Tietoviikko reports that Finland (my home country) is the world’s best IT country according to World Economic Forum study The Global Information Technology Report 2013. According to the study, Finland is the world’s number one country when it comes to the economy’s ability to use information technology to competitiveness and prosperity. Finland has toppled Sweden from the top spot in a ranking of economies that are best placed to benefit from new information and communication technologies (ICTs). The question still remains how this result was got because there are many things in Finland ICT that are are far from very good, so are other countries just much lousier on those aspects?
At the core of the report, the Networked Readiness Index (NRI) measures the preparedness of an economy to use ICT to boost competitiveness and well-being. In this edition, Finland (1st), Singapore (2nd) and Sweden (3rd) continue to lead the NRI, with the Netherlands (4th), Norway (5th), Switzerland (6th), the United Kingdom (7th), Denmark (8th), the United States (9th) and Taiwan, China (10th) completing the top 10.
Global Information Technology Report 2013 has a nice map that visualizes the network readiness of different countries.
3,497 Comments
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/09/28/ouralta-uusi-alysormus/
Tomi Engdahl says:
Pitkän linjan tekoälyä hyödyntävä startup-yritys ZenRobotics meinasi mennä kesällä jo konkurssiin, mutta jatkajaksi löytyi lopuilta amerikkalais-irlantilainen teollisuuskonserni Terex. Nyt yritys on saanut lisää tilauksia ja uusin robottiasema aloittaa toimintansa Helsingin Tattarisuolla ensi vuoden aikana.
https://www.uusiteknologia.fi/2022/09/29/tekoalya-hyodyntava-robottifirma-jai-eloon/
Purku- ja rakennusjätteiden käsittely on muuttumassa lähivuosina dramaattisesti. Siksi helsinkiläinen Kuljetusrinki Oy tilasi ZenRoboticsilta tekoälyyn perustuvan automatisoidun robottilajittelulinjan. Tällä hetkellä Kuljetusrinki käsittelee jätemateriaaleja pääkaupunkiseudulla perinteisin menetelmin.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/09/29/kaapelitehdas-laajentaa-lisaa-kirkkonummella/
Tomi Engdahl says:
Karu ennuste: Suomen asuntojen hinnoissa “isoin romahdus sitten 90-luvun laman”
https://www.iltalehti.fi/asumisartikkelit/a/20a4a30e-949a-45f5-80c1-225d5245e312
Asuntojen hinnat laskivat koko maassa kuukausitasolla. Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus povaa laskun jatkuvan ensi vuoden lopulle asti.
Vanhojen osakeasuntojen hinnat kääntyivät laskuun elokuussa koko maassa. Lasku oli elokuussa 1,4 prosenttia heinäkuusta. Luvut selviävät Tilastokeskuksen ennakkotiedoista.
– Asuntojen hinnat kääntyivät laskuun elokuussa koko maassa ja pääkaupunkiseudulla, eikä pahin ole ohi. Asuntokauppa hyytyy uhkaavasti ja myyntiajat kasvavat – molemmat ennakoivat laskun syvenemistä, kommentoi Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus tilannetta Hypon reaktiossa.
Tomi Engdahl says:
Espoo myy maata uutta datakeskusta varten 26,6 miljoonalla eurolla
https://www.uusiteknologia.fi/2022/09/29/espoo-myy-maata-uutta-datakeskusta-varten/
Espoon kaupunki kertoo myyvänsä Microsoftille noin 21,6 hehtaarin suuruisen maa-alueen Hepokorvenkalliosta Högnäsistä uutta datakeskushankkeen toteuttamista varten. Kauppahinta on noin 26,6 miljoonaa euroa. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päättää kaupasta lopullisesti kokouksessaan ensi maanantaina.
Microsoft ja Fortum ovat toimittaneet Espoon kaupungille yhteisen hakemuksen, jolla amerikkalaisyritys hakee myyntipäätöstä kiinteistökaupan toteuttamiseksi datakeskushanketta varten. Se rakennettaisiin Hepokorpeen Kehä III:n ja Bodominjärven väliselle pelto- ja metsäalueelle.
Fortum rakentaa datakeskuksen yhteyteen suuren mittaluokan hukkalämmön kierrätyksen kaukolämpöverkkoon. Kaupan kohteena olevat alueet on asemakaavassa nyt osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueiksi.
Espoon valtuusto on jo hyväksynyt Hepokorvenkallion asemakaavan, mutta valituksesta johtuen myytävien alueiden asemakaava ei ole tullut voimaan. Lopullisen kauppakirjan allekirjoittaminen vaatii sen, että asemakaava on tullut lainvoimaiseksi.
