Tietoviikko reports that Finland (my home country) is the world’s best IT country according to World Economic Forum study The Global Information Technology Report 2013. According to the study, Finland is the world’s number one country when it comes to the economy’s ability to use information technology to competitiveness and prosperity. Finland has toppled Sweden from the top spot in a ranking of economies that are best placed to benefit from new information and communication technologies (ICTs). The question still remains how this result was got because there are many things in Finland ICT that are are far from very good, so are other countries just much lousier on those aspects?
At the core of the report, the Networked Readiness Index (NRI) measures the preparedness of an economy to use ICT to boost competitiveness and well-being. In this edition, Finland (1st), Singapore (2nd) and Sweden (3rd) continue to lead the NRI, with the Netherlands (4th), Norway (5th), Switzerland (6th), the United Kingdom (7th), Denmark (8th), the United States (9th) and Taiwan, China (10th) completing the top 10.
Global Information Technology Report 2013 has a nice map that visualizes the network readiness of different countries.
3,454 Comments
Tomi Engdahl says:
Inflaation hidastuminen kestää aiempia arvioita kauemmin, ennakoi Danske Bank
Kasvu jää kuitenkin hitaaksi ja valtion velkaantuminen jatkuu.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009498610.html
Danske Bank nostaa ennustettaan Suomen talouskasvusta. Pankki ennakoi nyt, että Suomen bruttokansantuote supistuu tänä vuonna 0,2 prosentin tahtia. Aiemmassa ennusteessaan Danske arvioi laskutahdiksi 0,7 prosenttia.
Ensi vuodelle Danske odottaa 0,9 prosentin kasvua. Suomen talouden näkymä on Dansken mukaan kääntynyt viime kuukausien aikana aiempaa positiivisemmaksi.
– Pitkälti väistetyn energiakriisin lisäksi Suomen vientimarkkinoiden talousnäkymät ovat olleet pelättyä paremmat. Euroalue vältti taantuman ja Kiinan talous avautui vuosien koronarajoitusten jälkeen. Siksi olemme hieman nostaneet Suomenkin talousennustetta, sanoo Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki tiedotteessa.
Suomen taloudessa ei kuitenkaan ole luvassa paluuta vauhdikkaalle kasvu-uralle. Sitkeä inflaatio nakertaa kuluttajien ostovoimaa, ja nousseet korot jarruttavat taloutta pitkällä aikavälillä. Vientitilausten virran arvioidaan pysyvän vaisuna lyhyellä tähtäimellä, Danske ennakoi.
Cryptofun says:
Recently Finland allow crypto payments in some institutions
Tomi Engdahl says:
Tekoäly panee uunituoreen lain tosi testiin – ”voi olla epävarmoja aikoja”
Antti Kailio3.4.202320:48|päivitetty3.4.202320:48TEKOÄLYTEKIJÄNOIKEUDETDIGITALOUS
Pitkään valmisteilla ollut tekijänoikeuslaki tuli viimein voimaan maanantaina. Uusi laki voi kuitenkin olla jo voimaan tullessaan vanhentunut, sillä tekoälyä ei ole otettu riittävästi huomioon.
https://www.tivi.fi/uutiset/tekoaly-panee-uunituoreen-lain-tosi-testiin-voi-olla-epavarmoja-aikoja/2602c1a7-3da2-4ea5-996f-81910759d5b7
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/04/06/suomeen-tulossa-10-miljardilla-eurolla-lisaa-aurinkoenergiaa/
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/14810-konsertti-vaelittyi-5g-n-yli-tampereelta-helsinkiin-virtuaalilaseihin
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/04/06/suomi-lisaa-kyberturvallisuuden-koulutusta/
Tomi Engdahl says:
Joku vuotaa aina tunnuksensa
https://etn.fi/index.php/13-news/14811-joku-vuotaa-aina-tunnuksensa
Yhdenkin käyttäjän tekemä virhe voi aiheuttaa merkittävät taloudelliset vahingot ja mainehaitan yritykselle. Frendy Oy:n tietojenkalastelutestiin osallistuneista yrityksistä 72 prosentissa yksi tai useampi käyttäjä jäi haaviin.
