http://vitorr.com/post-details.php?postid=2615
The cellular wireless Generation (G) generally refers to a change in the nature of the system, speed, technology and frequency. Each generation have some standards, capacities, techniques and new features which differentiate it from the previous one.
Now 5G is hot technology at the top of the hype cycle. But that’s not the end of story, because when we will see that 5G does not fullfill all the promises, we start looking for to implement next version after it: 6G.
664 Comments
Tomi Engdahl says:
https://se.mathworks.com/campaigns/offers/next/ntn-faq.html?s_eid=PSB_1788282991
NTNs for 5G-Advanced and 6G
Nonterrestrial networks (NTNs) extend 3GPP NR by integrating satellites (LEO/MEO/GEO) and airborne platforms (HAPS/UAV). These systems introduce time-varying dynamics, including Doppler, delay, and geometry, that directly shape system feasibility and performance.
Key implications for 5G-Advanced and 6G NTN design:
NTNs start with physics: Doppler, Doppler rate, round-trip time (RTT), and geometry drive PHY and system behavior.
Beam-centric mobility is core: Spot beams, steering limits, and interference define the user experience.
Link budgets determine feasibility: Power limits and atmospheric losses require availability-driven design.
End-to-end KPIs require abstraction: Map scenario traces to link-quality models to study latency, capacity, and handovers at scale.
Tomi Engdahl says:
Risto Linturi
https://www.facebook.com/share/p/1VUwXzZNC5/
Hui Hai Euroopan Suvereeni Satelliittiunelma!
Moni haikailee, miten Euroopan tulisi olla riippumaton USA:n satelliiteista ja avaruusteknologiasta. Media on laiminlyönyt tässä keskustelussa velvollisuutensa. Hehkutetaan, että Nokia ja ICE-Eye haastavat SpaceX:n ja sen Starlinkin esimerkiksi tai, että valtioiden tulisi hankkia suvereeni satelliittikyvykkyys. Puhe on monella käsittämättömällä tavalla irti todellisuudesta.
Euroopalla on rakettiteknologiaa. Se on museotasoista. Verrataan sitä SpaceX:n Starshipiin, joka on testeissä, joiden uskotaan onnistuvan jollakin seuraavista kerroista. Starship on uudelleenkäytettävä, eli sekä itse raketti että kantoraketti laskeutuvat ja käytetään uudelleen. Aiempi Falcon 9 käytti kantoraketin uudelleen. Starship vie avaruuteen 120 – 200 tonnin lastin. Starshipin ennakoitu kustannus on lähes sata kertaa Euroopan Arianea halvempi.
Tonnin kuormaa kohden Ariane 6:n laukaisukustannus on 5-8 miljoonaa dollaria. Tonnin kuormaa kohden Starshipin ennakoitu kustannus on 100.000 dollaria. Ero on kahden kertaluokan suuruinen. Falcon 9:n kohdalla ero oli noin kymmenkertainen. Sillä rahalla, millä Ariane kuljettaa 20kg painoisen satelliitin kiertoradalle, Starship vie tonnin painoisen satelliitin tai 50-80 kappaletta 20kg satelliitteja. Ero on käsittämättömän suuri, ja on aivan puhdasta pelleilyä kuvitella mitään kilpailua tai haastamista.
Muita kilpailijoita ovat kiinalaiset, joilla on Starshipin (toistaiseksi Falcon 9:n) 90% markkinaosuuden lisäksi 6% osuus, Rocket Labilla ja Amazonin Blue Sky:llä ja Arianella yhteensä loput 4%. Ero kasvaa, kun Starship alkaa viikottaisen toimintansa ensi vuonna. EU:lla olisi joku mahdollisuus kuroa etumatkaa edes hiukan, jos se ostaisi Bezosin rakettifirman ja RocketLabin ehkä parilla sadalla miljardilla ja laittaisi muutaman sataa miljardia lisää. Starshipin etumatka toisi kaventua kymmeneen vuoteen ja ehkä päästäisiin kiinalaisten kanssa tasoihin.
