Tietoviikko reports that Finland (my home country) is the world’s best IT country according to World Economic Forum study The Global Information Technology Report 2013. According to the study, Finland is the world’s number one country when it comes to the economy’s ability to use information technology to competitiveness and prosperity. Finland has toppled Sweden from the top spot in a ranking of economies that are best placed to benefit from new information and communication technologies (ICTs). The question still remains how this result was got because there are many things in Finland ICT that are are far from very good, so are other countries just much lousier on those aspects?
At the core of the report, the Networked Readiness Index (NRI) measures the preparedness of an economy to use ICT to boost competitiveness and well-being. In this edition, Finland (1st), Singapore (2nd) and Sweden (3rd) continue to lead the NRI, with the Netherlands (4th), Norway (5th), Switzerland (6th), the United Kingdom (7th), Denmark (8th), the United States (9th) and Taiwan, China (10th) completing the top 10.
Global Information Technology Report 2013 has a nice map that visualizes the network readiness of different countries.
3,499 Comments
Tomi Engdahl says:
Harmaantunut peliala
https://www.hs.fi/visio/art-2000009328749.html
Nuorisoa ei enää kiinnosta pelien tekeminen. Pelaavat nuoret haluavat striimaajaksi ja uuden polven startup-yrittäjät pelastaa maapallon. Suomen verotuloihin se uhkaa tehdä kahden miljardin euron aukon, kirjoittaa HS Vision toimittaja Elina Lappalainen.
KESKEN pelialan vuosittaisen juhlagaalan pysähdyn katsomaan tuttuja toisiaan halailevia ihmisiä. Koronavuosien jälkeen moni näyttää yhtäkkiä vanhentuneen. Tuollakin on harmaata parrassa. Ja tuokin täytti juuri 50.
Ei vaan nämähän ovat kohta kaikki täyttäneet 50!
Pelialan kultaiseksi sukupolveksi sanotaan usein niitä yrittäjiä, jotka perustivat startupeja vuosina 2011–2014, keräsivät miljoonien pääomarahoitukset, kasvattivat Supercellin, Seriouslyn ja Small Giant Gamesin kaltaiset menestystarinat ja myivät sitten jättikaupoissa yrityksensä.
Monet heistä ovat syntyneet 1969–1975, viettäneet nuoruutensa opettelemalla koodaamaan Commodore 64 -koneella ja tutustuneet Assembly-pelitapahtumassa pelidemoja tekemässä.
Viime vuosina olemme tottuneet näkemään heidät tulokärjessä Suomen eniten ansio- ja pääomatuloja keränneiden listoilla.
Pelialan järjestö Neogames on laskenut, että vuosina 2017–2021 ala toi Suomelle yhteensä kaksi miljardia euroa verotuloja yhteisöveroina, yrityskauppojen pääomatuloveroina ja työntekijöille maksettuina ansiotuloveroina.
Olemme alkaneet ottaa menestyksen itsestäänselvänä. Ai taas myytiin joku pelifirma sadoilla miljoonilla euroilla.
Niinpä, kaikki on kohta myyty.
Siksi tämä kaari on tulossa tiensä päähän. Kaikki on myyty, ja pelialan kovat nimet harmaantuvat.
SAMAAN aikaan nuoria yrittäjiä nousee esiin yhä vähemmän.
Jos uutta kultaista sukupolvea ei ole jo putkessa, miten käy Suomen pelialan menestystarinan jatko-osan?
Näyttää siltä, että peliyrittäjyys ei enää houkuttele nuorisoa. Syitä on kaksi: nuoriso on pilalla – ja nuoriso on edeltäjiään parempaa.
Nykyinen startup-sukupolvi ei halua kehittää pelejä vaan rakentaa jotain merkityksellisempää.
PILALLA: Kyllä peliala nuoria kiinnostaa, mutta tekeminen on muuttunut. Youtuben pelikanavien, Twitch-livestriimaamisen ja e-urheilun nousun myötä moni haaveilee pelaamisesta ammattina ja sponsorituloista. Pelien tekeminen ei vain ole enää se juttu. Sen sijaan, että opettelisi itse koodaamaan, nuoriso on siirtynyt sisällöntuottajiksi eri somekanavissa.
Onhan se ymmärrettävää, sillä pelialakin on muuttunut.
Pienenä indie-pelistudiona on vaikeaa. Pitäisi ottaa yrittäjyyden riski.
PAREMPAA: Nykyinen startup-sukupolvi ei halua kehittää pelejä vaan rakentaa jotain merkityksellisempää.
Nyt Aaltoes- ja Slush-porukoissa puhutaan impact-yrittäjyydestä ja halutaan perustaa hiilensidonnan teknologiaa kehittävä startup, joka pelastaa maapallon ilmastonmuutokselta. (Paitsi ne, jotka innostuivat kryptobuumista tai menivät tekoäly-yrityksiin.)
Pohjoismaisella nuorisolla on varaa miettiä arvojaan. Sen sijaan Turkin ja Vietnamin kaltaisissa maissa peliala näyttää vielä kullantuoksuiselta.
UUSIA yrityksiä kyllä yhä syntyy.
Noin kolmasosa nyt syntyneistä yrityksistä on alan konkareiden perustamia.
Jos kultaisen sukupolven konkareiden jälkeen ei tule vahvaa nuorten aaltoa, pelimiljonäärien virta tyrehtyy. Kahden miljardin euron aukko verotuloissa ei näillä keleillä naurata.
Tomi Engdahl says:
Älyä liikennevaloihin ja palkinto robottibussihankkeelle – Forum Virium Helsingin innovaativuosi 2022
https://forumvirium.fi/alya-liikennevaloihin-ja-palkinto-robottibussihankkeelle-forum-virium-helsingin-innovaativuosi-2022/
Vuosi toi ratkaisuja talvikunnossapitoon, kestävään asumiseen ja vihreän infrastruktuurin suunnitteluun. Robottibussihanke FABULOS palkittiin erityisen onnistuneena. Forum Virium Helsingissä kehitetty työkalu sai kunniamaininnan Euroopan komissiolta.