Microsoftin uusi datakeskus tukee Espoon tavoitetta olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä
Espoon lisäksi Microsoft aikoo rakentaa datakeskuksen myös Kirkkonummelle sekä Vihtiin, joiden osalta myös syntyvä lämpl hyödynnetään kaukolämmöksi. Datakeskusten tuottama päästötön hukkalämpö tulee kattamaan noin 40 prosenttia Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen noin 250 000 kaukolämmön käyttäjän lämmöntarpeesta.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/?s=datakeskus
Tomi Engdahl says:
Ministeri esitti yo-kirjoituksista luopumista – Lukiolaisten liitto vastustaa jyrkästi
Opiskelijajärjestöt eivät innostu ministeri Honkosen ehdotuksesta.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/072221f2-bce9-40f9-91f0-b762fb3ee93f
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/09/30/3d-tulostuksella-uuden-sukupolven-natriumakkuja/
Tomi Engdahl says:
Tekoäly vaihtaa liikennevalot ja vähentää päästöjä
https://etn.fi/index.php/13-news/14068-tekoaely-vaihtaa-liikennevalot-ja-vaehentaeae-paeaestoejae
Liikenne aiheuttaa aina väistämättä päästöjä, mutta turhauttavinta on olla pysähtyneenä liikennevaloissa tyhjässä risteyksessä. Asvalttiin upotetut anturit korvataan jatkossa tekoälyllä.
Suomalainen konenäön pioneeri MarshallAI ja Dynniq Finland ovat kehittäneet uuden tekoälyratkaisun, joka auttaa merkittävästi vähentämään kaupunkiliikenteen päästöjä. Ratkaisu optimoi liikenteenohjauksen, minkä ansiosta turha liikennevaloissa odottelu ja tarpeettomat pysähdykset vähentyvät. Tuloksena on matalammat kaupunkiliikenteen hiilidioksidipäästöt ilman, että kenenkään turvallisuus heikentyy.
MarshallAI ja Dynniq Finland ovat kehittäneet ratkaisun liikenteenohjauksen optimointiin AI4Cities-projektin aikana. Projektin tavoitteena on ollut kehittää tekoälyyn pohjautuvia ratkaisuja Euroopan kaupunkien hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Projektin viimeisessä vaiheessa toimittajat ovat saaneet rahoituksen ratkaisunsa pilotointiin. Suomalaisyritykset ovat pilotoineet liikenteen optimointia Pariisissa ja Helsingissä kesän ja syksyn aikana.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/09/30/suomalaisyritys-yhteistyohon-yhdysvaltain-armeijan-kanssa/
Suomalainen tekoälyosaaja MarshallAI on solminut yhteistyösopimuksen Yhdysvaltain armeijan tutkimuslaitoksen kanssa.
Tavoitteena on kehittää MarshallAIn tekoälyalustaa, jotta sillä voisi esimerkiksi analysoida ympäristöä sotilaan puolesta javapauttaa resursseja muiden akuuttien tehtävien suorittamiseen.
Tomi Engdahl says:
Suomessa oli aikanaan Euroopan suurin kitaratehdas, mutta Landolan uskomaton maailmanvalloitus kaatui 1970-luvulta lähtien kerta toisensa jälkeen
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/suomessa-oli-aikanaan-euroopan-suurin-kitaratehdas-mutta-landolan-uskomaton-maailmanvalloitus-kaatui-1970-luvulta-lahtien-kerta-toisensa-jalkeen/efd894f7-2629-427a-9893-06a9a494df79
Pikkuruisesta verstaasta mahtitekijäksi paisunut kitaravalmistaja kompastui laatuongelmiin.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/10/04/suomalaisyritykset-hakeutuvat-nato-projekteihin/
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/14076-yli-6000-aurinkopaneelia-tuottaa-yli-puolet-huonekalutehtaan-energiasta
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/10/05/finnbuild22-robotti-printtaa-kiertotalousbetonia/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/10/05/eaton-hakee-tiukempaa-euroopan-datakeskuksista/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/10/05/sahkoautoihin-jo-miljoona-akkupakettia/
Uudenkaupungin autotehdasta operoiva Valmet Automotive on valmistanut asiakkailleen alle kolmessa vuodessa miljoona sähköautojen akkupakettia. Yritys aikoo laajentaa akkujen valmistustoimintaa edelleen sekä Suomessa että Saksassa. Uutena alueena ovat työkoneiden akkupaketit, 48 voltin ja suurjänniteakut.
Tomi Engdahl says:
Onko adapteri kateissa tai piuha poikki? ”Ihmisillä on tarve saada tuote nopeasti suoraan sinne, missä he ovat” https://www.is.fi/mainos/art-2000009097218.html
Ketterä puolen tunnin toimitusaika elektroniikkatuotteille tuo avun moneen yllättävään tilanteeseen. Suomessa vastaavaa palvelua ei ole aiemmin nähty.
Tomi Engdahl says:
”The event of the first wireless radio wave transmission in Finland can be traced back to 1900 when Russian physicist and pioneering radio technology inventor Alexander Popov designed a wireless telegraphy connection between Suursaari island and town of Kotka in the autonomous Grand Duchy of Finland, then part of the Russian Empire. Up until Finland’s secession from Russia, Russian troops in Finland used radio for military communication while Finns simultaneously conducted secret experiments with this emerging technology. Soon after the Declaration of Independence in 1917 and the violent Civil War which ended in the following year, the government recognised the importance of radio as a propaganda medium carrying the message to the masses.”
