European Energy Crisis

Germany and the EU have spiraled headfirst into the globe’s worst energy crisis since the Arab oil embargoes of the 1970s and 1980s. All across the continent, Europe’s energy policies have led to astronomical price increases, industry shutdowns, potential energy shortages, and geopolitical vulnerability. The European Union and its 27 member states have invested more money, effort, and political capital in energy policy than any other region in the world. Until this year, Europe was admired globally as the gold standard for energy and climate policy.

No one aspires to emulate the Europeans today. Germany and the EU have spiraled headfirst into the globe’s worst energy crisis since the Arab oil embargoes of the 1970s and 1980s. All across the continent, Europe’s energy policies have led to astronomical price increases, industry shutdowns, potential energy shortages, and geopolitical vulnerability. Germany, in particular, is in crisis mode and will likely see much worse, as its entire economic model—based on energy-hungry manufacturing, cheap Russian gas, and a self-mutilating shutdown of nuclear energy that Berlin still won’t reverse—is on the verge of collapsing without a plan B. In short, Europe is in a mess of its own creation. It will take years for Europe to build new energy sources.

Things do not look good. Energy prices (especially gas and electricity) are now sky-high. Europe is struggling to contain an energy crisis that could lead to rolling blackouts, shuttered factories and a deep recession. The primary cause: Russia has choked off the supplies of cheap natural gas that the continent depended on for years to run factories, generate electricity and heat homes.

There are a few sore spots as regards major policy trends that produced significant damage to the fabric of the European Union and divided it. One such problem is that of energy, and the impact of the recently begun war in Ukraine and the response of the EU to the war throw these issues in stark relief. EU stared string sanctions against Russia when it started the war against Ukraine, and Russia reacted to them. Putin’s squeeze on European energy is threatening disaster across the continent. Europe is facing an energy crisis as Russia cuts gas. Politicians worry that Putin will eventually shut off all gas exports. It would be a disaster to many countries, especially many industries in Germany and heating around Europe. High energy prices are already threatening to cause a recession this winter through record inflation, with consumers having less to spend as costs rise for food, fuel and utilities.

Now Europe is struggling to contain an energy crisis that could lead to rolling blackouts, shuttered factories and a deep recession. The primary cause: Russia has choked off the supplies of cheap natural gas that the continent depended on for years to run factories, generate electricity and heat homes. That has pushed European governments into a desperate scramble for new supplies and for ways to blunt the impact as economic growth slows and household utility bills rise.

Besides heating homes and generating electricity, gas is used to fire a range of industrial processes: forging steel, making glass bottles, pasteurizing milk and cheese, bake bread and to make many chemicals. In Europe, gas prices this winter are expected to go so high that markets will break down, industries will close and governments will impose rationing. Companies warn that they often can’t switch overnight to other energy sources such as fuel oil or electricity to produce heat.

In addition to Russia related natural gas problems, the electrical power generation around Europe has some serious problems. Electricity prices also have skyrocketed because gas is a key fuel to generate power. To make matters worse, other sources of power have lagged for reasons not connected to Russia. Both hydroelectric and nuclear power has serious problems. Drought has undermined hydroelectric power from rivers and reservoirs. France’s fleet of 56 nuclear power plants is running at half-strength because of shutdowns over corrosion problems. The majority of France’s 56 nuclear reactors are currently throttled down or taken offline due to a combination of scheduled maintenance, erosion damage (worryingly, mostly at the newer plants of the ageing fleet) and cooling water shortages due to recurring heatwaves and droughts.

Analysts at Rystad Energy say Europe could face a serious electricity shortage as soon as this month. This winter, a worst case of cold weather, low wind generation and a 15% cut in gas use “would prove very challenging for the European power system, and could lead to power rationing and blackouts.” Electricity prices have already increased a lot, which means that many homes will need to pay many times more for their electricity than before and have to worry about potential outages.

There’s no quick fixes to the European energy crisis. Some people have started preparations. In advance, those Europeans that have their own fireplace have started to gather wood for winter heating. Those people who own suitable forest, are chopping wood but it will take time before wood is ready for burning. At the moment firewood is in more demand than it is easily available, so in many countries firewood prices have already doubled.

BACKGROUND – how did we get here?

The European Union has many inherent advantages and a number of good policy decisions made over the years, to promote convergence and take advantage of its size for economies of scale. However, there are a few sore spots as regards major policy trends that produced significant damage to the fabric of the European Union and divided it.

Since 1990, the European Union has pursued a rapid decarbonisation strategy, at first based largely on emissions trading but increasingly reliant on thermodynamically incompetent renewable energy. The intention was to internalize the environmental and specifically the climatic externalities of the EU’s energy consumption, and in so doing to show leadership to the world and achieve dominant market share in the new low carbon industries that were believed to be on the verge of economic viability.

These aspirations lie in ruins. The results of over twenty years of unilateral and dirigiste environmental policy have been to increase energy costs both in absolute terms and relative to competitors. Energy consumption, particularly electricity consumption, has fallen in the EU since about 2005.

High costs for electricity and other energy, caused by green-energy policies, have substantially reduced the consumption of energy in the EU (and UK). With its Green Deal announced last year, the EU has now adopted the symptoms of disaster as the criterion of success and is actually planning to legislate for further dramatic reductions in energy consumption.

Europe built its energy policy along several main policy lines: incentives and mandates for renewable energy; restrictions on domestic and other natural gas supplies to boost demand for renewables; reliance on market mechanisms, such as trading hubs for energy sales; and the complete separation of energy from national security considerations.

Natural gas is the second most important primary energy source in Germany’s energy mix, after petroleum. Natural gas will continue to make a significant contribution to energy supply in Germany over the coming decades. The heat market is still by far the most important market for natural gas. Nowadays, however, the use of gas is not restricted solely to heat generation. In addition to its role as a raw material primarily in the chemical industry, gas is a flexible and versatile energy source for generating electricity, storing energy and – looking to the future – as a storage facility for renewable electricity as well as for mobility. Natural gas is also more climate-friendly compared to other fossil fuels as it produces less CO2. Finally, as a cheaper and more climate-friendly fuel, natural gas is also playing an ever more important role in the area of mobility. With the electricity generated from renewable sources varying considerably depending on factors such as weather conditions and season, natural gas-fired plants and hydroelectric power can play an important role in offsetting such fluctuations.


There’s no quick fixes to the European energy crisis. Europe’s Tiny Steps Won’t Solve Its Energy Emergency. The bad policies that created the crisis are still in place. It will take years to build new European energy capacity to answer all needs. If the EU is going to significantly improve its energy security, it will need to move beyond policy tweaks.

Recently, the EU has taken several steps in hopes of improving its energy security and extricating itself from its current crisis. The steps include asking natural gas producers other than Russia to supply additional volumes, a recent decision by the European Parliament to classify natural gas and nuclear energy as eligible for investments dedicated to green energy, and new gas storage mandates for member states. These steps, however, will not be enough to avert a major energy crisis in Europe in the coming months. Europe needs to do better—and fast.

Even if combating global warming takes a backseat during energy crisis is not enough. Brussels’s recent decision to allow natural gas and nuclear energy to receive investments from green funds is an important step toward better energy security. However, several commercial hurdles still stand in the way. And those changes realizing to investing takes easily years. Around Europe, countries are looking for ways to cut energy consumption and fill up their gas stores in response to lower Russian gas deliveries and in preparation for a possible total cut-off.

Securing additional gas volumes to replace Russian supplies is not enough. Brussels needs to ensure not only sufficient supply but reasonable prices. Russian gas has been a cheap source of energy that Europe says it now wants to phase out—by two-thirds by year’s end and entirely out within a decade.

This policy makes a mockery of Europe’s vaunted green goals. The energy crisis in Europe—which, contrary to the popular narrative, began long before Russia’s invasion of Ukraine—has shown that when European countries don’t have enough gas, they turn to coal and fuel oil. By restricting new gas contracts, Europe ended up with higher coal and oil consumption and thus higher air pollution and carbon emissions.

