Finland is number one ICT country

Tietoviikko reports that Finland (my home country) is the world’s best IT country according to World Economic Forum study The Global Information Technology Report 2013. According to the study, Finland is the world’s number one country when it comes to the economy’s ability to use information technology to competitiveness and prosperity. Finland has toppled Sweden from the top spot in a ranking of economies that are best placed to benefit from new information and communication technologies (ICTs). The question still remains how this result was got because there are many things in Finland ICT that are are far from very good, so are other countries just much lousier on those aspects?

At the core of the report, the Networked Readiness Index (NRI) measures the preparedness of an economy to use ICT to boost competitiveness and well-being. In this edition, Finland (1st), Singapore (2nd) and Sweden (3rd) continue to lead the NRI, with the Netherlands (4th), Norway (5th), Switzerland (6th), the United Kingdom (7th), Denmark (8th), the United States (9th) and Taiwan, China (10th) completing the top 10.

Global Information Technology Report 2013 has a nice map that visualizes the network readiness of different countries.

2,110 Comments

  1. Tomi Engdahl says:

    https://ylioppilaslehti.fi/2021/10/tahdon-jaada-suomeen/

    Vuoden opiskeltuaan Budak alkoi etsiä työpaikkaa. Koulutusta vastaavia paikkoja oli avoinna paljon, mutta Budakia ei huolittuniistä yhteenkään. Hän seurasi haikeana Saksaan opiskelemaan menneitä ystäviään, jotka integroituivat vaivatta keskieurooppalaiseen yhteiskuntaan.

    Suomella on ollut jo pitkään ongelma.

    Väestö vanhenee, eikä uusia veronmaksajia synny riittävästi rahoittajiksi. Samaan aikaan työntekijöistä on niin paljon pulaa, että se uhkaa talouskasvua.

    Poliitikot ja asiantuntijat ovat esittäneet yhtälöön monenlaisia ratkaisuja menoleikkauksista verokevennyksiin sekä tuottavuuden parantamisesta julkisen talouden kestävyyden vahvistamiseen – ja nyt myös maahanmuuttajia.

    Syyskuussa hallitus kertoi, että se aikoo vähintään kaksinkertaistaa työperäisten maahanmuuttajien määrän vuoteen 2030 mennessä. Samalla uusien ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä halutaan kolminkertaistaa 15 000 opiskelijaan vuodessa.

    Tavoitteen toteuttamisesta voi kuitenkin tulla hankalaa.

    Suomen byrokratia tekee maahanmuuttajien työllistymisestä nimittäin todella, todella vaikeaa.

    ”Mielestäni Suomessa on tarjolla liian vähän lähtötason työpaikkoja, ja siitä kärsivät eniten kansainväliset osaajat sekä naiset.”

    ”Koko systeemi tuntuu olevan rakennettu niin, että se saisi maahanmuuttajat tuntemaan olonsa mahdollisimman epätoivotuiksi”, sanoo Julia Hsiao-Pei Liao.

    Liao kertoo esimerkin: Opiskelijat joutuvat hakemaan heti valmistuttuaan työnhakijan oleskelulupaa. Hakemusta ei voi jättää verkossa, joten sitä varten täytyy varata aika Migriin. Tapaamista ei kuitenkaan saa varattua, sillä kaikki palvelupisteet ovat ruuhkautuneet niin, että ajoilla tehdään netissä kauppaa.

    ”Jos olen jo käynyt aiemmin tunnistautumassa paikan päällä ja minulla on suomalainen tutkinto, en ymmärrä, mitä he eivät voi enää vahvistaa verkossa ja miten siinä voi kestää kuudesta kahdeksaan kuukautta.”

    ”Opiskelijat eivät pääse aloittamaan opintojaan ajoissa, joten he päätyvät veronmaksajiksi muualle. Osaajat eivät pääse töihin, eivätkä voi maksaa veroja. Yritykset eivät saa värvättyä työntekijöitä, joten ne eivät voi kasvaa. Suomen valtio menettää kirjaimellisesti rahaa joka suunnasta siksi, ettei se saa yhdistettyä tietokantojaan ja luotua toimivaa järjestelmää”, Liao sanoo.

