Tietoviikko reports that Finland (my home country) is the world’s best IT country according to World Economic Forum study The Global Information Technology Report 2013. According to the study, Finland is the world’s number one country when it comes to the economy’s ability to use information technology to competitiveness and prosperity. Finland has toppled Sweden from the top spot in a ranking of economies that are best placed to benefit from new information and communication technologies (ICTs). The question still remains how this result was got because there are many things in Finland ICT that are are far from very good, so are other countries just much lousier on those aspects?
At the core of the report, the Networked Readiness Index (NRI) measures the preparedness of an economy to use ICT to boost competitiveness and well-being. In this edition, Finland (1st), Singapore (2nd) and Sweden (3rd) continue to lead the NRI, with the Netherlands (4th), Norway (5th), Switzerland (6th), the United Kingdom (7th), Denmark (8th), the United States (9th) and Taiwan, China (10th) completing the top 10.
Global Information Technology Report 2013 has a nice map that visualizes the network readiness of different countries.
3,471 Comments
Tomi Engdahl says:
Muodikas kiertotalous kompastuu korjaamiseen ja vuokraamiseen – mallia voisi ottaa Venäjältä, jossa aktiiviset kansalaiset korvaavat järjestelmän puutteita
https://koneensaatio.fi/tarinat-ja-julkaisut/muodikas-kiertotalous-kompastuu-korjaamiseen-ja-vuokraamiseen/
Tomi Engdahl says:
Finland’s e-commerce: Will grow 8,8% to US$8,215.4 million by 2023
https://cross-border-magazine.com/finlands-e-commerce-numbers-2023/
Finland’s e-commerce is growing. Currently, it is the 38th largest market for e-commerce, with a predicted revenue of US$8,215.4 million by 2023, placing it ahead of Nigeria.
Revenue is expected to show a compound annual growth rate (CAGR 2023-2027) of 8.8%, resulting in a projected market volume of US$11,509.1 million by 2027.
Finland is steadily growing as an attractive market for e-commerce brands and companies. But what drives the Finish consumers? The main factor influencing the willingness to buy is quality.
The origin of the product or brand is also important. The Finnish also look at whether a given product complies with European standards.
It is proof of quality for them. Prices in Finland are quite high, making the average shopping cart more expensive. The e-commerce sector is constantly developing and accounts for up to 10% of all purchases from retailers. Finns use the intent not only to shop but also to compare prices.
Tomi Engdahl says:
https://www.digimarkkinointi.fi/blogi/amazon-tulee-suomeen
Suomen Digimarkkinointi Oy
VERKKOKAUPAN MARKKINOINTI
Oletko etujoukoissa, kun Amazon tulee Suomeen?
Amazon on maailman suurin sähköinen kauppapaikka, jossa piilevää potentiaalia kukaan kauaskantoisesti ajatteleva tuotevalmistaja ei voi enää sivuuttaa.
Tomi Engdahl says:
Suomen julkinen velka ylittää EU:n salliman rajan – nyt sääntöjä uudistetaan, ja tällä on vaikutusta myös Suomen talouteen
EU-komissio julkaisi esityksensä unionin taloussääntöjen uudistamiseksi. Jäsenvaltioiden velkataakka on kasvanut koronakriisin ja Ukrainan sodan seurauksena.
https://yle.fi/a/74-20029026
Tomi Engdahl says:
Suomessa ei synny enää tarpeeksi jätettä, ja siksi meille raahataan nyt tonneittain italialaisten roskia poltettavaksi
Viime vuosina Suomesta on raahattu yhteensä satoja tonneja roskia ulkomaille, koska kotimaan jätteenpolttolaitokset eivät ole ehtineet käsitellä kaikkea. Nyt jäterallissa on tapahtunut käänne.
https://yle.fi/a/74-20027904
Tomi Engdahl says:
Suomea valokuidutetaan miljardiluokassa – ”Mikään ei osoita, että tietoliikenteen merkitys olisi vähenemässä”
TIVI25.4.202322:19NETTIYHTEYDET
Valokuituverkkojen markkinat ovat jaossa. Kun verkko on kerran yhdelle alueelle rakennettu, sille tuskin tulee kilpailijaa myöhemmin.
https://www.tivi.fi/uutiset/suomea-valokuidutetaan-miljardiluokassa-mikaan-ei-osoita-etta-tietoliikenteen-merkitys-olisi-vahenemassa/fcd12569-b055-47f5-88a4-912ca0fe3e4f
Tomi Engdahl says:
Suomalaiskeksintö mullistaa terveydenhuollon etädiagnostiikan
73Health Oy:n kehittämä SaaS-palvelu vie etädiagnostiikan aivan uudelle tasolle, ja sen avulla terveydentilan diagnoosien tekeminen helpottuu, nopeutuu ja tehostuu.
https://wematchu.com/fi/rooms/11/terveys-ja-hyvinvointi/articles/7089/suomalaiskeksinto-mullistaa-terveydenhuollon-etadiagnostiikan
Tomi Engdahl says:
Jännite 4 V, lataus 5 min, tehokas kuin Li-ioni mutta halvempi – Suomalainen mullistava natriumakku sai palkinnon maailman suurimmalta kemian yhtiöltä
Sofia Virtanen, Tuomas Kangasniemi26.4.202314:00|päivitetty26.4.202314:00AKKUTEKNOLOGIAKEMIAINNOVAATIOT
Broadbit Batteriesin idea natriummetalliakusta voitti ensin Suomen ja sitten Pohjoismaiden kilpasarjan.
