European Energy Crisis

Germany and the EU have spiraled headfirst into the globe’s worst energy crisis since the Arab oil embargoes of the 1970s and 1980s. All across the continent, Europe’s energy policies have led to astronomical price increases, industry shutdowns, potential energy shortages, and geopolitical vulnerability. The European Union and its 27 member states have invested more money, effort, and political capital in energy policy than any other region in the world. Until this year, Europe was admired globally as the gold standard for energy and climate policy.

No one aspires to emulate the Europeans today. Germany and the EU have spiraled headfirst into the globe’s worst energy crisis since the Arab oil embargoes of the 1970s and 1980s. All across the continent, Europe’s energy policies have led to astronomical price increases, industry shutdowns, potential energy shortages, and geopolitical vulnerability. Germany, in particular, is in crisis mode and will likely see much worse, as its entire economic model—based on energy-hungry manufacturing, cheap Russian gas, and a self-mutilating shutdown of nuclear energy that Berlin still won’t reverse—is on the verge of collapsing without a plan B. In short, Europe is in a mess of its own creation. It will take years for Europe to build new energy sources.

Things do not look good. Energy prices (especially gas and electricity) are now sky-high. Europe is struggling to contain an energy crisis that could lead to rolling blackouts, shuttered factories and a deep recession. The primary cause: Russia has choked off the supplies of cheap natural gas that the continent depended on for years to run factories, generate electricity and heat homes.

There are a few sore spots as regards major policy trends that produced significant damage to the fabric of the European Union and divided it. One such problem is that of energy, and the impact of the recently begun war in Ukraine and the response of the EU to the war throw these issues in stark relief. EU stared string sanctions against Russia when it started the war against Ukraine, and Russia reacted to them. Putin’s squeeze on European energy is threatening disaster across the continent. Europe is facing an energy crisis as Russia cuts gas. Politicians worry that Putin will eventually shut off all gas exports. It would be a disaster to many countries, especially many industries in Germany and heating around Europe. High energy prices are already threatening to cause a recession this winter through record inflation, with consumers having less to spend as costs rise for food, fuel and utilities.

Now Europe is struggling to contain an energy crisis that could lead to rolling blackouts, shuttered factories and a deep recession. The primary cause: Russia has choked off the supplies of cheap natural gas that the continent depended on for years to run factories, generate electricity and heat homes. That has pushed European governments into a desperate scramble for new supplies and for ways to blunt the impact as economic growth slows and household utility bills rise.

Besides heating homes and generating electricity, gas is used to fire a range of industrial processes: forging steel, making glass bottles, pasteurizing milk and cheese, bake bread and to make many chemicals. In Europe, gas prices this winter are expected to go so high that markets will break down, industries will close and governments will impose rationing. Companies warn that they often can’t switch overnight to other energy sources such as fuel oil or electricity to produce heat.

In addition to Russia related natural gas problems, the electrical power generation around Europe has some serious problems. Electricity prices also have skyrocketed because gas is a key fuel to generate power. To make matters worse, other sources of power have lagged for reasons not connected to Russia. Both hydroelectric and nuclear power has serious problems. Drought has undermined hydroelectric power from rivers and reservoirs. France’s fleet of 56 nuclear power plants is running at half-strength because of shutdowns over corrosion problems. The majority of France’s 56 nuclear reactors are currently throttled down or taken offline due to a combination of scheduled maintenance, erosion damage (worryingly, mostly at the newer plants of the ageing fleet) and cooling water shortages due to recurring heatwaves and droughts.

Analysts at Rystad Energy say Europe could face a serious electricity shortage as soon as this month. This winter, a worst case of cold weather, low wind generation and a 15% cut in gas use “would prove very challenging for the European power system, and could lead to power rationing and blackouts.” Electricity prices have already increased a lot, which means that many homes will need to pay many times more for their electricity than before and have to worry about potential outages.

There’s no quick fixes to the European energy crisis. Some people have started preparations. In advance, those Europeans that have their own fireplace have started to gather wood for winter heating. Those people who own suitable forest, are chopping wood but it will take time before wood is ready for burning. At the moment firewood is in more demand than it is easily available, so in many countries firewood prices have already doubled.

