hintalappu: yli 10 miljoonaa.

    – Kutsuimme osakkeenomistajat koolle, kerroimme suunnitelman ja sen hinnan. Vastaus oli, että hakekaa rahoitusta. Mutta se oli niin hullu idea ja siihen liittyi niin isot riskit, että en olisi itse siihen enää sijoittanut. Silloin oli aika nostaa kädet pystyyn.

    – Vaikka laturi olisi kullasta tehty, se ei voi maksaa kuluttajalle enempää kuin 30 euroa. Se on kuitenkin vain laturi, Saloranta sanoo.

    Asmo-laturi ei kuitenkaan irronnut noin halvalla, koska jo pelkkä valmistus maksoi 20 euroa kappaleelta. Asmon lisäksi oman osuutensa halusivat kauppa ja tukkukin.

    Korkeat valmistuskulut yllättivät Salorannan jo alussa. Ja tuotannon ongelmat nostivat niitä pitkin matkaa.

    – Kaikista ongelmista kyllä selvittiin vaihtamalla joku asia toiseen. Jokainen vaihto kasvatti hintaa vähän, ja kohta oltiin 20 eurossa.

    Saloranta halusi valmistaa laturin Suomessa. Tosiasiassa valmistus ei olisi tullut merkittävästi halvemmaksi ulkomaillakaan.

    Asmo-laturin tuotantomäärillä hinta olisi ollut Kiinassakin 20 euroa kappaleelta. Miljoona laturia tilaamalla tuotantokustannukset olisi saanut painettua Kaukoidässä viiteen euroon.

    – Kiinalaisessa verkkokaupassa myydään latureita eurolla.

    Laturin tarina kirjaksi
    Seuraavaksi Saloranta sanoo pitävänsä hetken taukoa ja olevansa lastensa kanssa kotona.

    – Sitten lähden tekemään 110 lasissa jotain uutta juttua. Lauri Salovaaran innoittamana se voisi olla vaikka 500 päivässä firman veloista eroon -haaste, Saloranta heittää.

    Omien taloudellisten tappioidensa määrää hän ei halua paljastaa.

    – Jätetään se siihen kirjaan.

    Reply
  12. Tomi Engdahl says:

    It-konsulttien bisnes vetää yhä – hintoja on nostettu
    Antti Kailio8.6.202313:19|päivitetty8.6.202313:53DIGITALOUS
    Kasvu näyttää jatkuvan edelleen, joskin aiempaa heikompana.
    https://www.tivi.fi/uutiset/it-konsulttien-bisnes-vetaa-yha-hintoja-on-nostettu/bfe9ac6a-dd4f-4794-b695-a3a8b3805da8

    Reply
  13. Tomi Engdahl says:

    Valvontaisku kirpputoreille: Myynnissä useita vaarallisia leluja
    https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009657016.html

    Tukesin suorittamassa valvonnassa ilmeni, että monilla itsepalvelu­kirpputoreilla on myynnissä uusia leluja. ”Kyse oli selvästi elinkeinotoiminnasta”.

    Reply
  14. Tomi Engdahl says:

    Kyberturvallisuuskeskus CVE-tunnisteita jakavaksi CNA-toimijaksi https://www.kyberturvallisuuskeskus.fi/fi/ajankohtaista/kyberturvallisuuskeskus-cve-tunnisteita-jakavaksi-cna-toimijaksi

    Kyberturvallisuuskeskus on hyväksytty haavoittuvuuksille CVE (Common Vulnerabilities and Exposures) -tunnisteita jakavaksi CNA-toimijaksi (CVE Numbering Authority).

    Reply
  15. Tomi Engdahl says:

    Viranomainen huolissaan ”todella ikävistä” tekoälyhuijauksista – lähtevät vauhdilla liikkeelle
    https://yle.fi/a/74-20036445

    Joka viides suomalainen on joutunut internetissä petoksen tai muun rikoksen kohteeksi. Lähes puolet heistä ei kuitenkaan ole ilmoittanut rikoksesta poliisille.

    Digi- ja väestötietoviraston tuoreen Digiturvabarometri-kyselyn mukaan vuoden sisällä suomalaisista lähes 80 prosenttia on saanut huijaus- tai kalasteluviestin sähköpostilla ja yli 60 prosenttia tekstiviestinä.