Europe has lined up all the alternative gas supplies it could: shipments of liquefied natural gas, or LNG, that come by ship from the United States and more pipeline gas from Norway and Azerbaijan. LNG is much more expensive than pipeline gas, however.

Germany is keeping coal plants in operation that it was going to shutter to reduce greenhouse gas emissions. It also is keeping the option of reactivating two nuclear plants it’s set to shut down.

The 27-nation EU has approved a plan to reduce gas use by 15% by next March.

National governments have approved a raft of measures: bailouts for utilities forced to pay exorbitant prices for Russian gas, cash for hard-hit households and tax breaks.

To fill the gap, the EU has started a crash program to cut natural gas usage by 15% before winter. Air conditioning is cut off in hallways. Heat is turned off in swimming pools. Germany is restarting several coal-fired electricity plants and is debating decommissioning its last three nuclear power plants. World coal prices have increased six-fold over the last year.

Spain puts limits on air conditioning and heating to save energy already this autumn.

Germany, Europe’s biggest energy consumer, earlier this month told people to defrost their freezers regularly, change shower heads to more efficient ones and switch to LED lighting in offices around the country.

Germany’s largest residential landlord Vonovia (VNAn.DE) has said it will reduce heating for tenants in many of its apartments at night.

Europe’s energy crisis is now so severe that Denmark urged its citizens to take shorter showers and dry clothes outside as part of a raft of measures to conserve power and natural gas.

Sweden Turns to Burning Oil as Power Prices Soar to Record. Record power prices spur Uniper to run reserve oil-fired plant in Sweden to alleviate Polish crunch.

Hopefully Finland is soon to be self-sufficient with Olkiluoto 3 nuclear power plant going fully on-line finally. There are already campaigns to reduce electrical power use (for example recommend to take shorter showers and heat less).


Europe’s Self-Inflicted Energy Disaster

The Great European Energy Disaster

Europe is facing an energy crisis as Russia cuts gas. Here’s why

Putin’s squeeze on European energy is threatening disaster across the continent

Spain puts limits on air conditioning and heating to save energy

Dimmed street lights, shorter showers: Germany leads Europe energy savings drive

Danes Urged to Take Shorter Showers as Energy Crisis Worsens

Europe’s Tiny Steps Won’t Solve Its Energy Emergency
The bad policies that created the crisis are still in place.

What caused Europe energy crisis?

France prolongs shutdown of nuclear reactors over corrosion amid rising energy prices

France Risks Winter Blackouts as Nuclear-Power Generation Stalls
Soaring electricity prices beset a country that was until recently a major power exporte

France’s EDF plans to restart nation’s entire nuclear fleet by early next year

France’s nuclear plants are going down for repairs
The crunch in electricity supply comes at the worst possible time

France’s troubled nuclear fleet a bigger problem for Europe than Russia gas

Natural gas is the second most important primary energy source in Germany’s energy mix, after petroleum

Sweden Turns to Burning Oil as Power Prices Soar to Record
Karlshamn station has been running regularly in past week
Combating global warming takes a backseat during energy crisis

Record power prices spur Uniper to run reserve oil-fired plant in Sweden

Several uncertainties in the adequacy of electricity in the coming winter – Finns should be prepared for possible power outages caused by electricity shortages–finns-should-be-prepared-for-possible-power-outages-caused-by-electricity-shortages/

Finnish Homes Told to Plan for Rolling Power Cuts Next Winter
Power imports from Russia ended in May because of the war
Grid company concerned by Norway plan to curb exports

Sähkökriisi syvenee Ruotsissa: tärkeän ydinreaktorin seisokki jatkuu lähes koko talven yli
Tärkeä ydinreaktori saadaan takaisin käyttöön vasta vuoden 2023 puolella.

EU vaatii: Suomen leikattava sähkönkulutusta huipputunteina – tätä se tarkoittaa

Ruotsi ohjeistaa talven sähkö­katkosten varalle: pystytä teltta sisälle

Osa yrityksistä supistaa jo tuotantoaan sähkölaskun takia – “Hintapiikkien aikana ei enää kannattavaa”


  1. Tomi Engdahl says:

    Näin käsittämättömän paljon Euroopan eri maat ovat jo luvanneet energiakriisin avustustoimiin. Yhteensä siis jo $500 miljardia:

  2. Tomi Engdahl says:

    European leaders blame sabotage as gas pours into Baltic from Nord Stream pipelines
    Ursula Von der Leyen warns of ‘strongest possible response’ to attacks on European energy infrastructure

    Sabotage is the most likely cause of leaks in two Baltic Sea gas pipelines between Russia and Europe, European leaders have said, after seismologists reported explosions around the Nord Stream pipelines.

    European commission president Ursula Von der Leyen said the leaks were due to “sabotage”, and threatened the “strongest possible response” to any deliberate disruption of European energy infrastructure.

    “Any deliberate disruption of active European energy infrastructure is unacceptable and will lead to the strongest possible response,” she warned, and urged and investigation to get full clarity on the “events and why”.

    Danish prime minister Mette Frederiksen described them as “deliberate acts”, adding: “We are not talking about an accident.”

    Amid the claims of sabotage, suspicion immediately turned to potential culprits – with fingers pointed at Russia, whose pipelines were hit, suggesting a further weaponisation of energy supplies to Europe in the midst of the conflict in Ukraine. Not least it was seen as a possible message about the vulnerability of other marine gas infrastructure.

    “There are some indications that it is deliberate damage. You have to ask: Who would profit?” one European security source told Reuters.

    GFZ declined to be drawn on whether the tremors recorded could have been the result of an explosion but scientists at the research centre ruled out the possibility that the leaks could have been caused by earthquakes.

    Meanwhile the Kremlin spokesperson, Dmitry Peskov, called the news “very concerning” and said that “no option can be ruled out right now”, including sabotage.

    The steel pipe itself has a wall of 4.1 cm (1.6 inches) and is coated with steel-reinforced concrete up to 11cm thick. Each section of the pipe weighs 11 tonnes, which goes to 24-25 tonnes after the concrete is applied.

    Among those pointing to the war in Ukraine was the Polish prime minister

    A senior Ukrainian official also called it a Russian attack to destabilise Europe, without giving proof.

    British sources said they believed it may not be possible to determine what occurred with certainty.

    Underlining the significance of the event, Javier Blas, an energy and commodities commentator for Bloomberg, described the undersea gas pipelines in the region as one of Europe’s most important strategic assets. “The subsea pipelines linking the North Sea gas fields, and then Norway with the rest of the continent and the UK are among the most strategic assets right now for Europe. High time for maximum protection. Cyber-attacks against energy assets are, too, a key risk for Europe,” Blas tweeted.

    “Breakage of gas pipelines is extremely rare”, Danish authorities said in a statement.

    Nord Stream AG, the pipeline operator, had on Monday morning reported an unexpected overnight drop of pressure from 105 to 7 bar in Nord Stream 2, which is filled with gas but was cancelled by Olaf Scholz, the German chancellor, shortly before Russia’s invasion of Ukraine.

    A further drop of pressure was reported on Monday afternoon in Nord Stream 1, which Russia shut down indefinitely at the start of September, initially saying it needed repairs.

    With three separate leaks almost simultaneously, with some distance between them, it was “difficult to imagine” it was a random accident

    Environmental NGOs said the leaks were likely to cause large-scale damage to the environment. “As soon as methane in gas form raises from the surface of the sea into the atmosphere, it will massively contribute to the greenhouse effect,”

  3. Tomi Engdahl says:

    Poliitikot eivät nähneet Nord Stream -putkessa turvallisuusriskiä: ”Sitähän se ei tietenkään ole” – Nämä kommentit näyttävät nyt todella oudoilta

    ”Kaasuputki on puhtaasti ympäristökysymys” ja ”ikään kuin täällä olisi keksitty yksipäinen putki”, kommentoivat aikanaan ex-pääministerit Juha Sipilä (kesk) ja Paavo Lipponen (sd) Nord Stream -putkea.

    Vielä 2010-luvun taitteessa ja vuosikymmenen lopullakin monet Suomen johtavat poliitikot pitivät Nord Stream -kaasuputkia ympäristökysymyksenä ja kiistivät, että kyse olisi turvallisuuspolitiikasta.