    Ongelma ei ole kuitenkaan pelkästään Migrissä, Liao huomauttaa. Työpaikkailmoituksissa saatetaan usein vaatia asioita, joita maahanmuuttajien on hyvin vaikea saavuttaa, kuten natiivitasoista suomen kieltä.

    Kolmasosa Suomeen tulevista ulkomaalaisista opiskelijoista lähtee kolmen vuoden sisällä valmistumisestaan. Se on huono investointi, Liao toteaa.

    ”Jos täällä ei pidättele mikään, ja voit mennä muualle, miksi jäisit?”

    ”Olin naiivi luullessani, että natiivienglannilla ja suomalaisella maisteritutkinnolla oikeasti työllistyisin Suomeen. Kun lähdin täältä Saksaan kolme vuotta sitten, sain heti töitä.”

    Karhunen ei ole vakuuttunut siitä, että pelkkä työperäisen maahanmuuton lisääminen riittää osaajapulan ratkaisuun. Syrjäinen, pieni ja kieleltään haastava Suomi ei ole yhtä houkutteleva kuin esimerkiksi Yhdysvallat tai Iso-Britannia. Suomen maahantulojärjestelmä puolestaan on kankea ja byrokraattinen, toisin kuin esimerkiksi Kanadassa tai Virossa.

    ”Tällä hetkellä tänne valikoituu sellaista porukkaa, jotka ovat jo valmiiksi mieltyneitä Suomeen. Jos ihmisiä yritetään vain saada houkuteltua tänne lisää, he eivät ole enää pelkkiä niin sanottuja Suomi-faneja”, Karhunen sanoo viitaten hallituksen suunnitelmiin työperäisen maahanmuuton lisäämisestä.

    Suomi-faneilla hän tarkoittaa ihmisiä, joilla on jo valmiiksi jokin side Suomeen, kuten perhe, puoliso tai työpaikka.

    Suomi oli 1990-luvulle asti melko suljettu valtio, Karhunen huomauttaa ja ottaa esimerkiksi Ruotsin. Siellä joka viides asukas on ulkomaalaistaustainen, Suomessa ei edes joka kymmenes.

    ”Suomalainen opiskelija ei häviä täältä kulumallakaan. Kansainvälinen osaaja toimii eri tavalla. Hänelle lähtöön riittää, että joku osanen tästä koneistosta ei toimi. Siksi heidän pitämiseensä vaaditaan toimia kaikilta osapuolilta.”

    Karhunen nostaa esiin myös julkisen sektorin epätasa-arvoiset kielivaatimukset. Vaikka maahanmuuttaja olisi kuinka korkeasti koulutettu osaaja, ovat uranäkymät julkisella sektorilla käytännössä olemattomat, jos ei osaa suomea ja ruotsia.

    ”Päättäjät jankuttavat, että yritysten pitäisi olla vastaanottavaisempia ja työllistää ulkomaalaisia osaajia. Jos kuitenkin yhtään katsoo virkamiehiä ja julkista sektoria, sotealaa lukuun ottamatta, niin siellä istuu käytännössä joukko vanhoja miehiä. En tiedä, onko se kaikkien edun mukaista.”

    eniten apua työnhakuun olisi saanut sujuvasta suomesta. Paine saada tutkinto suoritetuksi määräajassa on kuitenkin niin suuri, ettei kieleen ja kulttuuriin tutustumiselle ole stipendillä ja oleskeluluvalla opiskelevalle aikaa.

    Yhdeksästä Bejaranon kanssa Suomeen tulleesta osaajasta kolme päätyi tutkijoiksi yliopistolle, yksi Teknologian tutkimuskeskukselle. Vain yksi työllistyi suomalaiseen yritykseen. Loput ovat lähteneet.

    ”Monet tekivät pitkään töitä ruokalähetteinä tai siivoojina työllistyäkseen yritysmaailmaan.”