    Noin kolmannes kyselyyn vastanneista kertoi, että oli saanut huijaus- tai kalasteluviestejä pikaviestisovelluksiin kuten esimerkiksi Whatsappiin.
    Lisäksi joka kymmenes vastaaja oli menettänyt rahaa kiristyksen tai huijauksen takia.

    Reply
  16. Tomi Engdahl says:

    https://www.uusiteknologia.fi/2023/06/16/meniko-suomelta-uusi-akkumateriaali-sivu-suun/

    Stora Enso kertoi eilen suunnitelmistaan sulkea Kotkan Sunilan sellutehdas Kotkassa. Samalla siirtynee myös yrityksen suunnitelmat rakentaa Kotkaan akkujen materiaaliksi sopivan ligniinia valmistava tehdas. Nykyisin Kotkassa on pieni koetehdas, mutta suurempaa tehdasta suunnitellaan nyt Ruotsin Enson Skutskärin sellutehtaan yhteyteen.

    Reply
  17. Tomi Engdahl says:

    Teollisuus investoi jo kasvavasti – elektroniikassa kasvu 48 %
    https://www.uusiteknologia.fi/2023/06/16/teollisuus-investoi-jo-kasvavasti-elektroniikassa-kasvu-48/

    Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n tuoreen Investointitiedustelun mukaan suomlaisen teollisuuden investointien odotetaan kasvavan kuluvana vuonna 11 prosenttia viime vuoteen nähden. Suurin osa on investoinneista on kiinteitä koneita ja tuotantotiloja. Sen sijaan tutkimuksen ja kehityksen panostukset pysyisivät vain viime vuoden tasolla.

    Teollisuuden investointien yhteenlaskettu arvo tulee olemaan EK:n selvityksen mukaan tänä vuonna noin 10,7 miljardia euroa, josta kiinteiden investointien arvo 7,2 miljardia euroa ja tutkimus- ja tuotekehitysmenojen 3,4 miljardia euroa. T&K-investoinneissa odotettiin hienoista kasvua vielä alkuvuonna, mutta nyt sitä ei olekaan EK:n selvityksen mukaan näköpiirissä.

    Suomalainen sähkö- ja elektroniikkateollisuus investoi ovat tänä vuonna 900 miljoonaa euroa, jossa on kasvua viime vuoteen nähden 48 prosenttia. Eniten teknologiateollisuudessa euroina investoi kuitenkin kone- ja metallit, joiden kaikki investoinnit tänä vuonna on lähes 1,7 miljardia euroa ja kasvu 30,3 prosenttia. Energiateollisuuden kiinteät investoinnit supistuisivat tänä vuonna poikkeuksellisesti 24 prosenttia ja niiden arvo olisi 3,8 miljardia euroa. Tulossa oleva vihreä siirtymä ei vielä näy tämän vuoden luvuissa.

    Reply
  18. Tomi Engdahl says:

    Hävittäjäkauppa ja Nato tuovat softatyötä Suomeen
    https://www.uusiteknologia.fi/2023/06/16/havittajakauppa-ja-nato-tuovat-softatyota-suomeen/

    Tamperelainen tietoturvayritys Insta ja Lockheed Martin ovat sopineet seuraavan sukupolven tiedon välitys- ja suodatusratkaisun kehittämisestä militaritarkoituksiin. Sopimuksen taustalla on Suomen uusien F-35-hävittäjien hankinta sekä Nato-jäsenyys, jonka yhteyteen on syntymässä laajemminkin vastaostotyyppisiä yhteistyöprojekteja.

    Insta ja Lockheed Martin kehittävät kaksivuotisen projektin aikana yhteistoiminnassa sotilaskäyttöön tarkoitetun kaksisuuntaisen tiedon välitys- ja suodatusratkaisun (Cross Domain Solution), joka mahdollistaa työskentelyn eri turvallisuusluokkien verkkojen välillä.