BACKGROUND – how did we get here?

The European Union has many inherent advantages and a number of good policy decisions made over the years, to promote convergence and take advantage of its size for economies of scale. However, there are a few sore spots as regards major policy trends that produced significant damage to the fabric of the European Union and divided it.

Since 1990, the European Union has pursued a rapid decarbonisation strategy, at first based largely on emissions trading but increasingly reliant on thermodynamically incompetent renewable energy. The intention was to internalize the environmental and specifically the climatic externalities of the EU’s energy consumption, and in so doing to show leadership to the world and achieve dominant market share in the new low carbon industries that were believed to be on the verge of economic viability.

These aspirations lie in ruins. The results of over twenty years of unilateral and dirigiste environmental policy have been to increase energy costs both in absolute terms and relative to competitors. Energy consumption, particularly electricity consumption, has fallen in the EU since about 2005.

High costs for electricity and other energy, caused by green-energy policies, have substantially reduced the consumption of energy in the EU (and UK). With its Green Deal announced last year, the EU has now adopted the symptoms of disaster as the criterion of success and is actually planning to legislate for further dramatic reductions in energy consumption.

Europe built its energy policy along several main policy lines: incentives and mandates for renewable energy; restrictions on domestic and other natural gas supplies to boost demand for renewables; reliance on market mechanisms, such as trading hubs for energy sales; and the complete separation of energy from national security considerations.

Natural gas is the second most important primary energy source in Germany’s energy mix, after petroleum. Natural gas will continue to make a significant contribution to energy supply in Germany over the coming decades. The heat market is still by far the most important market for natural gas. Nowadays, however, the use of gas is not restricted solely to heat generation. In addition to its role as a raw material primarily in the chemical industry, gas is a flexible and versatile energy source for generating electricity, storing energy and – looking to the future – as a storage facility for renewable electricity as well as for mobility. Natural gas is also more climate-friendly compared to other fossil fuels as it produces less CO2. Finally, as a cheaper and more climate-friendly fuel, natural gas is also playing an ever more important role in the area of mobility. With the electricity generated from renewable sources varying considerably depending on factors such as weather conditions and season, natural gas-fired plants and hydroelectric power can play an important role in offsetting such fluctuations.


There’s no quick fixes to the European energy crisis. Europe’s Tiny Steps Won’t Solve Its Energy Emergency. The bad policies that created the crisis are still in place. It will take years to build new European energy capacity to answer all needs. If the EU is going to significantly improve its energy security, it will need to move beyond policy tweaks.

Recently, the EU has taken several steps in hopes of improving its energy security and extricating itself from its current crisis. The steps include asking natural gas producers other than Russia to supply additional volumes, a recent decision by the European Parliament to classify natural gas and nuclear energy as eligible for investments dedicated to green energy, and new gas storage mandates for member states. These steps, however, will not be enough to avert a major energy crisis in Europe in the coming months. Europe needs to do better—and fast.

Even if combating global warming takes a backseat during energy crisis is not enough. Brussels’s recent decision to allow natural gas and nuclear energy to receive investments from green funds is an important step toward better energy security. However, several commercial hurdles still stand in the way. And those changes realizing to investing takes easily years. Around Europe, countries are looking for ways to cut energy consumption and fill up their gas stores in response to lower Russian gas deliveries and in preparation for a possible total cut-off.

Securing additional gas volumes to replace Russian supplies is not enough. Brussels needs to ensure not only sufficient supply but reasonable prices. Russian gas has been a cheap source of energy that Europe says it now wants to phase out—by two-thirds by year’s end and entirely out within a decade.

This policy makes a mockery of Europe’s vaunted green goals. The energy crisis in Europe—which, contrary to the popular narrative, began long before Russia’s invasion of Ukraine—has shown that when European countries don’t have enough gas, they turn to coal and fuel oil. By restricting new gas contracts, Europe ended up with higher coal and oil consumption and thus higher air pollution and carbon emissions.

Europe has lined up all the alternative gas supplies it could: shipments of liquefied natural gas, or LNG, that come by ship from the United States and more pipeline gas from Norway and Azerbaijan. LNG is much more expensive than pipeline gas, however.