Tomi Engdahl says:
https://veryfinnishproblems.com/blogs/news/23-fun-facts-about-the-finnish-language
Tomi Engdahl says:
https://www.nordicbreathing.com/nain-treenaa-wello2-laitteen-keksija-aulis-karkkainen
Tomi Engdahl says:
Riku Rantala: Tony Halme pisti miettimään – vartijoiden ja jengien väkivalta on merkki tyytymättömyydestä, jonka edessä poliitikot ovat avuttomia
https://yle.fi/aihe/a/20-10004069
Tomi Engdahl says:
The power of perkele: From mythical god to curse word
https://veryfinnishproblems.com/blogs/news/the-power-of-perkele-from-mythical-god-to-curse-word
Perkele is a well-known and powerful curse word in Finnish, used to express anger, frustration, or annoyance. But where did this word come from, and what is its significance in Finnish culture and language? Here are 8 insight to help you better understand the history, usage and power of perkele.
1. Perkele is related to Perkunas, the Baltic thunder god. Consequently, there’ some debate about the connection between Perkele and the Finnish god Ukko who in Finnish mythology was also the god of thunder and lightning. Some scholars suggest that Perkele was another name for Ukko, while others argue that there is no evidence of such a connection.
Tomi Engdahl says:
Kriisihallituksen tilinpäätös https://www.is.fi/politiikka/art-2000009321274.html
Ilmastolaki valmistui
Marinin hallituksen hallitusohjelmassa asetettiin kunnianhimoinen tavoite: että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta.
Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen sanoo päästöjen vähenevän tällä hetkellä jopa nopeammin kun tavoite edellyttää.
– Kai hallituksellakin jokin rooli siinä on ollut. Ilmastolaki ja hiilineutraalisuustavoite antoivat yrityksille selkeän investointiympäristön ja tiedon siitä, mihin mennään.
Tavoitteen kannalta merkittävin uudistus, ilmastolaki, hyväksyttiin toukokuussa 2022. Ollikaisen mukaan keskeisessä roolissa käytännön päästövähennyksissä ovat olleet suomalaiset yritykset, erityisesti energiasektori.
Samalla Suomesta on tullut maailmalla ilmastoasioiden edelläkävijä.
– Esimerkiksi vähähiiliset tiekartat on ollut hanke, joka on saanut paljon kansainvälistä huomiota, ja jota olen päässyt paljon esittelemään suomalaisena ratkaisuna, Ollikainen mainitsee.
Hiilinielut romahtivat
Ilmaston kannalta kaikki ei ole kuitenkaan sujunut pelkästään hyvin. Ollikaisen mukaan epäonnistumisiin voi laskea esimerkiksi polttoaineiden jakeluvelvoitteen väliaikaisen laskemisen energian hintojen hillitsemiseksi.
– Tämä tehtiin, vaikka öljyn hinta oli laskussa.
Yksi suuri takaisku on ollut Suomen päästötavoitteiden kannalta elintärkeiden hiilinielujen romahtaminen. Joulukuussa Tilastokeskus kertoi maankäytön muuttuneen ensimmäistä kertaa hiiltä sitovasta nielusta päästön lähteeksi.
Taustalla vaikuttavat paitsi kiihtyneet metsien hakkuut, myös puuston kasvun hidastuminen. Ollikaisen mukaan hiilinielujen kehitys jätettiin markkinoiden varaan, koska maankäyttölain uudistaminen epäonnistui.
Tomi Engdahl says:
Suomi romahti oppimistuloksissa
Vuodenvaihteen jälkeen on keskusteltu kiivaasti suomalaisten koulujen oppimistulosten romahtamisesta. Kansallinen koulutuksen arviointikeskuksen tuoreessa raportissa todetaan, että samanikäisten oppilaiden osaamisessa voi olla useiden vuosien ero. Eniten ongelmia on pojilla, jotka eivät puhu suomea äidinkielenään.
Hiilamon mukaan myös koulutuspolitiikassa näkyy koronakriisi, joka on voinut viedä huomiota muilta ongelmilta.
– Hallituksen kaksi ensimmäistä vuotta meni pohtiessa, tuleeko koulujen olla auki vai kiinni. Tämä asia on voinut jäädä muiden murheiden alle.
Oppimistulosten heikentyminen on Hiilamon mukaan todella merkittävä ongelma.
– Suomessa eletään edelleen siinä käsityksessä, että me olemme maailman johtava koulutusmaa, vaikka näin ei enää ole.
Kriisihallituksen tilinpäätös https://www.is.fi/politiikka/art-2000009321274.html
Tomi Engdahl says:
Suomi kouluttaa ensimmäiset kvanttiohjelmoijat
https://www.uusiteknologia.fi/2023/01/24/suomi-kouluttaa-ensimmaiset-kvanttiohjelmoijat/
Oulun ja Jyväskylän yliopistot ovat saaneet 1,2 miljoonaa euroa yhteishankkeeseen, jossa tutkitaan kvanttilaskennan sovellutuksia, ohjelmointia, ohjelmistokehitystä käytännön sovelluksia. Hankkeessa aiotaan kouluttaa myös Suomen ensimmäiset kvanttiohjelmoijat ja -ohjelmistokehittäjät.
Tomi Engdahl says:
Aurinkosähköauton valmistus jäi lyhyeksi
https://www.uusiteknologia.fi/2023/01/24/aurinkosahkoauton-valmistus-jai-lyhyeksi/
Uudenkaupungin autotehtaassa juhlittiin viime vuoden lopulla uudenlaisen Lightyear 0 -aurinkosähköauton sarjatuotannon aloittamista. Valmistus jäi kuitenkin varsin lyhyeksi, sillä hollantilaisyhtiö keskeytti tilaukset ja kertoi keskittävänsä resurssit uuden Lightyear 2-mallin kehittämiseen.
Valmet Automotive kertoi tänään lopettaneensa Uudenkaupungin autotehtaalla Lightyear 0 -mallin valmistuksen. Aurinkosähköautojen tuotanto on työllistänyt autotehtaalla suoraan noin 20 tuotantohenkilöä sekä noin kymmenen toimihenkilöä.
Hollantilaisyhtiön Lightyear 0 oli maailman ensimmäinen sarjatuotantovaiheeseen edennyt aurinkosähköauto (solar electric vehicle, SEV), jonka suunnittelussa on painotettu kestävää kehitystä ja käytön helppoutta.