    Olivatko he liian sinisilmäisiä?

    Kysymyksen voi Nord Stream -kaasuputkien epäiltyjen räjähdysten myötä hyvin esittää. Putkien massiivisia vuotoja epäillään sabotaasiksi. Useat eri asiantuntijat uskovat Venäjän olleen räjähdysten taustalla. Toisaalta varmuutta tekijästä tai motiivista ei ole, ja teorioita on muitakin.

    Vanhat puheet nostettiin pian esiin, kun kaasuvuotojen vakavuus selvisi. Jo ennen räjähdyksiä nähtiin, miten Venäjä käyttää kaasua aseena Eurooppaa vastaan vastauksena lännen asettamille pakotteille.

    Suomalaispoliitikoista vahvimmat kytkökset Nord Stream -kaasuputkihankkeeseen on ollut Sdp:n entisellä pääministerillä Paavo Lipposella. Lipponen ja hänen kolme entistä avustajaansa lobbasivat hanketta vuosien ajan.

    Lipposen konsulttiyhtiö Cosmopolis Oy on myös vuosien ajan takonut kovaa tulosta. Cosmopolis oli konsultoimassa sekä kiisteltyä Nord Streamia että Nord Stream 2:ta.

    Lipponen sanoi syksyllä 2009 Ylellä, että putken turvallisuuskysymysten esiin nostaminen on ollut löysää ja perustelematonta puhetta, josta suomalaiset muistavat vain putken Venäjän pään.

    ”Meillä keskustelua käydään ikään kuin täällä olisi keksitty yksipäinen putki. Siinä on kuitenkin myös Saksan pää”, Lipponen sanoi ja muistutti, että EU on siunannut hankkeen.

    Kaasuputkiasiaa eivät vuosina 2006–2012 halunneet politisoida myöskään tuon ajan ulkoministerit Erkki Tuomioja (sd) tai Alexander Stubb (kok), keskustan pääministeri Matti Vanhanen tai kokoomuksen Jyrki Katainen.

    Vanhanen oli pääministerikaudellaan vakaasti sitä mieltä, että lupa Itämeren kaasuputken rakentamiselle Suomen talousalueella on puhtaasti ympäristöasia, ei turvallisuuspoliittinen.

    Ulkoministerikaudellaan 2008 Stubb sanoi, että kaasuputkea tulee katsoa ilmasto-, energia- ja ympäristökysymyksenä.

    ”Euroopalle on hyvä, että meillä on vaihtoehtoisia energiankuljetusreittejä”, sanoi puolestaan kokoomuksen puheenjohtaja Katainen kesällä 2009.

    Saksalainen Uniper oli sijoittanut vuonna 2017 Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeeseen lähes miljardi euroa. Ruotsi ja Tanska olivat turvallisuuspoliittisten vaikutusten takia kriittisiä putkihanketta kohtaan, mutta Suomen linja oli toinen. Valtion pääomistama Fortum oli tuolloin ostamassa Uniperin nyt nähdyin seurauksin.

    ”Tähän kauppaan ei liity ulko- ja turvallisuuspoliittisia ulottuvuuksia. Se lähtee ihan yhtiön omista tarpeista, ja yhtiön hallitus on katsonut tämän tarpeelliseksi”, pääministeri Juha Sipilä (kesk) sanoi kaupasta MTV:llä.

    Hän kommentoi myös kaasuputkihanketta:

    ”Se on edelleen Suomelle puhtaasti ympäristö- ja talousvesienkäyttölupakysymys.”

  4. Tomi Engdahl says:

    80-vuotias VTT lupaa pienydinreaktorin jo lähivuosina

    VTT juhlisti eilen 80-vuotista taivaltaan ja esitteli samalla visioitaan seuraavaksi 80 vuodeksi. Energiatekniikassa tapahtuu paljon uutta jo lähivuosina, sillä VTT lupaa toimivan, modulaarisen pienydinrektorin jo tämän vuosikymmenen loppuun mennessä.

    Ydinenergia-tutkimusalueen johtaja Tommi Nyman korosti, että pienreaktoreiden myötä ydinvoima laajentaa uusille alueille. Nyt ydinvoimalat tuottavat maailmalla pääosin sähköä, mutta uusi pienydinreaktori tuottaa lämpöä.

    - Euroopassa on 3700 kaukolämpöverkkoa ja niistä 70 prosenttia lämmitetään fossiilisilla polttoaineilla. Ydinvoimalla on jatkossa merkittävä vaikutus kaukolämmön puhdistajana, Nyman hehkutti.

    VTT: Litiumille pakko löytää korvaaja

    Isoin haaste on se, että akkuihin tarvittavat metallit ja mineraalit uhkaavat loppua kesken. – Tutkimusten mukaan kobolttia ja nikkeliä pitää louhia 20 kertaa nykyistä enemmän ja litiumia 40-kertainen määrä, jotta materiaalit riittävät akkuihin, Kinnunen esitti.

  5. Tomi Engdahl says:

    Analyysi: Eurooppa voi päästä eroon Venäjän energiasta jo tänä vuonna, mutta se vaatii entistä hurjemman vihreän siirtymän – näin se saataisiin aikaan
    Venäjän hyökkäys Ukrainaan sysää EU-maat ilmastoloikkaan. Kovalla työllä EU voisi päästä eroon Venäjän-energiasta jo tänä vuonna, mutta se maksaisi maltaita, kirjoittaa taloustoimittaja Anna Karismo.

  6. Tomi Engdahl says:

    “Virstanpylväs Euroopassa”: Kaasuputki Norjasta Puolaan on avattu – tarkoituksena vähentää energiariippuvuutta Venäjästä

    Uusi kaasuputki Norjasta Tanskan kautta Puolaan on vihitty käyttöön. Puolan presidentti Andrzej Duda kutsui putkea avajaisseremoniassa “puolalaiseksi unelmaksi”.

    Norjan energiaministeri Terje Aasland kuvasi puolestaan putkea virstanpylvääksi polulla Euroopan itsenäistymisessä venäläisestä energiasta.

    Venäjä on keskeyttänyt kaasutoimitukset Puolaan. Puola osti kaksi kolmasosaa kaasustaan Venäjältä muutama vuosi sitten, mutta on sittemmin hajauttanut energialähteitään. Maa on muun muassa rakentanut terminaaleja nesteytetyn maakaasun tuomiseksi.

    Kaasutoimitukset putken kautta alkavat lauantaina.

  7. Tomi Engdahl says:

    Nato-päällikkö: Useat valtiot voivat olla Nord Stream -sabotaasin takana
    Naton tutkimusryhmän johtaja sanoo, että tekijä voi olla joko Venäjää vastustava tai sitä tukeva.

    Useat valtiot tai ryhmät voivat olla Nord Stream -kaasuputkien sabotaasin takana. Näin sanoo Naton tutkimusryhmän johtaja Arnold Dupuy SVT:n haastattelussa.

    – Ne voivat olla Kremliä vastustavia ryhmiä, ehkä Ukrainasta tai muualta. Se voi olla myös Venäjä-mielisten aktivistien tai henkilöstöjen mielestä hyvä tapa varmistaa, että kaasu ei pääse Eurooppaan, Dupuy sanoo.

    – En halua halua tässä tilanteessa kutsua sitä sabotaasiksi, mutta luulen, että sitä termiä käytetään myös Kremlissä. On melko epätodennäköistä, että kolme vuotoa tapahtuu samanaikaisesti kahdessa eri kaasuputkessa. Näyttää siltä, että kyseessä on tahallinen yritys sabotoida kaasuputkia, hän jatkaa.

  8. Tomi Engdahl says:

    Kokoomus esittää uudistuksia sähkömarkkinoille: Eurooppalainen hintakatto ja kannustimia kulutuksen ajoitukseen

    Kokoomuksen eduskuntaryhmä on esitellyt ohjelmansa sähkömarkkinoiden uudistamiseksi. Nopeilla kriisitoimilla halutaan helpotusta jo ensi talven sähkölaskuihin.