Germany is keeping coal plants in operation that it was going to shutter to reduce greenhouse gas emissions. It also is keeping the option of reactivating two nuclear plants it’s set to shut down.

The 27-nation EU has approved a plan to reduce gas use by 15% by next March.

National governments have approved a raft of measures: bailouts for utilities forced to pay exorbitant prices for Russian gas, cash for hard-hit households and tax breaks.

To fill the gap, the EU has started a crash program to cut natural gas usage by 15% before winter. Air conditioning is cut off in hallways. Heat is turned off in swimming pools. Germany is restarting several coal-fired electricity plants and is debating decommissioning its last three nuclear power plants. World coal prices have increased six-fold over the last year.

Spain puts limits on air conditioning and heating to save energy already this autumn.

Germany, Europe’s biggest energy consumer, earlier this month told people to defrost their freezers regularly, change shower heads to more efficient ones and switch to LED lighting in offices around the country.

Germany’s largest residential landlord Vonovia (VNAn.DE) has said it will reduce heating for tenants in many of its apartments at night.

Europe’s energy crisis is now so severe that Denmark urged its citizens to take shorter showers and dry clothes outside as part of a raft of measures to conserve power and natural gas.

Sweden Turns to Burning Oil as Power Prices Soar to Record. Record power prices spur Uniper to run reserve oil-fired plant in Sweden to alleviate Polish crunch.

Hopefully Finland is soon to be self-sufficient with Olkiluoto 3 nuclear power plant going fully on-line finally. There are already campaigns to reduce electrical power use (for example recommend to take shorter showers and heat less).


Europe’s Self-Inflicted Energy Disaster

The Great European Energy Disaster

Europe is facing an energy crisis as Russia cuts gas. Here’s why

Putin’s squeeze on European energy is threatening disaster across the continent

Spain puts limits on air conditioning and heating to save energy

Dimmed street lights, shorter showers: Germany leads Europe energy savings drive

Danes Urged to Take Shorter Showers as Energy Crisis Worsens

Europe’s Tiny Steps Won’t Solve Its Energy Emergency
The bad policies that created the crisis are still in place.

What caused Europe energy crisis?

France prolongs shutdown of nuclear reactors over corrosion amid rising energy prices

France Risks Winter Blackouts as Nuclear-Power Generation Stalls
Soaring electricity prices beset a country that was until recently a major power exporte

France’s EDF plans to restart nation’s entire nuclear fleet by early next year

France’s nuclear plants are going down for repairs
The crunch in electricity supply comes at the worst possible time

France’s troubled nuclear fleet a bigger problem for Europe than Russia gas

Natural gas is the second most important primary energy source in Germany’s energy mix, after petroleum

Sweden Turns to Burning Oil as Power Prices Soar to Record
Karlshamn station has been running regularly in past week
Combating global warming takes a backseat during energy crisis

Record power prices spur Uniper to run reserve oil-fired plant in Sweden

Several uncertainties in the adequacy of electricity in the coming winter – Finns should be prepared for possible power outages caused by electricity shortages–finns-should-be-prepared-for-possible-power-outages-caused-by-electricity-shortages/

Finnish Homes Told to Plan for Rolling Power Cuts Next Winter
Power imports from Russia ended in May because of the war
Grid company concerned by Norway plan to curb exports

Sähkökriisi syvenee Ruotsissa: tärkeän ydinreaktorin seisokki jatkuu lähes koko talven yli
Tärkeä ydinreaktori saadaan takaisin käyttöön vasta vuoden 2023 puolella.

EU vaatii: Suomen leikattava sähkönkulutusta huipputunteina – tätä se tarkoittaa

Ruotsi ohjeistaa talven sähkö­katkosten varalle: pystytä teltta sisälle

Osa yrityksistä supistaa jo tuotantoaan sähkölaskun takia – “Hintapiikkien aikana ei enää kannattavaa”


  1. Tomi Engdahl says:

    Tästä tiedät, että sähkösi katkaistaan pian
    Kierrätettäviä sähkökatkoja käytetään viimeisimpänä keinona. Niihin on kuitenkin syytä varautua.

    Kantaverkkoyhtiö Fingrid on varoittanut, että suomalaisten on hyvä varautua sähköpulan aiheuttamiin mahdollisiin sähkökatkoihin tulevana talvena.