Mitä nyt sitten tulee noihin satelliitteihin. Tehokkaat tietoliikennesatelliitit ovat painavia ja isokokoisia. Starlink V3 ei esimerkiksi mahdu aiempien rakettien kyytiin vaan vaatii Starshipin. Aiempia Starlink-satelliitteja taivaalla on jo yli 10 tuhatta, ja uudet V3-satelliitit tulevat lähivuosina noin satakertaistamaan Starlinkin nykyisen kapasiteetin. Älkää nähkö untakaan sen kanssa kilpailemisesta, ellei EU:n budjettia kasvateta. Koko EU:n 200 miljardin budjetti ei riitä, vaikka se kaikki laitettaisiin tähän. Valtioiden budjetteja tarvittaisiin lisäksi.
Ja sitten tämä haave suvereeneista LEO-satelliiteista. Nuo satelliitit kiertävät maata matalalla radalla. Ne ovat kunkin maan käytettävissä oman alueensa tietoliikenteeseen vain lyhyen hetken, jonka jälkeen ne ovat jonkin toisen maan päällä. Tyypillinen satelliitti voisi Suomessa käytettävissä 10-30 minuuttia, jos sen rata-asema on optimaalinen. Jos Suomi haluaisi itselleen minimitason kattavuuden, tarvittaisiin kunnollisia tietoliikennesatelliitteja sadasta kahteensataan kappaleeseen. Valtaosan ajasta ne olisivat muiden valtioiden yläpuolella. Jotta tämä tietoliikenne ei tulisi valtaisan kalliiksi, tulisi käyttö ja kustannukset jakaa kaikkien niiden maiden kesken, joiden yli satelliitit radallaan kulkevat. Kyse ei siis ole alueellisesta toiminnasta. On taloudellista hulluutta puhua suvereenista satelliittitietoliikenteestä, ellei puhuta sotilaallisesta globaalista tiedustelusta.
Tomi Engdahl says:
Tekoälyllä häiriötä ennakoiva 6G-verkko – tapahtuma tulossa
https://www.uusiteknologia.fi/2026/10/26/suomeen-tekoalylla-hairiota-ennakoiva-6g-verkko-tapahtuma-tulossa/
Oulun yliopisto kehittää Nokian, Nvidian, DNA:n, Keysightin ja MediaTekin kanssa uudenlaisen häiriöt ennakoivan 6G-verkon. Kaksivuotista 6G-Rocket-hanketta Suomesta rahoittaa valtiollinen Business Finland. Tapahtumasta kerrotaan lisää keskiviikkona Finlandia-talon 6G Summit-tapahtumassa.
6G-Rocket-projektissa tavoitteena on tuottaa uudenlainen mobiiliverkko, joka tunnistaa häiriöt etukäteen ja säätää toimintaansa ennen kuin yhteys katkeaa tai signaali heikkenee kriittisesti ja ennakoida häiriöt ja mukauttaa toimintaa ennen yhteyden heikkenemistä.
Tulevaisuudessa mobiiliverkon häiriöiden ennakointi on tärkeää erityisesti valmistavissa tehtaissa, varastoissa ja sairaaloissa, joissa katkennut yhteys pysäyttää työn. Esimerkiksi kriittisissä tiloissa liikkuva robotti tai trukki voi muuten menettää radiosignaalin ja nykyiset verkot voivat huomata esteen vasta, kun yhteys jo heikkenee ja sen korjaamisessa tulee viive.
Tulevaisuuden 6G-verkko näkee esteet ennen kuin yhteys katkeaa
https://etn.fi/index.php/13-news/19447-tulevaisuuden-6g-verkko-naekee-esteet-ennen-kuin-yhteys-katkeaa
Tulevaisuuden mobiiliverkko voi havaita yhteyttä uhkaavan esteen jo ennen kuin radiosignaali alkaa heiketä. Oulun yliopisto käynnistää kansainvälisen 6G-ROCKET-hankkeen, jossa tekoäly opetetaan ennakoimaan radioympäristön muutoksia ja mukauttamaan verkon toimintaa niiden perusteella.