Valmet Automotive julkisti valmistussopimuksen Lightyearin kanssa heinäkuussa 2021 ja ensimmäinen esisarjan auto koottiin syyskuussa 2022.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/01/25/verkostomessut-aukesivat-tampereella/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/01/25/tietotekniikan-ja-viihde-elektroniikan-myynti-heikkeni/
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/14506-suomeen-tarvitaan-tuhansia-ja-tuhansia-kyberturvaosaajia
Tomi Engdahl says:
Suomalainen ostaa keskimäärin 404 euroa maksavan älypuhelimen
https://etn.fi/index.php/13-news/14508-suomalainen-ostaa-keskimaeaerin-404-euroa-maksavan-aelypuhelimen
GfK:n ja Elektroniikan tukkukauppiaiden mukaan Suomessa myytiin viime vuonna 2 614 083 matkapuhelinta. Määrä on vähän edellisvuotta pienempi, mutta myynnin arvo kasvoi 309,9 miljoonaan euroon.
Matkapuhelinten myynti laski kappalemäärissä mitattuna 3,5 prosenttia. Kysyntä painottui kuitenkin monipuolisiin 5G-malleihin, joten keskihinta nousi vuoden 2022 aikana 12,9 prosenttia ja vuoden viimeisellä neljänneksellä 10,6 prosenttia.
Suomalaisen ostaman älypuhelimen keskihinta oli viime vuonna jo 404 euroa
Kun lisäksi tiedetään, että jopa 60 prosenttia myydyistä puhelimista maksaa alle 300 euroa, ovat suomalaiset ostaneet paljon hintahaitarin yläpäässä olevia laitteita. Monia aivan uusin älypuhelintekniikka selvästi kiinnostaa ja uusia laitteita myös ostetaan.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/01/27/kasvuyrityksilla-merkittava-rooli-tk-panostuksissa/
Tomi Engdahl says:
https://insinoori-lehti.fi/tasta-on-kysymys/oy-suomi-ab-ei-kesta-huonoja-palkankorotuksia/
Tomi Engdahl says:
Perehdyttäjä ällistyi: Nuoret työntekijät eivät osaa edes laskea vaihtorahoja kassalla – ”Pasmat menevät täysin sekaisin” https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009349146.html
Tomi Engdahl says:
Kokenut rehtori: Nämä yhdeksän syytä ovat johtaneet suomalaisen koulun alamäkeen https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009352461.html
Rehtori on huomannut, että viimeisen kymmenen vuoden aikana koulua on alettu uudistaa ulkoapäin tavoilla, jotka eivät ole pedagogisesti järkeviä. Samaan aikaan lasten tuen tarve on kasvanut rajusti.
1. Lasten tuen tarve on kasvanut rajusti – digilaitteet eivät auta
2. Koulujen tilasuunnittelussa ei kuunnella opettajia
3. Pienet koulut lakkautetaan – suunta kohti isoja kouluyksiköitä
4. Ahtaat tilat eivät jousta lasten tarpeiden mukaan
5. Inkluusion käsite on tulkittu väärin
6. Älypuhelimet häiritsevät keskittymistä
7. Opetuksen ongelmia yritetään laastaroida hankesekamelskalla
8. Yhdysluokkia suositaan säästösyistä
9. Digimateriaaleilla yritetään korvata fyysiset oppikirjat
Tomi Engdahl says:
Yksi maailman suurimmista rakennuksista on Suomessa – Sisältää sieluja hivelevää symmetriaa
Yksi maailman suurimmista rakennuksista sijaitsee 100 hehtaarin tontilla Sipoon Bastukärrissä ja sillä on oleellinen tehtävä Suomen huoltovarmuusketjussa.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/15ca4d5d-0508-48f3-b8c5-feb66b88a076
Yli tuhat yhdistelmäajoneuvoa vuorokaudessa. Noin 32 kilometriä kuljetinlinjoja, jotka kuljettavat yli miljoona tuotepakkausta päivässä.
Sipoon Bastukärrissä sijaitsee maailman suurimpiin lukeutuva rakennus. Se levittäytyy laajana ja laakeana, teräväreunaisen U-kirjaimen muodossa, 100 hehtaarin tontille. Oikeastaan rakennus ei edes ole kovin matala. Se on noin 25 metriä korkea, mutta kokonaisuuden suuruus luo perspektiiviharhan.
SOK:n logistiikkakeskuksen sisäpihan mittasuhteet saavat rekat ja yhdistelmäajoneuvot näyttämään pikkuriikkisiltä. Valtavalle sisäpihalle mahtuu yhtä aikaa jopa 100 rekkaa.
Logistiikkakeskus kuuluu maailman kymmenen suurimman rakennuksen joukkoon.
– Päivittäistavaralogistiikkakeskuksen koko vastaa noin kolmeakymmentä jalkapallokenttää, kertoo Inexin tuotantojohtaja Tuukka Turunen.
Tomi Engdahl says:
Brittilehti hehkuttaa suomalaiskaupunkia – ”Satukaupunki, josta et ole kuullutkaan”
https://www.is.fi/tampereen-seutu/art-2000009362747.html
Toimittaja Michael Hodges vieraili perheineen Tampereella. ”Ensimmäistä kertaa jouduin raahaamaan lapseni ulos kirkosta”.
Tomi Engdahl says:
Uutta apua suomalaisilla yleistyvään vaivaan – voi tehota yhtä hyvin kuin lääke
https://www.is.fi/terveys/art-2000009361718.html
Ahdistuneisuushäiriön hoitomuotoja vertailleessa tutkimuksessa saatiin lupaavia tuloksia mindfulness-harjoittelun tehosta.
Mindfulness-harjoitusten tavoite on vahvistaa tietoista läsnäoloa tässä hetkessä ja siten hillitä oireilua ylläpitäviä ajatusmalleja ja parantaa tunteiden hallintaa. Tämä saavutetaan hengitysharjoituksilla ja tarkkailemalla kehon tuntemuksia.
Tomi Engdahl says:
Asiantuntija: Nuoret hakeutuvat yhä useammin ADHD-tutkimuksiin – kännykkäriippuvuus vaikeuttaa jo yo-kirjoituksia
Aivotutkijan mukaan nuoren kannattaa harjoitella keskittymiskykyä tietoisesti.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009362273.html
Nuori haluaisi oppia kiinnostavasta aiheesta, mutta opiskelusta ei vain tule mitään. Vapaa-ajalla tv-sarjan katselu voi olla vaikeaa, kun on koko ajan seurattava puhelimeen tulevia viestejä.
Psykologian tohtori Mona Moisala kiertää kouluissa ja lukioissa puhumassa aivoterveydestä ja keskittymiskyvyn parantamisesta. Hänen mukaansa nuoret kertovat kamppailevansa nykyisin paljon älylaitteiden aiheuttamien keskittymisvaikeuksien kanssa.