    Mutta mistä tietää, että sähkökatko on tulossa? Mistä siitä ilmoitetaan ja kuinka kauan ennen?

    Fingridin valvomopäällikkö Arto Pahkin kertoo, että Fingrid jakaa asiakkailleen, eli jakeluverkkoyhtiöille ja sähkömarkkinatoimijoille ennakoidusti tietoa käyttötilanteesta.

    – Tämän jälkeen sähköverkkoyhtiöt tiedottavat oman jakeluverkkoyhtiönsä asiakkaita. Yhtiöt antavat tietoa myös varautumisesta ja sähkön säästämisestä, Pahkin kertoo.

    Sähköverkkoyhtiön sivuilta voi tarkistaa, onko yhtiöllä tieto sähkökatkosta. Monilla yhtiöillä on käytössään myös tekstiviestipalvelu, jonka kautta yhtiö ilmoittaa häiriöistä asiakkailleen.

    Tietoa myös Fingridiltä

    Pahkinin mukaan myös Fingrid tiedottaa omissa kanavissaan mahdollisista sähköpulan aiheuttamista sähkökatkoista.

    – Fingridin viestintä julkaisee sähköpulatilanteissa lehdistötiedotteita yhtiön verkkosivuilla. Sähköpulassa tietoa jaetaan myös yhtiön Facebook-sivuilla ja Twitterissä, hän sanoo.

    Arto Pahkin kertoo, että kierrätettäviä sähkökatkoja käytetään viimeisimpinä keinoina, jolla vältetään koko Suomen sähköjärjestelmän kaatuminen.

    Fingrid arvioi tällöin tarvittavan irtikytkettävän tehon määrää ja kestoa, ja jakaa tehon mahdollisimman tasapuolisesti jakeluverkkoyhtiöiden kesken.

    – Fingridin pyytämän irtikytkettävän tehon perusteella jakeluverkkoyhtiöt määrittävät ne verkon osat, jotka kytketään kahden tunnin ajaksi irti pyydetyn tehomäärän saavuttamiseksi, hän kertoo.

    Fingridin tuoreimman arvion mukaan sähkön käytön kulutushuippu on tulevana talvena noin 14 400 megawattia. Pahkinin mukaan kulutus on hyvin riippuvainen lämpötilasta ja on tyypillisesti korkeimmillaan tammi-helmikuun pakkasilla.

    Pahkin lisää, että kuluttajien sähkön säästämisen jatkaminen on tärkeää sähkön riittävyyden turvaamiseksi.

    – Tämän lisäksi sähkön käytön ajoittaminen arkisin aamun ja iltapäivän huipputuntien ulkopuolelle parantaa sähkön riittävyyttä huomattavasti. Huippukulutustilanteen aikana noin 10 prosentin vähennys sähkön käytössä vastaisi lähes Olkiluoto 3 -yksikön tuotantotehoa.

  2. Tomi Engdahl says:

    Suomeen joulukuussa odotettu Exemplar-laiva kolminkertaistaa Suomen kaasuverkon nykyisen syöttökapasiteetin. Gasgrid Finlandin vuokraama lng-kaasuterminaalialus on nyt Espanjan Ferrolissa telakalla Biskajanlahden rannalla.

    Merkittävä osa Suomen energiajärjestelmää kelluu Biskajanlahdella – Tällainen on jättialus, jolla on suuri rooli tänä talvena

    Suomeen joulukuussa odotettu Exemplar-laiva kolminkertaistaa Suomen kaasuverkon nykyisen syöttökapasiteetin. Gasgrid Finlandin vuokraama lng-kaasuterminaalialus on nyt Espanjan Ferrolissa telakalla Biskajanlahden rannalla.

  3. Tomi Engdahl says: on vahtisi energian säästössä

    Energiankulutuksen seuraaminen on yhteiskunnallisesti ajankohtainen aihe. Energiavirasto on kehottanut kaikkia suomalaiskoteja välttämään sähkönkulutusta ruuhkapiikkien aikana. antaa sinulle analyysin siitä, miten hyvin olet onnistunut ajoittamaan sähkön käytön. Ilmainen palvelu auttaa kaikkia kotitalouksia seuraamaan energiakulutustaan ja sen kustannuksia. Näet sähkönkulutuksesi laiteryhmittäin ja laitteiden käytön kustannukset sähkön pörssihinnan perusteella.