  9. Tomi Engdahl says:

    Jo valmiiksi myllerryksessä olevat sähkömarkkinat muuttuvat entistä kiivaammiksi – jatkossa pörssisähkön hinta vaihtelee neljä kertaa tunnissa

    Niin sanottu varttitase tulee sähkömarkkinoille. Porrastetusti toteutettavaa uudistusta perustellaan muun muassa tuulivoiman takia yhä ennakoimattomammaksi muuttuneella sähkön tuotannolla.

    Varttiin siirrytään vaiheittain toukokuusta 2023 alkaen

  10. Tomi Engdahl says:

    Nord Stream -kaasuputkien kunnosta on tullut uutta tietoa

    Viranomaisten mukaan kaikki putkissa ollut kaasu on vuotanut pois sunnuntaihin mennessä.

    TANSKAN viranomaiset arvioivat, että kaasuvuoto vastaa noin 32 prosenttia Tanskan vuotuisista ilmastovaikutuksista.

    Ruotsalaistutkijoiden mukaan maakaasuvuoto Itämerellä ei aiheuta välitöntä vaaraa ihmisille tai alueen eläimille. Kaasuvuodolla on kuitenkin asiantuntijoiden mukaan negatiivisia ilmastovaikutuksia.

  11. Tomi Engdahl says:

    Nyt taitaa olla saatu kaikki neljä putkea poikki (kummassakin Nord Streamissa oli kaksi putkea)

  12. Tomi Engdahl says:

    Yrittäjäjärjestöt: Mahdollisimman omavarainen polttoainetalous vaatii myös turvetta

    Yrittäjäjärjestöt kantavat huolta tulevien talvien lämmön ja sähkön turvaamisesta. Järjestöjen mukaan turvetta tarvitaan energiantuotannossa, mutta nykyratkaisuilla se ei tule riittämään.

  13. Tomi Engdahl says:

    Saarikko: Tarvitaan selkeä alojen tärkeysjärjestys, jos tulee sähkökatkoksia

    Varautumisen ministerityöryhmä ei tunnista juuri nyt mitään Suomeen kohdistuvaa uhkaa, mutta kaikkeen varaudutaan.

    Valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk) johtama varautumisen ministerityöryhmä kokoontui torstaina käsittelemään muun muassa ruokaturvaa, sähkön saatavuutta ja kaasuputkivuotojen merkitystä.

    – Kaasuputkien räjähdys Itämerellä on energian saannin kannalta vakava tilanne. Arvioimme nyt myös Suomen kriittisen infrastruktuurin turvallisuuden astetta. Se tarkoittaa siis esimerkiksi sähköverkkoja ja vesilaitoksia, Saarikko sanoi.

    Työryhmä arvioi esimerkiksi Baltic Connector -kaasuputken turvallisuutta. Tällä hetkellä siihen ei Saarikon mukaan kohdistu uhkaa.

    Miten energia riittää talven

    Toinen työryhmän käsittelemä kokonaisuus koski varautumista tulevaan talveen. Miten energia riittää? Fingridillä on jo olemassa oleva ohjeistus, mitä aloja laitetaan tärkeysjärjestykseen sähkökatkoksen tullessa. Sitä ollaan nyt tarkentamassa.

    Saarikon mukaan nyt siis pitää tehdä alojen tärkeysjärjestys mikäli sähkökatkoksia tulee.

    Riski sähkönjakelun vaikeudesta ja riittävyydestä on asiantuntijoiden mukaan todellinen.

    – Vaikka ei puhuttaisi katastrofaalisesta tilanteesta, niin muutaman tunnin sähkökatkos voi olla jo tietyillä aloilla tärkeä, Saarikko sanoi.

    Saarikko otti esimerkiksi kotihoidon, jossa on asiakkaille olennaisen tärkeitä sähköllä toimivia laitteita. Terveydenhuolto on kaikkiaan kriittinen ala.

    Maatilat riippuvaisia sähköstä

    Ruoan ja elintarviketeollisuuden tilanne oli kolmas kokonaisuus.

    – Moni maatila on erittäin riippuvainen sähköstä. Sähköriippuvuus koskee etenkin kotieläin- ja kasvihuonetiloja.

    Hyvä asia Suomessa on ollut, että täällä oli hyvä satokausi. Etelä-Euroopassa oli kuivuuden takia paljon huonompi sato.

    Nyt varmistetaan, että myös tuleva satokausi on hyvä. Lannoitteiden ja rehujen hinnat ovat nousseet

    Hallitus asetti varautumisen ministerityöryhmän maaliskuussa. Se ohjaa varautumista, joka liittyy Venäjän Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyksen vaikutuksiin.

  14. Tomi Engdahl says:

    Sähkö on tänään kallista, vaikka Olki­luoto 3 käy täydellä teholla – asian­tuntijalta napakka selitys

  15. Tomi Engdahl says:

    Jos Nord Streamin kaasu rantautuu, tänne se saapuu ensimmäisenä
    Tanskan Bornholmin saarella Svanekessa on seurattu kaasumittarin avulla tilannetta, mikäli kaasu päätyisi saarelle.

    Ennätysmäärä metaanikaasua ilmassa

    Tanskassa ja Norjassa uutisoitiin perjantaina, että Pohjoismaiden ilmakehässä on ennätyskorkea määrä metaanikaasua, mikä johtuu Nord Stream -kaasuputkien räjähdyksistä. Jo aiemmin havaittiin ilmassa olevan kaasua, mutta nyt todellinen määrä on paljastunut huomattavasti korkeammaksi.

    Norjan ilmantutkimusinstituutti kertoi perjantaina, että kun vielä eilen metaanikaasun määräksi arvioitiin 40 000 tonnia, on nyt kyse vähintään 80 000 tonnista. Tämä on enemmän kuin nelinkertaisesti Norjan öljy- ja kaasuteollisuuden vuosittainen metaanipäästö.

    Kaasun ei pitäisi olla ihmisille vaarallista, vaan kyseessä on vaikutus ilmastoon. Metaanikaasu on kasvihuonekaasu, joka vaikuttaa negatiivisesti ilmastonmuutokseen.

  16. Tomi Engdahl says:

    EU:n energiaministerit päättivät hätätoimista sähkön hintaan – Lintilä haluaa lisää

    EU:n energiaministerit päättivät kolmesta hätätoimesta sähkön hinnan vähentämiseksi. Ministeri Lintilä kertoo odottavansa edelleen komissiolta lisää suoraan sähkön hintaa laskevia toimia.

    EU:n energiaministerit päättivät tänään odotetusti sähkön kysynnän vähentämisestä, tuottokatosta yhtiöiden ylisuurille tuotoille ja solidaarisuusmaksusta.

    Energiaministerit tapasivat tänään ylimääräisessä energianeuvostossa Brysselissä. Tavoitteena oli saavuttaa yhteisymmärrys hätätoimista, joilla EU puuttuu korkeisiin sähkön hintoihin ja vähentää energiahinnoista kuluttajille aiheutuvia negatiivisia vaikutuksia.

    EU-maat pyrkivät tulevalla lämmityskaudella vähentämään jäsenvaltioiden kuukausittaista sähkönkulutusta 10 prosenttia verrattuna viiden edeltävän vuoden vastaavaan aikaan. Lisäksi kulutusta pyritään vähentämään 5 prosenttia huippukulutustaikoina. Jäsenvaltiot voivat itse päättää ne keinot, joilla sähkönkäyttöä vähennetään.

    – Tämä on se nopein ja vaikuttavin toimi, mikä on hintaan tehtävissä, elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) sanoo suomalaismedialle kokouksen jälkeen.

    Lintilän mukaan EU-maita vertailtaessa Suomi on jo nyt onnistunut vähentämään hyvin sähkön kulutusta.

    Solidaarisuusmaksu ei koske suomalaisyrityksiä

    Lintilä sanoo kuitenkin edelleen odottavansa komissiolta konkreettisempia esityksiä, jotka vaikuttavat suoraan sähkön hintaa alentavasti. Merkittäviksi keinoiksi hän nimeää tukkumarkkinoiden teknisen hintakaton ja vakausvaatimusten keventämisen.