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/jannite-4-v-lataus-5-min-tehokas-kuin-li-ioni-mutta-halvempi-suomalainen-mullistava-natriumakku-sai-palkinnon-maailman-suurimmalta-kemian-yhtiolta/0f51bc35-854e-4d01-adb3-9e7f81ac91af
Natriummetalliakkua kehittävä Broadbit Batteries on voittanut pohjoismaisen Basf Innovation Hub Nordic – innovaatiokilpailun. Voittajaidea hyödyntää natriumiin pohjautuvaa kemiallista reaktiota täysin uudenlaisten akkujen aikaansaamiseksi.
Tomi Engdahl says:
https://www.rakettitiede.com/toihin
Tomi Engdahl says:
Sega to acquire Angry Birds-maker Rovio for $775M
https://techcrunch.com/2023/04/17/sega-to-acquire-angry-birds-maker-rovio-for-775m/
Tomi Engdahl says:
Järjestelmäintegraatiot pyörittävät yhteiskuntaa
14.03.2023
https://newspool.fi/artikkelit/jarjestelmaintegraatiot-pyorittavat-yhteiskuntaa/
IT-järjestelmien integraatiot ovat yksi yritysten kilpailukyvyn tärkeimpiä muuttujia. Ne mahdollistavat organisaation toimintakyvyn ja liiketoiminnan jatkuvuuden.
Yritykset kasvavat usein käytännön haasteiden nopean ratkaisemisen sanelemana. Kasvustrategioita aletaan pohtimaan siinä vaiheessa, kun todetaan nykyisten IT-ratkaisujen olevan monimuotoisuudessaan mahdottomia hallita. Ongelmat järjestelmäintegraatioissa näkyvät lopulta myös tuloksessa.
Devikone Oy:n toimitusjohtaja Ari Salonen on todistanut, kuinka helpottavana asiantuntijan tuki on integraatioprojekteissa koettu. Integraatiokumppani pystyy analysoimaan nykytilanteen ja muodostamaan sen pohjalta aikaa kestävän integraatiostrategian.
Tomi Engdahl says:
https://www.se.com/fi/fi/work/campaign/electricity-4-0/sustainable-energy-generation.jsp
Tomi Engdahl says:
Wagolta ajankohtaisia ratkaisuja – Kaukolämpöverkon automaatio tukee Turku Energian matkaa kohti hiilineutraaliutta
https://wematchu.com/fi/rooms/7/teknologia/articles/7107/wagolta-ajankohtaisia-ratkaisuja-kaukolampoverkon-automaatio-tukee-turku-energian-matkaa-kohti-hiilineutraaliutta
Turku Energian kaukolämpö ja jäähdytysverkkoja pitkin kulkee lämmitys ja jäähdytys Turun, Naantalin, Raision ja Kaarinan alueella noin 5000 kohteeseen, kuten kerrostaloihin, uimahalleihin ja vanhainkoteihin. Kaukolämpöverkon toiminta varmistetaan ja optimoidaan mahdollisimman energiatehokkaaksi datan avulla.
Tomi Engdahl says:
Yhtäkkiä pulloissa ja tölkeissä on omituisia korkkeja – Tästä on kyse
Osaan pakkauksia on ilmestynyt uuden EU-direktiivin mukainen korkki. Valiolle ja Elovenalle on tullut uusista korkeista vasta muutamia palautteita.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009541549.html
Tomi Engdahl says:
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/klaukkalalainen-ari-osti-retrolaitekokoelmalleen-oman-omakotitalon-avovaimon-kanssa-asumme-naapurissa/6111732#gs.wkvwv8
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/04/27/akkujen-ja-paristojen-kierratys-saastaa-turhalta-louhimiselta/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/05/04/aivokayttoliittyma-kuntoutuksen-avuksi/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/05/04/teknologiateollisuuden-kysynta-heikkeni-tilauskanta-kantaa-viela/
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/14920-nokia-vaehentaemaessae-reilut-200-tyoentekijaeae-suomessa
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/05/03/nokia-suunnittelee-vahennyksia-ei-piirisuunnitteluun-eika-oulun-tehtaalle/
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/14907-saksalainen-hetzner-toiminut-tuusulassa-jo-viisi-vuotta
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/05/02/muutoksia-elektroniikan-komponenttikauppaan/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/05/02/valmet-automotive-uskoo-joustavuuteen-robotiikkaa-ja-5g-tekniikkaa/
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/14933-slushiin-3000-sijoittajaa-joko-raha-menee-generatiivisen-tekoaelyn-luo
Tomi Engdahl says:
Kuinka lukutaito pelastetaan?