The Audio Legacy of Finnish Radio: An Exploration of Key Factors in the Preservation of Radio Sound Collections
https://www.tmgonline.nl/article/10.18146/tmg.823/
Tomi Engdahl says:
Kaikkihan tietävät että samppanja on Champagnessa tuotettu kuohuviini. Tämän jutun mukaan Suomessa tehtyä viiniä ei saa kutsua viiniksi vaan se on “rypäleistä käymisteitse valmistettu mieto alkoholijuoma”. Suomen n. 25 viinitilaa ovat siis erikoisessa asemassa. Syy on se, ettei Suomi ole EU:n viinimaiden listalla.
Kotimaisten rypäleiden kuohuviiniä olisi valmiina myyntiin, mutta ongelma on sanassa “viini” – EU valvoo tarkkaan viininvalmistusta
https://yle.fi/uutiset/3-12591004
Viinintuottaja uskoo, että Suomen ilmastossa kypsyvistä rypäleistä voisi syntyä ainutlaatuinen kuohuviinilaji, joka kilpailisi Ranskan samppanjan, Italian Proseccon ja Espanjan Cavan rinnalla.
Halmetoja kypsyttää ja pullottaa kuohuvaa juomaa myyntiin toistaiseksi omenasta. Jos Suomesta tulisi virallinen viinimaa, hän valmistaisi kuohuviiniä myyntiin myös rypäleistä, ja vieläpä samppanjamenetelmällä.
Rypäleistä tehtyä viiniä ei voi kuitenkaan merkitä pullon etikettiin viiniksi, koska Suomi ei ole EU:n asetuksen mukainen viinimaa. Sen sijaan pullon etikettiin voi kirjata “rypäleistä käymisteitse valmistettu mieto alkoholijuoma”.
No, voisiko Suomesta tulla tittelin myötä varteenotettava viinimaa ja mitä se tarkoittaisi käytännössä?
– Viinirypäleistä tehdyt juomat tulisi ottaa tilaviinimääritelmän piiriin, jotta myös rypäleviiniä saisi myydä omassa tilamyymälässä. Nykylaissa se on kielletty.
Tämä rajaus estää pienyrittäjiä pääsemään markkinoille, koska tuotteille pitäisi oman kaupan sijaan löytyä myyjäksi Alko. Siellä hinnat nousevat Halmetojan mukaan merkittävän ylös.
Suomella voisi olla hänen mukaansa potentiaalia nimen omaan kuohuviinien valmistamisessa.
– Suomessa pystyttäisiin valmistamaan persoonallista kuohuviiniä, jonka maku voisi olla globaalisti tunnettu. Juoman ominaispiirteissä voisivat korostua esimerkiksi raikkaus ja happamuus, kuvailee Halmetoja.
Hän muistuttaa, että maun tunnettavuuden jälkeen juomalle voisi hakea EU:n nimisuojan.
– Näin kuluttajille syntyisi odotusarvo siitä, minkälainen suomalainen kuohuviini olisi.
Viinimaan titteli toisi suomalaisille rypäleistä valmistetuille tuotteille vain lisää uskottavuutta. Myös viinien markkinointi ja myynti ulkomaille helpottuisivat.
Tästä on kyse:
Rypäleistä valmistettu viini on tarkasti säädeltyä EU:ssa
Suomessa rypäleistä valmistetun viinin kaupallinen valmistaminen ei ole mahdollista, koska Suomi ei ole EU:n hyväksymä viinimaa.
Ilmastonmuutoksen vuoksi Suomessa onnistuu jo rypäleiden viljely ja kotimaisilla tuottajilla olisi kiinnostusta “aidon viinin” valmistukseen ja kansainväliseen levitykseen.
Viinimaaksi ei voi julistautua
EU:n jäsenvaltio saa tuottaa viiniä kaupallisiin tarkoituksiin ainoastaan, jos se on listautunut viinimaaksi.
Sehän olisi helppoa, jos Suomi voisi julistautua viinimaaksi. Näin ei voi tehdä, vaan statusta pitää hakea Euroopan unionilta.
– Viinitiloista pitäisi tehdä myös huolellinen kartoitus, jossa selvitetään rypäleviinien mahdolliset tuotantomäärät ja edellytykset tuottaa rypäleviiniä EU:n vaatimusten mukaan. Näiden jälkeen hakemuksen voisi laittaa vireille EU:ssa.
EU:n viinilainsäädännössä on määritelty hyvin tarkkaan esimerkiksi sallitut rypälelajikkeet, viinin valmistusmenetelmät ja tuotteiden merkintä. Rypäleviinit pitäisi valmistaa viinimaa-tittelin jälkeen Suomessa samojen menetelmien mukaan kuin vaikkapa Espanjassa, Italiassa tai Ranskassa tehdään.
– Muualla Euroopassa opiskellaan viinintuotantoa korkeakouluissa
Viinimaaksi voi kuitenkin hakea, jos eri yhteistyökumppanit, kuten viinitilat, kaupat ja maa-ja metsätalousministeriö näin haluaisivat.
Tomi Engdahl says:
https://www.etl.fi/ajankohtaista/blogi/ruokaketjun-rahavirrat-lyhyt-oppimaara.html
Tomi Engdahl says:
Suomessa on nyt enemmän avoimia työpaikkoja kuin koskaan eli yli 100 000 kpl. Luku on noin kolminkertainen vuodentakaiseen ja tupla n. 5 v takaiseen nähden.