  4. Tomi Engdahl says:

    Arto Arvola leikkasi sähkönkulutuksensa puoleen: ”Kaikki eivät osallistu talkoisiin” – Suomen säästötavoite onnistui vasta yhden viikon ajan

    Suomen pitäisi vähentää sähkön kulutustaan kymmenen prosenttia kuukaudessa. Kulutuksen vähentäminen jarruttaisi hintoja nousua.

  5. Tomi Engdahl says:

    Operaattori: Katso Linnan juhlat telkkarista puhelimen sijaan – ei huomioi laskuissa tärkeää seikkaa

  6. Tomi Engdahl says:

    Kylmäävä käänne: Ensi viikolla voidaan nähdä ”aika karmaisevia” sähkön hintoja

  7. Tomi Engdahl says:

    Onko tässä joulun hittituote? ”Nyt jos koskaan niiden käyttö on järkevää”

  8. Tomi Engdahl says:

    Kun talon öljy- tai kaasulämmitys kulkee käsi kädessä lämpöpumpun kanssa, järjestelmää kutsutaan hybridilämmitykseksi. Kyseessä on sekä tehokas että oikein toteutettuna ympäristöystävällinen, jopa päästötön valinta kodin lämmitysjärjestelmäksi.

  9. Tomi Engdahl says:

    Perheen sähkönkulutus puolittui, mutta sähkölasku kaksinkertaistui – ”Tukimuodot ovat ihan riittämättömiä”, sanoo Kirsi Vuorela

    Kirsi Vuorela asuu sähkölämmitteisessä omakotitalossa. Sähkön hinnannousu alkoi ahdistaa jo kesällä, joten hän perusti someen sähkölämmittäjien vertaistukiryhmän. Se kerää jäseniä vauhdilla.

  10. Tomi Engdahl says:

    Älä käytä lämmintä vettä sähkö­katkon aikana – jopa hengenvaara

  11. Tomi Engdahl says:

    Kommentti: Suomen energiatuet ovat EU:n pienimpiä, osa valittaa silti tukien suuruutta

  12. Tomi Engdahl says:

    Fingrid rakentaa Kalajoen Jylkän sähköasemalle synkronikompensaattorin eli ison tahtikoneen ilman energianlähdettä.

    Fingrid rakentaa uuden teknisen ratkaisun tasapainottamaan sähköverkkoa – Voi vähentää tuulivoimaloiden tuotannon rajoitustarvetta 800 MW

    Tuulivoimatuotanto on Suomessa keskittynyt erityisesti länsirannikolle ja kasvaa kaikkia ennusteita nopeammin. Tällä hetkellä pelkästään Kalajoen Jylkän sähköaseman ympäristöön on rakenteilla ja tuotannossa 2 300 megawattia tuulivoimaa.

    Fingrid haluaa varmistaa kantaverkon käyttövarmuutta ja tuulivoiman käyttövarmaa toimintaa alueella rakentamalla Jylkän sähköasemalle synkronikompensaattorin eli ison tahtikoneen ilman energianlähdettä.

    Tuulivoima kytkeytyy verkkoon taajuusmuuttajien eli suuntaajien välityksellä. Suuntaajat eivät reagoi verkon taajuuden tai jännitteen muutoksiin luontaisesti pyörivän massansa avulla kuten perinteiset voimalaitokset. Luontaisten tasapainoa ylläpitävien ominaisuuksien puuttuessa sähköjärjestelmästä tulee huomattavasti alttiimpi häiriöille ja mutkikkaampi hallita, yritys tiedottaa.

    Suuren tuulivoimatuotannon aikaan ja etenkin sähköverkon keskeytystilanteiden aikana alueellisesta sähköverkosta voi siten tulla epästabiili. Pahimmillaan suuntaajat eivät enää pysy kytkeytyneinä verkkoon. Suomessa ja muualla maailmalla tehtyjen havaintojen mukaan ilmiö voi esiintyä myös normaalissa käyttötilanteessa.