Nykyiset mobiiliverkot reagoivat häiriöihin pääasiassa vasta signaalin heikennyttyä. Tämä voi aiheuttaa viiveitä tai yhteyskatkoksia esimerkiksi tehtaissa, varastoissa ja sairaaloissa, joissa liikkuvat robotit ja muut automaattiset järjestelmät tarvitsevat jatkuvaa yhteyttä.
Oulussa kehitettävässä ratkaisussa verkko muodostaa reaaliaikaisen tilannekuvan ympäristöstään radiosignaalien heijastusten, kameroiden ja etäisyysmittausten avulla. Digitaalinen kaksonen ennustaa radioympäristön muutoksia, minkä perusteella tekoäly voi säätää esimerkiksi antennien keilanmuodostusta ja radioresurssien käyttöä jo ennen häiriön syntymistä.
Teknologian perustana on AI-RAN (Artificial Intelligence Radio Access Network), jossa tekoäly tuodaan osaksi radioverkon toimintaa. Tavoitteena on muuttaa tukiasema pelkästä signaalinkäsittelijästä laskentayksiköksi, joka pystyy myös havainnoimaan ja tulkitsemaan fyysisen ympäristön muutoksia.
– Tavoitteemme on viedä tutkimus simulaatioista käytäntöön ja osoittaa toimivat AI-RAN-teknologiat GPU-kiihdytetyillä testialustoilla, sanoo Oulun yliopiston tutkimusjohtaja Dileepa Marasinghe.
Tomi Engdahl says:
https://www.facebook.com/share/p/18taa9v2wf/
Canada’s interest in building greater independence in satellite communications reflects a wider concern about relying on privately operated technology for essential services.
Starlink, operated by SpaceX, has become a significant provider of satellite internet in many parts of the world. Its network can help connect remote communities and support communications where traditional infrastructure is limited.
However, dependence on a single commercial provider can raise questions about service continuity, pricing, national security and who controls access during a crisis. Governments may therefore look for domestic systems, partnerships or alternative providers to give them more options.
Developing satellite infrastructure requires substantial investment, technical expertise and years of planning. It is not simply a matter of launching a few satellites; ground stations, spectrum access, cybersecurity and long-term maintenance also matter.
The broader issue is how countries can benefit from private innovation while ensuring they have reliable alternatives for essential communications. More than a debate about one company, it is a question of resilience and strategic independence in an increasingly connected world.
Tomi Engdahl says:
ICEYE and Nokia partner with The Ministry of Defence of Ukraine to develop sovereign satcom capability
Written by ICEYE | 22 October 2026
Helsinki, Finland – October 22, 2026 – ICEYE, the European leader in sovereign intelligence from space, and Nokia, a global leader in connectivity infrastructure, today signed a Letter of Intent with The Ministry of Defence of Ukraine, to explore cooperation in space. The partnership aims to support Ukraine’s defense capabilities, particularly in building sovereign satellite communications.
https://www.iceye.com/newsroom/press-releases/iceye-and-nokia-partner-with-the-ministry-of-defence-of-ukraine-to-develop-sovereign-satcom-capability?hs_amp=true
Tomi Engdahl says:
https://www.iceye.com/newsroom/press-releases/iceye-and-nokia-partner-with-the-ministry-of-defence-of-ukraine-to-develop-sovereign-satcom-capability
Tomi Engdahl says:
Finnish space strikes: ICEYE and Nokia build a Starlink rival
https://spaceconomy.fi/en/finnish-space-strikes-iceye-and-nokia-build-starlink-rival
In the 1990s Nokia was not only the world’s largest mobile-phone maker; it was also one of the parties that proposed Finland’s membership of ESA. One of Nokia’s predecessors, Salora, made receivers for communications satellites, and Nokia itself has been involved in developing and manufacturing mobile networks suitable for satellite communications. It still is.