Kaikki suomalaisnuoret eivät enää osaa lukea. Tutkijan mukaan lukutaidon eriytyminen vaatii nopeita poliittisia toimia. Ratkaisuja etsitään koululuokissa jo nyt.
https://suomenkuvalehti.fi/paajutut/kaikki-nuoret-eivat-osaa-lukea-tutkija-vaatii-nopeita-toimia-kouluissa-etsitaan-ratkaisuja-jo-nyt/?utm_medium=Social&utm_source=Facebook&fbclid=IwAR0p9-ol1xQQqI9x0M6i-bG4YRNkMoqle9JpJfm-cbUd8ufbBH0DI_nfrhA_aem_AcJ7nVzXk570A7_stDJod-AJkQR_I57U8qD5k9Y4aGKW6ODCRUrvG7mtJGK4Id7gL2NqL7PKMxI5Dij6Iw1j8ZbRbcqm3ZL5r2Ts7dvsO7lwjA#Echobox=1683182851
Tomi Engdahl says:
Suomen it-alalle virtaa uusia tilauksia: kasvu jatkuu
https://www.tivi.fi/uutiset/tv/aaae13d5-9254-4715-b423-bfec25486f62
Suomen tietotekniikka-alan kasvu on jatkumassa kuluvana vuonna, vaikka yleisesti talouteen povataan taantumaa. Teknologiateollisuuden tuoreen suhdannekatsauksen mukaan tietotekniikka-alan yritysten uudet tilaukset olivat tammimaaliskuussa euromääräisesti 9 prosenttia korkeammalla tasolla kuin edellisellä vuosineljänneksellä. Verrattuna samaan jaksoon vuotta aiemmin kasvua oli 14 prosenttia
Tomi Engdahl says:
Jani Halmeen kolumni: Valmentajan ottaminen lajiin, jossa en aio koskaan kilpailla, oli aikuiselämäni paras päätös
https://yle.fi/a/74-20017916
Suomeen on hiljalleen rakentunut koulutusihme, josta ei juuri hiiskuta. Kansalaisopistojen kautta jokainen saa oman opettajan ja se jos mikä on ihanaa, pohtii Halme.
Kun uni ota tullakseen, pitää kuulemma ajatella jotain rauhoittavaa. Minä en laske lampaita, vaan pompottelen päässäni keltaista palloa.
Ennen en ajatellut tennistä koskaan, mutta nyt se pyörii päässä alituiseen. Bussipysäkillä pyrin asettumaan siten, että voin odotellessani tehdä pieniä, huomaamattomia syöttöharjoituksia. Linja-auton penkillä mahtuu tapailemaan kämmenlyöntiä. Toimiston hississä nousen jo verkolle ja läimin lentolyöntejä kohti peiliä.
Syy tähän kaikkeen on alkeiskurssi. Kokemukseni perusteella väitän, että kaikkien kynnelle kykenevien tulisi hakeutua välittömästi valmennettavaksi. Missä tahansa itseään kiinnostavassa asiassa.
Kun oppii uutta, siitä tulee outo olo, jossa ilahtuminen, yllättyminen ja hämmentyminen sekoittuvat aivan uudenlaiseen itsevarmuuteen. Jos minä kerta opin syöttämään tenniskentän ruutuun, miksi muut mahdottomaksi kokemani asiat eivät olisi opittavissa? Derivaatta ja deklinaatiot, ehkä me vielä kohtaamme.
Kenenkään ei kannata luoda itsestään käsitystä, joka perustuu kokemattomuuteen ja harjoittelemattomuuteen. Kukaan perusterve ihminen ei myötäsyntyisesti ole huono virkkaamaan, laskemaan, ajamaan autoa tai dreijaamaan murolautasia.
On oudolla tavalla vapauttavaa, kun joku sanoo, mitä pitää tehdä.
Aikuisvalmennuksessa olemisessa taitojen karttuminen ei edes ole se tärkein asia. Oppi on tietynlainen oheishyöty.
Tuntuu kuin sometauhkan ja uutispuuron täyttämässä päässä tapahtuisi suursiivous, kun joutuu tilanteeseen, jossa ei voikaan sormella pyyhkäistä uutta aihetta silmien eteen. On suorastaan luksusta joutua edes tunnin verran viikossa keskittymään häiriöttä johonkin. Pitää hetki herkeämättä kieli täydellisen keskellä suuta.
Nyky-Suomen suurin kansallinen ylpeydenaihe on koulutus. Usein sillä tarkoitetaan virallista ja valtiollista kouluopetusta. Pisa-sijoituksen kehittymistä suuntaan taikka toiseen seurataan olympiakisoissa menestymistä kiihkeämmin.
Maassamme on kuitenkin toinenkin hieno koulutuskeksintö, joka hivenen piilossa ja josta meidän tulisi olla äänekkäämmin ylpeitä. Se on jokaisesta Suomen kolkasta löytyvä kansalais- ja työväenopistojen verkosto. Järjettömän hieno systeemi.
Tuoreen tutkimuksen mukaan kansalaisopistojen aikuisopiskelijat käyttävät puolet vähemmän sote-palveluita kuin väestö keskimäärin.
Pikku rahalla kuka tahansa meistä pääsee ilman pääsykokeita valmennettavaksi haluamastaan asiasta. Voi opetella uutta kieltä. Harjoitella linnunpönttöjen, keittiöhyllyn tai oman hauta-arkun veistämistä. Akryylitöiden tai ikonien maalaamista, runojen ja koodin kirjoittamista. On shakkia ja zumbaa, vapaaottelua ja viinikursseja.
Opetettavana oleminen ja yhdessä harrastaminen on paitsi yksilölle riemukasta, myös kansantaloudellisesti järkevää. Tuoreen tutkimuksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) kansalaisopistojen aikuisopiskelijat käyttävät puolet vähemmän sote-palveluita kuin väestö keskimäärin.
Mielelläni olen osa sivistynyttä, uteliasta ja oppimishimoista kansaa.
Kansalaisopistot ylläpitävät isoa ja viisasta unelmaa kansansivistyksestä. On se kyllä kerrassaan jylhä sana. Eikä edes siinä ole mitään pölyttynyttä tai pölhönationalistista.
Mielelläni olen osa sivistynyttä, uteliasta ja oppimishimoista kansaa.
Tomi Engdahl says:
Pirkanmaa karsii 800 it-järjestelmäänsä vähemmäksi siirtyy yhteen potilastietojärjestelmään
https://www.tivi.fi/uutiset/tv/6db7734c-590e-485c-bb97-4c951fcd2c55
Hyvinvointialue otti jo käyttöön uuden palkanmaksujärjestelmän ja on lähivuosina tuomassa 23 kunnalle muitakin yhteisiä it-ratkaisuja.
Pirkanmaalla on nykyisin 800 it-järjestelmää, tavoitteena on niiden määrän vähentäminen
Tomi Engdahl says:
Suomalainen salaus pääsee suosituille FPGA-piireille
https://etn.fi/index.php/13-news/14938-suomalainen-salaus-paeaesee-suosituille-fpga-piireille
Otaniemessä päämajaansa pitävä Xiphera kehittää salauslohkoja, joilla voidaan toteuttaa jopa kvanttiturvallinen salaus niin ASIC- kuin FPGA-piireille. Nyt yhtiö kertoo liittyneensä Microchipin kumppaniverkostoon.
Tämä tarkoittaa, että Xipheran IP-lohkot ovat päässeet Microchipin IP-kirjastoon. Microchipin asiakkaat voivat nyt integroida Xipheran IP-lohkoja osaksi ratkaisujaan esimerkiksi suosituilla PolarFire-sarjan piireillä.
Xipheran kryptografisten IP-ytimien ja Microchipin FPGA-piirien yhdistelmä on erityisesti suunnattu kriittisten sovellusten turvallisuuteen, mukaan lukien teollisuuden IoT-ratkaisut, puolustusteollisuus ja avaruustekniikka.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/05/09/kiinnostaisiko-kaytetty-televisio-tai-tablettitietokone/
Tomi Engdahl says:
Ahneusinflaatio uhka Suomessakin – Tätä se tarkoittaa
https://www.iltalehti.fi/talous/a/983c4c43-842d-4f0d-9c9d-2354ae7cbadb
Yritysten voittomarginaalit ovat kasvaneet monessa maassa, mutta palkat eivät ole nousseet samassa tahdissa. Tämä on voinut johtaa ”greedflationiin”, jota on vaikea hillitä.
Greedflation tulee englanninkielisistä sanoista ahneus ja inflaatio.
Ilmiö on nostanut päätään muutaman vuoden ajan.
Se voi johtaa inflaation hidastumisen pitkittymiseen.
Moni on jo huomannut kauppakassinsa kallistuneen inflaation myötä. Sen lisäksi kuluttajia vaanii uusi vaara, kun yritysten tavoittelemat suuremmat voittomarginaalit uhkaavat joissain Euroopan maissa nostaa hintoja edelleen yhä korkeammalle.
Ilmiötä kutsutaan nimellä ”greedflation”. Sana on yhdistetty englanninkielisistä sanoista ”greed” eli ahneus ja ”inflation” eli inflaatio. Termin voisi suomentaa vaikka ”ahneusinflaatioksi”.
Antti Ronkainen, poliittisen talouden tutkija Helsingin yliopistosta, kertoo, että ilmiössä on kyse siitä, että yrityksen tuotteen hintaa nostetaan enemmän kuin mitä tuotantokustannukset todellisuudessa nousevat, ja tämä näkyy myöhemmin yritysten kasvaneessa liikevoitossa.
– Viime aikoina on herätty siihen, että yritysten voittomarginaalien kasvu on monessa Euroopan maassa ollut suurempaa kuin palkkojen kehittyminen.
Tomi Engdahl says:
Pankkitunnuksilla kirjautumiseen tulee muutos näin se näkyy sinulle https://www.is.fi/digitoday/tietoturva/art-2000009572641.html
Sähköinen asiointi Suomessa muuttuu. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan tavalliselle käyttäjälle tämä näkyy muun muassa tunnistautumisen yksinkertaistamisena.
Tarkoituksena on parantaa turvallisuutta. Syynä muutokseen on Traficomin määräys vahvasta sähköisestä tunnistuksesta ja luottamuspalveluista. Määräys astuu täysimääräisinä voimaan kesäkuussa tänä vuonna
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/05/11/robottikoira-digitoi-tyomaa-alueen/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/05/11/vuoden-elektroniikkataitajat-saatiin-selville/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/05/11/suomalaista-iot-osaamista-kiekon-mm-kisoihin/
Uusi kävijävirtoja ennustava palvelu lanseerataan Tampereella huomenna perjantaina alkavien jääkiekon MM-kisojen yhteydessä. Uusi kaupungin Pulssi-sovellus rakentuu Wapicen tekoälyosaamiseen ja IoT-Ticket-palveluun. Yritys kokeili tekniikkaa ensimmäisen kerran jo viime vuonna järjestettyjen MM-kisojen yhteydessä.
Tomi Engdahl says:
HS kehtaa jo sanoa, ettei keisarilla ole vaatteita. Tai sitten vain opettaa meitä insinöörejä, että tuotteella ei ole niin väliä, kunhan on myyvä tarina ja hyvät mielikuvat.
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009577629.html
Tomi Engdahl says:
Näillä aloilla odotetaan irtisanomisia
Rakennusalan työllisyys näyttää huonolta ja uhkia näkyy teollisuudessakin. Sote-alalla on pulaa työntekijöistä.
https://www.iltalehti.fi/tyoelama/a/7227e55b-5fb0-4d7d-b694-9f385d66a975
Suomi on taantumassa. Bruttokansantuote supistuu tänä vuonna 0,2–0,3 prosenttia eri ennusteiden mukaan.
Taantuma on katkaissut myös työllisyyden paranemisen. Kokoaikaisesti lomautettuna oli maaliskuussa 2 000 ihmistä enemmän kuin vuotta aiemmin.
Metalliteollisuus:
Metalli- ja elektroniikkateollisuuden työllisyys on kasvanut tähän asti, mutta uhkaa heikentyä tänä vuonna. Metallien jalostuksessa on ”isompaa pudotusta ja sitä kautta heikommat työllisyysnäkymät”, Puonti sanoo.
Autoteollisuudessa Valmet Automotive kertoi maaliskuussa irtisanovansa 500 työntekijää Uudenkaupungin tehtaalta.
Informaatio ja viestintä:
Etlan toimialakatsauksen mukaan informaatio- ja viestintäpalvelujen kasvu pysyy ripeänä taantumasta huolimatta.
– Kasvu on ollut hyvin trendinomaista läpi suhdanteen, mikä vetää varmasti vielä tämän taantumankin yli ihan hyvin, Larja arvioi.
Arkkitehti- ja insinööripalvelut:
– Arkkitehti- ja insinööripalveluiden työllisyys on kasvanut tosi vahvasti koronan ja suhdanteen läpi, mutta nyt kun rakentaminen kääntyi laskuun, niin nähdään laskua nyt ensi vaiheessa. Varmaan sekin kääntyy kasvuun sitten 2025, Larja sanoo.
Tomi Engdahl says:
Analyysi: Suomessa on jo nyt 200 000 avointa työpaikkaa, mistä tuleva hallitus voi löytää 100 000 työntekijää?
https://yle.fi/a/74-20031293
Kaksi edellistä hallitusta saavutti työllisyystavoitteensa. Sadan tuhannen työllisen lisäys ei toteudu helposti, kirjoittaa taloustoimittaja Juha-Matti Mäntylä.
Petteri Orpo (kok.) on asettanut tavoitteeksi, että työllisten määrää nostetaan seuraavalla hallituskaudella 100 000 henkilöllä.
Se on kannatettava ja samalla todella kova tavoite.
Työ- ja elinkeinoministeriön tänään julkaiseman työmarkkinaennusteen mukaan työllisyyskehitys kääntyy loppuvuonna jopa laskuun. Koko vuoden osalta työllisyys kasvaa enää 5 000 henkilöllä, ja ensi vuonna työllisyyden kasvu jää tuhanteen henkilöön.
Vuonna 2025 työllisyys kasvaa ennusteen mukaan 18 000 henkilöllä.
Orpon työllisyystavoitteiden näkökulmasta ennuste on heikko. Uudelle hallitukselle on tarjolla inflaatiota, korkoja, jatkuvaa sotaa, hyytyvää ostovoimaa ja heikkoa kuluttajaluottamusta.
”Hirveän haasteellinen tavoite”
TEM:in alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen muistuttaa, että Suomessa on yhä monilla aloilla työvoimapula.
– Sata tuhatta työllistä on hirveän haasteellinen tavoite, mutta ei mahdoton. Meillä on paljon toimenpiteitä käytettävissämme, ja avoimia työpaikkoja on tällä hetkellä yli 200 000. Se kertoo jotain siitä potentiaalista, hän sanoo.
Jos Suomessa on 200 000 avointa työpaikkaa, mistä tuleva hallitus löytää 100 000 työntekijää? Työllisyyden nostamisen keinoista Pylkkänen mainitsee ensimmäiseksi työperäisen maahanmuuton, työttömien aktivoinnin sekä työnvälityksen tehostamisen.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist painottaa näistä ensimmäistä.
– Tärkein työllisyystoimi on työperäinen maahanmuutto. Me voimme täällä Suomessa tehdä asioita, mutta emme saa valtavia määriä ihmisiä muutoin kuin hakemalla heitä ulkomailta. Väestörajoitteet Suomessa ovat niin merkittäviä.
Pylkkänen ja Appelqvist korostavat työperäistä maahanmuuttoa. Moni muukin asiantuntija pitää sitä Suomen kannalta keskeisenä kysymyksenä, mutta kokoomuksen hallituskumppani perussuomalaiset suhtautuu siihen kriittisesti.
Luvassa ”päätösperäisiä” työpaikkoja
Vaalikampanjan aikana on pidetty esillä esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan lyhentämistä tai porrastamista. Muitakin niin kutsuttuja kannustinloukkuja tultaneen purkamaan, jotta ihmiset palaisivat nopeammin työmarkkinoille.
Asiantuntijat kuitenkin epäilevät, että tarjolla ei ole isoja yksittäisiä uudistuksia, jotka tuottaisivat merkittävän työllisyyden kasvun.
Tulemmekin todennäköisesti näkemään paljon pieniä toimenpiteitä, joista jokaisen kohdalla arvioidaan, mikä on muutoksen vaikutus. Näitä ”päätösperäisiä” työpaikkoja ynnättiin (siirryt toiseen palveluun) myös Marinin hallituskaudella.
Jos tavoitteet uhkaavat karata, hallituksilla on tapana sortua luovempaankin laskentaan. Orpo on lisännyt itselleen painetta jo etukäteen linjaamalla (siirryt toiseen palveluun), että työllisyyttä ja kasvua tukevien uudistusten pitää olla ”VM:n verifioimia”, eikä mitään ”toivotaan toivotaan” -uudistuksia.
Moni piti Antti Rinteen (sd.) 60 000 ihmisen työllistämistavoitetta unennäkönä – mutta tavoite saavutettiin. Oppositioon suuntaavat demarit tulevat varmasti muistuttamaan tästä seuraavan neljän vuoden aikana.
Keskustalaiset lisäävät, että työllisyystavoite saavutettiin myös Juha Sipilän hallituskaudella.
Rimaa on nostettu jo kaksi kertaa ja nyt on Petteri Orpon hallituksen vuoro. Tiukassa paikassa Orpo voi muistuttaa, että trendi kääntyi jo ennen vallanvaihdosta.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/05/15/suomalainen-iot-tiedonkeruulaite-lte-verkkoihin/
Tomi Engdahl says:
Oululaisprofessorit: tekoäly on avustaja, ei hallitsija
https://etn.fi/index.php/13-news/14970-oululaisprofessorit-tekoaely-on-avustaja-ei-hallitsija
Professorit tekivät jo toisen tekoälykirjan – lataa täältä
https://www.uusiteknologia.fi/2023/05/15/professorit-tekivat-jo-toisen-tekoalykirjan-lataa-taalta/
Tekoäly on noussut osaksi jokapäiväistä keskustelua uusien ChatGPT:n muodossa. Muutama vuosi sitten oululaisprofessorit tekivät tekoälyn historiateoksen. Nyt vuorossa on uusi teos, joka käsittelee tekoälyn tulevia vaikutuksia. Molemmat kirja ovat ladattavissa netistä nyt ilmaiseksi.
Tomi Engdahl says:
Peliala työllistää jo 4100 kehittäjää
https://etn.fi/index.php/13-news/14975-peliala-tyoellistaeae-jo-4100-kehittaejaeae
Pelialan etujärjestö Neogamesin mukaan alan liikevaihto kasvoi vuonna 2021 noin 3,2 miljardiin euroon eli 30 prosenttia edellisvuodesta. Myös vuonna 2022 liikevaihto näyttäisi pysyvän 3,2 miljardissa eurossa. Ala työllistää jo yli 4100 kehittäjää.
Näillä luvuilla Suomen peliala sijoittuu Euroopan viiden suurimman maan joukkoon ja on johtava mobiilipelien tekijä. Neogamesin johtaja Koopee Hiltusen mukaan Suomen peliala on viimeisen 10 vuoden aikana tehnyt 23 miljardin euron kumulatiivisen liikevaihdon ja maksanut erilaisia veroja Suomeen yli 2,5 miljardia euroa.
Suomalainen peliala myös kasvaa työllistäjänä. Viime vuonna alan yritykset työllistivät ensimmäistä kertaa yli 4 000 henkeä Suomessa ja ulkomailla. Alan työntekijöiden kokonaismäärän arvioitiin vuoden 2022 lopussa olevan noin 4100 henkeä. Tekijöiden määrä on kasvanut noin viidellä sadalla vuoden 2020 lopusta.
Myös pelistudioiden määrä on kääntynyt uuteen kasvuun ja suomalaiset pelinkehittäjät perustavat nyt rohkeasti uusia yrityksiä. Vuoden 2022 lopussa arvioitiin olevan 232 aktiivista suomalaista pelistudiota.
Osaajapula on edelleen yksi alan suurimmista haasteista. Alalla ennustetaan vähintään 500 lisätyöntekijän tarvetta seuraavan kahden vuoden aikana.
Suomen peliala tunnetaan mobiilipelien kehittäjänä, mutta PC on jo lähes yhtä suosittu alusta (64 %) kuin mobiililaitteet (66 %).
Tomi Engdahl says:
Suomalaisten elämänlaatu on romahtanut – ”Tulokset ovat huolestuttavia” https://www.is.fi/terveys/art-2000009589947.html
THL:n uusi tutkimus osoittaa, että työikäisten psyykkinen kuormittuneisuus on kasvanut ja itsemurha-ajatukset lisääntyneet.
ENÄÄ vain joka toinen työikäinen kokee elämänlaatunsa hyväksi, kun neljä vuotta sitten näin koki vielä yli 60 prosenttia työikäisistä.
Tieto käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin tuoreesta Terve Suomi -väestötutkimuksesta, jonka kyselyaineisto kerättiin syyskuun 2022 ja maaliskuun 2023 välisenä aikana.
Tutkimuksen mukaan työikäisten elämänlaatu on heikentynyt voimakkaasti viime vuosina. Elämänlaadulla tarkoitetaan ihmisen käsitystä omasta tilanteestaan – esimerkiksi terveydestä, hyvinvoinnista, sosiaalisista suhteista ja elinympäristöstä.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että joka viides työikäinen eli 20–64-vuotias kokee merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta. Psyykkinen kuormittuneisuus on lisääntynyt voimakkaasti sekä miehillä että naisilla vuoteen 2018 verrattuna: miehillä 13 prosentista 19:ään ja naisilla 13 prosentista 20:een. Yleisintä psyykkinen kuormittuneisuus on edelleen 20–29-vuotiailla, mutta se on lisääntynyt myös 30–49-vuotiailla.
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/14975-peliala-tyoellistaeae-jo-4100-kehittaejaeae
Tomi Engdahl says:
Pääkaupunkiseudulle rakennetaan kvanttisalauksen koeverkko
https://etn.fi/index.php/13-news/14973-paeaekaupunkiseudulle-rakennetaan-kvanttisalauksen-koeverkko
Pääkaupunkiseudulle rakennetaan julkinen koeverkko, joka mahdollistaa kvanttisalausteknologioiden esittelyn ja tarjoaa suomalaisille yrityksille alustan kehittää ja testata kvanttisalaukseen perustuvia palveluita ja tuotteita. Kvanttisalaus on uusi kvanttimekaniikkaan pohjautuva menetelmä, joka mahdollistaa turvallisen tiedonsiirron kvanttitietokoneiden aikakaudella.
Tulevaisuudessa kansallinen kvanttisalausverkko yhdistetään koko EU:n kattavaan verkkoon. VTT:n vetämässä projektissa ovat mukana Suomen Erillisverkot Oy, Cinia Oy ja CSC – Tieteen tietotekniikan keskus.