Riippuvuus älylaitteista voi näkyä jopa suoriutumisessa ylioppilaskirjoituksista. Tottuminen nopeatempoisuuteen voi tuottaa haasteita, kun yllättäen täytyykin lukea kuukausien ajan samasta aiheesta ja koepäivänä keskittyä jopa kuusi tuntia yhtä soittoa.
– On tosi iso vaatimus olla monta tuntia putkeen paikoillaan ja keskittyä kokeen tekemiseen. Olisi aikuisellekin kova paikka, en yhtään ihmettele, että nuoret kokevat sen haastavana.
Tomi Engdahl says:
Espoolaiskaupan kassasta nousi ilmiö – “Kukaan ei hengitä sun niskaas”
Elä hättäile -kassalla ei kiirehditä.
https://www.iltalehti.fi/iltvuutiset/a/2641229d-def4-4c5d-b252-894469b8ee9e
Espoon Ison Omenan K-Citymarketissa on hidas kassa, jossa ei ole kiire minnekään. Asiakkaat saavat rauhassa hidastella tuotteet kassahihnalle, kaivella maksuvälineitä vasta maksutapahtuman aikaan laukun pohjalta ja pakata tuotteet kassiin rauhassa sen jälkeen. Myyjän kanssa voi jäädä vaihtamaan kuulumisia ilman, että seuraava asiakas hengittää niskaan.
– Kaikki asiakkaat ovat rennolla mielellä tässä ja on rauhallisempaa kuin normikassalla, kertoo kassalla työskentelevä Emma Rautanen.
Tomi Engdahl says:
Aurinkosähköauto tulee jo tänä vuonna
https://etn.fi/index.php/13-news/14531-aurinkosaehkoeauto-tulee-jo-taenae-vuonna
Suomessakin yhä suurempi osa uusista autoista on sähkökäyttöisiä. Saksalainen Sono Motors on viemässä sähköauton ideaa pidemmälle, sillä sen Sion-malli on päällystetty polymeeripohjaisella aurinkokennolla. Se lupaa halpoja kilometrejä.
Sono lupaa autonsa tulevan Saksan markkinoille jo tämän vuoden aikana. Jo syyskuussa ennakkotilauksia oli yli 40 tuhatta, joten kysyntää on. Hinnaksi on tulossa hieman alle 30 000 euroa.
Sionissa on 54 kilowattitunnin akusto, jolla ajomatkaksi luvataan hieman yli 300 kilometriä. Tämä on hyvin tyypillinen pienen sähköauton kantama.
Tomi Engdahl says:
Suomessa myytiin yli 40 tuhatta sähköautojen latauslaitetta
https://etn.fi/index.php/13-news/14532-suomessa-myytiin-yli-40-tuhatta-saehkoeautojen-latauslaitetta
Liikenteen sähköistyminen etenee vauhdikkaasti, vaikka monien mielestä tahti on edelleen liian hidasta. Kiinteistöihin asennettavia sähköautojen latauslaitteita myytiin viime vuonna 40 134 kappaletta, mikä on 25,4 prosenttia enemmän kuin vuonna 2021. Niissä on latauspisteitä eli pistokepaikkoja yhteensä 55 198 autolle, kertoo Sähköteknisen kaupan liiton (STK) tuore tilasto.
Myynnistä oli hidaslatauslaitteita 13 973 kappaletta, mikä on 23,7 prosenttia enemmän kuin vuonna 2021. Hidaslatauslaite ottaa virran tavallisesta kotitalouspistorasiasta tai voimavirtapistorasiasta. Lataus on hidasta, koska latausvirta on rajattu tyypillisesti 8 ampeeriin, jolloin latausteho jää alle 2 kilowatin.
Peruslatauslaitteiden vuosimyynti kasvoi 26,4 prosenttia 26 161 laitteeseen. Niistä tehokkaimpien 22 kW peruslatauslaitteiden myynti kasvoi jopa 55,6 prosenttia.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/02/01/satellittien-maa-aseman-perustaminen-vaatii-luvan/
Tomi Engdahl says:
QT tutki: Sulautettujen kehittäjät hakevat uutta tehoa
https://www.uusiteknologia.fi/2023/01/31/qt-tutki-sulautettujen-kehittajat-hakevat-uutta-tehoa/
Sijainti
Etusivu > Artikkelit/raportit > QT tutki: Sulautettujen kehittäjät hakevat uutta tehoa
QT tutki: Sulautettujen kehittäjät hakevat uutta tehoa
Artikkelit/raportit
- 31.1.2023
Suomalaisen kehitystyökaluja kehittävän Qt Groupin teettämän selvityksen mukaan yli kolmannes IoT-laitteiden valmistajista kertoo tuotteiden markkinoille tulon viivästyneen ja kallistuneen. Apua haetaan nyt yrityksen mukaan monialustaisista ohjelmistotyökaluista ja uudesta osaamisesta.
Brittiläisen markkinatutkimusyhtiö Censuswiden suomalaiselle Qt Groupille tuottamaan kyselytutkimukseen vastasi 250 sulautettujen laitteiden valmistajaa Yhdysvalloista, Isosta-Britanniasta, Ranskasta ja Saksasta.
Tutkimuksen mukaan makrotalouden haasteet aiheuttavat viivästyksiä ja hintojen nousua IoT-laitteisiin. Suuri osa vastanneista (38 %) oli kärsinyt viivästyksistä tuotteiden tuomisessa markkinoille, kun taas lähes puolet (48 %) kertoi joutuneensa nostamaan tuotteidensa hintoja.
”Viime vuosien epävarma globaali taloustilanne on aiheuttanut merkittäviä häiriöitä useilla toimialoilla, joten ymmärrettävästi yritykset etsivät nyt keinoja tuottavuutensa parantamiseen”, sanoo ohjelmistotyökaluja tuottavan Qt Groupin Senior Vice President Marko Kaasila.
Tomi Engdahl says:
Nokian tukema tohtoriohjelma keskittyy IoT- ja 6G-tekniikoihin
https://www.uusiteknologia.fi/2023/02/01/nokian-tukema-tohtoriohjelma-keskittyy-iot-ja-6g-tekniikoihin/
Nokian lahjoituksen avulla Aalto-yliopistossa käynnistetty tohtoriohjelma keskittyy tulevaisuuden 6G- ja IoT-viestinjärjestelmien laitekehitykseen. Ohjelmassa suunnitellaan erityisesti energiatehokkaita mikropiirejä ja antennijärjestelmiä. Ensimmäisiä tuloksia uudesta tohtoriohjelmasta odotetaan jo tänä vuonna.