The 5G technology used in today’s mobile networks is already suited to exchanging data with satellites. 5G NTN, non-terrestrial networks, is 5G’s extension into the sky. And 6G will be designed from the outset for communications on the ground, in orbit, up to space and back down again.
ICEYE, for its part, is the leading star of Finland’s New Space sector. In about five years it has become the world’s leading radar-satellite operator. The company builds its satellites industrially and efficiently in several countries, and plans soon to launch as many as a hundred satellites a year.
Now there are more satellites on the way. Today Nokia and ICEYE announced “a partnership to develop secure, sovereign and high-performance broadband low Earth orbit (LEO) satellite communications systems for governments.”
Tomi Engdahl says:
In hunt for Starlink alternative, Ukraine partners with Nokia and satellite maker ICEYE
https://www.cnbc.com/amp/2026/10/23/ukraine-partners-with-nokia-and-iceye-for-starlink-alternative.html
KEY POINTS
After SpaceX imposed speed limits on Starlink that hampered Ukraine’s military operations, Kyiv is looking for alternatives.
Finnish telecommunications giant Nokia and satellite maker ICEYE signed a letter of intent with Ukraine’s Ministry of Defense on Thursday to develop new satellite capabilities.
“Modern warfare has proven that reliable communications are a matter of national security,” Ukraine President Volodymyr Zelenskyy said in a statement.
After SpaceX restricted use of its Starlink and Starshield satellite internet services in Ukraine, causing fast-moving drones to disconnect and drop out of the sky, Kyiv is looking for alternatives.
Ukraine’s Ministry of Defense said on Thursday that it has signed a letter of intent to develop new defense and satellite communication capabilities in partnership with Finnish tech companies Nokia and ICEYE, which makes satellites.
Tomi Engdahl says:
Oulun yliopiston jukaisema 6G Waves-lehti on ilmestynyt viimeistä kertaa. Lehti perustettiin kertomaan tutkimusvaiheessa olevan 6G-mobiilitekniikan kehittämisestä ja ratkaisuista. Viimeinen numero on luettavissa netissä e-näköislehtenä aiempien numeroiden tapaan.
https://www.uusiteknologia.fi/2026/10/28/oulun-6g-waves-lehden-viimeinen-numero-luettavissa/
Tomi Engdahl says:
Tekoälyn tuominen pieniin langattomiin laitteisiin ei ole enää pelkästään ohjelmisto-ongelma. Silicon Labsin mukaan ratkaisevaa on, kuinka tehokkaasti AI-malli pystytään suorittamaan mikro-ohjaimen rajallisella muistilla ja energiabudjetilla. Siksi optimointi on vietävä piitasolle asti.
Reunalaskennan tekoälyltä odotetaan yhä enemmän. Langattoman anturin pitäisi tunnistaa koneen alkava vika, laitteen reagoida puhekomentoihin ja radiopiirin päätellä ympäristön tapahtumia radiosignaalien perusteella.
Kaiken tämän pitäisi tapahtua paikallisesti ilman pilviyhteyttä. Samalla laitteen pitäisi säilyttää alkuperäiset toimintonsa, langattomat yhteytensä ja mahdollisimman pitkä akunkestonsa.
Silicon Labsin AI/ML-tuotemarkkinoinnista vastaavan Tamas Daranyin mukaan ongelmaksi muodostuu usein itse tekoälymallin sijaan laitteiston rajallinen suorituskyky, muisti ja energiankulutus.
Erityisesti langattomissa mikro-ohjaimissa samat resurssit on jaettava sovellusohjelmiston, radioprotokollien, tietoturvan ja tekoälylaskennan kesken.