    Reply
  19. Tomi Engdahl says:

    American Reacts to GENIUS Things Found in FINNISH Homes
    https://www.youtube.com/watch?v=-aFI1Game84

    Reply
  20. Tomi Engdahl says:

    Mikko Hyppönen: “Ei naurata enää”
    https://areena.yle.fi/1-66196358

    With Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen huomauttaa, että Suomi pystyy ottamaan kokoaan isomman roolin maailmalla siten, että Suomi panostaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Konkreettisen esimerkki löytyy Otaniemestä ja maailman kylmimmästä pisteestä.

    Reply
  21. Tomi Engdahl says:

    Nordean Tuuli Koivu: “Alkoi vähän pelottaa, että eikö mikään lyö Kiinalle jarruja”
    https://areena.yle.fi/1-66196342

    Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu kertoo, kuinka koronarokotteet olivat esimerkki kilpailusta, jossa länsimaat pystyivät tuottamaan tehokkaimman vaihtoehdon ja samalla näyttivät Kiinalle, että lännestäkin tulee jotain hyvää.

    Reply
  22. Tomi Engdahl says:

    Näin korkeakoulujen opiskelijavalintauudistus näkyy lukioissa: todistusvalintapisteiden jahtaaminen ei olekaan tärkeintä
    https://yle.fi/a/74-20037182

    Korkeakoulujen todistusvalintauudistuksen pelättiin johtavan siihen, että lukiolaiset painottavat opiskeluaan eniten pisteitä tuottaviin aineisiin ja ainevalikoima yksipuolistuu ja köyhtyy.

    Reply
  23. Tomi Engdahl says:

    Suomalaista hyperspektriosaamista avaruuteen
    https://www.uusiteknologia.fi/2023/06/20/suomalaista-hyperspektriosaamista-avaruuteen/

    Suomalainen avaruusteknologian startup-yritys Kuva Space on valittu Euroopan komission Copernicus-hankkeeseen hyperspektrisen datan tarjoajaksi. Nanosatelliittiteknologiaa kehittävä Kuva Space aikoo laukaista ensimmäisen mikrosatelliittin vielä marraskuussa. Kaikkiaan koko hyperspektrikameroita sisältävä satelliittikonstellaatio sisältäisi jopa 100 piensatelliittia.

    Reply
  24. Tomi Engdahl says:

    Petteri Orpon hallitus lopettaa Nobeliin verratun Millennium-teknologiapalkinnon rahoittamisen – Professori järkyttyi: ”En keksi mitään yhtä noloa”
    Päivitetty
    eilen
    16:05
    Vuodesta 2004 jaettuun Millennium-palkintoon on käytetty joka toinen vuosi miljoona euroa valtion varoja.

    https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/petteri-orpon-hallitus-lopettaa-nobeliin-verratun-millennium-teknologiapalkinnon-rahoittamisen-professori-jarkyttyi-en-keksi-mitaan-yhta-noloa/a046d837-5c2b-488c-8060-26ae6fccca2a?fbclid=IwAR33o1SdOxS3Mw2loAYae-C3joqtSlApsU5Zcn0-mfUrv6ez6DmlMFW21iw

    Reply
  25. Tomi Engdahl says:

    Suomi on Euroopan kyberturvallisin maa
    https://etn.fi/index.php/13-news/15109-suomi-on-euroopan-kyberturvallisin-maa
    Sovellusten tietoturvaratkaisuja kehittävä Indusface on listannut Euroopan maat paremmuusjärjestykseen sen mukaan, miten turvallisia ne ovat liiketoiminnan kannalta. Suomi nousi vertailun kärkeen yhdessä Belgian kanssa kaikkein korkeimmilla pisteillä.
    Suomi ja Belgia kirjasovat Indusfacen vertailussa kyberturvaindeksiksi lukeman 82,45, kun maksimi on 100. Itävalta sijoittuu kolmanneksi pistemäärällä 80,59. Euroopan kyberturvattomin maa on Bulgaria, jonka indeksiluku oli 51,92.

    Reply
  26. Tomi Engdahl says:

    Oikeasti Petteri Orpo voi vaikuttaa Suomen velkaan yllättävän vähän – tässä syy
    https://yle.fi/a/74-20037976

    Uusi hallitusohjelma ei vähennä julkista velkaa edes pitkällä aikavälillä. Säästötoimien arvioidaan kuitenkin pysäyttävän velkatason jyrkän nousun.

    Reply

Leave a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *

*

*