    Helsingin yliopiston opiskelijat olivat kaikista tyytymättömimpiä ulkomailta saapuvien opiskelijoiden vastaanottamiseen. Erityisen hankalaksi opiskelijat kokivat Suomeen saapumisen ja byrokratian kanssa painimisen.

    Kyselyyn vastanneet 800 opiskelijaa, eli noin kolmasosa kansainvälisistä opiskelijoista kokivat myös syrjintää erityisesti huonon kielitaidon takia.

    Nylundin mukaan kielitaidon tärkeyttä pyritään painottamaan opiskelijoille jo heidän tullessaan Suomeen. Silloin kaikki eivät kuitenkaan pidä kielen opettelua tärkeänä, sillä moni ei vielä edes tiedä, haluaako jäädä Suomeen. Mutta jos kieltä alkaa harjoitella vasta työnhaun kynnyksellä, on jo myöhäistä.

    ”Kyselyssä sellaiset opiskelijat, jotka osaavat suomea kokivat, että työllistymismahdollisuudet ovat hyvät. He, jotka eivät osanneet, näkivät tilanteen haasteellisena

    Kansainvälisten opiskelijoiden asemaa hankaloittaa entisestään se, että heidän asiansa leviävät monen ministeriön ja viraston tontille.

    Käytännössä ulkomaalaista osaajaa pallotellaan muun muassa Maahanmuuttoviraston, digi- ja väestötietoviraston, te-toimiston ja poliisin pakeilla. Ja tietysti erilaisissa ohjelmissa ja hankkeissa. Talent Boost, Talent Hub, HEI LIFE, 90 Days a Finn, HITP, AKVA, Kieliboost, SIMHE ja monet muut pyrkivät edistämään ulkomaalaisten integroitumista ja työllistymistä.

    ”Olen tullut aika kyyniseksi tässä projektijumpassa. Laitetaan hankerahoituksella projekti pystyyn, ja otetaan siihen projektipäällikkö ja pari työntekijää. Sitten ohjelma tavoittaa ehkä pari ulkomaalaista parin vuoden aikana”, huokaa Hannu Karhunen Palkansaajien tutkimuslaitoksesta.

    ”Olin päättänyt oppia puhumaan suomea. Se oli aluksi vaikeaa, koska kaikki halusivat vaihtaa heti englantiin. Vaatimalla vaadinihmisiä puhumaan minulle suomea”, Karinen kertoo. Amerikkalainen aksentti ei noin viiden Suomen-vuoden jälkeen juuri kuulu puheesta.

    Reply
  2. Tomi Engdahl says:

    Suomalaisyhtiö kasvoi hiljaisuudessa arvokkaammaksi kuin Tokmanni, Fiskars tai Ponsse – 1,8 miljardin euron hintalapun saanut Aiven nousi yksisarvisten joukkoon
    https://yle.fi/uutiset/3-12145368

    Aiven haastaa Googlea, Amazonia ja Microsoftia niiden omissa palveluissa. “Tässä on sellaista mukavaa symbioosia, mutta myös kilpailua”, Hannu Valtonen muotoilee.

    Ohjelmistoyhtiö Aivenen tuotejohtaja Hannu Valtonen Helsingin keskustassa sijaitsevassa konttorissa.

    Reply
  3. Tomi Engdahl says:

    Finland among world’s 12 strongest nation brands, ahead of UK and US
    https://www.helsinkitimes.fi/world-int/20211-finland-among-world-s-12-strongest-nation-brands-ahead-of-uk-and-us.html

    Finland is now the 12th strongest nation brand in the world, according to the latest Brand Finance Nation Brands 2021 report.

    Reply
  4. Tomi Engdahl says:

    Elämme nyt uutta normaalia, eikä maailma ole enää entisensä
    https://media.sanoma.fi/kirjoituksia-markkinoinnista/2021-10-27-elamme-nyt-uutta-normaalia-eika-maailma-ole-enaa-entisensa?utm_source=facebook&utm_medium=social&utm_campaign=b2b_vk_kirjoituksia_markkinoinnista&utm_content=tervonenkari&fbclid=IwAR3DVcMAfBN_sRCyT4S7kVdspNnD5Z-gYbCTDD_XHgtVWKB60W28cPjby9o

    Jos koko maailma olisi pyrkimässä nollakasvun aikakauteen, olisimme edelläkävijä, kirjoittaa Omnicom Media Groupin Kari Tervonen.

    Vuosi 2020 muutti maailman arjen pulssia pysyvästi ja vankisti teknologian ja talouden kasvuhakuisuuden hegemonia-asemaa tuleville vuosille. Olemme jo vauhdilla matkalla kohti teknologiautopiaa muistuttavaa 2030-lukua. Oppi siitä, kuinka nopeasti maailma pystyy muuttamaan käyttäytymistään pakon edessä, vaikuttaa isosti käsityksiimme siitä, mikä kaikki on mahdollista.

    Koronarajoitukset vähenivät koko Euroopan alueella aivan ennakoidusti uuden Bondin saapumisen aikaan. Ja toki myös ilman, että koronavirus itse osoittaisi mitään katoamisen merkkejä. Elämme jo uutta normaalia, ja maailman väestöstä vain joka kymmenes uskoo enää paluuseen koronaa edeltävän kaltaiseen aikaan.

    Samaan tapaan kun 1940-luku käynnistyi varaslähdöllä toiseen maailmansotaan, 2020-luku alkaa tulevissa historiankirjoissa koronan ilmaantumisesta.

    Mikä muuttui arjessa vuonna 2020 siten, että sillä on merkitystä vielä vuonna 2030?

    Etätyöskentely on tullut jäädäkseen. Jatkossa suunnittelutyötä tekevät ihmiset läpi maailman työskentelevät noin puolet ajastaan muualla kuin toimistossa.

    Etä- ja itsehoito ja ylipäätään terveydenhuollon toimintamallien uudelleenajattelu otti maailmanlaajuisesti isoja askelia eteenpäin. Isosti kasvoi myös ymmärrys etäopetuksen mahdollisuuksista. Opimme miten suuret nopeat muutokset ovat mahdollisia, jos niitä vain halutaan tehdä pakon edessä.

    Kaikki vuoden 2020 pidempiaikaiset jalanjäljet eivät ole vain koronaa. Brexitin eurooppalaista visiota hajottava vaikutus, Black Lives Matterin rasismia vähentävä vaikutus sekä luontokadon nouseminen keskusteluun tulevat vaikuttamaan elämäämme pitkälle tulevaisuuteen.

    Paradoksaalisesti kulutusmyönteisyys kasvoi

    Huoli maailman talouden rattaiden pysähtymisestä johti ennennäkemättömiin elvytyspaketteihin. Kuluttamisesta tuli valtaosassa maailmaa taas tavoiteltava hyve.

    Tavarakulutus kiihtyi merkittävästi aineettomien palveluiden kustannuksella. Tavaroiden verkkokauppa on nyt Suomessa noin 60 % korkeammalla tasolla koronaa edeltävään aikaan nähden. Verkkokauppa olisi kuitenkin lähestulkoon plus miinus nolla, jos matkustamisen ja vapaa-ajan menojen lippuostot laskettaisiin mukaan.

    Mainonnan kutistumista toivoneet kirjanpitäjäkamreerit pettyvät jälleen. Tänä vuonna mainonnan määrä on maailmanlaajuisesti 10 % korkeampi kuin vuonna ennen koronaa.

    Suomi putosi puusta edelleen

    Vuoteen 2005 saakka Suomi läheni taloudellisessa ja teknologisessa kehityksessä maailman kärkimaita. Tällä hetkellä olemme monessa asiassa kärkimaita jäljessä eniten noin viiteenkymmeneen vuoteen. Maailman edelläkävijät tosin eivät muutenkaan löydy taantuvasta Euroopasta.