Tomi Engdahl says:
5G-verkko ilman operaattoria – DECT NR+ haastaa tutut IoT-ratkaisut
https://etn.fi/index.php/tekniset-artikkelit/19450-5g-verkko-ilman-operaattoria-dect-nr-haastaa-tutut-iot-ratkaisut
5G-yhteyden rakentamiseen ei välttämättä tarvita matkapuhelinoperaattoria, SIM-kortteja eikä lisensoitua radiotaajuutta. DECT NR+ tuo 5G-standardin ominaisuuksia paikallisiin IoT-verkkoihin, joissa tarvitaan pitkää kantamaa, pientä viivettä ja luotettavaa tiedonsiirtoa. Uusi tekniikka yhdistää itsestään järjestäytyvän mesh-verkon, energiatehokkuuden ja nopean tiedonsiirron tavalla, joka haastaa monet nykyiset langattomat ratkaisut.
Miljoonat laitteet, koneet, anturit ja ajoneuvot ovat jo yhteydessä esineiden internetiin. Langattomia tiedonsiirtotekniikoita on tarjolla runsaasti, mutta kaikilla on omat rajoituksensa. Osa soveltuu vain pienten tietomäärien lähettämiseen, osa edellyttää operaattoriverkkoa ja osa kärsii ruuhkaisista radiotaajuuksista.
DECT NR+ (New Radio Plus) pyrkii täyttämään näiden ratkaisujen väliin jäävän aukon. Se yhdistää pitkän kantaman, pienen viiveen, suuren laitemäärän ja suhteellisen nopean tiedonsiirron. Tekniikkaa voidaan käyttää paikallisissa verkoissa ilman operaattorin infrastruktuuria tai SIM-kortteja.
Kyseessä on maailman ensimmäinen ei-solukkopohjainen 5G-standardin mukainen radiotekniikka. Sen taustalla on eurooppalainen DECT-standardi, joka tunnetaan ennen kaikkea langattomista puhelimista.
DECT Forum käyttää uudesta tekniikasta nimeä DECT NR+. Vaikka sen juuret ovat langattomassa puhelintekniikassa, uusi standardi on suunniteltu aivan toisenlaisiin käyttökohteisiin.
5G käyttötapaukset jaetaan tavallisesti kolmeen pääluokkaan.
Enhanced Mobile Broadband eli eMBB tarkoittaa suuren kapasiteetin mobiililaajakaistaa. Sen käyttökohteita ovat esimerkiksi erittäin tarkkojen videoiden suoratoisto, nopeat tiedostolataukset sekä lisätyn ja virtuaalitodellisuuden sovellukset.
mMTC (massive Machine Type Communications) puolestaan keskittyy valtavien laitemäärien yhdistämiseen. Tällaisissa IoT-verkoissa yksittäiset laitteet lähettävät yleensä pieniä tietomääriä, mutta yhteyksien on toimittava luotettavasti ja mahdollisimman pienellä energiankulutuksella.
Kolmas luokka on URLLC (Ultra-Reliable Low-Latency Communications), jossa korostuvat erittäin pieni viive ja tiedonsiirron luotettavuus. Näitä ominaisuuksia tarvitaan esimerkiksi teollisuusautomaatiossa, autonomisissa järjestelmissä ja kriittisen infrastruktuurin ohjauksessa.
DECT NR+ sijoittuu erityisesti mMTC ja URLLC alueille. Se tarjoaa skaalautuvan radiotekniikan, jonka avulla voidaan yhdistää suuria laitemääriä ja toteuttaa viiveherkkiä sovelluksia ilman perinteistä matkapuhelinverkkoa.
Miten DECT NR+ toimii?
DECT NR+ on suunniteltu erityisesti teollisuuden ja laajojen IoT-järjestelmien tarpeisiin. Sen keskeisiä ominaisuuksia ovat skaalautuvuus, toimintavarmuus, standardointi ja mahdollisuus käyttää lisenssivapaita radiotaajuuksia.