    – Tilanne alkaa vaikeudessaan ylittää jopa koronapandemia-aikaa. Kyllä tämä on vakavaa kaikkinensa.

    Sähkön kysynnän vähentämisen lisäksi energiaministerit päättivät edistää tuottokattoa yhtiöiden ylisuurille tuotoille.

    Suomessa hallitus päätti syyskuun alussa aloittaa valmistelun windfall-veromallista. Tarkoitus on verottaa energiamuotoja, joiden tuotantokustannukset eivät nouse, mutta markkinoilla muodostuva hinta nostaa tuottoja poikkeuksellisessa markkinatilanteessa.

    Neuvosto päätti rajoittaa markkinatulot 180 euroon megawattitunnilta sähköntuottajille, mukaan lukien sähkönvälittäjille, joiden energianlähteitä on esimerkiksi uusiutuvia energialähteitä, ydinvoimaa ja ruskohiiltä. Hintakatto ei koske kivihiilellä ja maakaasulla tuotettua energiaa, joka on tällä hetkellä muutenkin kallista, ja säätötarkoituksiin tuotettua vesivoimaa.

    Fossiilista energiaa tuottavien ja jalostavien yritysten tuotot ovat sodan seurauksena kasvaneet. Näihin tuottoihin päätettiin nyt väliaikaisesta solidaarisuusmaksusta, jonka tuotoilla tuetaan energian loppukäyttäjiä.

    Lisäksi Lintilä kertoo suomalaismedialle, että neuvoston kokouksen yhteydessä EU:n jäsenmaiden selkeä viesti oli, että Nord Stream -kaasuputkien räjähdykset on selvitettävä pikaisesti ja perusteellisesti ja sabotaasi on tuomittava.

    TEM: Suomi toivoo EU-tasolla nopeita ratkaisuja

    TEM oli linjannut ennen perjantain kokousta, että energiamarkkinoiden ongelmiin on vastattava EU-tasolla nopeasti.

    – Sähkön kysynnän vähentäminen on ensisijainen keino korkeisiin energiahintoihin vaikuttamisessa. Nämä vähentämistoimet ovat asetuksen ainoa suoraan sähkön kysyntään ja hintoihin vaikuttava elementti. Suomelle on tärkeää, että asetuksen toimeenpano voidaan toteuttaa kullekin jäsenvaltiolle sopivalla tavalla, TEM linjasi.

  17. Tomi Engdahl says:

    Historiallinen hetki: Olkiluoto 3 käy ensimmäistä kertaa täysillä
    TVO:n tuotantojohtaja: ”Olemme tänään saavuttaneet historiallisen tärkeän lukeman”

  18. Tomi Engdahl says:

    Liki puolet Suomen sähkön­tuotannosta on nyt Olki­luodon varassa – näin riskeihin on varauduttu

  19. Tomi Engdahl says:

    Yhä useampi sähkö­yhtiö ei myy enää kiinteä­hintaisia sopimuksia uusille asiakkaille – syynä ”uskomattomat” riskit

  20. Tomi Engdahl says:

    Jopa yli 50 senttiä/kWh – näin paljon uudesta sähkösopimuksesta joutuu nyt pulittamaan

  21. Tomi Engdahl says:

    Osa sähkö­yhtiöistä voi kääriä hirmu­hinnoilla nyt ”helkkarinmoiset” voitot – pitäisikö niitä suitsia?

    Näillä sähkönhinnoilla periaatteessa kaikki sähköntuottajat tienaavat jättimäisesti samaan aikaan, kun monissa kodeissa ei ole enää rahaa sähkölaskuihin ja talvi on vasta tulossa.

    1. Yhtiöllä, jolla on paras riskitaktiikka, on kovat voitot
    Sähkön hinta määräytyy Nasdaqin pohjoismaisessa sähkön johdannaispörssissä. Johdannaisia, kuten futuureja, käytetään sekä sähkön myynnin että oston suojaamiseen.

    suomalaiset sähköntuottajat harrastavat Leskelän mukaan hyvin suojaavaa toimintaa. Suojausaste on monilla enimmillään jopa noin 80 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että vain 20 prosenttia tuotannosta voidaan kaupata tuottoisaan tukkumarkkinahintaan.

    Toisin sanoen yhtiö, joka on ottanut riskiä ja harjoittanut lyhyempää suojaustaktiikkaa, eli pystyy myymään sähköä enemmän päivän hintaan, tekee tällä hetkellä kovia voittoja.

    Tai jos se on vastaavasti sitonut tulevat ostonsa nykyistä spot-hintaa alhaisempaan tasoon ja voi myydä sähköä tätä kalliimmalla asiakkaille.

    Muuttuvilla kustannuksilla aurinko-, tuuli- ja vesivoima jäävät kaikki parinkymmeneen euroon tai allekin megawattitunnilta. Jos taas sähköä tuotetaan huippukalliilla kaasulla, se maksaa 400 euroa megawattitunnilta, päälle päästöoikeuksista muutama kymppi. Tämä nostaa sähkön tukkuhintoja myös Suomessa ’sähköä viedään, hintoja tuodaan’ -mekanismilla.

    Tällä hetkellä kukaan tuskin tietää, mitkä yhtiöt keräävät voittoja, mitkä eivät, sillä sähkökauppa suojauksineen on niiden ydinliiketoimintaa.

    4. Voiko voittoja leikata?
    Voittojen kahmimista on helppo arvostella, koska monilla kuluttajilla on nyt aito hätä. Voisi odottaa, että poikkeustilanteessa voitoista nauttivat sähköyhtiöt osallistuisivat itsekin aputoimiin varsinkin, kun valtio on jo jakamassa satoja miljoonia rahaa kotitalouksille.

    Alhaisilla hinnoilla on kuitenkin kääntöpuolensa niin sanotun yleisen edun kannalta. Halpa kiinteä lasku ei kannusta sopeuttamaan kulutusta.

    Kumpaa pitäisi ”rangaista” voittoja leikkaamalla? Sitä (A) jonka kannattavuus on heikentynyt jälkikäteen arvioiden väärän strategian takia? Vai oikein ”pelannutta”?

    5. Windfall-verosta apua?

    Sähkökriisiin liittyvä windfall-voitto syntyy näin:

    Tukkumarkkinahinta muodostuu sähköpörssissä kalleimmin (yleensä hiilellä tai kaasulla) tuotetun sähkön mukaisesti.

    Kun tukkumarkkinahinta on noussut huimasti, mutta esimerkiksi päästökaupan ulkopuolisen vesi-, ydin- ja tuulivoiman tuotantokustannukset eivät, sähköntuottajien tulot ovat voineet nousta eli ne ovat saaneet windfall-voittoa.

    energiakriisin ja puhtaiden windfall-voittojen hintavaikutusten eritteleminen sähkön hinnasta tai tilinpäätöstietojen voitosta on hankalaa.

    6.Sähköyhtiöiden omat teot?
    Sähköyhtiöiden tuottoihin puuttuminen windfall-veron muodossa on hidas ja monimutkainen eurooppalainen lainsäädäntöhanke.

  22. Tomi Engdahl says:

    Kommentti: Suomella olisi yksi nopea mutta radikaali lääke sähkön hirmuhintoihin – mutta siitä ei sovi ääneen puhua

    SUOMELLA ja muilla Pohjoismailla olisi yksi ainoa takuulla tehokas keino laskea sähkön hintaa nopeasti ja tuntuvasti – ellei tuo keino olisi liian radikaali toteutettavaksi – ja ainakin poliittisesti mahdoton edes ottaa puheeksi.

    Suomen ja muiden Pohjoismaiden ainoa nopea ja takuulla tehokas tapa helpottaa omien sähkömarkkinoidensa hirmuhintoja olisi katkaista sähkön siirtoyhteydet Manner-Euroopan sähkömarkkinoille.

