Valmistusvirhe, ylilataaminen, kolhut ja liian korkea lämpötila. Muun muassa nämä asiat voivat aiheuttaa litiumioniakun syttymisen. Palavan akun sammuttaminen on kotioloissa hyvin hankalaa.
Akkujen valmistusvirheet paljastuvat usein vasta niiden tyhjentyessä. Pahimmassa tapauksessa akku syttyy kaapin perällä, jonne on varastoitu myös muita virtalähteitä ja paristoja.
”Yhdessä ne aiheuttavat räjähdysmäisen tulipalon”, sanoo POP Vakuutuksen tutkintapäällikkö Paavo Niemelä tiedotteessa.
Vakuutusyhtiöissä yleisin akkukäyttöisiin laitteisiin liittyvä vahinko on se, että puhelin tai sen laturi kärähtää lataamisen aikana.
Akkupalon sammuttaminen vaatii käytännössä akun upottamista veteen. Voimakkaasti palavan laitteen nopea kuljettaminen paikkaan, jossa tämä olisi mahdollista, voi olla hankalaa, sanoo Niemelä.
Litiumioniakkuja hyödynnetään puhelinten ja kannettavien tietokoneiden ohella monenlaisissa laitteissa, kuten kannettavissa, kuten akkutyökaluissa ja sähköisissä polkupyörissä.
Monissa älypuhelimissa on mahdollisuus asettaa rajoituksia sen suhteen, kuinka täyteen puhelimen akku latautuu. Ajatuksena on, että rajoittamalla akun latautumista, voi akun saada kestämään pitempään parempana.
Macrumors-sivuston toimittaja Juli Clover päätti ottaa selvää, miten puhelimen akun varauksen pitäminen aina alle 80 prosentissa vaikuttaa akun kestävyyteen pidemmällä aikavälillä.
Tässä tulos
Cloverin puhelimeen kertyi vuodessa 299 lataussykliä, ja akun huippukapasiteetti oli kokeen jälkeen 94 prosenttia alkuperäisestä.
Hänen kollegansa ostivat niin ikään uudet 15 Pro Maxit vuosi sitten, ja niiden huippukapasiteetit olivat vuoden kuluttua 87 prosenttia (329 lataussykliä) ja 90 prosenttia (271 lataussykliä) ilman latauksen rajoittamista.
– Vaikuttaa siltä, että latauksen rajoittaminen 80 prosenttiin auttoi pitämään huippukapasiteetin korkeampana kuin kollegoideni puhelimissa, mutta ero ei ole merkittävä, Clover kirjoittaa.
– En usko, että 80 prosentin latausrajoituksen kanssa kärsiminen vuoden ajan oli loppujen lopuksi sen arvoista, hän jatkaa.
Cornellin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uudenlaisen huokoisen kiteen, joka voi merkittävästi parantaa litiumioniakkujen turvallisuutta. Keksintö pohjautuu ainutlaatuiseen makrosyklien ja molekyylikoppien yhdistelmään, joka mahdollistaa litiumionien kulun kiinteässä akussa sujuvammin kuin koskaan aiemmin.
Perinteisissä litiumioniakuissa käytetään nestemäisiä elektrolyyttejä, jotka voivat aiheuttaa akkujen ylikuumenemista ja jopa räjähdyksiä dendriittien eli piikkimäisten rakenteiden muodostuessa elektrodien välille. Vaikka kiinteän tilan akut ovat turvallisempia, niiden ionien kulku on ollut hidasta ja tehotonta. Cornellin tutkijat ratkaisivat ongelman kehittämällä uudenlaisen rakenteen, joka ohjaa litiumionit yksiulotteisia nanokanavia pitkin. Tämä vähentää vastusta ja estää ioneja tarttumasta materiaalin rakenteeseen, parantaen näin akkujen suorituskykyä ja turvallisuutta.
Keksinnön taustalla on kahden erikoisen molekyylirakenteen yhdistäminen: makrosyklit ovat suuria rengasmaisia molekyylejä, jotka tarjoavat tilaa ionien varastoinnille, ja molekyylikopat ovat monirenkaisia rakenteita, jotka muodostavat kulkureittejä ioneille. Näiden yhdistäminen synnyttää huokoisia kiteitä, joissa ionit voivat liikkua vapaasti nanoputkia pitkin. Uusi rakenne saavutti ennätyksellisen korkean ionijohtavuuden, joka on 8,3 × 10⁻⁴ siemensiä senttimetriä kohden.