Samaan aikaan Suomessa on lähemmäs puoli miljoonaa työikäistä, jotka eivät ole töissä edes osa-aikaisesti tai opiskele kokoaikaisesti.
Työn vastaanottamista ei siis koeta tarpeeksi kannattavaksi.
Tarjolla on varsinkin palvelualoilla tuhottoman paljon osa-aikaista työtä, max. 25-30 h/viikkoa. Jos tuon yhdistää matalaan palkkaan, niin työtä ei kannata ottaa vastaan. Sossusta saa likimain saman hikoilematta.
Suomalainen järjestelmä passivoi ja maksaa todella paljon.
Osa-aikaduunarit
https://yle.fi/uutiset/3-12649914?utm_medium=social&utm_source=facebook-share
Vaikka taantuma uhkaa, työtä on tarjolla enemmän kuin koskaan. Työllisyysaste on ennätyskorkea, samoin osa-aikaisten määrä. Silti moni heistä ottaisi mieluummin kokoaikaisen työn.
Tomi Engdahl says:
A Heavy Civilization: The History of Finnish Heavy Metal
https://www.youtube.com/watch?v=AappDAbf3j8
More than a film about Finnish Heavy Metal, the story is told by those who made it. Several of the biggest names of Finnish heavy metal share their views on society, religion, politics, and how an underground subculture became a vital country branding ambassador for Finland.
Marco Hietala (Nightwish/Tarot), Gas Lipstick (former HIM, now Flat Earth/Hallatar), Lauri Porra (Stratovarius), Eicca Toppinen (Apocalyptica), and many other great names of Finnish heavy metal will take you into a journey, telling their memories on the scene and Finland since the ’80s.
In the end, you may be able to decide: Is Finland a heavy metal country?
Title: A Heavy Metal Civilization: The History of Finnish Heavy Metal
Year: 2018
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/10/10/suomalaiset-startup-yritykset-investoivat-tutkimukseen/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/10/10/suomalainen-ilma-alus-korvaa-dronet/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/10/11/aurinkoenergia-nostaa-jo-sahkotekniikan-kauppaa/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/10/11/suomalaiskoodin-edistajat-palkittiin/
Koodia Suomesta yhdistys on jakanut suomalaisen koodin edistäjä -palkinnon Riku Rouvilalle ja yli 4500 ohjelmistokehittäjän Koodiklinikka-verkkoyhteisölle.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/10/11/suunto-toi-urheilukelloon-lisaa-akunkestoa-ja-suoritinvoimaa/
Tomi Engdahl says:
Amazonin Jeff Bezos hehkuttaa suomalaiskeksintöä – Raisiossa toiminut yritys hakeutui konkurssiin maailmanvalloituksen epäonnistuttua: “Ehkä aika olisi nyt kypsempi”
https://www.ts.fi/uutiset/5787501
Verkkokauppajätti Amazonin perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Jeff Bezos hehkuttaa Twitterissä suomalaista Leveraxe-vipukirvestä.
Tuotteesta tuli hitti vuonna 2014, kun keksijä Heikki Kärnän Youtu…
Tomi Engdahl says:
Oulussa ryhdytään kouluttamaan kyberturvamaistereita
https://etn.fi/index.php/13-news/14108-oulussa-ryhdytaeaen-kouluttamaan-kyberturvamaistereita
Oulun yliopisto vahvistaa kyberturvallisuuden osaajien koulutusta. Heitä arvioidaan jo nyt puuttuvan työelämästä useita tuhansia. Koulutusta tarjotaan opiskelijoille ensi keväästä lähtien opintojen maisterivaiheen suuntautumisvaihtoehtona tietotekniikan tutkinto-ohjelmassa tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnassa.
Koulutus tulee painottumaan tekniseen osaamiseen, jota tarvitaan kyberturvallisuuden takaamiseksi. Laajentuvan koulutuksen päätavoite on, että kyberturvallisuuteen erikoistuva osaa suunnitella, kehittää, testata ja arvioida kyberturvallisia järjestelmiä, ohjelmistoja ja laitteita jatkuvasti muuttuvassa digitaalisessa ympäristössä.
Koulutuksesta vastaava kyberturvallisuuden professori Kimmo Halusen mukaan tarve on suuri. – Muun muassa Jyväskylän yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että alan koulutusta on liian vähän eikä se vastaa teollisuuden tarpeita. Sama on havaittu myös Oulun yliopistossa, ja nyt diplomi-insinööriopiskelijoille avataan mahdollisuus suuntautua siihen.
Tomi Engdahl says:
Suomi tarvitsee tuhansia kyberturvan ammattilaisia ja lisää koulutusta
https://www.uusiteknologia.fi/2022/10/12/suomi-tarvitsee-tuhansia-kyberammattilaisia-ja-lisaa-koulutusta/
Digitalisaation syventyessä ja levitessä uusille elämän alueille kasvaa myös toimintojen varmistamisen ja turvaamisen tarve. Jyväskylän yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että alan koulutusta on liian vähän eikä se vastaa teollisuuden tarpeita. Puutetta on tuhansista alan ammattilaisista, johon aiotaan vastata lisäkoulutuksella.