    Toki tällaiset tempaukset olisivat aivan liian radikaaleja toteen pantaviksi tai edes yhdenkään hallitusvastuussa olevan poliitikon ääneen lausuttaviksi

    Edullinen sähkö oli Pohjolan vahvuuksia
    Suomi, Ruotsi ja Norja sekä kolmikon yhdessä muodostamat Nordpool-sähkömarkkinat ovat vanhastaan verraten edullisen sähkön aluetta, ja niiden sähkö on viimeaikaisen kriisin hirmuhinnoista huolimatta edelleen tuntuvasti halvempaa kuin useiden Länsi- ja Keski-Euroopan muiden maiden sähkö.

    Pohjolan kolmikon yhteisten sähkömarkkinoiden suhteellinen edullisuus on johtunut ja johtuu yhä siitä yksinkertaisesta syystä, että alueella on monenlaista omaa voiman tuotantoa yhtä paljon ja enemmänkin kuin sähkölle on tarvetta. Ja siitä yhtä yksinkertaisesta toisesta syystä, että Pohjolasta etelään vievät siirtokaapelit eivät ole yhtään sen vahvempia kuin ne ovat.

    Suomi on enimmän aikaa sähkön nettotuoja, mutta tuontitarpeet ovat tulleet tyydytettyä muista Pohjoismaista senkin jälkeen, kun sähkön tuonti Venäjältä päättyi toukokuussa.

    Yhdessä Pohjolan sähkömarkkinat ovat huomattava nettoviejä muun Länsi-Euroopan suuntaan.

    Vientisähköä virtaa Suomesta Viroon ja sieltä edelleen muiden Baltian maiden siirtokaapelien välityksellä aina Saksan ja muiden suurten EU-maiden tarpeisiin. Vielä suuremmat määrät sähköä virtaa Manner-Euroopan markkinoille Etelä-Ruotsin ja Etelä-Norjan isoissa siirtokaapeleissa.

    Pohjolan kaapeliyhteydet etelään eivät kuitenkaan siirrä vain sähköä, vaan ne siirtävät myös sähkön markkinahintoja – ja nyt käsillä olevassa kriisissä myös ongelmia.

    Sähköä on virrannut lähes pelkästään Pohjolasta Manner-Euroopan tarpeisiin helpottamaan Saksan ja muiden kaasuriippuvaisten maiden sähköpulaa.

    Pohjolan ja Manner-Euroopan väliset sähkön siirtoyhteydet ovat helpottaneet muiden sähköpulaa mutta samalla tuoneet osan muiden hirmuhinnoista Pohjolaan.

    jos siirtoyhteydet ja sähkön virta etelään katkeaisivat, olisi Pohjolan voimakolmikko hetkessä sähkön suhteen enemmän kuin omavarainen, mikä olisi omiaan painamaan megawattien hinnat hyvin nopeasti ja tuntuvasti nykyistä alemmas.

    Yhteiset markkinat ja yhteinen kriisi

    EU:n komissio on häthätää valmistellut joukon keinoja energiamarkkinoiden “korjaamiseksi”

    EU on jo vuosien ajan kannustanut ja patistanut jäsenmaita kytkemään sähköverkkojaan ristiin ja rastiin mahdollisimman tehokkaita siirtoyhteyksiä rakentamalla.

    Kunnianhimoinen tavoite on ollut rakentaa EU-maiden ja eräiden muiden Länsi-Euroopan maiden (Britannia, Norja ja Sveitsi) välille mahdollisimman yhtenäiset sähkömarkkinat, joilla sähkö virtaisi ja hintakin vaihtelisi vapaasti kulloisenkin kysynnän ja tarjonnan mukaan.

    Maa- ja aluekohtaisista suurista energiaeroista johtuu, että EU-komission ehdottamat korjaustoimet ovat lähtökohtaisestikin kompromisseja.

    Komission keinot eivät tehoa
    Komissio on hahmotellut tapoja maakaasun ja sähkönkin hinnan rajoittamiseksi, energiayhtiöiden voittojen leikkaamiseksi ja kansalaisten energiakulujen helpottamiseksi.

    Kullakin keinolla ja sen muunnelmalla on perustelunsa ja kannattajansa, mutta jokaisella tähän mennessä esiin nousseella kriisitoimella on myös puutteensa ja vastustajansa.

    Kaikilla komission esittämillä toimilla on kuitenkin yksi yhteinenkin piirre – ja suoremmin sanottuna heikkous:

    Yksikään komission korjauskeinoista ei lisää energiaraaka-aineiden saatavuutta tai voiman tuotantoa eikä näin ollen sähkönkään tarjontaa.

    Euroopan sähkökriisi ei johdu maakaasusta tai edes maakaasun kalleudesta vaan siitä, että energiaraaka-aineista ja muista voiman lähteistä ja tuotannosta on ylipäätään pulaa.

    Siksi EU:n ja EU-maiden olisi paras visusti välttää kaikkia sellaisia energiamarkkinoiden “korjauksia”, jotka ovat omiaan heikentämään energian tuotantoa ja sähkönkin tarjontaa.

  23. Tomi Engdahl says:

    Kommentti: Saksa tempaisee energiatuet tyystin uusiin mammuttimittoihin

    Saksa sysää liikkeelle sellaisen määrän uutta energiatukea, että siitä voi jo koitua enemmän haittaa kuin hyötyä. Suomikin on vaaravyöhykkeessä, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.

    EU-MAIDEN energiaministerit olivat perjantaina koolla edistäen komission valmistelemia yhteisiä tukitoimia niin ikään yhteisen energiakriisin haittojen vaimentamiseksi.

    Yhteistoimet edistyvät kuitenkin tavan mukaisten poliittisten hidasteiden ja kompromissivääntöjen takia hitaanlaisesti, ja samasta syystä aikanaan toteen pantavat tuloksetkin jäänevät vaimeammiksi kuin alun perin oli tarkoitus.

    Jäsenmaiden omatkin odotukset EU:n yhteistoimien tehosta vaikuttavat vaisunlaisilta, ja siksi osa EU-maista panee täyttä päätä toimeen omia suoran toiminnan kriisi- ja tukitoimiaan.

  24. Tomi Engdahl says:

    Mitä mietteitä herättää.

    “Talousministeriön mukaan maa häviää 60 miljardia euroa tänä vuonna ja sata miljardia ensi vuonna sen vuoksi, että se ei saa enää venäläistä kaasua vaan joutuu ostamaan kallimpaa energiaa muualta.
    Ennen kaikkea kemianteollisuus on pahassa pinteessä, mutta myös esimerkiksi metalli-, sellu- ja paperitehtaat joutuvat lopettamaan tuotantoa.”

    Nord Streamin sabotaasi oli Saksan taloudelle viimeinen pisara – nyt Euroopan talousveturi pelkää, että teollisuus pakenee maasta

    Jos energiakriisi pitkittyy, Saksassa voi alkaa “deindustrialisaatio” eli teollistumisen peruutusvaihe. Katso videolta, miksi maan talous hyytyy nyt pelottavan jyrkästi.

  25. Tomi Engdahl says:


    There was a time when street lighting means someone had to go light the lamps. Electricity changed that, but street and outdoor lighting has been quietly going through a new revolution: LEDs. The problem, though, is that LEDs provide what scientists call “broad white” light and there are concerns about the impact the unnatural lighting will have on ecosystems, including people and animals.

    The data shows that LED adoption is happening at different rates in different countries and the paper discusses the potential biological impacts ranging from melatonin production to impacting the lives of insects and bats. Besides that, the sensors used to measure the intensity of artificial light from space now respond to the wrong wavelengths, and are thought to underreport readings as more and more LED lighting appears.

  26. Tomi Engdahl says:

    Professori ehdottaa sähkö­markkinoille ”liikenne­valoja”, jotka kannustaisivat säästämään sähköä pulan uhatessa
    Energiamarkkinoiden professorin mukaan ”liikennevalot” voisi ottaa käyttöön heti. Hintatiedoista voisi kertoa kuluttajille ”vaikka säätiedotuksen yhteydessä”.

  27. Tomi Engdahl says:

    Jo valmiiksi myllerryksessä olevat sähkömarkkinat muuttuvat entistä kiivaammiksi – jatkossa pörssisähkön hinta vaihtelee neljä kertaa tunnissa

    Niin sanottu varttitase tulee sähkömarkkinoille. Porrastetusti toteutettavaa uudistusta perustellaan muun muassa tuulivoiman takia yhä ennakoimattomammaksi muuttuneella sähkön tuotannolla.