The Texas Instruments TP4056 is the default charge-controller chip for any maker or hacker working with lithium batteries. And why not? You can get perfectly-functional knockoffs on handy breakout boards from the usual online sources for pennies. Betteridge’s Law aside, [Lefty Maker] thinks that it may well be time to move on from the TP4056 and spends his latest video telling us why, along with promoting an alternative.
His part of choice is another TI chip, the BQ25185. [Lefty] put together his own charge controller board to show off the capabilities of this chip — including variable under- and over-charge protection voltages. Much of his beef with the TP4056 has less to do with that chip than with the cheap charge modules it comes on: when he crows about the lack of mounting holes and proper USB-PD on the knock-off modules, it occurs to us he could have had those features on his board even if he’d used a TP4056.
We use cookies to ensure that we give you the best experience on our website. If you continue to use this site we will assume that you are happy with it.
We are a professional review site that has advertisement and can receive compensation from the companies whose products we review. We use affiliate links in the post so if you use them to buy products through those links we can get compensation at no additional cost to you.OkDecline
364 Comments
Tomi Engdahl says:
Tämä monien kaapeissa lojuva laite voi aiheuttaa räjähdysmäisen tulipalon
Yksi laite aiheutti 2020–2024 aikana 80 rakennuspaloa ja 100 rakennuspalon vaaraa, kertovat Pelastusopiston tiedot
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kl/9ebf9200-5100-43dd-9d26-1b0194d032b1?utm_medium=Social&utm_source=Facebook&fbclid=IwZXh0bgNhZW0CMTEAAR2b2WJi7sFBMlDFdsl6FW80BAO-BDMPC_tVKatN-vWV4Km5il-47AKQXvk_aem_xkUkSP4AZtfLvOl2oWxTzw#Echobox=1729920290
Valmistusvirhe, ylilataaminen, kolhut ja liian korkea lämpötila. Muun muassa nämä asiat voivat aiheuttaa litiumioniakun syttymisen. Palavan akun sammuttaminen on kotioloissa hyvin hankalaa.
Akkujen valmistusvirheet paljastuvat usein vasta niiden tyhjentyessä. Pahimmassa tapauksessa akku syttyy kaapin perällä, jonne on varastoitu myös muita virtalähteitä ja paristoja.
”Yhdessä ne aiheuttavat räjähdysmäisen tulipalon”, sanoo POP Vakuutuksen tutkintapäällikkö Paavo Niemelä tiedotteessa.
Vakuutusyhtiöissä yleisin akkukäyttöisiin laitteisiin liittyvä vahinko on se, että puhelin tai sen laturi kärähtää lataamisen aikana.
Akkupalon sammuttaminen vaatii käytännössä akun upottamista veteen. Voimakkaasti palavan laitteen nopea kuljettaminen paikkaan, jossa tämä olisi mahdollista, voi olla hankalaa, sanoo Niemelä.
Litiumioniakkuja hyödynnetään puhelinten ja kannettavien tietokoneiden ohella monenlaisissa laitteissa, kuten kannettavissa, kuten akkutyökaluissa ja sähköisissä polkupyörissä.
Tomi Engdahl says:
Näin kävi puhelimelle, jonka akkua ei kertaakaan ladattu yli 80 prosenttiin
Amerikkalaistoimittaja testasi, onko latauksen rajoittaminen todellisuudessa sen arvoista.
https://www.iltalehti.fi/digiuutiset/a/ee9e678f-f818-4bc9-a21d-006b410bc959
Monissa älypuhelimissa on mahdollisuus asettaa rajoituksia sen suhteen, kuinka täyteen puhelimen akku latautuu. Ajatuksena on, että rajoittamalla akun latautumista, voi akun saada kestämään pitempään parempana.
Macrumors-sivuston toimittaja Juli Clover päätti ottaa selvää, miten puhelimen akun varauksen pitäminen aina alle 80 prosentissa vaikuttaa akun kestävyyteen pidemmällä aikavälillä.
Tässä tulos
Cloverin puhelimeen kertyi vuodessa 299 lataussykliä, ja akun huippukapasiteetti oli kokeen jälkeen 94 prosenttia alkuperäisestä.
Hänen kollegansa ostivat niin ikään uudet 15 Pro Maxit vuosi sitten, ja niiden huippukapasiteetit olivat vuoden kuluttua 87 prosenttia (329 lataussykliä) ja 90 prosenttia (271 lataussykliä) ilman latauksen rajoittamista.
– Vaikuttaa siltä, että latauksen rajoittaminen 80 prosenttiin auttoi pitämään huippukapasiteetin korkeampana kuin kollegoideni puhelimissa, mutta ero ei ole merkittävä, Clover kirjoittaa.