Kyberturvallisuutta opetetaan Suomen yliopistoissa toistaiseksi melko vähän. Aallon lisäksi Jyväskylän yliopistossa on kyberturvallisuuden maisteriohjelma tietojenkäsittelytieteiden yhteydessä. Ja nyt Oulun yliopisto ilmoittaa vahvistavansa kyberturvan osaajien koulutusta.
Oulu painottaa koulutuksessaan erityisesti teknistä osaamisen. Päätavoite on, että koulutettava osaa suunnitella, kehittää, testata ja arvioida kyberturvallisia järjestelmiä, ohjelmistoja ja laitteita jatkuvasti muuttuvassa digitaalisessa ympäristössä. Koulutus sisältää laajempien monimutkaisten järjestelmien turvallisuuden tutkimista myös ihmisten ja prosessien näkökulmasta.
Käytännössä koulutusta tarjotaan Oulussa opiskelijoille ensi keväästä lähtien opintojen maisterivaiheen suuntautumisvaihtoehtona tietotekniikan tutkinto-ohjelmassa tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnassa.
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/14114-pitaeaekoe-elektroniikan-koulutuksesta-olla-huolissaan
- Elektroniikan koulutus Suomessa on vähentynyt merkittävästi. Tämä näkyy myös Taitaja-kilpailujen elektroniikkalajin kilpailijamäärässä. Viime Taitaja-kilpailujen semifinaaleihin osallistui vain 10 kilpailijaa, joista finaaliin pääsi vain viisi kilpailijaa.
Elektroniikan opetuksen taantuma ei välttämättä ole vain suomalainen ilmiö.
Tomi Engdahl says:
Suomi varautunut heikosti materiaaliriskeihin
https://www.uusiteknologia.fi/2022/10/13/suomi-varautunut-heikosti-materiaaliriskeihin/
Suomalaiset teknologiayritykset ovat tietoisia kriittisiin metalleihin liittyvistä toimitusriskeistä mutta luottavat silti niiden saatavuuteen, selviää Teknologiateollisuus ry:n tuoreesta selvityksestä. Erityisesti metallijalostuksessa, elektroniikka- ja sähköteollisuudessa sekä tietotekniikka-alalla varautuminen on heikommalla tasolla. Laajasta kaivostoiminnasta huolimatta koko muun Euroopan tavoin edelleen riippuvainen useimpien kriittisten raaka-aineiden saatavuudessa Kiinasta.
Tomi Engdahl says:
Suomi tarvitsee kyberturvan ammattilaisia ja lisää koulutusta
https://www.uusiteknologia.fi/2022/10/12/suomi-tarvitsee-tuhansia-kyberammattilaisia-ja-lisaa-koulutusta/
Sijainti
Etusivu > Uutinen > Suomi tarvitsee kyberturvan ammattilaisia ja lisää koulutusta
Suomi tarvitsee kyberturvan ammattilaisia ja lisää koulutusta
Uutinen
- 12.10.2022
Digitalisaation syventyessä ja levitessä uusille elämän alueille kasvaa myös toimintojen varmistamisen ja turvaamisen tarve. Jyväskylän yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että alan koulutusta on liian vähän eikä se vastaa teollisuuden tarpeita. Puutetta on tuhansista alan ammattilaisista, johon aiotaan vastata lisäkoulutuksella.
Kyberturvallisuutta opetetaan Suomen yliopistoissa toistaiseksi melko vähän. Aallon lisäksi Jyväskylän yliopistossa on kyberturvallisuuden maisteriohjelma tietojenkäsittelytieteiden yhteydessä. Ja nyt Oulun yliopisto ilmoittaa vahvistavansa kyberturvan osaajien koulutusta.
Oulu painottaa koulutuksessaan erityisesti teknistä osaamisen. Päätavoite on, että koulutettava osaa suunnitella, kehittää, testata ja arvioida kyberturvallisia järjestelmiä, ohjelmistoja ja laitteita jatkuvasti muuttuvassa digitaalisessa ympäristössä. Koulutus sisältää laajempien monimutkaisten järjestelmien turvallisuuden tutkimista myös ihmisten ja prosessien näkökulmasta.
Tomi Engdahl says:
Suomi tarvitsee ulkomaisia ohjelmisto-osaajia
https://www.uusiteknologia.fi/2022/10/13/suomi-tarvitsee-ulkomaisia-ohjelmisto-osaajia/
Suomalaisten ohjelmistoyritysten kasvua jarruttaa pula kotimaisista osaajista, mutta samalla osaajia olisi saatava ulkomailta, selviää Jyväskylän yliopistossa uudesta selvityksestä. Kartoitus toteutettiin yhteistyössä Software E-Business Finlandin ja Teknologiateollisuuden kanssa.
Iso osa kartoitukseen vastanneista ohjelmistoyrityksistä odottaa kasvua, mutta osaajapula ja puutteellinen tuki esimerkiksi pienten yritysten kansainvälistymiseen jarruttavat kehitystä. Erityisen vaikeaa tuen saaminen on, jos yrityksellä ei ole lainkaan kotimaisia asiakkaita.
’’Suomessa ei ole olemassa julkisia rahoitusrakenteita, jossa tämäntyyppistä liiketoimintamallia voisi edes esittää. Tämä osaltaan hidastaa pienten ohjelmistoyritysten kansainvälistymistä ja alan yleistä kehittymistä’’, sanoo kartoituksesta vastannut tutkimusavustaja Anssi Sorvisto. Tukea toivotaan kansainvälistymiseen ja ulkomaalaisen työvoiman rekrytointeihin.
’’Kartoituksesta selviää, että lähes 80 prosenttia yrityksistä ei ole palkannut työntekijöitä ulkomailta. Jos tukea olisi tarjolla ensimmäisen kansainvälisen työntekijän palkkaamiseen, se voisi alentaa kynnystä tuleviin rekrytointeihin’’, Anssi Sorvisto arvioi.
Tomi Engdahl says:
Suomelle miljardiluokan lasku ja luonnonhoitoa jättialueelle – tällainen on kohuttu EU:n ennallistamisasetus
Komission tavoite on, että EU-alueella parannetaan heikennetyn luonnon tilaa esimerkiksi metsissä ja suoalueilla. Tavoitteiden laajuus ja hinta kuohuttavat Suomessa.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/f7c7d4f1-b629-4364-8c17-ed493762dde5
Tomi Engdahl says:
Nyt se varmistui: metrolla pääsee joulukuussa Espoon Kivenlahteen
Länsimetron jatke lisää metrokartalle viisi asemaa.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/3b325532-b92a-4967-9766-54b42ded8b55
Metro alkaa liikennöidä Espoon Matinkylästä eteenpäin aina Kivenlahteen saakka lauantaina 3. joulukuuta 2022. HSL kertoo, että Espoon metron jatkeen myötä avataan käyttöön viisi uutta asemaa: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti.
HSL:n mukaan uuden metro-osuuden avaaminen ei vielä loppuvuodesta tee muutoksia bussien liityntäliikenteeseen, vaan metroa liikennöidään nykyisen liikenteen lisänä ”muutama kuukausi”. Uuteen metro-osuuteen sovitettu bussilinjasto otetaan käyttöön alkuvuodesta 2023. Tarkka päivä täsmentyy myöhemmin.
Tomi Engdahl says:
Suomen Pankki kehottaa ihmisiä hankkimaan käteistä varastoon – ”Ei ole mitään hätää, jos on vähän varauduttu”
Suuria summia ei tarvitse säilöä käteisenä, tärkeintä on pärjätä hetki arjessa ilman maksukorttiakin.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/6b8baccc-03ca-41d6-b14f-86cdbca6c5e8
Hän korostaa, ettei kenenkään ole syytä säilöä kotonaan suuria summia käteistä, eikä nytkään ole tarpeellista lähteä nostamaan tiliä tyhjäksi. Tärkeintä on, että asiaa on pohtinut ja tietää, miten selviää jos ei vaikka viikkoon pääse kauppaan tai voi käyttää maksukorttiaan.
– Laskujen maksuun ei tarvitse varata käteistä kotiin. Kyse on päivittäisen elämän sujumisesta, hän sanoo.
Tomi Engdahl says:
Asiantuntija: ”Emme tiedä, onko Venäjä saanut jalansijaa Suomen kriittiseen infrastruktuuriin”
Suomen tulee varautua erilaisiin kriittiseen infrastruktuuriin kohdistettuihin kyberhyökkäyksiin.
https://www.iltalehti.fi/digiuutiset/a/63e214ff-6e26-486e-8ea7-59927c0de599
Venäjän hyökättyä Ukrainaan ovat Suomessa hälytyskellot alkaneet soida myös kansalaisilla ja yrityksilläkin. Moni miettii, mitä maailmassa tapahtuu tällä hetkellä ja miten Euroopan turvallisuustilanne vaikuttaa meihin. Tämän lisäksi katse on myös tulevaisuudessa ja moni pohtii, mikä tilanne on puolen vuoden tai vuoden päästä.
Digi- ja väestötietoviraston Digiturvaviikon ohjelmassa kyberasiantuntija Catharina Candolin OP Ryhmästä piti puheenvuoron siitä, mihin Suomessa tulisi varautua ”sodan sumun keskellä”.
Candolin sanoi, että kyberuhat ja kyberhyökkäykset ovat osa nykyaikaista sodankäyntiä. Kyseessä on hänen mukaansa ensimmäinen kerta, kun kyberulottuvuus on tässä mittakaavassa osa sodankäyntiä.
Kyberulottuvuus onkin todella tärkeä pitää mielessä, kun puhutaan kriittisestä infrastruktuurista, mikä on äärimmäisen tärkeää yhteiskunnan toiminnan kannalta. Tämä pitää sisällään muun muassa sähkön tuotannon ja jakelun, tietoliikenteen, maksuliikenteen, vesi- ja ruokahuollon, viranomaistoiminnot ja terveydenhuollon.
– Nämä infrastruktuurit ovat riippuvaisia siitä, että tietoliikenne ja digitaaliset palvelut toimivat ja ovat turvallisia. Lisäksi infrastruktuurit ovat riippuvaisia toisistaan, Candolin sanoi.