  28. Tomi Engdahl says:

    Pysäyttävä kartta leviää: Miksi sähkö on Suomessa on kalliimpaa kuin muissa Pohjoismaissa?

  29. Tomi Engdahl says:

    Tiedätkö, miten toimia sähkökatkon aikana? Yksi unohdus voi sytyttää tulipalon
    Talvella voi iskeä sähköpulan tai säätilan aiheuttamia sähkökatkoja. Kokosimme yhteen perusohjeet, joilla tilanteeseen voi varautua.

  30. Tomi Engdahl says:

    Näin totaalisesti koko Suomen kattava sähkö­katko vaikuttaisi – järisyttävät seuraukset

    Jos sähköt katkeavat Suomesta, on sillä heti massiiviset vaikutukset. Mitä pidemmälle katko jatkuu, sitä tukalammaksi eläminen käy.

    Puolustusministeriön opas osoittaa, että kantaverkon kyykkäämisen seuraukset olisivat massiiviset koko yhteiskunnan kannalta.

    VÄLITTÖMÄSTI sähköjen katkeamisen jälkeen raitiovaunut, metro sekä matkustusjunaliikenne pysähtyy.

    Lisäksi maksukortit lakkaavat toimimasta. Pankkiautomaatit ja -konttorit sulkeutuvat.

    Veden tulo lakkaa osalta suomalaisilta.

    Myös menoveden saanti loppuu, sillä bensa-asemilta ei saa enää polttoainetta.

    Valot, kodinkoneet ja lämmitys sammuvat puu-uuneja lukuun ottamatta.

    15 MINUUTTIA sähkökatkosta suurin osa kaupoista sulkee ovensa.

    Netti pysyy pystyssä kaksi tuntia ilman sähköä, sitten ensimmäiset tukiasemat sammuvat. Kuusi tuntia katkosta suurin osa suomalaisista elää ilman internetiä ja puheluita.

    Myös autoliikenne hiljenee julkisia kulkuneuvoja myöten, kun tankit tyhjenevät polttoaineesta.

    JOS sähkö häviävät pitkäksi aikaa talvella, ovat seuraukset sitäkin hyytävämmät

    18 tuntia sähkökatkosta puisten pientalojen sisälämpötila on laskenut kymmeneen asteeseen, jos ulkona on pakkasta 20 astetta. Kivestä tehdyissä kodeissa sama tapahtuu 30 tunnissa ja elementtikerrostaloissa 36 tunnissa.

    Pisimpään lämpimänä pysytään vankoissa kivikerrostaloissa, joissa lämpötila laskee pakkasella kymmeneen asteeseen neljän vuorokauden jälkeen.

    Kymmenen astetta on kriittinen piste toimintakyvyn kannalta. Lämpötilan laskiessa alle 10 asteeseen ihminen tarvitsee lihasten tuottamaa lämpöä kehon lämpötilan ylläpitämiseksi.

  31. Tomi Engdahl says:

    Tampereen suunnitelma: Jos sähköpula iskee, 80-luvun asuinalueilla on syytä varautua sähkökatkoihin ensimmäisenä

    Tavoitteena on, että sähköt ovat poikki maksimissaan kaksi tuntia kerrallaan. Jos tilanne on paha, virta katkaistaan uudestaan neljän tunnin kuluttua.

    TULEVA talvi voi tuoda Suomeen suoranaisen pulan sähköstä. Pula on totta, jos sähköntuotanto ja tuonti eivät enää riitä kattamaan kulutusta.

    Uhan vuoksi jokaisessa Suomen sähkölaitoksessa pyyhitään nyt pölyjä pakollisten, mutta tähän saakka pääsääntöisesti turhien varautumissuunnitelmien päältä. Kantaverkkoyhtiö Fingridin mukaan sähköpulasta on Suomessa kärsitty viimeksi 1970-luvulla, kun voimalaitosmestarit lakkoilivat.

    – Kun sähköpula on totta, kurjuutta aletaan jakamaan ympäri Suomea. Käytännössä Fingrid ilmoittaa verkkoyhtiön käyttökeskukseen, koska pitää ottaa tietty määrä tehoa pois, Tampereen Sähköverkko oy:n toimitusjohtaja Petri Sihvo kertoo.

    JOKAINEN VERKKOYHTIÖ päättää tehojen poiston kohdentamisesta itse. Kahden vuoden välein päivitettävät varautumissuunnitelmat ovat salaisia niiden sisältämän kriittisen tiedon vuoksi.

    - Tätä on harjoiteltu, mutta mikä on karu todellisuus, siitä ei ole kenelläkään kokemusta. Toivotaan, että tämä jää vain hyväksi harjoitukseksi, mutta eihän sitä koskaan tiedä. Lähempänä tämä on kuin pitkiin aikoihin

  32. Tomi Engdahl says:

    Kiertävät sähkökatkokset uhkaavat Suomea talvella – näin niistä päätetään

  33. Tomi Engdahl says:

    Incident on the Nord Stream Pipeline (updated 04/10/2022)

    Oct. 4, 2022 | Zug, Switzerland | In line with the calculated expectations, the pressure in both lines of the Nord Stream 1 gas pipeline stabilised as of Monday, October 3, 2022.

    As of today, Nord Stream AG is unable to inspect the damaged sections of the gas pipeline due to the lack of earlier requested necessary permits.

    In particular, according to the Swedish authorities, a ban on shipping, anchoring, diving, using of underwater vehicles, geophysical mapping, etc. has been introduced to conduct a state investigation around the damage sites in the Baltic Sea.

    According to information received from the Danish authorities, the processing time of the Nord Stream AG request for the survey may take more than 20 working days.

  34. Tomi Engdahl says:

    Loviisan ydinvoimalassa havaittiin vuoto

    LOVIISAN ydinvoimalan ykkösyksikössä on vuosihuollon yhteydessä havaittu vuoto. Voimalaitosjohtaja Sasu Valkamo kertoo, että vuoto havaittiin pääkiertopumpun tiivistevesilinjalle tehdyssä tiiveyskokeessa. Kokeella varmistetaan järjestelmien tiiveys ennen laitoksen käynnistämistä.

    Vuodon vuoksi ykkösyksikön vuosihuollon valmistuminen viivästyy viikolla ja valmistuu 16. lokakuuta. Ydinvoimalan ykkösyksikkö tuottaa noin 500 megawattia sähköä. Torstaiaamuna koko Suomen sähköntuotanto oli noin 8 500 megawattia.

  35. Tomi Engdahl says:

    Yksi kuva kertoo muutoksen suomalaisten asumisessa

    Ilmalämpöpumpun ja maalämmön suosio lämmitysmuotoina ovat selvästi kasvaneet muutamassa vuodessa.

  36. Tomi Engdahl says:

    Valtion työntekijöiden tilat viilenevät – energiatalkoot alkavat kiinteistöissä

  37. Tomi Engdahl says:

    Sähkö on tänään lähes ilmaista
    Päivän aikana pörssisähkön hinta laskee jo alle senttiin kilowattitunnilta.

    Sähkön hinta on huippuhalpaa torstaina. Pörssisähkön hinta näkyy matalana, vihreänä laineena Fingridin hintakehitystaulukossa. Kello 8 aamulla sähkön hinta oli 1,3 senttiä kilowattitunnilta, mutta päivän aikana hinnan on ennustettu putoavan reilusti alle senttiin. Puoltayötä kohti mentäessä katsellaan jopa 0,01 sentin hintoja.

    Jo keskiviikkona pörssisähkön hinta laski vauhdikkaasti edellispäivien luvuista. Tiistain pörssisähkö oli keskimäärin 23,6 senttiä kilowattitunnilta ja keskiviikkona vain 3,3 senttiä.

  38. Tomi Engdahl says:

    Paljonko porno vie sähköä?
    Viihde-elektroniikka lisää sähkölaskuun ulkoistettua piilokulutusta.

    ”ASTETTA alemmas”, julistaa valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva.