Uusien tietoliikennelaitteiston energiatehokas suunnittelu vaikuttaa tulevaisuudessa esimerkiksi 6G:n ja IoT:n kehitykseen eri aloilla kuten verkkoviestinnässä, liikenteessä ja terveydenhuollossa. ”Radiolaitteissa tutkimuksen painopistealueet ovat korkeammat taajuudet ja älykkäämmät antennit, joiden avulla tietoa voidaan siirtää ja ra
dioaaltoenergiaa voidaan kohdistaa paremmin, siten että saavutetaan sekä suurempi tiedonsiirtonopeus että energiatehokkuus”, kertoi Aalto-yliopiston radiotekniikan professori Ville Viikari toteaa.
Tomi Engdahl says:
The fairytale Finnish city you’ve probably never heard of
https://www.thetimes.co.uk/article/the-fairytale-finnish-city-you-ve-probably-never-heard-of-57gtr6v9v?utm_medium=Social&utm_source=Facebook#Echobox=1675078660-1
Tomi Engdahl says:
Radiotekniikka kaipaa lisää opiskelijoita
https://etn.fi/index.php/13-news/14541-radiotekniikka-kaipaa-lisaeae-opiskelijoita
Radiotekniikan insinöörejä tarvitaan paljon enemmän kuin alalle valmistuu. Tähän ongelmaan etsitään ratkaisuja huomenna Aalto Yliopiston rekrymessuilla, jossa alan yritykset esittelevät uramahdollisuuksia yhdessä Sähköinsinöörikillan kanssa.
Tapahtumassa on mukana toistakymmentä radiotekniikan yritystä, jotka kuuluvat omalla alueellaan kansainväliseen eliittiin. Yksi mukana olevista on Radientum, jonka perustaja ja markkinointipäällikk Mikko Parkkila valittelee, etteivät nuoret hakeudu opiskelemaan alaa.
Langaton teknologia on yksi aloista, joissa Suomi on maailman kuuminta kärkeä. Erityisesti Aalto Yliopiston koulutus on alalla arvostetua. Valitettavasti alalle valmistuvien määrät eivät vastaa teollisuuden tarpeita. Merkittävä syy valmistuvien pienen määrän taustalla on etteivät opiskelijat hakeudu alalle.
Tomi Engdahl says:
4G-signaali sotki televisiokanavat
https://etn.fi/index.php/opinion/14542-4g-signaali-sotki-televisiokanavat
Syksyllä alkoi televisiokuva yllättäen pätkiä. Tai oikeastaan pikselöityä. Ja sitten hävisi osa kanavista kokonaan, missä erityisesti Ylen HD-kanavien katoaminen harmitti. Syyksi paljastui lopulta jo kymmeniä tuhansia antenneja vaivannut ongelma: 4G-signaali.
Suomessa ongelmat ilmaantuivat oikeastaan jo vuonna 2014, kun operaattorit ryhtyivät rakentamaan 4G-verkkojaan 800 megahertsin taajuuksille. Monilla uusi lähete sotki televisiokanavien vastaanottoa. Ongelma paheni muutama vuotta myöhemmin, kun 4G-signaalille avautui uusia taajuuksia 700 megahertsissä.
Antennifirman mittausten mukaan osalla taajuuksista teho ylitti 100 desibeliä. Tämä kasvatti bittivirheiden määrää niin, että monilla kanavilla kuva pikselöityi, ja toisilla hävisi kokonaan.
Onneksi korjaus oli varsin helppo. Tarvittiin vain 15 euroa maksanut estosuodin antennikaapelin ja vahvistimen väliin. Se blokkaa TV-lähetysten ulkopuoliset signaalit. Lisäksi lasku suotimesta menee syylliselle operaattorille Digitan kautta.
Mikäli oman television kuvaan tulee yllättäen ongelmia, voi kyse tietenkin olla myös antennivahvistimen ikääntymisestä. Useimmiten vika liittyy kuitenkin mobiiliverkon signaaleihin.
https://taajuustalkoot.fi/
Tomi Engdahl says:
Menestynyt Genelec on vienyt Ylä-Savon maailmankartalle – tuotanto on edelleen Iisalmessa
https://www.op-media.fi/yrittajyys/menestynyt-genelec-on-vienyt-yla-savon-maailmankartalle/?cmpid=….facebook+instagram+audience_network+messenger.social.Yritt%C3%A4jyys_Genelec.&fbclid=IwAR3YBvF4LPK7Ka8GuZabG94D2SYjbUuG_dE05Hle5kYctWkJNdGT1DOmX78
Genelec on valinnut tien, jossa terve nöyryys yhdistyy intohimoon ja innostukseen. Resepti on poikinut kaiutinvalmistajalle valtavan kasvun ja menestyksen. Iisalmesta ponnistava kansainvälinen perheyhtiö on monella tapaa edelläkävijä.
Tomi Engdahl says:
Kun yrityksiltä kysyy kasvun esteistä, on vastaus kaikkialla sama
https://www.verkkouutiset.fi/a/kun-yrityksilta-kysyy-kasvun-esteista-niin-vastaus-on-kaikkialla-sama/#f105d9e9
Osaavasta työvoimasta on huutava pula eri puolilla Suomea.
Suomi on mielenkiintoisella tavalla muutaman vuoden jäljessä eurooppalaisesta keskustelusta liittyen työperäiseen maahanmuuttoon. Esimerkiksi tuore hollantilainen tutkimus (Cities for Talents, eds. Marian Counihan & Willem Van Winden) korostaa työperäisten maahanmuuttajien houkuttelua pienempien kaupunkien yhtenä tärkeimpänä menestystekijänä.
Suomessa on kyllä tehty vuonna 2021 valtioneuvoston toimesta koulutus- ja työperäisen maahanmuuton tiekartta vuodelle 2035 saakka. Tiekartan tavoitteena on työperäisen maahanmuuton vähintään kaksinkertaistaminen vuoteen 2030 mennessä ja uusien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrän kolminkertaistaminen.
Kuntatasolle tavoitellut maahanmuuttajat kuitenkin muuttavat ja siinä ei paljon kansallinen tavoiteohjelma auta, mikäli kunta ei ole valmis vastaanottamaan uusia tulijoita.
Olen nyt kiertänyt yrityksissä joka puolella Suomea. Kun olen kysynyt kasvun esteitä, vastaus on joka puolella sama: ei löydy osaavaa työvoimaa. Samanaikaisesti monet kunnat eivät ole edes ajatelleet, pitäisikö heidän olla houkutteleva paikka myös ulkomaiselle osaajalle. Paljon puhutaan uusista elinvoimakunnista, mutta yhtä elinvoiman lähdettä eli osaavia maahanmuuttajia ei ole tosissaan edes mietitty, saati sitten tehty jotain asian eteen.
Timo Karkolan Kuntaliitolle tekemän selvitys (Edellekävijöillä ei ole esikuvia, Karkola 2023) osoittaa, että useimmat kunnat ovat hyvinkin reaktiivisia. Brändäyksestä ei ole tietoakaan. Kuntien palveluja tuottavat odottavat, että ihmiset tulevat niitä hakemaan. Kotoutumisen edistämiseen odotetaan valtionosuuksia eikä aktiivisesti mietitä sitä elinvoiman näkökulmasta. Englanninkielisiä palveluja on saatavilla hyvin rajallisesti.
Toki poikkeuskuntiakin löytyy. Esimerkiksi Espoo on tehnyt kaupungin kotouttamisohjelman vuosille 2022–2025. Vieraskielisiä Espoolaisia on jo yli 20 prosenttia kaupungin asukkaista. Vaikka Espoo on varmaan tehnyt parhaansa kotouttamisesta, sielläkään asiat eivät ole vielä kaikilta osaltaan edenneet mallikelpoisesti. Kuten yksi Espoolaisista johtavista poliitikoista sanoi, tyypillinen espoolainen työtön on intialaisen insinöörin puoliso.
Uskon, että voittajia tulevat olemaan ne kunnat, jossa myös työperäinen maahanmuutto nähdään suurena mahdollisuutena.
Yhteiskunnan on varmistettava, että ulkomaiset työntekijät ja maahanmuuttajat saavat tarvittavat resurssit ja tukea integroituakseen suomalaiseen yhteiskuntaa. Erittäin tärkeää on, että lähiyhteisö hyväksyy uudet osaajat ja heidän perheenjäsenensä.
Tomi Engdahl says:
Asiantuntija pitää keskustelua koulun alamäestä täysin vääränlaisena: ”Opetus on opettajan vastuulla” https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009360762.html
Kouluttaja-kirjailija Leena Mäkijärvi auttaa nuoria, joilla on ongelmia koulussa. Usein syy on hänen mukaansa opetuksessa. Mäkijärvi sanoo, että nuorten ääni on vaiennettu tällä hetkellä vellovassa koulukeskustelussa täysin.
– MUUTTAISIN sanan oppimistulokset sanaan opetustulokset ja suuntaisin katseen siihen, miten opetetaan, kouluttaja, kasvatustieteiden maisteri Leena Mäkijärvi sanoo.
Tomi Engdahl says:
Sähkömoottoripyörän suunnittelijalle innovaatiopalkinto
https://www.uusiteknologia.fi/2023/02/03/mp23-messut-sahkomoottoripyoran-suunnittelijalle-innovaatiopalkinto/
Sähkömoottoripyörää kehittänyt Teemu Saukkio palkitaan Helsingissä alkaneilla MP23-messuilla alan ensimmäisellä innovaatiopalkinnolla. Myös Teknisen kaupan liitto odottaa sähkökäyttöjen yleistyvän kaksipyöräisissä jos alan edellytykset toteutuvat. Moottoripyörien MP23-messut jatkuvat sunnuntaihin asti.
Innovaatiopalkinnon saava Teemu Saukkion konseptimoottoripyörä RMKe1 oli ensimmäistä kertaa esittelyssä Petrol Circus Custom Bike Show’ssa vuonna 2017 ja seuraava RMKe2 erikoisnäytöksen lisäksi vuoden MP19-messuilla. Äskettäin markkinoille tuodun Verge-sähkömoottoripyörän tekniikka ja ulkonäkö perustuvat myös Teemu Saukkion konseptiin.
Uuden Verge-ähkömoottorioyörän tekninen ratkaisu on poikkeuksellinen takavannemoottori, jolla saavutetaan poikkeuksellisen keskiöttömän ulkonäön lisäksi, suora yhteys ajomoottorin ja ajopinnan välillä. Ratkaisulla saadaan parempi käsiteltävyys ja häviötön tehon välitys tiehen.
Sähkömoottoripyörät odottavat tulemistaan
Teknisen Kaupan Liiton Moottoripyöräjaosto uskoo, että lähivuosina Suomessa nähdään sähkömoottoripyörien rynnistys markkinoille. ’’Jos edellytykset toteutuvat’’, arvioi Teknisen Kaupan liiton moottoripyöräjaoston puheenjohtaja Jarkko Tuomisto.
Tomi Engdahl says:
Tutkimuspanostukset eivät menneet hukkaan
https://www.uusiteknologia.fi/2023/02/02/tutkimuspanostukset-eivat-menneet-hukkaan/
Eri puolilla Suomea tehdyt T&K-menoihin ovat kasvattaneet Jyväskylän yliopiston selvityksen mukaan merkittävästi maakuntien bruttokansantuotetta. Nopeinta kasvu on ollut Pohjois-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla. Kansallisella tasolla lähes puolet kaikista T&K-menoista kohdistuu Uudenmaan alueelle.
Suomessa lisätty osana kansallista strategiaa on tutkimus- ja kehitystoimintaan (T&K) liittyviä panostuksia yli 20 prosentilla vuosien 2017–2021 välillä. Tarkastelukaudella myös yritysten osuus T&K-menoista on kasvanut tavoitteiden mukaisesti, kertoo Jyväskylän yliopistossa tehty uusi selvitys.
Jyväskylän yliopistossa tehty raportti tarkastelee näiden T&K-panostusten vaikuttavuutta maakunnissa viisivuotisjaksolla 2017–2021. Selvityksen kohteena olivat yritysten ja julkisen sektorin T&K-menojen kehitys, yritysten ja julkisten organisaatioiden T&K-menojen prosenttiosuuksien muutokset, sekä bruttokansantulon (bkt) kehitys.
Raportin mukaan tehdyt panostukset ovatkin auttaneet selvityksen mukaan kasvattamaan sekä kansallisen tason että maakuntien bruttokansantuotetta. T&K-menot lisääntyivät viisivuotiskauden aikana 1,32 miljardilla eurolla, yhteensä 21 prosenttia. Vuonna 2017 T&K-menot olivat koko maan tasolla yhteensä 6,17 miljardia euroa ja vuonna 2021 yhteensä 7,49 miljardia euroa.
’’Yritysten osuus näistä menoista on kasvanut viisivuotiskauden merkittävästi. Vuonna 2017 yritysten osuus menoista oli 65 prosenttia ja viisivuotiskauden lopussa se oli 69 prosenttia. Yritysten osuus kasvoi 1,2 miljardilla eurolla, yhteensä 25 prosenttia. Vastaavasti julkisen sektorin kasvu on 0,16 miljardia, eli noin 7 prosenttia’’, raportin laatinut Jyväskylän yliopiston professori Pekka Neittaanmäki.
Tomi Engdahl says:
Poliisi: ”Käytännössä kaikki kehitysmaista Suomeen töihin pyrkivät maksavat kynnysrahaa”
Poliisi: Keskimääräinen peritty kynnysraha Suomeen saapumisesta on 15 000 euroa.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/8ec00dcb-19b3-459c-b278-250478d94942
Työvoiman rekrytointiin ulkomailta ja erityisesti kehitysmaista liittyy erittäin merkittävissä määrin kynnysrahan, eli vastikkeettoman tai vastikkeeltaan täysin epäsuhtaisen rekrytointimaksun keräämistä vastineena työpaikan ja usein näennäisen työpaikan järjestämisestä Suomessa.
Helsingin poliisilaitos: Kynnysrahan yleisin vastike on työsopimus, joka mahdollistaa työperäisen oleskeluluvan hakemisen.
Kynnysrahan yleinen taso on lähtömaasta riippuen 10 000–25 000 euroa.
Kynnysrahaa on todettu kiskotun ainakin nepalilaisilta, kiinalaisilta, vietnamilaisilta, thaimaalaisilta, bangladeshilaisilta sekä filippiiniläisiltä.
HPL:n mukaan ”kynnysrahaa maksavat käytännössä kaikki kehitysmaista töihin pyrkivät maailman laajuisesti, ja kynnysrahan perimisessä ovat keskeisessä asemassa oman maan kansalaiset, jotka ovat jo asettuneet kohdemaahan”, tässä tapauksessa Suomeen.
– Kynnysrahan perintään osallistuvat usein pienyrittäjät, isojen yritysten työnjohto ynnä muut esihenkilöasemassa olevat ulkomaalaistaustaiset henkilöt sekä kantasuomalaiset yrittäjät ja esihenkilöt joko suoraan tai epäsuorasti, HPL:n lausunnossa todetaan.
Tomi Engdahl says:
https://aikamerkki.org/sananvaltaa-ja-valintoja/
Tomi Engdahl says:
Inflaatio syö nyt hurjalla tahdilla palkansaajien ostovoimaa – Ekonomisti: ”Elintason kurominen takaisin kestää vuosia”
https://www.lahitapiola.fi/tietoa-lahitapiolasta/uutishuone/uutiset-ja-tiedotteet/uutiset/uutinen/1509579653924
Tomi Engdahl says:
Konkariopettaja lataa pöytään syitä oppimistulosten heikentymiseen: “Digitalisaatio on johtanut siihen, että lopetetaan ajatteleminen”
”Suomea toisena kielenä opiskelevat heitetään syvään päähän vailla tarvittavaa koulupohjaa.”
https://yle.fi/a/74-20015100
Tomi Engdahl says:
https://www.verkkouutiset.fi/a/kun-yrityksilta-kysyy-kasvun-esteista-niin-vastaus-on-kaikkialla-sama/#f105d9e9
Tomi Engdahl says:
https://www.taitotalo.fi/artikkelit/voiko-yrityksesi-tarkein-paaoma-hyvin?fbclid=IwAR3YlCN5JV0iz-PEtu-U3wDgzOm9skQv3lELVVgedbByoWq56MPUb65C6Zs
Tomi Engdahl says:
Helsinkiläisistä vesinäytteistä tutkittiin mikromuovit – pullovesi hävisi hanavedelle roimasti
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/5680352
Pullovettä juovat altistuvat suuremmille mikromuovipitoisuuksille.
Tomi Engdahl says:
https://evhuoltaa.fi/tuote/passiivinen-gsm-toistin-taloyhtion-vaestonsuojaan/
Tomi Engdahl says:
https://www.jco.fi/pelit-viestinnan-tai-opetuksen-valineena-esittelyssa-5-erilaista-toteutusta/
Tomi Engdahl says:
Suomessa on tapahtumassa kaikessa hiljaisuudessa vetyvallankumous – katso kartalta, yltääkö vihreä siirtymä kotikuntaasi
Vihreä vety on tuomassa Suomeen 10 miljardin euron investoinnit. Tässä hankkeet, joista ”yksikään ei lentäisi ilman tuulivoimaa”.
https://yle.fi/a/74-20014811
Tomi Engdahl says:
Suomalaisen BCB Medicalin ohjelmistolle tärkeä EU-sertifikaatti
https://etn.fi/index.php/13-news/14553-suomalaisen-bcb-medicalin-ohjelmistolle-taerkeae-eu-sertifikaatti
Turkulainen vuonna 2003 perustettu BCB Medical on yksi ensimmäisiä yrityksiä Suomessa, jonka ohjelmisto täyttää EU:n lääkinnällisten laitteiden vaatimukset. BCB Medicalille myönnetty MDR-sertifikaatti on arvokas tunnustus potilasturvallisuuden eteen tehdystä määrätietoisesta työstä.
Pohjoismaiden johtava kliinisen datan analysointiyritys BCB Medical on saanut MDR-sertifikaatin BCB Disease Specific Register -ohjelmistolleen, jolla voidaan arvioida hoidon tehokkuutta ja laatua sekä parantaa hoitoketjuja. Sertifikaatti on Euroopan unionin lääkinnällisten laitteiden asetuksen eli MDR:n (Medical Devices Regulation) mukainen.
Asetus tiukentaa EU:n vaatimuksia lääkinnällisille laitteille ja ohjelmistoille, yhtenäistää EU-tason sääntelyä ja parantaa potilasturvallisuutta. MDR-asetus on pakottava lainsäädäntö, joka koskee kaikkia lääkinnällisten laitteiden valmistajia.
EU:n lääkinnällisten laitteiden MDR-asetus tuli voimaan 26.5.2021, ja siirtymäaikojen jälkeen myös aiemmin markkinoilla olevien lääkinnällisten laitteiden tulee täyttää MDR-sertifikaatin vaatimukset. BCB Medical on ensimmäisiä ohjelmistoyrityksiä Suomessa, joka lähti hakemaan uutta sertifikaattia.