    Suurella osalla suomalaisia kotitalouksia rahankäyttö on sidottu pakollisiin kiinteisiin menoeriin, ja tilaa uuden käyttöön ottamiselle ja ylimääräisen maksamiselle uusista mukavuuksista on vähän.

    Suomesta onkin kehittynyt Länsi-Euroopan saidempien ihmisten markkina. Vauraammissa ja nopeammin kasvavissa maissa kuluttaminen on spontaanimpaa, nopeampaa ja iloisempaa. On vaikeaa sanoa, kuinka paljon Suomen nollakasvun vuosikymmen innostaa ja inspiroi muita maita seuraamaan jalanjäljissämme.

    Kun tiedon ja rahan määrä kasvaa, helppouden merkitys nousee

    Tuotteista ja palveluista on tarjolla enemmän tietoa kuin koskaan, mutta tutkimusten mukaan ihmiset perehtyvät siihen vähemmän kuin koskaan aiemmin. Päinvastoin erilaiset tekniset assistentit tulevat avustamaan meitä päätöksissämme puhelimen ja muiden älylaitteiden kautta.

    Informaatioteknologia vie maailmaa eteenpäin seuraavat 15 vuotta

    Muutos on erilainen kuin tähän saakka. Etenemme kohti utopiaa muistuttavaa 2030-lukua.

    Kaikki ennusteet ja toteutuneet kulutuskäyttäytymisen muutokset todistavat, että ihmiset ovat hyvin suopeita antamaan tekoälylle tilaa tehdä päätöksiä heidän puolestaan.

    Jos koko maailma olisi pyrkimässä nollakasvun aikakauteen, olisimme edelläkävijä. Harva kuitenkaan uskoo, että nollakasvun visio olisi vieläkään kovin laajasti myytävissä Kiinassa, USA:ssa, Kaakkois-Aasiassa, Etelä-Aasiassa, Lähi-Idässä, Afrikassa…Kuinka monessa paikassa loppujen lopuksi? Tähän asti koettu luontokato ja ympäristön rankat koettelemukset eivät siihen riitä, vaikka halu ratkaista maailman yhteisiä suuria ongelmia yhdessä onkin kasvusuuntainen.

    Maailman arvokkaimmat yritykset eivät ole enää pankkeja tai teollisuusfirmoja, vaan ne ovat 70 prosenttisesti teknologiayhtiöitä.

    Jos Suomi haluaa menestyä, meidän tulee ponnahtaa kasvun arvostamisen, tietoyhteiskunnan ja suoranaisen teknologiauskon polulle ─ ja markkinoida tekemistään ja osaamistaan paremmin kuin muut. Pienen maan potentiaalinen ketteryys olisi edelleen mahdollinen valttikortti, jos sitä vaan haluttaisiin käyttää.

    Työelämä muuttuu aina nopeammin kuin kodin arki

    Mikä on muuttunut kaikkein eniten viimeisen 50 vuoden aikana? Nykypäivän asunto voi olla sisustuksineen päivineen lähes identtisen näköinen vanhan kanssa. Ruokailutottumukset muuttuvat nopeammin, mutta sittenkin moneen muuhun asiaan verrattuna hitaasti. On esimerkiksi rohkeaa ennustaa, että lihan kulutus pienenisi ihmisten omilla valinnoilla 2020-luvulla enempää kuin 20 %, ellei lihantuotantoa kohtaa koronan veroinen tai suurempikin shokki ja kova yhteiskunnallinen ohjaus. Tämä on toki erittäin mahdollista.

    Reply
  5. Tomi Engdahl says:

    Why Helsinki’s Library Robots Aren’t Important
    https://www.youtube.com/watch?v=dPb9o3uDF_Q

    Oodi, the new Helsinki Library, has robots to help reshelve books. They get a lot of press attention. But they’re not the important part of the library: here’s why.

    Tom Scott 2019: “Most people can read a map or follow directions.”

    It has googly eyes and that’s all it takes to win our hearts

    Reply

Leave a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *

*

*