    Tarkoituksena on säästää sähköä, koska siitä pelätään tulevan ensi talvena pulaa.

    Mutta mistä asteista puhutaan? Kampanjassa neuvotaan neljä konstia: astetta alempi huonelämpötila, astetta kevyempi kaasujalka, astetta lyhyempi suihku ja astetta vähemmän viihde-elektroniikkaa.

    Puuttuminen viihde-elektroniikkaan kuulostaa kuitenkin jo nipottamiselta. Suomalaisessa kerrostaloasunnossa erilainen informaatioteknologia kuluttaa sähköstä keskimäärin noin 4 prosenttia. Sähkölämmitteisessä omakotitalossa puhutaan promilleista.

    Ei kuulosta siltä, että tästä saa kovin kummoista säästöä kasaan.

    VIIHTEEN kulutus syö kuitenkin enemmän sähköä kuin laskusta arvaisi. Suurin osa tietotekniikan sisällöistä liikkuu nykyään verkon yli. Niinpä kotona tapahtuva kulutus on vain yksi osa kulutuksesta. Sen lisäksi energiaa tarvitaan palvelukeskuksessa, josta sisällöt lähetetään sekä siirrossa niistä koteihin.

    Traficomin mukaan keskimääräinen kotitalous kuluttaa noin 119 gigatavua dataa kuukaudessa. Vuodessa se tekee 1,4 teratavua.

    Eikä data liiku ilman sähköä. Eniten energiaa vie sen liikuttelu mobiilisti. Mobiilidataa Suomessa kuluu henkeä kohden enemmän kuin missään muualla, kiitos meille tyypillisten maksuttomien datapakettien. Energiatehokkainta on kuljettaa data valokaapelissa.

    Jonkinlaisena keskiarvona voidaan kuitenkin sanoa, että yhden gigatavun siirto vie 220 wattituntia sähköä. Näin yhden kotitalouden vuotuinen datankäyttö vie sähköä noin 314 160 wH eli 314 kWH.

    Näin laskien datan siirto tekee siis lisää kerrostaloasukkaan sähkölaskun päälle noin 10–16 prosenttia piilokulutusta pelkästä datansiirrosta. Sen päälle tulee vielä linjan toisen pään eli datakeskusten sähkönkulutus, mutta sen voi ajatella jäävän yritysten piikkiin.

    MUTTA mitä verkoissa siirtyy? Datasiirron sähkönkulutusta tutkineen Haaga-Helian yliopettaja Kari Hiekkasen mukaan noin 75–80 prosenttia kaikesta verkon datasta on liikkuvaa kuvaa.

    Verkkovideoiden katselu tekee siis yli kymmenen prosentin piilolisäyksen sähkökulutukseen.

    Suurin osa tästä on luultavasti Youtubea, Yle Areenaa, Netflixiä ja niin edespäin. Vuonna 2019 ranskalainen ajatushautomo
    The Shift Project julkaisi raportin,
    jossa he arvioivat suoratoistosta 34 prosenttia olevan elokuvia ja videoita, 21 prosenttia Youtuben kaltaisia lyhyitä pätkiä, 18 prosenttia muuta sisältöä, pääosin mainontaa, ja 27 prosenttia aikuisviihdettä.

    Valitettavasti suoratoiston vähentäminen ei kuitenkaan ole järin tehokas tapa säästää sähköä.


    Jopa kiertävä sähkökatko veisi lähinnä ojasta allikkoon.

    ”Mobiiliverkko ei mene poikki parin tunnin sähkökatkosta. Luultavasti katkon aikana sitten vaan kulutettaisiin enemmän mobiilisisältöä, mikä ainoastaan lisäisi datansiirrossa kuluvan sähkön määrää.”

  39. Tomi Engdahl says:

    Reducing heating and lighting to reduce energy consumption… Are we ready for all relevant measures to be applied? What do you think ?

    Find out some answers to these questions and more in our weekly #EuranetPlus #Panorama #podcast

    #EU #europe #energyconsumption #winter #heating #lighting #gassupply #russia #energywar #EnergyCrisis

  40. Tomi Engdahl says:

    The governments just pandered to the green parties. Closed coal mines, no forward investment in nuclear bfore the greener options were up and running. They walked into Russia’s trap.

    When Germany shut down all its nuclear plants and basically became solely reliant on Russia.
    They basically gave the go ahead to invade the Ukraine

    green ultimately means reverting to pre industrialised technological society. The Green Party is a political party that has members seeing recessions as aspirational as they believe it cuts carbon footprint and the use of energy.
    We all want a greener way of life but it needs planing and proper transitioning not social and economic disruption to achieve the future objectives.

    I think Europe is too much depended on Russia. This problem should have been fixed before not when the war started

  41. Tomi Engdahl says:

    Edessä on ”kohtalon talvi” – ja pahempaa voi olla luvassa: ”Tulossa vaikeita vuosia Euroopalle”

  42. Tomi Engdahl says:

    Analyysi: Näin helposti 20 euron pistorasian saa syttymään ja sammumaan pörssisähkön tahdissa
    Purkkaviritys ei vedä vertoja oikealle optimoinnille. Se osoittaa kuitenkin, kuinka yksinkertaisesta asiasta on lopulta kyse, kirjoittaa taloustoimittaja Juha-Matti Mäntylä.

  43. Tomi Engdahl says:

    Intermittent Or Constant: What’s The Cheapest Way To Heat A Home?

    So, what is the cheapest way to heat a home without finding yourself frozen at your desk: short sharp blasts, or a low heat all day?

    The answer really depends on your priorities, are you after all-day comfort or the most cost-effective way to get by?

  44. Tomi Engdahl says:

    Nyt alkavat koko kansan energiatalkoot – näin säästät helposti sähköä ja rahaa

    Sähkön huippukulutuksen aikoina saatetaan hetkellisesti tarvita jopa 15 prosentin säästöä, Fingridistä arvioidaan.

    KANTAVERKKOYHTIÖ Fingrid pitää hyvänä alkuna jo nyt saavutettua seitsemän prosentin säästöä sähkön käytössä, mutta talvi ja pakkaset ovat vasta edessä.

    Fingrid arvioi viikko sitten, että jos sähkön käytön huippukohdissa pystytään supistamaan kulutusta noin kymmenen prosenttia, se vastaa lähes Olkiluodon kolmosreaktorin tuotantotehoa.

    Sähkön säästö ja käytön ajoittaminen voi vaikuttaa ratkaisevasti siihen vältytäänkö sähköpulalta ja katkoilta talvella.

    kymmenyksen nipistäminen on hyvinkin helppoa ’kotikonsteilla’ eli laitteiden käyttöhetkeä siirtämällä.

    Paljon sähköä kuluttavia asioita kannattaa tehdä ennen kello 16:tta tai kello 20:n jälkeen. Näitä ovat esimerkiksi pesu- ja tiskikoneiden sekä uunin käyttö, sähköauton lataaminen tai auton lämmitys sekä sähkösaunan lämmitys.

    – Saunominen ehdottomasti pois, ja pesu- ja tiskikoneet, Motivan asiantuntija Päivi-Suur-Uski neuvoo.

    – Myös niin sanotun mukavuuslattialämmityksen hetkellinen pois kytkeminen voi vaikuttaa pesukoneen käyttökerran suuruusluokan verran.

    Tavoiteprosentit osin auki
    Tänään maanantaina alkaa virallisesti kansallinen energiansäästökampanja Astetta alemmas.

    Euroopan unionin tavoitteet ovat vielä työn alla. Ilmeisesti vapaaehtoisena tavoitteena halutaan kulutushuippujen vähentämistä kymmenen prosenttia ja pakollisena viisi.

    Huipputunneiksi tullee laskea suurimman kulutuksen tunneista kymmenen prosenttia EU:n suunnitelmissa.

    EU:n säästöohjelma alkaa joulukuun alussa ja päättyy maaliskuun loppuun 2023.

  45. Tomi Engdahl says:

    Tällaisia kohteita venäläiset ovat hankkineet Suomesta – Pekka Toverilta kylmäävä arvio


Leave a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *