Tietoviikko reports that Finland (my home country) is the world’s best IT country according to World Economic Forum study The Global Information Technology Report 2013. According to the study, Finland is the world’s number one country when it comes to the economy’s ability to use information technology to competitiveness and prosperity. Finland has toppled Sweden from the top spot in a ranking of economies that are best placed to benefit from new information and communication technologies (ICTs). The question still remains how this result was got because there are many things in Finland ICT that are are far from very good, so are other countries just much lousier on those aspects?
At the core of the report, the Networked Readiness Index (NRI) measures the preparedness of an economy to use ICT to boost competitiveness and well-being. In this edition, Finland (1st), Singapore (2nd) and Sweden (3rd) continue to lead the NRI, with the Netherlands (4th), Norway (5th), Switzerland (6th), the United Kingdom (7th), Denmark (8th), the United States (9th) and Taiwan, China (10th) completing the top 10.
Global Information Technology Report 2013 has a nice map that visualizes the network readiness of different countries.
3,466 Comments
Tomi Engdahl says:
https://insinoori-lehti.fi/artikkelit/insinoori-gaala-juhlisti-tekniikan-tahtia/?fbclid=IwAR1X_0pjAY8BEGybFS1ykNqKBdFSmO9hz85AmkFjBPWSwzKbHRn7NQ-9JTc
Tomi Engdahl says:
Nämä Suomen it-vaikuttajat tunnetaan rap-musiikista – ”nörtit tienaa fyffee, siis ostamaan nyt mee”
Antti Kailio9.9.202221:05MUSIIKKIDIGITALOUSNETTIKULTTUURI
It-alalla menestyneiden suomalaisten joukosta löytyy niin valtavirran hip hop -tähtiä kuin genren todellisia underground-pioneereja.
https://www.tivi.fi/uutiset/nama-suomen-it-vaikuttajat-tunnetaan-rap-musiikista-nortit-tienaa-fyffee-siis-ostamaan-nyt-mee/0bc4cd0f-8ab2-4e07-aeca-07898db447a7
Tomi Engdahl says:
http://www.mikseri.net/fsmcs
Tomi Engdahl says:
Suomalaisyritysten tki-investoinnit kasvussa – väkeä tarvitaan lisää
Artikkelit/raportit – 31.8.2022
https://www.uusiteknologia.fi/2022/08/31/suomalaisyritysten-tki-investoinnit-kasvussa-vakea-tarvitaan-lisaa/
Tomi Engdahl says:
Valinnanvapaus, reiluus ja läpinäkyvyys.
Meillä saat 67 % laskutuksesta. Voittoleikkurimme varmistaa, että näin on jatkossakin.
https://www.codeo.fi/
Tomi Engdahl says:
Osaamisen kehittäminen tapahtuu tehokkaimmin projektissa, ei projektin ohella
https://cinode.com/fi/blogg/skills-management-2/osaamisen-kehittaminen-tapahtuu-tehokkaimmin-projektissa-ei-projektin-ohella/
Kysyimme vincitläisiltä osaamisen kehittämisestä, ja 97 % heistä vastasi kehittävänsä osaamistaan päivittäisessä työssään, eli projektissaan, usein. Tässä blogitekstissä Essi kertoo, miten Vincitillä luodaan mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen projekteissa.
Kun osaamisen kehittäminen tapahtuu projektityössä eikä projektityön ohella, asiantuntijan ei erikseen tarvitse etsiä aikaa osaamisen kehittämiseen, vaan se kuuluu olennaisena osana hänen työhönsä. Tämä vähentää kuormitusta ja lisää työhyvinvointia ja motivaatiota.
Kaikkein tärkein oppimisympäristö Vincitin asiantuntijalle on siis hänen asiakasprojektinsa.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/09/09/espoo-eteni-innovaatiokisan-semifinaliin/
Espoo on päässyt Euroopan innovaatiopääkaupunkikilpailussa (iCapital) kuuden semifinalistin joukkoon. Muita ovat Aix-Marseille Ranskasta, Basaksehir Turkista), Espanja Madrid ja Valencia sekä Varsova Puolasta. Kisa järjestetään nyt jo kahdeksannen kerran.
Tomi Engdahl says:
Lääkärit kertovat uudesta ilmiöstä: Lopputili Apotin vuoksi
Apottia on niin vaikea käyttää, että moni lääkäri kertoo irtisanoutuneensa järjestelmän vuoksi Husilta.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009056559.html
TYMPÄÄNTYMINEN potilastietojärjestelmä Apottiin näyttää jo johtaneen lääkäreiden irtisanoutumiseen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) sairaaloista.
Usea HS:n kyselyyn vastannut lääkäri kertoo niin äärimmäisestä turhautumisesta, että irtisanoutuminen on ollut parempi ratkaisu kuin Apotin kanssa taisteleminen. Jotkut vastaajista kertovat tietävänsä useita potilastietojärjestelmän takia irtisanoutuneita terveydenhuollon ammattilaisia.
HS pyysi Apotin käyttäjiltä kokemuksia sen jälkeen, kun yli 600 lääkäriä oli tehnyt järjestelmästä poikkeuksellisen kantelun valvovalle viranomaiselle Valviralle.
Yli 600 lääkäriä vaatii Apotista luopumista
Apotti oy:ssa ajatellaan, että käytettävyyttä pitääkin edelleen parantaa, mutta kantelun suuret linjat ovat ennestään tiedossa
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009029236.html
Tomi Engdahl says:
Perheenisä kalkuloi bussien ylinopeuksia päiväkodin edessä – tulokset ovat kylmääviä
Vantaalaismies rakensi järjestelmän, joka kertoo bussien ylinopeuksista sosiaaliseen mediaan.
https://www.hs.fi/kaupunki/vantaa/art-2000009060204.html
VANTAALAINEN Juuso Meriläinen teki Twitteriin ”kolmenkympin bussit” – tilin, jossa seurataan automaattisesti bussien ajonopeuksia Vantaalla.
Tarkkailupaikka on Vantaan Urheilutiellä Tikkurilantien ja Valkoisenlähteentien välisellä osuudella. Kohdan nopeusrajoitus on 30 kilometriä tunnissa.
Meriläinen kertoo bussien ajonopeuksista saatavan tiedon perustuvan satelliitista saatavaan informaatioon ja Helsingin seudun liikenteen (HSL:n) tarjoamaan dataan.
MERILÄINEN perusti tilin viime viikon alussa. Hänen mukaansa osa busseista ajaa nätisti ja osa taas kaahaa.
MERILÄINEN kertoo viestineensä aikaisemmin Helsingin seudun liikenteelle ylinopeuksista. Sen jälkeen hän mietti, että ylinopeuksista voisi kertoa sosiaalisessa mediassa.
”Julkaisin koodin, jolla Twitter-tili on tehty. Toivoisin, että joku ottaisi kopin tästä ja julkaisisi vastaavaa tietoa omalta tärkeältä kadunpätkältään.”
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/09/12/kyberympariston-uhkataso-on-noussut/
Tomi Engdahl says:
Jyväskylän sähkömessuilla yli 10 000 kävijää – seuraavan kerran helmikuussa 2024
https://www.uusiteknologia.fi/2022/09/12/jyvaskylan-sahkomessuilla-yli-10-000-kavijaa-seuraavan-kerran-helmikuussa-2024/
Sähkö Valo Tele Av -messut kesäsi Jyväskylään viime viikolla yli 10 000 kävijää. Näytteilleasettajia oli yli 230 kun kaksi vuotta sitten tapahtumasta oli yli 13 000 kävijää ja yli 300 näytteilleasettajaa. Seuraavan kerran tapahtuma järjestetään helmikuussa 2024.
Sähkö Valo Tele Av 2022 -messujen avajaisaamu aamu toi heti keskiviikkona jo tiiviin tunnelman, jossa ei jonoiltakaan vältytty. Messuohjelman esitykset ja kahdella lavalla pidettävät tietoiskut keräsivät myös runsaasti kiinnostuneita.
’’Asiantuntijaesitykset ja muu ohjelma näyttelyosastoilla keräsivät yleisöä, ja eri tehtävät ja kilpailut kannustivat kokemaan uutta’’, kertoi myyntijohtaja Ilari Tervakangas Jyväskylän Messuilta. Hän sai sähkömessujen lisäksi tämän kertaisen KNX Award -palkinnon.
Sähkömessut on myös esimerkki siitä, että ammattimessuilla on oma tehtävänsä. merkitys on noussut koronatauon aikana. ”Tämä nähtiin erityisen tärkeänä, sillä luottamusta ja pohjaa yhteistyölle on helpompaa rakentaa livenä kuin etänä”, arvioi Messujen myyntijohtaja Ilari Tervakangas.
Sähkömessuilla vieraili yli 10 000 alan ammattilaista
https://etn.fi/index.php/13-news/13990-saehkoemessuilla-vieraili-yli-10-000-alan-ammattilaista
Perjantaina päättyneillä Sähkö Valo Tele Av 2022 -messuilla vieraili yli 10 000 sähköalan ammattilaista. Jyväskylän Paviljongin täydet hallit tarjosivat yli 200 näyttelyosastoa, joilla esiteltiin uusimpia tuotteita, ratkaisuja ja palveluja.
Tomi Engdahl says:
Terveysalan startupit isojen mukaan – kasvu mielessä
https://www.uusiteknologia.fi/2022/09/14/terveysalan-startupit-isojen-mukaan-kasvu-mielessa/
Teknologiateollisuuden terveysteknologia-alan johtava toimialayhdistys Terveysteknologia saa jäsenikseen myös alan startup-yritykset kun alan Upgraded ry tulee mukaan toimintaan. Startupien yhteisö jatkaa liittymisen jälkeen järjestön sisällä omana osastonaan ja tuo mukananaan myös hyvinvointialan startupit.
Suomalainen terveysteknologia on yksi nopeimmin kasvavista huipputeknologian vientialoistamme. Pelkästään viimeisen parinkymmen vuoden aikana tuoteviennin ylijäämä on ollut yli 15 miljardia euroa. Vuosittain ylijäämää tulee yli miljardi euroa, ja vuonna 2021 tuoteviennin arvo oli 2,5 miljardia euroa.
Tomi Engdahl says:
Okmetic räätälöi uusimman piikiekon 5G-suotimiin
https://www.uusiteknologia.fi/2022/09/14/okmetic-raataloi-piikiekon-5g-suotimiin/
Suomalainen piikiekkovalmistaja Okmetic on lanseerannut 5G-kännyköiden RF-suotimia varten räätälöidyn Engineered Ultra High Resistivity -piikiekon. Uutuus täydentää yhtiön korkearesistiivistä RFSi (Radio Frequency Silicon) tuoteperhettä joita käytetään matkapuhelimien BAW- ja TF-SAW -suotimissa.
Maailmanlaajuiset RF-radiotaajuuskomponenttien markkinat ovat kasvaneet nopeasti viime vuosien aikana 4G:n ja 5G:n vauhdittamana. 5G:n tuleminen on lisännyt matkapuhelimissa tarvittavien suotimien määrää ja teknologiavaatimuksia entisestään Okmetic on toimittanut RF-suotimiin ja -sovelluksiin jo yli kaksi miljoonaa RFSi-piikiekkoa.
Kysynnän ennakoidaan jatkuvan vahvana ja uusi Engineered Ultra High Resistivity –piikiekko tulee vastaamaan RF-suodinasiakkaiden kaikista vaativimpiin tarpeisiin. Suotimia tarvitaan matkapuhelimissa erottamaan taajuusalueita ja kontrolloimaan datansiirtoa, jotta vältytään häiriöiltä ja matkapuhelimen hitaalta käyttökokemukselta.
Okmeticin Engineered Ultra High Resistivity -kiekosssa yhdistyvät valmistajan mukaan yli 10 000 Ohmia senttimetrille resistiivisyys, matala happipitoisuus sekä erittäin tehokas parasiittista pintajohtavuutta vaimentava kerros.
Tomi Engdahl says:
Yli 12 000 työntekijää saisi töitä heti – teknologia-alan osaajapula rokottaa jo Suomen kansantaloutta, etujärjestön toimitusjohtaja lataa
Teknologia-alan asiantuntijat esittävät ratkaisuja työvoimapulaan.
https://www.iltalehti.fi/tyoelama/a/97073b8f-7bfa-478a-9a3f-05547c027b65
Suomessa on jatkuvasti huutava pula teknologia-alan osaajista. Eikä pula näytä helpottavan.
Parin vuoden sisällä teknologia-alan osaajavaje kasvaa jopa 40 000 työntekijään. Näin on laskenut Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom.
Töissä olevista osaajistakin kolme kymmenestä on harkinnut työpaikan vaihtamista seuraavan vuoden aikana. Näin kertoo Veikkauksen Taloustutkimuksella teettämä tuore tutkimus.
Osaajapula koettelee yhä kovemmin lukuisia alan yrityksiä, ja siihen yritykset ja alan järjestöt etsivät kuumeisesti ratkaisuja.
– Vuosittain on 10 000 aloituspaikkaa, ja 5 000 valmistuu, FiComin toimitusjohtaja Elina Ussa sanoo.
Valmistuneet eivät riitä
Osa opiskelijoista lähtee töihin jo ennen valmistumista.
– Kuilu on suuri, jos tarvitaan 20 000 osaajaa vuosittain. Tuplaisin aloituspaikkojen määrän, Ussa sanoo.
Pelkkä aloituspaikkojen lisääminen ei riitä. Ussan mukaan esimerkiksi pitkän matematiikan opiskelijat pitäisi saada kiinnostumaan enemmän koko ict-alasta.
– Aletaan olla tilanteessa, jossa teknologia-alan osaajapula rokottaa jo Suomen kansantaloutta. Ja osaajapula koskettaa jo monia muitakin toimialoja.
– Niin Suomen kuin ict-alankin on onnistuttava näyttämään veto- ja pitovoimansa. Ratkaisun avaimet on olemassa. Pitäisi lähteä aidosti ratkaisemaan ongelmaa, Ussa sanoo.
Vaje jopa 15 000
– Koko softa-alalla on noin 12 000–15 000 osaajan vaje tällä hetkellä. Sen verran työpaikkoja pystyttäisiin täyttämään, jos löytyisi sitä osaamista, jota yritykset etsivät, sanoo toimitusjohtaja Rasmus Roiha Ohjelmisto- ja e-business ry:stä.
Roihan mukaan koulujen tieto- ja viestintätekniikan linjoille pitäisi ottaa nykyistä enemmän opiskelijoita.
Jos suomalaisia opiskelijoita ei löydy tarpeeksi, Roiha mainitsee vaihtoehdon.
– Jos suomalaiset nuoret eivät ole kiinnostuneita, maailmassa on tarpeeksi nuoria, joita kiinnostaa.
Roiha lisää, etteivät kaikki uudet työntekijät tule koulusta.
– Meillä on toivottavasti enenevässä määrin myös alanvaihtajia.
”Saadaan upeita juttuja”
Toimitusjohtaja Janne Mustonen Tieto- ja viestintäteknologian ammattilaiset Tiviasta kehottaa yrityksiä viemään viestiä nuorille.
– Haastaisin yritykset tuomaan teknologia-alan työtehtäviä näkyville nuorille, jotka ovat tulevaisuuden työntekijöitä. Nuoret näkisivät, että maailman voi pelastaa muutenkin kuin esimerkiksi lääkärinä, koska digitalisaation kautta saadaan todella upeita juttuja aikaiseksi, Mustonen sanoo.
Hänen mukaansa lahjakkaille nuorille on avattava sitä, mitkä ovat digitalisaation tekijän työnäkymät, jotta nuoret löytäisivät alan.
– Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen pitäisi pystyä tekemään yritysyhteistyötä paremmin. Monilla nuorilla alan opiskelijoilla ei ole käsitystä, minkälaisiin työtehtäviin he ovat valmistumassa.
Mustonen myös muistuttaa, että alalla on jo pitkään ollut trendinä, että halutaan mielekkäitä työtehtäviä ja että halutaan saada muutakin kuin palkkaa.
Tomi Engdahl says:
HS: Suomalaista työelämää vaivaa ”hypetys- ja hehkutuskulttuuri” – ”johtaa uupumiseen”
Terapeutti Tommy Hellsten toteaa Helsingin Sanomien haastattelussa, että työelämään tarvitaan lisää psykologista osaamista.
https://www.iltalehti.fi/tyoelama/a/5a2534f8-7eb0-482c-a473-c5bb6ac55a11
Töissä pyydettiin pomoksi, rehellinen vastaus käänsi kelkan: ”Ei tarvinnut alkaa esimieshommiin”
Hypetystä, uupumista, johtajuuden puutetta, liikaa pomoja.. Iltalehden lukijat kertovat, mikä on nykyajan työelämässä pielessä.
https://www.iltalehti.fi/tyoelama/a/bac3f884-ff7e-4d5f-b876-29b2c138445c
Tomi Engdahl says:
Suomi nousi eilen sähkön viejäksi ensimmäistä kertaa ehkä vuosikymmeniin – ”Tällaiset päivät varmasti yleistyvät” https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009071184.html
Suomi tuotti eilen sähköä enemmän kuin kulutti ehkä ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin. Ensi vuonna Suomi voi olla vuositasolla jo sähkön viejä, mutta tuontisähköäkin silti tarvitaan.
SUOMI oli eilen keskiviikkona sähkön suhteen omavarainen, ja virtaa riitti vientiinkin.
– Se on poikkeuksellista, kertoo Mikko Heikkilä, kantaverkkoyhtiö Fingridin strategisen verkkosuunnittelun yksikön päällikkö.
– Itse en muista tällaista tapahtuneen, pitää mennä useita vuosia tai jopa vuosikymmeniä taaksepäin. Yleensä vuositasolla olemme tuoneet noin 20 prosenttia tuotetusta sähköstä
Tomi Engdahl says:
Maisa-palvelun sekavuus aiheuttaa potilaassa huolta ja hämmennystä
Idea Maisassa potilaan ja sairaalan välisenä viestikanavana on sinänsä hyvä, mutta toteutus on harvinaisen kömpelö.
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009069020.html
Satuin sairaalaan juuri Apotin isoimman käyttöönoton ollessa meneillään, joten Apotti-kommentoinnilta ei voinut välttyä. Stressaantuneet hoitajat raapustelivat merkintöjään papereiden nurkkiin voidakseen kirjata tiedot ylös myöhemmin, koska sanoivat systeemin olevan liian hidas reaaliaikaiseen kirjaamiseen.
Kotiutuessani pääsin tutustumaan Apotin kuluttajaversioon eli digitaaliseen Maisa-palveluun. Idea Maisassa potilaan ja sairaalan välisenä viestikanavana on sinänsä hyvä, mutta toteutus on harvinaisen kömpelö. Ongelma piilee tietojen priorisoinnissa. Vain oleellisen ja tärkeän tiedon tulisi pompata näkyviin. Potilas haluaa turvallisuudentunteen ja varmuuden siitä, että asiat ovat hoidossa. Se, että ruutua täytetään erilaisilla uusilla ja vanhoilla, relevanteilla ja vähemmän relevanteilla tiedoilla, aiheuttaa kuitenkin huolta ja hämmennystä.
Mukaan on haluttu ihan kaikki. Ajatuksena on, että kaikki sidosryhmät tulevat palveltua saman portaalin kautta. Maisan sateenvarjon alla on perustoimintojen lisäksi lukuisia muita palveluita. On viestiä, kirjettä ja tekstiviestiä. Milloin mitäkin – kullakin palvelulla on omat erityispiirteensä. Potilaan päivittäistä elämää ja hoitoa koskevat tärkeät asiat tulisi eriyttää ja hyvä tietää -tyyppiset asiat rajata omaksi kokonaisuudekseen.
Apotti vaatii isoa remonttia, mutta Maisan ongelmat ovat pitkälti huonossa käytettävyydessä ja sekavuudessa. Ironista kyllä, käyttäjille tarjotaan mahdollisuutta muokata omia pikanäppäimiä. Ihanko tosissaan se 80-vuotias käyttäjä – tai kukaan muukaan – ryhtyy muokkaamaan palvelua mieleisekseen? Epäilen. Asioiden pitäisi jo lähtökohtaisesti olla selkeitä, yksinkertaisia ja johdonmukaisia.
Haluaisin nähdä puhelimeni ruudulla epämääräisten ja puolittaisten raporttien ja tutkimustulosten sijaan ”kaikki hyvin” -tekstin ja nukkua yöni rauhassa.
Tomi Engdahl says:
KYS aloitti robottiavusteiset tekonivelleikkaukset – robotti herättää kirurgien keskuudessa myös ristiriitoja
https://yle.fi/uutiset/3-12625446
Kuopion yliopistollinen sairaala on hankkinut tekonivelleikkauksia varten lähes miljoona euroa maksaneen robotin. Osa kirurgeista pitää hankintaa kyseenalaisena investointina.
Tomi Engdahl says:
ATK-termi tarkoittaa nykyään Apotti-aikana ministerin mukaan automaattista työajan kaksinkertaistamista.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009076481.html?share=8bc036ef68f367b9843f1ea35a17bb4a
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/09/19/suomalaiskeksinto-kuun-pinnalle/
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/14014-valokuitunen-tavoittaa-yhae-useamman
Tomi Engdahl says:
OP ja Pivo jäävät pois pohjoismaisesta mobiilimaksuhankkeesta https://www.is.fi/digitoday/mobiili/art-2000009078502.html
Tomi Engdahl says:
Etla: Suomi ajautuu loppuvuonna taantumaan
Inflaation Etla ennustaa hidastuvan ensi vuonna 4 prosenttiin.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009078551.html
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ennustaa Suomen ajautuvan loppuvuonna taantumaan.
Ennusteen mukaan talouskasvu hiipuu tänä vuonna kahteen prosenttiin, ja ensi vuonna on luvassa nollakasvua.
Kasvua leikkaavat inflaatio, rahapolitiikan kiristyminen ja Venäjän hyökkäyssodan välilliset vaikutukset.
Inflaation Etla ennustaa olevan tänä vuonna 6,8 prosenttia ja ensi vuonna lähes neljä prosenttia.
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/14018-aelypaneeli-tietaeae-rahdin-tarkan-painon-kuorma-autossa
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/09/20/eltel-hakee-satoja-valokuituverkon-rakentajia/
Tomi Engdahl says:
Jamk ja Huoltovarmuuskeskus ryhtyvät kehittämään huoltovarmuuskriittisten toimialojen kybervalmiuksia https://www.huoltovarmuuskeskus.fi/a/jamk-ja-huoltovarmuuskeskus-ryhtyvat-kehittamaan-huoltovarmuuskriittisten-toimialojen-kybervalmiuksia
Jyväskylän ammattikorkeakoulun (Jamk) IT-instituutti ja Huoltovarmuuskeskus ovat tehneet sopimuksen kyberturvallisuusharjoitustoiminnan kehittämisestä huoltovarmuuskriittisille toimijoille. Projektissa mahdollistetaan huoltovarmuuskriittisten toimialojen säännöllinen harjoittelu Jamkin RGCE-kyberharjoitusympäristössä. Kyberturvallisuustoimintaa kehitetään osana Huoltovarmuuskeskuksen Digitaalinen turvallisuus 2030 -ohjelmaa.
RGCE-harjoitusympäristöä laajennetaan niin, että myös huoltovarmuuskriittisten toimialojen organisaatiot voivat kouluttaa ja harjoittaa henkilöstöään kyberturvallisuuden osalta. Henkilöstö oppii suojaamaan digitaalista toimintaympäristöään kyberpoikkeamatilanteissa ja tunnistamaan ympäristönsä kehityskohteita. Koulutus ja harjoittelu parantavat valmiuksia kriittisen infrastruktuurin suojaamiseen ja nopeutettuun palautumiseen kyberpoikkeamatilanteista.
Tomi Engdahl says:
Fortum myy koko Uniper-omistuksensa Saksan valtiolle – Fortum kirjaa jopa 6,5 miljardin tappiot
Suomen valtionyhtiö Fortum, Saksan hallitus ja Uniper ovat allekirjoittaneet sopimuksen, jolla Fortum myy Uniperin Saksan valtiolle.
Uniperin kaasuliiketoimintaan liittyvät tappiot ovat nyt jo lähes 8,5 miljardia euroa.
https://www.iltalehti.fi/talous/a/6a1bb41e-852b-4e15-ae2b-8f5e0a8ae4ba
Fortum tiedottaa, että se myy koko Uniper-omistuksensa Saksan valtiolle.
Fortum, Saksan hallitus ja Uniper ovat allekirjoittaneet uuden periaatesopimuksen pitkäaikaisesta ratkaisusta, joka mahdollistaa Saksan valtiolle Uniperin haltuunoton energian toimitusvarmuuden takaamiseksi Saksassa.
Aiemmin kerrotun mukaisesti Saksa ostaisi nyt Fortumin Uniper-osakkeet alle 500 miljoonalla eurolla ja Fortum kirjaisi kaupasta jopa yli 6,5 miljardin euron tappion.
Tappiot jo lähes 8,5 miljardia euroa
Yhtiön mukaan Uniperin taloudellinen tilanne on heikentynyt nopeasti ja merkittävästi heinäkuussa sovitun vakautuspaketin jälkeen. Uniperin kaasuliiketoimintaan liittyvät tappiot ovat nyt jo lähes 8,5 miljardia euroa.
Sopimuksen tultua voimaan Fortum myy omistuksensa Uniperista ja keskittyy puhtaaseen energiatuotantoon Pohjoismaissa.
Tuppurainen: ”Fortumin hallitus on tehnyt väistämättömän päätöksen” – valtio pyrkii riittävään sähköntuotantoon Suomessa
Fortum tiedotti aamulla, että se myy koko omistuksensa Uniperista Saksan valtiolle. Ministeri Tuppurainen kommentoi sopimusta.
https://www.iltalehti.fi/talous/a/228ef1c6-9afb-4cce-b5fd-7c75ecba4f80
Fortumin kurssi lähti kovaan nousuun
Fortumin kurssi oli aamulla jopa 17 prosentin nousussa.
https://www.iltalehti.fi/talous/a/e1f1a8e5-8b1a-4307-bab4-1078ed5c5bfb
Rauramo Uniper-kaupoista: ”Tämä ei mennyt suunnitelmien mukaan” – IL seuraa kello 11.15 alkavaa tiedotustilaisuutta
Fortum kertoi aikaisemmin tiistaina myyvänsä koko Uniper-omistuksensa Saksan valtiolle. Tiedotustilaisuudessa kerrotaan kaupan taustoista ja vaikutuksista.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/18741e78-03b7-4e30-ac72-78471f812c91
Fortum myy koko Uniper-omistuksensa Saksan valtiolle 500 miljoonalla eurolla
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009083783.html
Uuden sopimuksen myötä Fortum saa takaisin Uniperille myöntämänsä 8 miljardin euron rahoituksen.
Tomi Engdahl says:
Analyytikko: Fortum saanut Uniperilta enemmän rahaa osinkoina kuin Saksan valtio nyt maksaa osakkeista
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009084061.html
OP:n Henri Parkkisen mukaan Fortumin julkistama Uniper-ratkaisu sisältää useita myönteisiä seikkoja.
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/14027-valokuitua-tyoennetaeaen-nyt-urakalla-suomalaiskoteihin
https://www.uusiteknologia.fi/2022/09/20/eltel-hakee-satoja-valokuituverkon-rakentajia/
Tomi Engdahl says:
Neuvola täyttää 100 vuotta – 5 syytä olla ylpeä suomalaisesta menestystarinasta
Neuvolat ovat yksi syy siihen, että Suomi on onnistunut nousemaan hyvinvointiyhteiskunnaksi vuosikymmenten saatossa.
https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/d645f6ea-e397-478a-afba-5f466a1a4b2e
Suomalainen neuvola täyttää tänä vuonna sata vuotta: ensimmäinen klinikka avattiin Helsingissä vuonna 1922.
Ensimmäinen neuvolavastaanotto sijaitsi Lastenlinnan halkokellarissa. Vaatimattomista olosuhteista huolimatta toiminnalle oli tarvetta, sillä 1920-luvun Suomessa lasten terveys ja ravitsemus olivat vielä heikolla tolalla.
Ajan myötä neuvoloita perustettiin eri puolille Suomea, ja 40-luvulla niistä tuli pakollinen palvelu joka kunnassa. Muun muassa äitiysavustuksella saatiin koko kansa neuvolan piiriin, ja nykyinen yhteiskunta korjaa tämän työn hedelmiä.
Tomi Engdahl says:
Näihin firmoihin nuoret haluavat töihin – kymmenen kärki
Google putosi kyselyssä kärkipaikalta, jonka otti Supercell.
https://www.iltalehti.fi/tyoelama/a/25b79452-d49d-471e-bd22-276803f2990f
Houkuttelevimmat työnantajat top 10
1. Supercell
2. Google
3. KONE
4. Microsoft
5. Remedy
6. Fazer
7. Futurice
8. Rovio
9. Reaktor
10. Marimekko
Tomi Engdahl says:
Nasima Razmyar vaietusta ongelmasta Helsingin kouluissa: Inkluusio ajaa luokkia kaaokseen
Apulaispormestari Nasima Razmyarin mukaan Helsingin kouluissa on kaoottisia luokkia, eikä kukaan halua puhua siitä ääneen
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009054728.html
Tomi Engdahl says:
Kuolema, elämä, rakkaus, luonto – Espoossa nähdään huippunykyaikaista taidetta, joka vie peruskysymysten äärelle
Espoon modernin taiteen museon EMMAn syksyn näyttely keskittyy teknologian ja tekoälyn avulla luotuun taiteeseen. Mukana on myös tekoälytaiteen pioneerin Refik Anadolin teos.
https://yle.fi/uutiset/3-12594785
Tomi Engdahl says:
Tällaisen sopimuksen hintaa sähköyhtiö ei voi nostaa kesken kauden – myös irtisanominen poissuljettu
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009079081.html
Energian hinnan raju nousu sodan vuoksi ei ole poikkeustilanne, joka oikeuttaisi sähköyhtiötä irtisanomaan määräaikaisen sopimuksen tai nostamaan sovittua hintaa.
Sähkön hinnan raju nousu on ajanut sähköyhtiöitä vaikeuksiin, ja niillä voisi olla painetta muuttaa määräaikaisia sopimuksiaan. Sähkömarkkinalaki ei kuitenkaan moista salli.
– Sähkön myyjä ei saa irtisanoa määräaikaista sopimusta missään tilanteessa. Sen täytyy tarjota sähköä sovituilla hintaehdoilla koko määräajan, oikeustieteen professori Olli Norros Helsingin yliopistosta sanoo.
Ainoat syyt, joiden vuoksi sopimuksen hintaa voidaan muuttaa kesken kauden, ovat verojen ja muiden julkisten maksujen muutokset.
– Jos vaikkapa sähkön arvonlisävero laskee tilapäisesti, kyllä määräaikaisenkin sopimuksen veroa pitää laskea, johtava asiantuntija Jukka Kaakkola Kilpailu- ja kuluttajavirastosta (KKV) huomauttaa.
Jos yhtiö jostain syystä katkaisee sopimuksensa tai yrittää muuttaa sitä, kuluttajalla on oikeus vaatia sähköä sovitulla hinnalla.
– Jollei yhtiö suostu toimittamaan sitä tai on maksukyvytön tai konkurssissa, kuluttajalla on oikeus vahingonkorvaukseen, Norros sanoo.
Heinäkuussa konkurssiin meni sähköyhtiö Fi-Nergy. Lumo Energia lopetti toimintansa syyskuun alussa.
Konkurssi ei vapauta vahingonkorvausvelvollisuudesta.
– Yhtiö joutuu edelleen korvaamaan aiheuttamansa vahingot, joskin asiakkaan asema on huomattavasti huonompi kuin jos yhtiö olisi maksukykyinen.
Asiakkaasta tulee maksukyvyttömyyteen ajautuneen yhtiön velkoja, ja hän saa konkurssipesästä jako-osan. Norros huomauttaa, että tyypillisesti osuus on aika pieni suhteessa saatavan nimellisarvoon. Konkurssimenettely vie myös yleensä kauan aikaa.
Lain säännöksen mukaan mitä tahansa sopimuksen ehtoa voidaan sovitella, jos se on kohtuuton. Lisäksi on lakiin kirjaamaton ylivoimaista estettä koskeva force majeure -tilanne.
– Nämä ovat yleisiä ja aika poikkeuksellisesti sovellettavaksi tulevia oppeja, Norros sanoo.
Yhtiöt eivät hänestä voi vedota kohtuuttomuuteen, vaikka energian kallistuminen johtuu etenkin Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Kaakkolankaan mielestä sota ja hankintakustannusten nousu eivät oikeuta hintamuutoksiin.
Norros sanoo, että sähkömarkkinalaki on aika yksilöity ja tarkka, mutta siellä ei puhuta tällaisesta mahdollisuudesta.
Sovittelukynnystä nostaa se, että kyse on kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan suhteesta. Näistä kuluttajalla on lähtökohtaisesti heikompi asema.
– Kuluttaja ei ole voinut mitenkään vaikuttaa ehtoihin, vaan ongelmat johtuvat käytännössä elinkeinonharjoittajasta, Norros sanoo.
Jos kuluttajalla on ennen Venäjän aiheuttamaa hintapiikkiä solmittu määräaikainen sopimus, hän todennäköisesti haluaa pitää siitä tiukasti kiinni. Osalla määräaikaisuus on kuitenkin päättynyt korkeiden hintojen aikaan ja he saattavat pähkäillä, mitä kannattaisi tehdä.
Norros kertoo, että määräaikaisuus sitoo myös kuluttajaa eli sopimus päättyy vasta kauden umpeutuessa. Kuluttajaliitto huomauttaa, että muuton vuoksi irtisanominen voi tosin olla mahdollista.
Jos sähkösopimus on pidempi kuin yli kaksi vuotta, sen saa irtisanoa kahden vuoden kuluttua samalla lailla kuin toistaiseksi voimassa olevan sähkösopimuksen.
Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanomisaika on 14 vuorokautta. Aika on sama, olipa kyseessä kuluttaja tai sähkön myyjä. Tämä koskee tilannetta, joissa kuluttaja pystyy ostamaan sähköä useasta yhtiöstä, eikä ole niin sanotun toimitusvelvollisuuden piirissä.
Nyt kahden vuoden määräaikaista sopimusta tarjotaan yli 0,30 euron kilowattituntihintaan. Kaakkolasta hinta tuntuu kovalta.
Tomi Engdahl says:
Valoo investoi satoja miljoonia Suomeen
https://www.uusiteknologia.fi/2022/09/23/valoo-investoi-satoja-miljoonia-suomeen/
Nimeä vaihtanut kuituoperaattori Valoo investoi Suomeen satoja miljoonia ja rakentaa jo ensi vuonna kymmeniä tuhansia uusia valokuituliittymiä eri puolilla Suomea. Työsarkaa muiden kuituoperaattorien kanssa riittää, sillä valokuituverkkoja on Suomessa vasta alle puolet siitä, mitä Ruotsissa.
Aiemmin Täyskuitu-nimellä tunnetun Valoon laajentumisohjelma on ensimmäinen osa yhtiön monivuotista rakentamissuunnitelmaa, jolla rakennetaan ilmaiset valokuituyhteydet sadoille tuhansille suomalaisille. Yrityksen mukaan investoinnin koko ajalta on useita satoja miljoonia euroja.
Suomi on tullut kuituverkoissa Ruotsin perästä. Vaikka tarve rakentaa lisää valokuituverkkoja on ollut akuutti jo pitkään. Ruotsissa valokuituverkon piirissä on Valoon mukaan pitkälti yli 90 prosenttia kodeista, on vastaava luku Suomessa vain reilut 40 prosenttia.
Tomi Engdahl says:
Esitutkinnan sähköpostit paljastavat HS-toimittajien motiivin – epäilivät armeijan harjoitelleen tiedustelua ennen lainsäädäntöä
HS:n toimittajan sähköpostin perusteella toimittajat epäilivät, että Puolustusvoimat olisi harjoitellut voimassa olleen lainsäädännön ylittävää tiedustelua.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/5fced518-9f23-45a8-aa44-d31c90b44fee
”Sellainen vielä tuli mieleen, että jututettavani puhui perjantaina siitä, että hänen aikanaan jo harjoittelivat ’laboratorio-olosuhteissa’ kaapeliin menoa. Eikö tämä kannattaisi käyttää, kun juttumme idea lienee kertoa, että Puolustusvoimat on kaikessa hiljaisuudessa harjoitellut tiedustelulain valtuuksien käyttöä jo vuosikausia”, Pietiläinen kirjoitti Halmiselle.
Kaksi päivää myöhemmin HS julkaisi juttunsa, joka on sittemmin johtanut oikeudenkäyntiin lehden kolmea toimittajaa vastaan.
Uusi ja kattava tiedustelulainsäädäntö tuli voimaan kesäkuussa 2019.
Pietiläisen sähköpostin perusteella toimittajat epäilivät, että Puolustusvoimat olisi harjoitellut vuosikausia voimassa olleen lainsäädännön ylittävää tiedustelua.
Ulkomaantiedustelua?
IL:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan lähteet ovat eri yhteyksissä kertoneet, että Puolustusvoimat on läpi vuosikymmenten pyrkinyt hankkimaan tietoa Venäjän sotilastoiminnasta, vaikka voimassa ollut lainsäädäntö pitkään kielsi Suomelta ulkomaantiedustelun.
Nyt ulkomaantiedustelu on laajasti sallittua Suomen kansallisessa lainsäädännössä. Suomi voi lähettää tiedustelijoitaan ulkomaille peitehenkilöllisyyksien turvin.
Tomi Engdahl says:
HS:n entinen toimituspäällikkö kertoi kuulustelussa, että myös päätoimittaja sai tiedon Viestikoekeskus-jutusta ennen julkaisua
https://yle.fi/uutiset/3-12636457
Keskusrikospoliisi luovutti tänään medialle Helsingin Sanomien Viestikoekeskus-uutisointia koskevan esitutkintamateriaalin.
Helsingin Sanomien entisen toimituspäällikön Erja Yläjärven mukaan lehden vastaava päätoimittaja Kaius Niemi sai tiedon 16.12.2017 julkaistusta Viestikoekeskus-artikkelista viimeistään kaksi päivää aiemmin suunnittelukokouksessa.
Yläjärvi kertoo olleensa paikalla suunnittelukokouksessa, ja hänen muistikuvansa mukaan myös Niemi kävi kokouksessa. Yläjärven mukaan artikkelista ei tehty julkaisupäätöstä vielä torstain 14.12.2017 kokouksessa.
Oikeudenkäynti koskee joulukuussa 2017 julkaistua HS:n artikkelia ja sen jälkeen julkaistavaksi aiottua artikkelikokonaisuutta. Syyttäjän mukaan ne sisälsivät sotilastiedustelua koskevaa salassa pidettävää tietoa.
Kolmelle lehden toimittajalle vaaditaan puolentoista vuoden ehdollisia vankeusrangaistuksia turvallisuussalaisuuden paljastamisesta ja turvallisuussalaisuuden paljastamisen yrityksestä. Kaikki kiistävät syytteet.
Päätoimittajaa vastaan ei nostettu syytettä
Valmisteluistunnon yhteydessä aiemmin julki tulleen lisätutkinnan mukaan Puolustusvoimat on tiennyt asiasta ainakin toukokuusta 2017, eli jo puoli vuotta ennen jutun julkaisua. Yksi syytteessä olevista toimittajista, toinen artikkelin kirjoittajista Laura Halminen oli tällöin yhteydessä Puolustusvoimien upseeriin.
Haastehakemuksen kirjallisten todisteiden listalta käy kuitenkin ilmi myös, että syytteessä oleva toinen jutun kirjoittaja Tuomo Pietiläinen oli jo aiemmin tehnyt Puolustusvoimiin asiakirjapyynnön salassa pidettävistä tiedoista. Hän sai pyyntöön kieltävän vastauksen maaliskuussa 2017.
Pietiläinen sanoo kirjallisessa vastauksessaan, ettei kukaan syytetyistä olisi voinut edes teoriassa tehdä minkään artikkelin julkaisupäätöstä. Uutisoinnista päättää toimituksen johto, eli toimituspäälliköt ja päätoimittajat, vastauksessa sanotaan.
Myös toimituspäällikkö välttyi syytteeltä
Esitutkinnassa KRP epäili rikoksesta myös HS:n toimituspäällikköä Esa Mäkistä sekä vastaavaa päätoimittajaa Kaius Niemeä. He eivät kuitenkaan saaneet syytettä.
Syyttäjä katsoi, ettei asiassa löytynyt näyttöä siitä, että Niemi olisi tiennyt artikkelista ennen sen julkaisua ja Mäkisen tietoisuus artikkelista jäi epäselväksi. Syyttäjällä ei siis tuolloin vielä ollut tiedossa Yläjärven kuulustelukertomusta viime viikolta.
Tomi Engdahl says:
Fortumin päätös hankkiutua Uniperin omistajaksi yksi kaikkien aikojen bisnesmokia, asiantuntija sanoo
https://yle.fi/uutiset/3-12634080
Fortumin Uniperille myöntämien varojen takaisinmaksuaika on vielä epäselvä. Yhtiöllä on tulevaisuudessa mahdollisuus laajentaa toimintaansa Uniperin luopuessa osasta toimintojaan.
Energiayhtiö Fortum kertoi keskiviikkona myyvänsä kaasuyhtiö Uniperin koko omistuksensa Saksan valtiolle. Fortum saa Uniperin osakkeista 0,5 miljardia euroa, kun yhtiö osti ne viisi vuotta sitten seitsemällä miljardilla. Lisäksi Fortum saa takaisin Uniperille antamansa kahdeksan miljardin euron rahoituspaketin.
Fortumille kaupasta seuraa noin 5,6 miljardin suorat tappiot. Kauppa on yhtä lailla katkera pala myös Saksalle, kommentoi Ylen taloustoimittaja Anna Karismo.
– Tämähän on yksi Saksan historian suurimmista pelastuspaketeista. Saksalaiset veronmaksajat ovat kohta panneet jo 30 miljardia euroa Uniperin tukemiseen, Düsseldorfissa ollut Karismo sanoi Ylen aamun lähetyksessä torstaina.
Fortum sai kauppasopimuksessa etuoikeuden tehdä tarjous Uniperin vesi- ja ydinvoimaloista, jos ne tulevat myyntiin. Saksa on irtautumassa ydinvoimasta, mikä on herättänyt keskustelua Uniperin voimaloiden tulevaisuudesta.
Uniperilla voisi Karismon mukaan olla kiinnostusta myymiseen, ja alustavien tietojen mukaan myös EU-komission ehto kaupalle oli, että yhtiö luopuu osasta toimintojaan.
Vielä ei ole kuitenkaan tiedossa, olisiko Fortumilla ostoihin varaa. Auki on myös, millä aikataululla Uniper aikoo maksaa saamansa kahdeksan miljardin rahoituksen Fortumille takaisin.
– (Saksan) talousministeri Robert Habeck sanoi eilen, että vasta, kun Uniper on riittävän vakavarainen, se voi maksaa velkojansa pois.
Studiossa kauppaa kommentoineiden asiantuntijoiden mielestä pahin on nyt Fortumin osalta takana. Pörssisäätiön ja Pörssitalon toimitusjohtaja Sari Lounasmeri piti Fortumin päätöstä hankkiutua aikanaan Uniperin omistajaksi yhtenä Suomen liikehistorian isoimmista virheistä.
– Kyllä tässä varmaan kolmen kärkeen pääsee tällä suorituksella, Lounasmeri tiivisti.
Suomen valtio on saanut Fortumin omistajana tähän asti noin puoli miljardia vuosittaisina osinkoina. Yhtiön osingonmaksu tulee heikkenemään jopa useiksi vuosiksi, mikä on huomioitava myös valtion budjetissa, asiantuntijat arvioivat.
Valtion omistajaohjaus tulee Uniperin seurauksena todennäköisesti tarkentumaan tulevaisuudessa.
Tomi Engdahl says:
Kymmeniä suomalaisia passeja on yhä väärissä käsissä, virhe johtui inhimillisestä erehdyksestä
Tämän hetken tiedon mukaan 136 luovutetusta passista vajaat 90 on palautettu tai palautumassa.
https://yle.fi/uutiset/3-12636205
Ongelma koski enintään 550 passilähetystä.
– Kokonaismäärät 545 ja luovutetut 136 pitävät edelleen paikkansa. Tällä hetkellä ainakin 87 tapausta on palautettu tai palautumassa.
Tomi Engdahl says:
Tältä näyttää Uniperin ja Venäjän taakseen jättävä Fortum
Uusi Fortum muistuttaa 14 vuoden takaista Fortumia sillä erotuksella, että tässä välissä yhtiö ehti myydä tuottavia liiketoimintoja pois yli 16 miljardilla eurolla.
https://www.hs.fi/talous/art-2000009087150.html
14 VUOTTA kestäneet seikkailut ovat tulossa päätökseen, ja energiayhtiö Fortum palaa lähes samaan pisteeseen, jossa se oli vuonna 2008.
Tuolloin Fortum käänsi historiassaan uuden lehden ja käynnisti suuret investoinnit Venäjälle. Investoinneilla yhtiö halusi harpata itselleen reilun siivun Venäjän kaukolämpömarkkinoista ja nousi maailman suurimpien lämmöntuottajien joukkoon. Vuonna 2017 yhtiö taas osti saksalaisen Uniperin ja nousi samalla keskeiseksi yhtiöksi koko Euroopan energiamarkkinoilla.
Molempien investointien riskit realisoituivat maksimaalisella tavalla, kun Venäjä helmikuussa hyökkäsi Ukrainaan. Vanhasta suuruudesta ei ole jäljellä juuri mitään. Toukokuussa Fortum kertoi vetäytyvänsä Venäjältä ja etsivänsä ostajaa voimaloilleen. Keskiviikkona yhtiö kertoi myyvänsä koko omistuksensa Uniperissa Saksan valtiolle.
Jos liikevaihdosta putsataan pois Uniper ja Venäjän-toiminnot, Fortumin jäljelle jäävien liiketoimintojen liikevaihto viime vuonna oli noin 5,5 miljardia euroa.
Vuonna 2021 Fortumin liikevaihto oli 112,4 miljardia euroa.
Myös henkilöstömäärällä mitattuna Fortum kutistuu merkittävästi. Konsernin leivissä oli viime vuonna lähes 20 000 ihmistä, joista karkeasti kolme neljäsosaa myytävissä osissa.
Fortumille jää kolme liiketoiminta-aluetta eli segmenttiä.
Niistä tärkein on Generation-segmentti, joka vastaa Fortumin sähköntuotannosta Pohjoismaissa. Sähkö tuotetaan lähinnä vesi- ja ydinvoimalla.
Kaksi muuta jäljelle jäävää segmenttiä ovat City Solutions eli kaukolämpötoiminta sekä Consumer Solutions eli sähkön ja kaasun vähittäismyynti. Näiden merkitys koko konsernin tulokselle on vähäisempi
Yhtiön tuotantokapasiteetti supistuu hyvin merkittävästi, mutta jäljelle jäävät puhtaimmat osat, pohjoismaiset ydin- ja vesivoimalat sekä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset, joissa käytetään paljon biopolttoaineita. Ennen Uniper-kauppaa Fortumin energiantuotanto Euroopassa oli 96-prosenttisesti päästötöntä. Tuotanto Venäjällä ja Saksassa taas oli hyvin fossiilipainotteista.
Uniperista yhtiö kärsii noin kuuden miljardin euron tappiot, ja Venäjän kohdalla uhkana ovat jopa viiden miljardin euron alaskirjaukset.
Fortum on myynyt vakaita toimintojaan yli 16 miljardilla
https://www.hs.fi/talous/art-2000008963892.html
eurolla viime vuosina, rahat hupenivat Uniperiin ja osinkoihin
Fortum on myynyt viime vuosina vakaita toimintojaan yli 16 miljardilla eurolla. Miljardit hupenivat kuitenkin saksalaiseen riskiyhtiöön ja avokätiseen osingonmaksuun.
Tomi Engdahl says:
Tutkimus: Tietoturva-alan opiskelijoita ei valmistu riittävästi – koulutus ei myöskään vastaa työelämän tarvetta
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tutkimus-tietoturva-alan-opiskelijoita-ei-valmistu-riittavasti-koulutus-ei-myoskaan-vastaa-tyoelaman-tarvetta/8520286#gs.ct8b9m
Suomessa on pulaa kyberturva-alan osaajista, mutta oppilaitoksissa annettavan koulutuksen taso ei vastaa työelämän vaatimuksia.
Asia ilmenee Jyväskylän yliopiston loppukesällä julkaisemasta tutkimuksesta, jossa selvitettiin kyberturvallisuuden koulutusohjelman muutostarpeita.
Kyberturvaan panostaminen olisi vakuutus tulevaisuuteen
Liikenne- ja viestintäviraston (Traficom) alaisen Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan muun muassa tekoälyä hyödyntävän automaatiotekniikan kehittyessä uudenlaiset tietoturvariskit kasvavat.
Suojelupoliisi on aiemmin kommentoinut, että Ukrainan sodan alettua tietoverkoissa tapahtuvan venäläisen teollisuusvakoilun uhka on kasvanut.
Lehdon mukaan kyberturvallisuuteen panostaminen olisi yritysten puolelta vakuutus tulevaisuuteen.
– Kustannukset onnistuneessa kyberhyökkäyksessä voivat olla satoja tuhansia, Lehto sanoo.
Kyberturvallisuusalan kattojärjestö FISC:in mukaan vuonna 2025 tarve olisi 15 000:lle alan osaajalle Suomessa.
Liikenne- ja viestintäministeriön kyberosaamistarvetta mittaavan kyselyn mukaan 73 prosenttia viranomaisista sekä elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin toimijoista kokee merkittävää osaamispulaa. Tutkimuksesta ilmenee, että osaajapula on esteenä yrityskasvulle.
Suomen yrityksistä 35 prosenttia kokee osaajapulan olevan merkittävä yrityskasvun este. Vastaava luku esimerkiksi Britanniassa on 13 prosenttia.
Osaajien saaminen on pitkä prosessi
Vastauksena osaajapulaan opetusministeriö lisäsi korkeakoulujen tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen aloille yhteensä 325 aloituspaikkaa joulukuussa 2021.
Ammattiosaajien valmistuminen on kuitenkin pitkä prosessi.
– Koulutuksen lisääminen on pitkän aikajänteen ratkaisu. Nopea ratkaisu osaamisen vahvistamiseksi on lisäkoulutuksen antaminen niille, joilta tietopohjaa jo löytyy, opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Atte Jääskeläinen sanoo.
Lehto arvioi koulutustilanteen parantamiseksi tarvittavien kustannusten olevan vuosittain noin 10 miljoonaa euroa.
Nato-jäsenyys toisi markkinoita
Puolustusliitto Naton jäsenyys toisi markkinoita suomalaisille kyberturvallisuusalan yrityksille. Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan puolustusliitolla on suuret odotukset Suomen kyberosaamiselle.
– Naton päässä katsotaan, että olemme asian hoitaneet hyvin, ja heillä olisi opittavaa tästä, valtion kyberturvallisuusjohtaja Rauli Paananen sanoo.
Haittaohjelmiin osataan Suomessa puuttua ja varautua. Paanasen mukaan Naton odotuksiin vaikuttaa Microsoftin vuonna 2017 tekemä tietoturvatutkimus ja sitä aiemmat tilastot, joiden mukaan Suomessa on maailman puhtaimmat tietoliikenneverkot.