Tekniikka tukee kolmea verkkotopologiaa: kahden laitteen välistä point-to-point-yhteyttä, tähtiverkkoa ja mesh-verkkoa.
DECT NR+ mahdollistaa useiden kilometrien mittaiset langattomat yhteydet ja megabittiluokan tiedonsiirtonopeudet. Standardin tavoitteena on myös erittäin pieni viive ja suuri laitetiheys. Verkon skaalautuvuudeksi ilmoitetaan jopa miljoona solmua neliökilometrillä.
Tekniikka toimii noin 1,9 gigahertsin taajuusalueella. Tämä erottaa sen monista IoT-ratkaisuista, jotka käyttävät ruuhkaisempia ISM- ja SRD-taajuuksia. Taajuusalueen käyttöehdot vaihtelevat kuitenkin alueittain.
Koska DECT NR+ -verkko voidaan rakentaa ilman matkapuhelinoperaattoria, sen käyttö ei edellytä SIM-kortteja tai operaattorin liittymämaksuja. Paikallinen verkko voidaan myös pitää kokonaan erillään julkisista matkapuhelinverkoista.
Tämä voi olla merkittävä etu turvallisuuskriittisissä ympäristöissä, joissa verkon hallinta halutaan pitää kokonaan omissa käsissä.
Miten DECT NR+ vertautuu muihin IoT-tekniikoihin?
Langattomissa IoT-verkoissa käytetään jo useita vakiintuneita tekniikoita. Niitä ovat esimerkiksi LoRa, Mioty, Sigfox, LTE-M ja NB-IoT. Jokaisella on omat vahvuutensa ja käyttökohteensa.
LoRa, Mioty ja Sigfox kuuluvat vähävirtaisiin laajaverkkotekniikoihin eli LPWAN-ratkaisuihin. Niiden avulla voidaan lähettää pieniä tietomääriä kilometrien päähän erittäin pienellä energiankulutuksella.
Vastapainoksi tiedonsiirtonopeudet ovat pieniä ja viiveet voivat olla pitkiä. Tämä rajoittaa niiden käyttöä esimerkiksi reaaliaikaisessa ohjauksessa ja suurempien tietomäärien siirtämisessä.
LoRa- ja Mioty-verkkoja voidaan rakentaa paikallisesti ilman matkapuhelinoperaattoria. Esimerkiksi kaupungit ovat ottaneet käyttöön LoRaWAN-verkkoja, joihin voidaan liittää suuri määrä vähän tietoa lähettäviä antureita.
Nämä tekniikat käyttävät Euroopassa pääasiassa alle gigahertsin lisenssivapaita taajuuksia. Samoilla taajuuksilla toimii kuitenkin paljon muitakin laitteita, mikä voi lisätä häiriöitä.
Lisäksi taajuuksien käyttöön liittyy lähetysaikarajoituksia. Joillakin taajuusalueilla laite saa lähettää vain yhden prosentin ajasta. Tämä voi hankaloittaa esimerkiksi suurten anturiverkkojen kuittausliikennettä ja ohjelmistopäivitysten jakelua.
DECT NR+ etuna on laajasti käytettävissä oleva 1,9 gigahertsin taajuusalue, joka voi yksinkertaistaa laitesuunnittelua ja vähentää alueellisten tuoteversioiden tarvetta.
LTE-M ja NB-IoT eroavat näistä ratkaisuista siinä, että ne käyttävät matkapuhelinoperaattoreille osoitettuja lisensoituja taajuuksia. Niiden merkittävä etu on mahdollisuus hyödyntää jo olemassa olevaa laajaa matkapuhelinverkkoinfrastruktuuria.
NB-IoT on optimoitu erityisesti vähäiseen energiankulutukseen ja hyvään kuuluvuuteen esimerkiksi rakennusten sisällä. Sen tiedonsiirtonopeus on kuitenkin rajallinen ja viive voi olla suuri. LTE-M tarjoaa enemmän kapasiteettia ja tukee paremmin liikkuvia laitteita.