– On syytä pitää mielessä vihamielisiä toimintoja ajatellen, että kriittinen infrastruktuuri on ensimmäinen kohde. Tätä olemme nähneet myös Ukrainassa, Candolin totesi viitaten Ukrainassa tapahtuneisiin kyberiskuihin aseohjaamisjärjestelmiin, energiapuolelle sekä finanssimaailmaan.
Suomessa tilanne on kuitenkin näiltä osin Candolinin mukaan hyvä.
Candolin viittaa Kyberturvallisuuskeskuksen arvioon siitä, että kyberturvallisuuden uhkataso on noussut Suomessa. Kyberhyökkäykset ovat lisääntyneet myös maailmalla ja ne ovat entistä räätälöidympiä ja tarkoituksella kohdistettuja tiettyihin organisaatioihin sekä kriittiseen infrastruktuuriin.
Candolin totesi kuitenkin, että suojelupoliisin arvioiden mukaan yhteiskunnan toimintaa lamauttavan kyberoperaation suunnittelu ja toteutus ei ole helppoa, minkä takia tämänkaltaiset operaatiot eivät ole todennäköisiä.
Tulevaisuuden osalta Candolin kertoi, että Suomi voi olettaa Venäjällä olevan kädet täynnä Ukrainassa.
– Suomessa tilanne tulee olemaan siksi suhteellisen rauhallinen. Emme kuitenkaan tiedä, onko Venäjä saanut jalansijaa Suomen kriittiseen infrastruktuuriin. Emme tiedä mitä Venäjä tekee seuraavaksi. Emme tiedä, miltä osin voidaan luottaa siihen tietoon, mitä meillä on. Meidän pitäisi kuitenkin päättää, mitä tehdään seuraavaksi, Candolin sanoi.
Mikä lasketaan hyökkäykseksi?
Candolinin mukaan Suomen pitäisi varautua siihen, että meihin kohdistuu merkittävä kyberisku, vaikka se ei olekaan tällä hetkellä todennäköistä. Tällaisessa tilanteessa tulisi myös miettiä, mitä voidaan rinnastaa aseelliseen hyökkäykseen.
– Jos ohjus tulisi niskaan, ymmärtäisimme, että kyseessä on aseellinen hyökkäys. Jos toiseen valtioon tehdään kyberisku, joka on vaikutuksiltaan vastaava, voidaan se rinnastaa aseelliseen hyökkäykseen. Jos tällainen tulkinta tehtäisiin, mitä sitten tapahtuisi?
Candolin toteaa, että tällaisessa tilanteessa tulisi osoittaa hyökkääjä. Hyökkäyksen kohteella tulisi olla teknistä kykyä sekä poliittista halua reagoida hyökkäykseen, jolloin myös vastuut tulisi olla selvillä. Lisäksi lainsäädäntö tulisi olla ajan tasalla ja vastatoimet mietittynä.
Tomi Engdahl says:
https://skrolli.fi/2022/10/mbnet-palvelut-sulkeutuivat/
Tänään 13.10. oli erään aikakauden päätös, kun MikroBitti-lehden vuonna 1994 MBnet-purkkina aloittaneen MBnet-verkkopalvelun viimeinenkin ilmentymä sulkeutui. Lehden tilaajien MBnet-kotisivutilan ja -verkkopalvelun viimeinen toimintapäivä oli 12.10.2022. MBnet oli aikanaan erään arvion mukaan jopa maailman suurin purkki ja vielä internet-muodossaankin siitä kehkeytyi merkittävä aloittelevien Suomi-ohjelmoijien jakelukanava vuosituhannen vaihteessa.
Tomi Engdahl says:
Pitääkö elektroniikan koulutuksesta olla huolissaan?
https://etn.fi/index.php/13-news/14114-pitaeaekoe-elektroniikan-koulutuksesta-olla-huolissaan
Hänen mukaansa alan koulutuksesta on syytä olla huolissaan.
- Elektroniikan koulutus Suomessa on vähentynyt merkittävästi. Tämä näkyy myös Taitaja-kilpailujen elektroniikkalajin kilpailijamäärässä. Viime Taitaja-kilpailujen semifinaaleihin osallistui vain 10 kilpailijaa, joista finaaliin pääsi vain viisi kilpailijaa.
Elektroniikan opetuksen taantuma ei välttämättä ole vain suomalainen ilmiö.
Tomi Engdahl says:
Jopa suomen kieli estää ohjelmistoalan kasvua
https://etn.fi/index.php/13-news/14115-jopa-suomen-kieli-estaeae-ohjelmistoalan-kasvua
Jyväskylän yliopistossa tehdyssä ohjelmistoyrityskartoituksessa selvitettiin ohjelmistoalalla toimivien yritysten nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä. Suurella osalla yrityksistä kasvua jarruttavat puutteellinen tuki kansainvälistymiseen ja kotimainen osaajapula. Kansainvälisen työvoiman palkkaaminen saattaa vaatia yrityksen työkielen muuttamista englanniksi, mikä saattaa jarruttaa rekrytointien tekemistä.
Kartoituksen toteuttamisesta vastannut tutkimusavustaja Anssi Sorviston mukaan ongelmia on asenteissakin.