IT-kentällä Suomessa operoiva Frendy Oy selvitti alkuvuodesta suomalaisten PK-yritysten alttiutta joutua tietojenkalastelun kohteeksi. Se, että yli seitsemässä yrityksessä kymmenestä yksi tai useampi käyttäjä luovutti sähköpostitunnuksensa on äärimmäisen huolestuttaa.
- Yritysten kohdalla yhdenkin käyttäjän tunnusten vuotaminen voi johtaa laajamittaiseen katastrofiin, kertoo Frendyllä tietoturvasta vastaava liiketoimintapäällikkö Tuomas Karhula.
. Alle 50 henkilön yrityksistä vuotoja tapahtui 25 prosentissa. Yli 50 henkilön yrityksistä 95 prosentissa ainakin yksi vuoti tunnuksensa.
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/14814-murata-laajentaa-adas-piireihin-suomalaisilla-algoritmeilla
Tomi Engdahl says:
Aurinkosähkön lisääminen uhkaa sähköverkon vakautta
https://etn.fi/index.php/13-news/14813-aurinkosaehkoen-lisaeaeminen-uhkaa-saehkoeverkon-vakautta
Aurinkosähkön pientuotanto yleistyy lähes eksponentiaalista vauhtia. Sähkön jakeluverkon rinnalla toimiviin sähköntuotantojärjestelmiin kohdistuu useita teknisiä vaatimuksia, sillä sähköverkon tulee toimia turvallisesti ja luotettavasti.
Verkkoon liitetyt aurinkosähköjärjestelmät syöttävät niiden tuottamaa sähköä suoraan sähköverkkoon, joten ne vaativat erittäin luotettavien laitteiden käyttöä ja turvallisia komponentteja.
Energiateollisuus on jo pari vuotta sitten antanut suosituksen, että 1.1.2023 alkaen yli 50 kVA:n tuotantojärjestelmät vaativat erillisen keskitetyn suojauslaitteen, joka osaa kytkeä tuotantolaitteiston irti verkosta tarvittaessa. Useat sähkönjakeluyhtiöt soveltavat jo Energiateollisuuden suositusta.
Kotitalouksien ja pk-yritysten aurinkosähköratkaisut ovat muuttuneet koko ajan järeämmiksi, ja 50 kVA:n rajan ylittyminen on lähes arkipäivää aurinkosähkön pientuotannossa. – Monelle pienen tuotantojärjestelmän omistajalle voi olla hyvinkin uusi ajatus, että kun asennat, niin huomioithan myös turvallisuuden. Toistaiseksi keskustelu on keskittynyt lähinnä järjestelmän kokoon ja paneelien määrään”, Stenvall sanoo.
Eaton tarjoaa asiakkailleen IP65-muovikoteloitua NAS-verkonvalvontarelettä, joka asennetaan verkkoon kytkettävän pientuotantolaitoksen ja sähköverkon väliin. Järjestelmän nimellisvirrat ovat 65–190A/30–130kVA, ja sitä suuremmille tuotantolaitoksille on saatavana ratkaisut aina 1250A/866kVA:n asti.
Tomi Engdahl says:
S-ryhmä pyytää miljoonia suomalaisia siirtymään sähköiseen kuittiin – näin se tapahtuu
7.4.202320:01
S-ryhmä kehottaa asiakkaitaan siirtymään paperittomaan asiointiin.
https://www.mikrobitti.fi/uutiset/s-ryhma-pyytaa-miljoonia-suomalaisia-siirtymaan-sahkoiseen-kuittiin-nain-se-tapahtuu/5fe253a4-1b8a-4a53-bf9c-88074242a993
S-ryhmä toivoo, että suomalaiset luopuisivat ostoksillaan paperikuiteista. S-ryhmässä otettiin käyttöön vuonna 2016 sähköinen kuitti, jota käyttämällä kuitit pysyvät tallessa S-mobiili-sovelluksessa ja S-käyttäjätilillä.
Sähköistä kuittia hyödyntää 1,7 miljoonaa asiakasta. Määrä on S-ryhmän mukaan noin 45 prosenttia sen vajaan neljän miljoonan asiakaskunnasta.
”Noin puoli miljoonaa asiakastamme on ottanut sähköisten kuittien lisäksi käyttöön paperittoman asioinnin, jossa paperista kuittia ei tulostu kassalla lainkaan, ellei sitä erikseen pyydä. Toivoisimme, että yhä useampi asiakas ottaisi palvelun käyttöön, sillä paperikuiteista luopuminen on paitsi arkea helpottavaa, myös luonnonvarojen kannalta järkevää”, suunnittelujohtaja Mika Lyytikäinen kertoo S-ryhmän sivustolla.
Sähköisen kuitin ja paperittoman asioinnin käyttöönotto onnistuu S-mobiilin Minä-osion kautta.
”Tieto paperittomasta asioinnista tulee käydä päivittämässä S-etukortille toimipaikan itsepalvelupisteellä.”
Näin S-ryhmä neuvoo käyttöönotossa:
1. Avaa S-mobiili (tai ota ensin sovellus käyttöön lataamalla se puhelimesi sovelluskaupasta)
2. Siirry Minä-osion kautta sähköisiin kuitteihin
3. Aktivoi sähköinen kuitti ja paperiton asiointi
4. Aktivoi myös sähköinen takuukuitti
5. Jos otat käyttöön paperittoman asioinnin, niin päivitä tieto paperikuitittomuudesta S-etukorttiisi toimipaikan itsepalvelupisteessä: laita kortti sirulukijaan ja paina F1-näppäintä.
Tomi Engdahl says:
Kun kaunokirjoituksen opettaminen päätettiin lopettaa kouluissa, unohtui pari asiaa
Allekirjoituksen väärentämisen riski on asiantuntijoiden mukaan lisääntynyt. Kaunokirjoitus poistettiin opetussuunnitelmasta 2018. 2010-luvulla syntyneet kirjoittavat ainoastaan tekstaamalla.
https://yle.fi/a/74-20023794
Tomi Engdahl says:
Tässä on Nato-maiden asevoimien rankinglista – yhdessä asiassa Suomi lyö jopa sotilaalliset suurvallat https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009497307.html
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/04/05/suomalainen-alynalle-paasee-kayttoon/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/04/05/murata-sijoitti-suomalaiseen-liiketunnistukseen/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/04/11/nokia-arena-kutsuu-metaversen-ja-web3n-innovaattorit-tampereelle/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/04/08/nokian-made-in-finland-televisiosarja-tanaan-vapaasti-mtv3-kanavalla/
Tomi Engdahl says:
Talouden nobelisti sanoo suoraan Suomen velkakierteestä: ”Numerot ovat vain oire, sairauden nimi on valtioriippuvuus”
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/talouden-nobelisti-sanoo-suoraan-suomen-velkakierteesta-numerot-ovat-vain-oire-sairauden-nimi-on-valtioriippuvuus/0b7b86f2-0a23-42d5-aace-f342d7676308
Taloustieteen nobelisti Bengt Holmström sanoo, että talouden tilan heikentyminen on vain oire. Itse sairaus valtion liian painava rooli.
Tomi Engdahl says:
Katsaus: Suomalaisten työ- ja toimintakyky heikkenee – THL:n pääjohtaja ehdottaa sokeri-, suola- ja rasvaveroa
Työ- ja toimintakyvyn heikkeneminen näkyy sairauspoissaolojen ja mielenterveyshäiriöiden lisääntymisenä, lihavuuden yleistymisenä ja yleiskunnon laskuna.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/0d6feebb-9b23-43df-b8e0-e9b3463d56c6
THL ja Kela julkaisivat katsauksen suomalaisten terveyden- ja hyvinvoinnin tilasta.
Yli 70 prosenttia miehistä ja yli 60 prosenttia naisista on ylipainoisia tai lihavia.
Mielenterveysongelmat aiheuttavat entistä enemmän sairauspoissaoloja.
Työikäisen väestön määrä vähenee jatkossakin.
Aikuisväestön ruokavalion suurimmat ongelmat ovat runsas suolan ja kovan rasvan saanti sekä vähäinen kasvisten kulutus. Kovia rasvoja ja suolaa on erityisesti eläinperäisissä tuotteissa.
Etenkin miehet syövät liikaa punaista ja prosessoitua lihaa. Lapset ja nuoret taas kuluttavat sokeripitoisia ruokia ja juomia.
Tomi Engdahl says:
Työryhmän loppuraportti
Vihreä siirtymä vaatii mittavaa rahoitusta – ja luo merkittäviä mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille
https://valtioneuvosto.fi/-//10623/vihrea-siirtyma-vaatii-mittavaa-rahoitusta-ja-luo-merkittavia-mahdollisuuksia-suomalaisille-yrityksille
Tomi Engdahl says:
https://gofore.com/energiasektori/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/03/31/miljoonan-euron-teknologiapalkinnon-saajaa-voi-ehdottaa-nyt-kuka-tahansa/
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/14840-suomalaiset-startupit-keraesivaet-viime-vuonna-1-8-miljardia-euroa
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/04/13/euroopan-avaruusjarjesto-esan-ensimmainen-jupiter-luotain-on-maara-laukaista-tanaan-avaruuteen-mukana-on-kaikkiaan-12-eri-mittauslaitetta-joista-aalto-yliopisto-ja-ilmatieteen-laitos-ovat-olleet-muk/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/04/14/uuden-hallituksen-lisattava-panostuksia-ohjelmistoalaan/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/04/18/suomalaiset-startupit-panostivat-lisaa-tutkimukseen/
Tomi Engdahl says:
Koulu ei voi kieltää älypuhelimia luokkahuoneessa – asiantuntijalta täystyrmäys https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009526509.html
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/04/19/genelec-kaiuttimista-vuoden-brandi/
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/14866-kiinteaet-verkot-lundmarkin-ilonaihe
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/04/20/nokian-verkkomyynti-kasvoi-miljardi-euroa-tutkimukseen/
Tomi Engdahl says:
Lasereiden yhteistuotantoa Tampereelle
https://www.uusiteknologia.fi/2023/04/21/lasereiden-yhteistuotantoa-tampereelle/
Tampereella vihittiin tällä viikolla käyttöön lasereiden yhteistuotantolaitos, jossa paikalliset puolijohde- ja laserteknologian yritykset kuten Vexlum, Picophotonics ja RefleKron voivat kehittää ja valmistaa laser-ratkaisujaan. Kaikki mukana olevat yritykset ovat syntyisin Tampereen yliopiston optoelektroniikan tutkimuskeskuksesta.
’’Uuden tuotantolaitoksen yritykset ovat pitkäjänteisen tutkimus- ja teknologiainvestointiemme hedelmiä’’, iloitsee Tampereen yliopiston optoelektroniikan professori Mircea Guina. Hän on tehnyt alalla uraauurtavaa tutkimusta vuosikymmenten ajan ja kuuluu yritysten perustajajäseniin.
Tampereen Ruskon yhteiset lasereiden tuotantotilat.
Tampereella on tehty korkean tason tutkimusta fotoniikan, järjestelmäpiirisuunnittelun ja optoelektroniikan aloilla jo useita vuosikymmeniä. Ruskon tuotantolaitoksessa toimivat yritykset ovat kaikki tuplanneet liikevaihtonsa viime vuosina ja niiden kasvuvauhti jatkuu hyvänä.
’’Kullakin yrityksellä on omat tuotteensa ja asiakaskuntansa eli emme kilpaile keskenämme. Sen sijaan tilojen ja laitteiden tarpeet ovat monelta osin yhteisiä’’, sanoo mukana olevan Vexlumin toimitusjohtaja Jussi-Pekka Penttinen yhteisen tuotantolaitoksen taustasta.
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/14845-suomalaisen-kuituoperaattorin-verkko-rakennetaan-nokian-raudalla
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/14849-kuitua-voi-nyt-ostaa-gigantista
Tomi Engdahl says:
Suomalaiset startupit keräsivät viime vuonna 1,8 miljardia euroa
https://etn.fi/index.php/13-news/14840-suomalaiset-startupit-keraesivaet-viime-vuonna-1-8-miljardia-euroa
Kotimaiset startupit keräsivät jälleen ennätysmäärän kasvurahaa. Vuonna 2021 niihin sijoitettiin yhteensä 1,4 miljardia, nyt summa on kasvanut lähes puolella miljardilla. Pääomasijoittajat ry:n mukaan lopullinen kerätty rahasumma oli 1790 miljoonaa euroa.
- Suomalaisten startupien saama rahoitus on kymmenkertaistunut kymmenessä vuodessa. Muutaman edellisvuoden aikana kasvu on ottanut suuria loikkia, ja myös pitkällä aikavälillä tarkasteltuna kehitys on ollut positiivista”, kertoo Pääomasijoittajien toimitusjohtaja Anne Horttanainen.
Startupit keräävät rahoitusta useilta eri sijoittajatahoilta. Aiempien vuosien tapaan suurin osa rahoituksesta tuli pääomasijoittajilta, jotka sijoittivat suomalaisiin startupeihin yhteensä yli miljardi euroa vuoden 2022 aikana. Nousua on reilusti edellisvuodesta, jolloin pääomasijoittajat sijoittivat suomalaisiin startupeihin yhteensä 886 miljoonaa. Vuoden 2022 summasta 280 miljoonaa tuli kotimaisilta pääomasijoittajilta ja 753 miljoonaa ulkomaisilta pääomasijoittajilta. Näissä luvuissa ovat mukana sekä venture capital- että growth-sijoitukset startup-yrityksiin.
Mittavan potin, 597 miljoonaa, sijoittivat myös muut ulkomaiset sijoittajat, johon kuuluvat muun muassa yritykset ja rahastosijoittajat.
Tomi Engdahl says:
Aurinkopaneelien asennus näkyy sähkötekniikan myyntiluvuissa
https://etn.fi/index.php/13-news/14850-aurinkopaneelien-asennus-naekyy-saehkoetekniikan-myyntiluvuissa
Sähköteknisten tuotteiden tukkumyynnin arvo vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana oli 319 miljoonaa euroa. Se on 13,8 prosenttia enemmän kuin vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä. Sähköteknisen kaupan liiton mukaan luku rikkoi aiemmat ennätykset, ja oli kaikkien aikojen paras vuoden aloitus alalle.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/04/17/memristorianturi-voi-ennustaa-reittisi-reaaliajassa/
Tomi Engdahl says:
Ohjelmistot
Suomessa
2023–2033
https://www.dimecc.com/wp-content/uploads/2023/04/Ohjelmistot-Suomessa-2023-2033.pdf
Hallituksen käynnistettävä kansallisen
ohjelmistostrategian laatiminen
Suomen ohjelmistoala on kriisiytymässä. Osaajapula lasketaan
kymmenissä tuhansissa, julkiset ohjelmistohankinnat takkuavat
ja uutisia vakavista tietojärjestelmäongelmista tulee viikoittain.
Suomi on jäänyt keskeisten kilpailijamaiden taakse ohjelmistotut-
kimuksen rahoittamisessa, opiskelijamäärissä ja ohjelmistokehi-
tyksen tuottavuudessa.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/03/21/vuoden-teknologiajohtajat-valittiin-yhdesta-innovaatioprofessori/
https://etn.fi/index.php/13-news/14738-vuoden-teknologiajohtajat-waertsilaestae-ja-kvanttitietokoneyrityksestae
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/03/22/sahkoautojen-akkuja-aurinkoenergian-varastointiin/
Tomi Engdahl says:
Kansallinen riskiarvio kartoittaa mahdollisia riskejä ja tukee varautumista
https://www.huoltovarmuuskeskus.fi/a/kansallinen-riskiarvio-kartoittaa-mahdollisia-riskeja-ja-tukee-varautumista
Sisäministeriö (SM) on julkaissut päivitetyn kansallisen riskiarvion. Edellinen riskiarvio on julkaistu vuonna 2018, jonka jälkeen Suomen toimintaympäristössä on tapahtunut useita muutoksia. Kansallisessa riskiarviossa ennakoidaan Suomeen kohdistuvia äkillisiä tapahtumia, joilla olisi vaikutuksia yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin ja jotka vaativat viranomaisilta normaalista poikkeavia toimia tai jopa avun pyytämistä muilta mailta. Huoltovarmuuskeskus (HVK) on osallistunut aktiivisesti kansallisen riskiarvion valmistelutyöhön.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/04/25/robotti-kasittelee-seuraavan-verinaytteesi/
Tomi Engdahl says:
Oululainen IoT-ratkaisuja toimittava Haltian julkisti saaneensa 22 miljoonan euron kasvurahoituspaketin, joka käytetään toiminnan lisälaajennuksiin Yhdysvaltojen ja Euroopan markkinoilla. Yhtiö panostaa lisää lisäksi tuotekehitykseen ja aikoo tuoda uusia IoT-tuotteita markkinoille vuoden loppuun mennessä.
https://www.uusiteknologia.fi/2023/04/24/suomalaiselle-iot-yhtiolle-miljoonarahoitus/
Tomi Engdahl says:
Kolumni: Suomen suurin startup-menestys olikin skaalautuva ihmiskauppasovellus – Kenen on syy?
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/5972727c-f49d-4599-9652-6162ec21a557
Suomalainen startup-kiima oli 2010-luvun alun epätoivoisen taloustilanteen tuote. Laskua siitä maksetaan nyt, kirjoittaa Iltalehden kolumnisti Oskari Onninen.
Lehti oli julkaissut tutkivan artikkelin, joka kertoi lähettipalveluyhtiöiden Woltin ja Foodoran luomasta pimeän työn varjoyhteiskunnasta. Lähetiksi on kuukausien jono, minkä vuoksi jotkut tekevät bisnestä vuokraamalla tilejään eteenpäin.
Riistokuvio oli tuttu tv-animaatio Pasilasta, toimittaja Jussi Mäkinen huomautti Twitterissä. Sarjassa rakennusyrittäjä on palkannut töihin joukon suomalaisia, jotka ovat ulkoistaneet tehtävät kolmen euron tuntipalkkaan tyytyville albanialaisille, jotka taas ovat palkanneet kiinalaisia tekemään hommat laittomasti ja eurolla.
Kaikki toimivat ”freelance-pohjalta”, kuten lähettipalveluissakin.
Lähettien asemasta on kiistelty vuosikausia, mutta vieläkään ei tiedetä, mihin suuntaan vaaka kallistuu. Ovatko he yrittäjiä vai työntekijöitä?
Firmat toivovat, että ensimmäisiä. Kiista ajaa ne kiusallisiin asentoihin, joissa tärkeintä on katsoa muualle kaikesta, mitä voisi pitää työnantajan direktio-oikeutena, kuten sen vahtimisesta, miksi jotkut lähettitilit tekevät töitä 29 tuntia vuorokaudessa.
EU-komission neuvoteltavana olevassa alustatalousdirektiiviehdotuksessa yksi yrittäjyyden tunnusmerkki on mahdollisuus ulkoistaa hommat alihankkijalle. Innovatiiviset orjuutusmahdollisuudet ovat siis järjestelmän ominaisuus, eivät bugi. Siksi niistä ei haluta luopua.
Mitä sitten piti tapahtua, että Suomen startup-skenen kruununjalokiveksi nousi tehokkaasti skaalautuva ihmiskauppasovellus?
No, epätoivoa. Suomalainen startup-kiima oli modernin lama-ajan tuote. 2010-luvun alussa Suomella meni poikkeuksellisen huonosti, kiitos Nokian ja metsäteollisuuden romahduksen. Ilmapiiri oli otollinen Slush-naivismille, jota lietsoi vielä insinöörimaalle ominainen teknologiaidealismi. Digidigillä voi ”ratkaista” ja tehostaa mitä vain.
Kovaan kasvuun ja penisjuttuihin uskovaan startup-kulttuuriin suhtauduttiin vuosia Suomen toivona, vaikka tiedossa oli, että hyväntahtoisten ja dynaamisten brändien takana oli jotakin amerikkalaisella tavalla uskonnollista ja mätää.
Lähettisovellukset ja muut datakapitalistiset vempeleet on luotu kärjistämään luokkayhteiskuntaa ja hyväksikäyttämään markkinamekanismin ikävimpiä puolia. Pohjoismainen hyvinvointivaltio taas pyrkii ehkäisemään molempia parhaansa mukaan. Mutta väliäkös sillä, kun orja polkee ja Suomi nousee. (Kiva, että edes joku saa hyötyliikuntaa.)
Vielä vuonna 2019 yhtiö korosti blogissaan, kuinka yhtiöllä on ”pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa kunnioittavat arvot”. Kun firma myytiin miljardeilla amerikkalaiselle lähettijätti Doordashille, valtiovarainministeri Annika Saarikko luonnehti yhtiötä ”suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tuotteeksi”.
Nyt juhlapuheista on tultu kauas. Suomeen on luotu polkeva luokka ja sille pimeät työmarkkinat.
HS:n jutussa Woltin Suomen maajohtaja Henrik Pankakoski ilmaisi huolensa lähettien alihankkijajärjestelyiden ”epäeettisyydestä”, mikä on paljon sanottu firmalta, jonka koko liiketoimintamalli perustuu epäeettisyyteen. ”Ratkaisu” voisi löytyä kasvojentunnistuksesta, tuosta datadystopian viimeisestä muodosta.
Alustatalouden tarkoitus on ”ratkaista” hyväosaisten kaupunkilaisten pohjattoman laiskuuden aiheuttamia ”haasteita”. Tämä laiskuus ei tunne etiikkaa ja on immuuni moralisoinnille ja boikotoinnille.
Hyvinvointi ja hyväosaisuus 2020-luvulla perustuu siihen, että on rahaa tuupata ikäviltä tuntuvat tehtävät orj… hymyileväisen matalapalkkatyöntekijän hommiksi – joko kaukomailla mutta yhä useammin Suomessa.
Itse en aio jatkossakaan kokea tunnontuskia siitä, että tilaan ihmiskauppasovelluksella murhamättöä. Ei ole kansalaisen vaan lainsäätäjän tehtävä huolehtia siitä, että ihmiskauppa loppuu.
Ainut vaihtoehto on luottaa, että lopulta EU hoitaa tämänkin ongelman. Jos sen jälkeen kotiin kannettu ”napolilainen pizza” maksaa liikaa, aina voi kävellä kauppaan.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009517649.html
Osa ruokaläheteistä ajaa laittomia kuljetuksia olemattomilla palkkioilla. Woltilla ja Foodoralla ei välttämättä ole mitään käsitystä siitä, kuka niiden alustalla myytyä ruokaa kuljettaa ja millaisissa oloissa.
Tomi Engdahl says:
Wolt- ja Foodora-lähettien toiminnasta nousi kohu – Juristi nostaa esiin yllättävän uhkakuvan
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/d562a6d3-543f-4aaf-a0c5-805e8ff23c45
Wolt- ja Foodora-ruokalähetit vuokraavat lähettitilejään eteenpäin ruokalähettien Facebook-ryhmissä, uutisoi HS. Aluehallintoviraston juristin mukaan ruokalähetit saattavat silloin toimia työnantajina.
– Osa ruokaläheteistä saattaa tajuamattaan toimia työnantajina, kertoo Lounais-Suomen aluehallintoviraston (Avi) työsuojelun vastuualueen juristi Aki Eriksson.
Osa Woltin ja Foodoran ruokaläheteistä työskentelee laittomasti Suomessa, ja ruokalähettien Facebook-ryhmissä käydään kauppaa Woltin ja Foodoran lähettitileistä, uutisoi Helsingin Sanomat viikonloppuna.
Woltin maajohtaja Henrik Pankakoski kirjoitti jutulle vastineen Woltin blogiin. Hän kertoo, että yli 5 000 ihmistä tekee lähetin työtä Woltin kautta joka viikko. Halukkaita olisi Pankakosken mukaan kuitenkin toistakymmentä tuhatta. Tämän vuoksi on olemassa markkinat lähettioikeuksien vuokraamiselle eteenpäin.
Eriksson kertoo olleensa muuta vuosi sitten mukana aluehallintoviraston työryhmässä, jossa selvitettiin sitä, ovatko ruokalähetit työsuhteessa vai yrittäjiä. Silloinkin keskusteltiin tilien välittämisestä eteenpäin.
– Emme kyllä silloin tienneet, että se on niin laajamittaista, mitä nyt on selvinnyt.
Tilanteessa, jossa joku välittää ja organisoi työtä toiselle, hän toimii työoikeuden näkökulmasta työnantajana. Silloin hänelle kuuluvat kaikki työnantajan vastuut.
Eli jos ruokalähetti välittää tilinsä ja sen lisäksi organisoi työtä eteenpäin, hänelle kuuluvat työnantajan vastuut.
– Niiden, jotka tekevät tätä työtä tällä tavalla, tulee ymmärtää, että he saattavat tietämättään toimia työnantajana, Eriksson korostaa.
Kiskonta
Työelämän murros on tuonut mukanaan yksilön vapauteen liittyviä uusia tapoja tehdä työtä, esimerkiksi kevytyrittäjyyden, jonka piiriin ruokalähetteinä toimivat ”partnerit” kuuluvat.
– Alustavälitteinen työ on tämän murroksen yksi ilmenemisen muoto. Näille on tyypillistä, että väärinkäytöksiä tapahtuu ja siellä syntyy epäterveellisiä hierarkioita.
Vähemmän valvotuissa työelämän murroskohdissa väärinkäytöksiä tapahtuu todennäköisemmin. Eriksson pitää Wolt- ja Foodora-tilien välittämisen tapauksissa mahdollisena rikonnimikkeenä kiskontaa.
– Silloin ollaan yleisen rikosoikeuden piirissä. Meillä on sanktioituja osia, kuten ihmiskauppa räikeämmissä tilanteissa. Ihmiskauppa on moninainen merkitykseltään ja jos todellisuudessa ajatellaan, että minkä tunnusmerkistön voisi tämän kaltainen toiminta täyttää, niin kiskonta tai törkeä kiskonta on todennäköisempi.
Oikeusministeriö teki Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin (Heunin) ja Turun yliopiston kanssa vastikään selvityksen, jossa pohdittiin, miten räikeisiin alipalkkaustilanteisiin voidaan puuttua.
– Lopputulos oli se, että työnsuojeluviranomaisten toimivaltaa lisättiin työelämään liittyvissä kiskonta- ja petostapauksissa.
500 pistokoetta tehty, kasvojentunnistus kokeiluun, yhteistyö viranomaisten kanssa – näin Wolt puuttuu lähettitilien väärinkäytöksiin
https://blog.wolt.com/fin/2023/04/23/mita-wolt-tekee-kitkeakseen-vaarinkaytoksia/
On yksiselitteisen väärin, että yksikin ihminen tekee lähetin töitä luvatta tai epäreiluilla ehdoilla. Ratkomme HS:n artikkelissa esiin tuotua ongelmaa sekä lisäämällä välittömiä toimia että nopeuttamalla teknistä tuotekehitystä.
Tomi Engdahl says:
Puhelimesta tulee maksupääte
https://etn.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=14894&via=n&datum=2023-04-26_15:13:08&mottagare=31202
Nets julkistaa yhteistyössä sovelluskehittäjä Softpay.io:n kanssa maksuratkaisun, joka muuttaa puhelimen maksupäätteeksi. Ostokset ja maksut tehdään helposti siellä, missä asiakas on, jolloin jonot ja odottelu kassalla jäävät pois. Samalla yritysten kassavirta nopeutuu.
Softpayn avulla matkapuhelinta voi nyt käyttää myyntipisteenä kaikkialla myymälässä, ravintolan pöydässä, festivaaleilla tai messuilla. Puhelin muuntuu maksupäätteeksi helposti myös pop-up-liikkeissä tai kesätoreilla.
Softpay on Android-laitteille, kuten matkapuhelimille tai tableteille, tarkoitettu mobiilisovellus, joka tukee lähimaksutapahtumia PIN-koodilla tai ilman. Sovellus perustuu langattomaan NFC-tekniikkaan. Se voidaan integroida kaupan kassajärjestelmään – tai sitä voi käyttää erillisenä ratkaisuna.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/04/26/sahkoinen-nena-auttaa-sairauksien-selvittamisessa/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/04/26/kannykat-ja-tabletit-kannattelivat-elektroniikkakauppaa/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/04/26/uuden-ajan-metsakone-palkittiin-automaatiosta/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/04/27/akkujen-ja-paristojen-kierratys-saastaa-turhalta-louhimiselta/
Suomalaiset palauttivat kierrätysyritys Recser Oy:n mukaan viime vuonna paristoja ja pienakkuja kierrätykseen noin 1,8 miljoonaa kiloa, josta uusiokäyttöön saatiin noin puolet eli 0,9 miljoonaa rautaa, sinkkiä, nikkeliä, kuparia ja kobolttia. Silti ensimmäistä kertaa akkujen ja paristojen kierrätysmäärä laski Suomessa.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/04/27/fortumin-akkumateriaalitehdas-kaupalliseen-tuotantoon/
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/14895-enaeae-ei-kannata-opiskella-koodariksi