– En usko, että 80 prosentin latausrajoituksen kanssa kärsiminen vuoden ajan oli loppujen lopuksi sen arvoista, hän jatkaa.
Apple’s 80% Charging Limit for iPhone: How Much Did It Help After a Year?
https://www.macrumors.com/2024/09/24/iphone-80-percent-charging-test/
Tomi Engdahl says:
Uusi rakenne estää akkua räjähtämästä – tutkijat kehittivät uraauurtavan kiteen
https://etn.fi/index.php/13-news/16882-uusi-rakenne-estaeae-akkua-raejaehtaemaestae-tutkijat-kehittivaet-uraauurtavan-kiteen
Cornellin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uudenlaisen huokoisen kiteen, joka voi merkittävästi parantaa litiumioniakkujen turvallisuutta. Keksintö pohjautuu ainutlaatuiseen makrosyklien ja molekyylikoppien yhdistelmään, joka mahdollistaa litiumionien kulun kiinteässä akussa sujuvammin kuin koskaan aiemmin.
Perinteisissä litiumioniakuissa käytetään nestemäisiä elektrolyyttejä, jotka voivat aiheuttaa akkujen ylikuumenemista ja jopa räjähdyksiä dendriittien eli piikkimäisten rakenteiden muodostuessa elektrodien välille. Vaikka kiinteän tilan akut ovat turvallisempia, niiden ionien kulku on ollut hidasta ja tehotonta. Cornellin tutkijat ratkaisivat ongelman kehittämällä uudenlaisen rakenteen, joka ohjaa litiumionit yksiulotteisia nanokanavia pitkin. Tämä vähentää vastusta ja estää ioneja tarttumasta materiaalin rakenteeseen, parantaen näin akkujen suorituskykyä ja turvallisuutta.
Keksinnön taustalla on kahden erikoisen molekyylirakenteen yhdistäminen: makrosyklit ovat suuria rengasmaisia molekyylejä, jotka tarjoavat tilaa ionien varastoinnille, ja molekyylikopat ovat monirenkaisia rakenteita, jotka muodostavat kulkureittejä ioneille. Näiden yhdistäminen synnyttää huokoisia kiteitä, joissa ionit voivat liikkua vapaasti nanoputkia pitkin. Uusi rakenne saavutti ennätyksellisen korkean ionijohtavuuden, joka on 8,3 × 10⁻⁴ siemensiä senttimetriä kohden.
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/17034-hybridielektrolyytti-voi-korjata-litiumakkujen-pahimman-ongelman
Tomi Engdahl says:
https://futurism.com/the-byte/lithium-ion-plant-fire
Tomi Engdahl says:
https://hackaday.com/2025/03/13/have-li-ion-batteries-gone-too-far/
Tomi Engdahl says:
The innovation could improve battery safety in electric vehicles, consumer electronics, and energy storage systems. https://link.ie.social/6p32Id
Tomi Engdahl says:
https://www.esconet.fi/blog/tekniikkavinkit-12/mita-eroa-litiumkennoissa-on-49
https://etn.fi/index.php/13-news/17393-naein-teslan-ja-byd-n-akut-eroavat-toisistaan
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/17663-luetuimmat-taemaen-takia-litium-nikkeliakut-hajoavat
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/17664-luetuimmat-naein-saehkoeauton-akun-elinikae-kasvaa-19-kertaiseksi
Tomi Engdahl says:
https://electronics.stackexchange.com/questions/657573/what-is-the-maximum-charging-voltage-of-a-li-ion-battery
Tomi Engdahl says:
https://en.wikipedia.org/wiki/Lithium-ion_battery
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/17691-samsung-siirtymaessae-piihiiliakkuihin
Tomi Engdahl says:
Is It Time To Retire The TP4056?
https://hackaday.com/2025/08/08/is-it-time-to-retire-the-tp4056/
The Texas Instruments TP4056 is the default charge-controller chip for any maker or hacker working with lithium batteries. And why not? You can get perfectly-functional knockoffs on handy breakout boards from the usual online sources for pennies. Betteridge’s Law aside, [Lefty Maker] thinks that it may well be time to move on from the TP4056 and spends his latest video telling us why, along with promoting an alternative.
His part of choice is another TI chip, the BQ25185. [Lefty] put together his own charge controller board to show off the capabilities of this chip — including variable under- and over-charge protection voltages. Much of his beef with the TP4056 has less to do with that chip than with the cheap charge modules it comes on: when he crows about the lack of mounting holes and proper USB-PD on the knock-off modules, it occurs to us he could have had those features on his board even if he’d used a TP4056.
Why I made my own battery charging module (no TP4056)
https://www.youtube.com/watch?v=8npqPz5fvnI