Vuoden alussa käynnistyneen EU:n EuroQCI-aloitteen tavoitteena on rakentaa koko unionin kattava kvanttisalausverkko kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä. Aloitteella halutaan suojella eurooppalaisia kriittisiä infrastruktuureja kuten hallinnollisia toimintoja, datakeskuksia, sairaaloita ja energiaverkkoja. Nyt alkavassa ensimmäisessä vaiheessa tavoitteena on rakentaa jokaiseen EU-maahan kansalliset koeverkot ja luoda tätä kautta tarvittava osaaminen operatiivisten verkkojen rakentamiseksi.
Tomi Engdahl says:
Suomen peliala kasvoi 3,2 miljardin euron bisnekseksi
https://www.uusiteknologia.fi/2023/05/16/pelialan-on-kasvanut-suomessa-positiivinen-kaikilla-mittareilla-mitattuna-alan-liikevaihto-kasvoi-jo-vuonna-2021-32-miljardiin-euroon-jo-2021-ja-myos-viime-vuoden-liikevaihto-pysynee-samoissa-luvuis/
Pelialan on kasvanut Suomessa positiivinen kaikilla mittareilla mitattuna. Alan liikevaihto kasvoi 3,2 miljardiin euroon jo vuonna 2021 ja myös viime vuoden liikevaihto pysynee samoissa luvuissa. Väkeä ala työllistää runsaat neljä tuhatta. mutta enemmänkin voitaisiin palkata. Alaa ovat värittäneet isot yrityskaupat, jolla suomalaisyritykset ovat siirtyneet ulkomaisten toimijoiden omistukseen.
Suomalaisen pelialan etujärjestö Neogames on julkaissut pelialan näkymiä ja vuosien 2021-2022 kehitystä avaavan raporttinsa. Sen mukaan Suomen peliala sijoittuu Euroopan viiden suurimman maan joukkoon ja on edelleen johtava mobiilipelien tekijä. Samalla moni peliyritys on siirtynyt ulkomaiseen omistukseen Supercellin ja uusimpana Rovion tyyliin.
Peliala on tuonut Suomeen vaurautta. “Suomen peliala on viimeisen 10 vuoden aikana tehnyt 23 miljardin euron kumulatiivisen liikevaihdon ja maksanut erilaisia veroja Suomeen yli 2,5 miljardia euroa”, kertoo Neogamesin johtaja KooPee Hiltunen. Suomalainen peliala on myös kasvava työllistäjä, sillä parin-kolmen vuoden sisään ala on palkannut koko ajan uusia osaajia.
Monialustainen pelikehitys on Suomessa yleistä, sillä 59 prosenttia studioista kehittää pelejä kahdelle tai useammalle alustalle.
Suomalaiset pelikehittäjät tutkivat myös aktiivisesti pelimarkkinan uusia mahdollisuuksia tekoälyn, web3:n, uusien alustojen, moninaisten ansaintamallien ja käyttäjien tuottaman pelisisällön parissa. Pelistudiot seuraavat aktiivisesti luovan tekoälyn kiivasta kehitystä, mutta käytännön sovellutukset pelinkehityksen prosesseissa ovat vielä kesken.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/05/17/nato-tuo-rahaa-suomalaisiin-teknologiahankkeisiin/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/05/19/robotteja-ja-tekoalya-uuden-ajan-siivoukseen/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/05/17/ecf23-komponenttipulaa-voi-ratkoa-uudelleen_suunnittelulla/
Tomi Engdahl says:
Sijainti
Etusivu > Artikkelit/raportit > EU:n yhtenäispatentti voimaan kesän alusta – vaikutuksia myös Suomeen
EU:n yhtenäispatentti voimaan kesän alusta – vaikutuksia myös Suomeen
https://www.uusiteknologia.fi/2023/05/19/eun-yhtenaispatentti-voimaan-kesan-alusta-vaikutuksia-myos-suomeen/
Uusi yhtenäispatentti (Unitary Patent, UP) tulee voimaan kesäkuun alusta kaikissa 17 EU-maissa. Uusi patenttiluokitus tarjoaa vaihtoehdon perinteisen Eurooppa-patentin rinnalla. Lisäksi hakija voi halutessaan saattaa patentin kerralla voimaan kaikissa yhtenäispatenttijärjestelmässä mukana olevissa maissa.
Tomi Engdahl says:
Melankolinen ja rehellinen suomirock pysyy ja muuttuu maailman mukana
https://www.uniarts.fi/artikkelit/ilmiot/melankolinen-ja-rehellinen-suomirock-pysyy-ja-muuttuu-maailman-mukana/?utm_source=facebook&utm_medium=social&utm_campaign=uutiskirje_touko_23_suomirock&utm_content=uutiskirje_touko_23_suomirock&fbclid=IwAR3xqsKFADB1N7HIHK4AzH5I5-LL7d_CX51dAwbnhqBzw5yj8b1jhvYbEAo_aem_th_AWerdAXtMSNrqTxCIHa5gys6fzRQwN0Yul9_XvC1xYDmKjbArnoxTTD_jVmuAhbXMdx5z0eUByoShaQUrgO1LC2h