- Jos vanhempi koodari sanoo, että lähtee kielen takia kävelemään, niin kynnys työkielen vaihtamiseen on korkea. Vaikka kansainvälisen osaamisen palkkaaminen näyttääkin vaikuttavan suoraan tuottavuuteen, niin Suomesta voi olla hyvin hankala löytää korvaajaa lähtijän tilalle.
Toisaalta yrityksen kielen vaihtaminen englantiin olisi loogista. Huomattava osa pienistä ohjelmistoyrityksistä tekee vientiä ulkomaille. Esimerkiksi mikroyrityksistä lähes 64 % tekee kauppaa kotimaan ulkopuolella.
- Suoraan kansanvälisille markkinoille tähtääminen on ohjelmistoalalle tyypillinen ilmiö. Ohjelmistoyritykselle tai peliyritykselle Suomen markkinat ovat pienet ja asiakkaat löytyvät usein Yhdysvalloista ja Länsi-Euroopasta, kartoituksen toteuttamisesta vastannut tutkimusavustaja Anssi Sorvisto kertoo.
Iso osa kartoitukseen vastanneista ohjelmistoyrityksistä odottaa tulevaisuudelta kasvua, mutta erityisesti osaajapula ja puutteellinen tuki pienten yritysten kansainvälistymiseen jarruttavat kehitystä. Erityisen vaikeaa tuen saaminen on, jos yrityksellä ei ole lainkaan kotimaisia asiakkaita.
- Suomessa ei ole olemassa julkisia rahoitusrakenteita, jossa tämäntyyppistä liiketoimintamallia voisi edes esittää. Tämä osaltaan hidastaa pienten ohjelmistoyritysten kansainvälistymistä ja alan yleistä kehittymistä, Sorvisto sanoo.
Tällä hetkellä työntekijätarve ohjelmistoalalla on huomattavasti suurempi kuin osaajien määrä. Kartoituksen mukaan yritykset näkevät osaavan työvoiman määrän haasteeksi omille kasvunäkymilleen.
- Alalla on kova palkkakilpailu. Yritys saa kyllä uusia työntekijöitä hilaamalla palkkoja ylöspäin, mutta alalle ei synny tarpeeksi nopeasti uutta työvoimaa. Osaajat ainoastaan siirtyvät yrityksestä toiseen parempien palkkojen perässä, Sorvisto kertoo.
Yhdeksi keinoksi kartoitus esittää tukea ulkomaalaisen työvoiman palkkaamiseen. Kotimaisen osaajapulan vuoksi moni yritys näkee ulkomaalaisen osaamisen keinona jatkaa kasvua. Etätyöt myös mahdollistavat ulkomailla oleskelevien osaajien hyödyntämisen kotimaisen ohjelmistoalan kasvussa.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/10/14/palkintoja-suomalaisille-ohjelmistoyrittajille/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/10/14/valmet-automotive-listautumassa-akkubisnes-kasvaa/
Tomi Engdahl says:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/11/19/teksti-tv-mullisti-tiedonvalityksen
Tomi Engdahl says:
https://talented.fi/fi/blog/6-perheystavallista-tyopaikkaa-ohjelmistokehittajalle/
Tomi Engdahl says:
“Suomalaisten lasten PISA-tulokset ovat edelleen heikenneet.
Nuorten kiinnostus matemaattisiin aineisiin on vähentynyt.
Lukioikäiset kokevat matematiikan haastavaksi.
Korkeakoulu aloitetaan yhä heikommilla matemaattisilla taidoilla.
Matematiikan opettajiksi opiskelevien hakupaikat eivät enää täyty.
Matematiikan opettajista on pula.
Matematiikkaa osaavia työntekijöitä ei löydy.”
Opettajat ovat voimattomia matematiikan opetuksen kriisissä – ratkaisuja on tiedossa, mutta koulu ei pysty kaikkiin niihin yksin
https://yle.fi/uutiset/74-20001408?utm_medium=social&utm_source=facebook-share
Kiinnostus matematiikkaan ja sen osaaminen ovat hiipuneet Suomessa jo pitkään. Matematiikan opettajat kaipaisivat systeemin muutosta, mutta eivät usko sen olevan mahdollista.
Tomi Engdahl says:
Tätä suomalaiset teleoperaattorit eivät sinulle 4g-yhteyksistä kerro
7.10.202210:16|päivitetty7.10.202210:47
Kuluttajat joutuvat ostamaan sekä 4g-liittymän, modeemin että mahdollisen antennin ilman mitään tietoa siitä, miten ne omassa kodissa toimivat.
https://www.mikrobitti.fi/uutiset/tata-suomalaiset-teleoperaattorit-eivat-sinulle-4g-yhteyksista-kerro/ac425f29-dcd8-469e-b310-801fcc4fc0fd
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/10/17/tarvitsemme-laajempaa-teknologiaosaamista-johdossa-vain-tulevaisuuden-materiaaleissa-ja-ymparistoteknologioissa/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/10/18/tietoturvatunnustus-harjoitusymparistolle/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/10/18/tietoturvaseteleita-tarjolla-15000-tai-100-000-euroa/