– Suomessa operaattorien tehtävänä on huolehtia verkkojen puhtaudesta, Paananen sanoo.
Kyberosaaminen näkyy myös käytännössä, mikä vaikuttaa Naton odotuksiin. Suomen joukkue voitti aiemmin keväällä maailman suurimman kyberpuolustusharjoituksen.
Tomi Engdahl says:
Suomen kyberosaaminen on huomattu Natossa https://www.tivi.fi/uutiset/tv/8a935d45-c14f-446a-be87-da9ed68f49eb
Suomen voitto Locked shields -kyberpuolustusharjoituksessa huhtikuussa oli osoitus Suomen korkeatasoisesta kyberosaamisesta eikä jäänyt huomaamatta Naton sisällä. Jäsenyyshakemuksen ja F-35-konehankintojen vuoksi Suomella onkin nyt harvinainen mahdollisuus ja aikaikkuna nostaa omaa näkyvyyttään Naton sisällä ja hyödyntää sen kaupalliset mahdollisuudet. myös:
https://www.tivi.fi/uutiset/tv/df03f7a6-2ff1-4c9c-b217-1fe880258d39 – Suomen Nato-jäsenyys lähestyy voisiko kyberhyökkäys aktivoida 5.
artiklan? [TILAAJILLE]
Tomi Engdahl says:
Tietoturva-alan opiskelijoita ei valmistu riittävästi eikä koulutus vastaa työelämän tarpeita, kertoo yliopistotutkimus
https://yle.fi/uutiset/3-12637353
Suomessa on pulaa kyberturva-alan osaajista, mutta oppilaitoksissa annettavan koulutuksen taso ei vastaa työelämän vaatimuksia. Asia ilmenee Jyväskylän yliopiston loppukesällä julkaisemasta tutkimuksesta, jossa selvitettiin kyberturvallisuuden koulutusohjelman muutostarpeita. Kyberturvallisuusalan kattojärjestö FISC:in mukaan vuonna 2025 tarve olisi 15 000:lle alan osaajalle Suomessa. Liikenne- ja viestintäministeriön kyberosaamistarvetta mittaavan kyselyn mukaan
73 prosenttia viranomaisista sekä elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin toimijoista kokee merkittävää osaamispulaa. Tutkimuksesta ilmenee, että osaajapula on esteenä yrityskasvulle. Suomen yrityksistä
35 prosenttia kokee osaajapulan olevan merkittävä yrityskasvun este.
Tomi Engdahl says:
Kommentti: Näin Suomi korkattiin – silmille vyöryneet katastrofit opettivat 4 asiaa https://www.is.fi/digitoday/tietoturva/art-2000009089256.html
Huoltovarmuuskeskuksen järjestämä harjoitus oli iso. Siihen osallistui noin 120 organisaatiota ja vajaat 500 henkeä. Lisäksi mukana oli osallistujia Virosta ja Ruotsista. Painopiste oli pankkialalla sekä
elintarvike- ja vesihuollossa. Mukana oli myös energiayhtiöitä, it-palveluntarjoajia, mediaa, vakuutusyhtiöitä ja muuta kriittistä infrastruktuuria yhteiskunnan huoltovarmuuden kannalta tärkeiltä aloilta.
Tomi Engdahl says:
Puolustus vetoaa HS:n Viestikoekeskus-jutussa tasavallan presidentin lausuntoon tietoturva-asiantuntija: jutussa ei ollut mitään uutta
https://yle.fi/uutiset/3-12636015
Presidentti Sauli Niinistö arvioi joulukuussa 2017, että Helsingin Sanomissa julkaistuissa Viestikoekeskusta koskevissa tiedoissa ei ehkä ollut mitään, joka olisi “palohälytyksen aiheuttanut”.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/09/27/suomalainen-fotoniikkavalmistaja-myytiin/
Suomessa sopimusvalmistusta harjoittava Bevenic ostaa Leppävirralla fotoniikkaa valmistavan Oplatekin osakekannan. Yhtiö on myös ainoa kaupallinen toimija Suomessa, jolla on kyky valmistaa valokuitua teollisuusmittakaavassa.
Tomi Engdahl says:
Suomi putosi digivertailussa
https://etn.fi/index.php/13-news/14049-suomi-putosi-digivertailussa
Hollantilainen VPN-palveluja tarjoava Surfshark on rankannut maailman maat paremmuusjärjestykseen digitaalisen elämän laadun perusteella. Suomi sijoittuu vertailussa seitsemänneksi eli putosi selvästi alaspäin viime vuoden pronssipallilta. Israel, Tanska ja Saksa komeilevat listan kärjessä.
Mikään absoluuttinen tällainen vertailu ei tietenkään voi olla. Surfshark on pisteyttänyt maat viiden eri ominaisuuden perusteella ja näistä syntyy yhteinen digi-indeksi. Vertailussa maat arvioitiin internetin hinnan, hallinnon e-palveluiden, verkkoinfran, tietoturva ja internetin laadun perusteella.
Suomi ei nouse kärkeen missään vertailussa. Hallinnon sähköisissä palveluissa olemme maailman 4. parhaita, hallinnon digitaalisissa palveluissa 7. paras, tietoturvassa sijalla 10 ja netin laadussa sijalla 22. Sijoitustamme pudottaa eniten netin hinta, sillä siinä vertailussa olemme vasta 42. paras.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/09/28/uudet-teknologiat-vetavat-yrityksia-suomeen/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/09/28/vttlta-uusi-visiopaperi-ja-podcast/
80-vuotista taivaltaan juhliva tutkimuskeskus VTT on koonnut asiantuntijoita visioimaan tulevaisuuden näkymiä. Tuloksena on syntynyt vuoteen 2102 ulottuva visiopaperi, jossa nykyiset sodat ja kriisit ovat jo historiaa. Taustaa visioille antavat lisäksi uudet keikahduspiste-podcastit.
Tomi Engdahl says:
80-vuotias VTT lupaa pienydinreaktorin jo lähivuosina
https://etn.fi/index.php/13-news/14053-80-vuotias-vtt-lupaa-pienydinreaktorin-jo-laehivuosina
VTT juhlisti eilen 80-vuotista taivaltaan ja esitteli samalla visioitaan seuraavaksi 80 vuodeksi. Energiatekniikassa tapahtuu paljon uutta jo lähivuosina, sillä VTT lupaa toimivan, modulaarisen pienydinrektorin jo tämän vuosikymmenen loppuun mennessä.
Ydinenergia-tutkimusalueen johtaja Tommi Nyman korosti, että pienreaktoreiden myötä ydinvoima laajentaa uusille alueille. Nyt ydinvoimalat tuottavat maailmalla pääosin sähköä, mutta uusi pienydinreaktori tuottaa lämpöä.
- Euroopassa on 3700 kaukolämpöverkkoa ja niistä 70 prosenttia lämmitetään fossiilisilla polttoaineilla. Ydinvoimalla on jatkossa merkittävä vaikutus kaukolämmön puhdistajana, Nyman hehkutti.
VTT: Litiumille pakko löytää korvaaja
https://etn.fi/index.php/13-news/14054-vtt-litiumille-pakko-loeytaeae-korvaaja
Isoin haaste on se, että akkuihin tarvittavat metallit ja mineraalit uhkaavat loppua kesken. – Tutkimusten mukaan kobolttia ja nikkeliä pitää louhia 20 kertaa nykyistä enemmän ja litiumia 40-kertainen määrä, jotta materiaalit riittävät akkuihin, Kinnunen esitti.