Tomi Engdahl says:
Ehdotus: Toisesta samantasoisesta korkeakoulututkinnosta pitäisi periä maksu
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/e5a3adc5-3e27-499f-adae-f629e99aabe5
Sivistystyönantajat: Korkeakoulujen aloituspaikoista 7 000 menee vuosittain toista tutkintoa suorittaville, jotka ovat usein hyvätuloisia.
Korkeakoulujen tulisi voida periä maksu toisen samantasoisen tutkinnon suorittamisesta, esittää Sivistystyönantajat (Sivista).
Sivistan ETLA:lta tilaaman selvityksen mukaan korkeakoulutuksessa 7 000 aloituspaikkaa vuodessa kohdistuu henkilöille, joilla on ennestään suoritettuna vähintään yksi samantasoinen tutkinto.
– 7 000 aloituspaikkaa on iso luku. Esimerkiksi uusia ylioppilaita valmistuu lukiosta vuodessa noin 30 000, ja heistä vain 10 000 pääsee jatkamaan opintojaan samana vuonna, vaikka melkein kaikki hakevat koulutukseen, sanoo Sivistan toimitusjohtaja Teemu Hassinen.
Sivista: Näin ei koulutustaso nouse
Sivistan mukaan julkisin varoin kustannetut korkeakoulupaikat tulisi suunnata ensisijaisesti niille, joilla ei ole vielä yhtäkään korkeakoulututkintoa.
Suomella on laajasti hyväksytty tavoite, että puolten nuorista pitää saada korkeakoulututkinto. Luku on nyt 40 prosenttia, joka jää OECD-maissa alakanttiin.
– Koulutustasomme ei nouse sillä, että samat henkilöt suorittavat useita tutkintoja ja vievät näin paikkoja niiltä, joilla ei ole yhtään tutkintoa, sanoo Sivistan elinkeinopolitiikasta vastaava johtaja Heikki Kuutti Uusitalo.
Etlan tutkimuksen mukaan toisen samantasoisen korkeakoulututkinnon suorittamisesta ei pääsääntöisesti ole hyötyä palkkakehityksen tai työllisyyden näkökulmasta. Useimmat toisen samantasoisen tutkinnon opiskelleet ovat hyvätuloisia työssä käyviä.
Tomi Engdahl says:
Suomalaiset kertovat ikäsyrjinnästä: “Vanhat ovat hitaita ja sairaslomalla jatkuvasti”
https://www.iltalehti.fi/tyoelama/a/5d928527-3547-4df0-8184-f4ea892e837b
Väestön vanhetessa myös ikäsyrjintä on vähentymään päin. Silti sitä koetaan edelleen. Joblyn kysely paljastaa, miten suomalaiset kokevat ikäsyrjintää työelämässä.
Nuorena olet liian kokematon ja epäpätevä, vanhempana liian vanha ja sairas. Pari-kolmekymppisten naisten palkkaamista pelätään, koska he voivat tulla raskaaksi ja olla paljon poissa lasten sairastelun takia.
Tällaisista kokemuksista suomalaiset kertovat työnhakupalvelu Joblyn teettämässä kyselyssä. Norstatin kautta toteutettuun nimettömään kyselyyn vastasi 510 20-65-vuotiasta miestä ja naista.
Ikäsyrjintä on laitonta. Siitä huolimatta sitä kokevat niin nuoret kuin vanhemmat työikäiset. Syrjintä näkyy esimerkiksi luottamuspulasta johtuvana tarpeettomana huomautteluna, kuten yksi vastaajista kertoo.
– Erityisesti vanhemmat ja kokeneemmat työntekijät eivät luota nuorten ammattitaitoon ja arviointikykyyn.
Kyselyn vastaajista lähes 30 prosenttia on kokenut jonkinlaista ikäsyrjintää työelämässä. Lähes 60 prosenttia pitää ikäsyrjintää ongelmana. Vain alle 15 prosenttia vastaajista on kuitenkaan ottanut asian puheeksi työpaikallaan tai työnhaussa.
Alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen työ- ja elinkeinoministeriöstä korosti, että samalla kun väestö vanhenee, myös työvoima vanhenee. Samaan aikaan Suomessa vallitseva työvoimapula auttaa lieventämään ikäsyrjintää. Myös nuorisotyöttömyys on vähenemään päin.
Joblyn kyselyyn tulleiden vastausten perusteella ikäsyrjintää kuitenkin koetaan edelleen. Useat vastaajat pitävät perimmäisenä syynä ikäsyrjinnälle työnantajien pelkoa isommista kustannuksista.
– Varmaan ei haluta palkata nuoria, koska niillä ei vielä ole kokemusta. Eikä 30v naisia, koska ne kuitenkin jää äitiysvapaalle. Eikä +60v ihmisiä, koska ne jää kuitenkin kohta eläkkeelle. Eli johtuu siitä, että työnantajat ei halua maksaa näiden kustannuksia.
– Kokeneemmat vanhemmat työntekijät ovat yrityksille kalliimpia, joten yritykset palkkaavat mieluummin nuorempia pienellä palkalla.
– Kokemukseni mukaan yli 50-vuotiaiden on vaikea saada työtä, koska halutaan nuoria osaajia.
Työnantajien koetaan myös epäilevän vanhempien työntekijöiden jaksamista ja pelkäävän sairauspoissaoloja.
– Iän myötä mahdollisesti kasvavien sairauden riskien vuoksi. Yleisen jaksamisen vuoksi.
– Työnantajan pelosta, että vanhemmat ihmiset eivät ole yhtä tehokkaita kuin nuoremmat. Sekä pelosta, että vanhemmilla ihmisillä tulee enemmän sairauslomia kuin nuorilla.
– Vanhat ovat hitaita ja sairaslomalla jatkuvasti. Eivät pysy kartalla uusista tekniikoista.
Nuorten kokema ikäsyrjintä johtuu vastaajien mukaan useimmiten kokemuksen puutteesta.
Tarttumisen arvoisia tilaisuuksia
Sinun ei tarvitse olla paras löytääksesi työpaikan. Riittää, että olet sopiva. Sopivuuteen vaikuttavat erilaiset taustat ja työkokemukset, kovat ja pehmeät taidot sekä arvomaailmat. Jobly on uusi työnhakupalvelu, josta löydät juuri sinulle sopivia tarttumisen arvoisia tilaisuuksia.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/02/07/tellabsin-entisen-tiloihin-uusi-datakeskus/