DECT NR+ sijoittuu näiden tekniikoiden väliin. Se yhdistää LPWAN-ratkaisujen pitkän kantaman ja energiatehokkuuden selvästi suurempaan tiedonsiirtokapasiteettiin ja pienempään viiveeseen.
Sovelluksia teollisuudesta älykaupunkeihin
DECT NR+ soveltuu erityisesti teollisuuden IoT-järjestelmiin, älykkääseen energianmittaukseen, kaupunkien infrastruktuuriin ja ammattikäyttöön tarkoitettuihin langattomiin äänijärjestelmiin.
Teollisuudessa keskeisiä vaatimuksia ovat tiedonsiirron luotettavuus, pieni viive ja mahdollisuus yhdistää suuria laitemääriä samaan verkkoon. DECT NR+ mesh-topologia tukee näitä tarpeita ja mahdollistaa verkon laajentamisen ilman, että jokainen laite tarvitsee suoran yhteyden keskitettyyn tukiasemaan.
Tuotantolaitoksessa verkkoon voidaan liittää esimerkiksi antureita, koneita ja ohjausjärjestelmiä. Itsestään järjestäytyvä verkko voi helpottaa muutoksia tuotantolinjojen rakenteessa ja vähentää manuaalisen verkkokonfiguroinnin tarvetta.
Älykaupungeissa DECT NR+ voidaan hyödyntää esimerkiksi liikenteenohjauksessa, pysäköintipaikkojen seurannassa, jätehuollon optimoinnissa ja katuvalaistuksen ohjauksessa.
Energiamittauksessa DECT NR+ tarjoaa standardoidun vaihtoehdon valmistajakohtaisille tiedonsiirtoratkaisuille. Mesh-verkon avulla voidaan yhdistää paikallisia mittariryhmiä ja kasvattaa verkon kokonaiskantamaa.
Älymittarit voivat lähettää sähkön- ja vedenkulutustietoja lähes reaaliaikaisesti. Kaksisuuntainen yhteys mahdollistaa myös mittareiden etähallinnan, laitteiden ohjauksen ja esimerkiksi tariffimuutoksia koskevien tietojen välittämisen.
Ensimmäiset DECT NR+ -piirit ovat jo saatavilla
DECT NR+ ei ole enää pelkkä standardointihanke. Markkinoilla on jo tekniikkaa tukevia puolijohderatkaisuja.
Nordic Semiconductor tarjoaa DECT NR+ -yhteensopivia tuotteita nRF91-sarjassaan. Mesh-verkon ohjelmistoratkaisun toimittaa suomalainen Wirepas, kun taas äänisovelluksiin on tarjolla Lynqin ohjelmisto.
Nordicin valikoimaan kuuluvat nRF9161 SiP, nRF9151 SiP ja nRF9131 mini SiP. Kaikki kolme tukevat DECT NR+ -tekniikkaa sekä LTE-M- ja NB-IoT-yhteyksiä.
Piireihin on integroitu Arm Cortex-M33 -prosessori, joka pystyy hoitamaan sekä tiedonsiirtoprotokollan että varsinaisen sovelluksen suorittamisen. Erillistä mikro-ohjainta ei siten välttämättä tarvita.
Tomi Engdahl says:
https://www.nokia.com/newsroom/iceye-and-nokia-partner-with-the-ministry-of-defence-of-ukraine-to-develop-sovereign-satcom-capability/
Tomi Engdahl says:
https://www.facebook.com/share/p/19xpjxcu6j/
Ukraine has launched its own Obria Nano satellite for a Ukrainian communications network. The satellite is now undergoing tests as planned, Himera reported
Ukraine Online / Telegram
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2026/10/28/6g-summit-kokoaa-alan-tutkijat-ja-paattajat-helsinkiin/