    Synkronikompensaattori vakauttaa sähköverkon jännitettä ja taajuutta.

    Synkronikompensaattori on tarkoitus ottaa käyttöön Jylkän sähköasemalla vuonna 2025.

  13. Tomi Engdahl says:

    Sähkö on nyt niin kallista, että tiettyjen laitteiden käyttöä kannattaa ajoittaa yöhön – laskuri näyttää eron
    HS:n laskuri auttaa hahmottamaan, kuinka paljon voi säästää siirtämällä sähkölaitteiden käyttöä pois sähkönkulutuksen kalleimmilta ruuhkatunneilta yöhön.

  14. Tomi Engdahl says:

    Suomalaisista 83 % kannattaa ydinvoimaa. Kriittisimpiä ovat vihreiden kannattajat, joista vain 72 % kannattaa ydinvoimaa. Yllättävää kyllä, vesivoimaa kannattaa 89 % vaikka se tunnetusti tuhoaa kokonaisia ekosysteemeitä.

    Sota ja energiakriisi aiheuttivat Suomessa nopean muutoksen: Ydinvoiman suosio huipussa

    Energiateollisuus ry:n toiminnanjohtajan Jukka Leskelän mukaan asenteet ovat tänä vuonna muuttuneet poikkeuksellisen paljon ja nopeasti.

  15. Tomi Engdahl says:

    Sähköpörssiin liittyen, että korkein hyväksytty tarjous määrää hinnan. Nyt kun on huutava pula sähköstä, esim. joku voimayhtiö voi tarjota sähköään pörssiin sikahintaan ja jos tarjous menee läpi, kaikki saavat saman hinnan.

  16. Tomi Engdahl says:

    Puhelin ja internet toimivat hyvin parin tunnin katkojen aikana – IS seuraa hetki hetkeltä ministeriön tilaisuutta
    Suomalaisten sähköön liittyviä kysymyksiä puretaan tänään ison asiantuntijajoukon voimin.

    Työ- ja elinkeinoministeriö keräsi marraskuun lopulla suomalaisilta kysymyksiä sähköstä, energiansäästöstä ja mahdollisesta sähköpulasta.

    Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) kertoi tilaisuuden alussa uskovansa, että Olkiluoto 3 saadaan käyttöön aikataulussa.

  17. Tomi Engdahl says:

    Jättimäinen LNG-terminaalialus lipuu pian Suomeen – massiivinen operaatio eteni minuuttiaikataululla

    Suomeen saapuu tässä kuussa odotettu nesteytetyn maakaasun terminaalialus. Kyseessä on valtava laiva.

  18. Tomi Engdahl says:

    Määräaika lähestyy: Saadaanko Olkiluoto 3 käyntiin sunnuntaina?

  19. Tomi Engdahl says:

    Fingrid-johtaja vakavoitui Olkiluoto 3:sta: Tämä on huono uutinen

    Tammikuusta voi tulla vaikea, sähkökatkojen riski kasvoi, kun Olkiluoto 3 jäi varmuudella pois pelistä keskitalven osalta. Fingrid vetoaa kansalaisiin ja teollisuuteen.

    KANTAVERKKOYHTIÖ Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen on yhä huolestuneempi sähkön riittävyydestä keskitalvella.

    – Tilanne on ilman Olkiluoto 3:a merkittävästi kireämpi, hän sanoo.

    Teollisuuden Voima (TVO) ilmoitti tänään perjantaina, että Olkiluoto 3:n koekäyttö jatkuu aikaisintaan 25. joulukuuta ja säännöllinen sähköntuotanto alkaisi helmikuussa 2023. Aikatauluun liittyy vielä epävarmuuksia.

    Aiempi arvio kaupallisesta tuotannosta oli tammikuun loppu.

    – Kaikkein tiukinta on usein tammikuussa, ja siinä mielessä tämä on huono uutinen. Viime talvena kulutushuippu saavutettiin jo joulukuussa.

    – Talvikuukaudet ovat joulu-, tammi- ja helmikuu. Valtaosa talvesta on ohi ennen kuin se tuolla ilmoituksellakaan saisi sähköä kaupallisesti. Koekäytöstä on apua, mutta se on eri asia kuin kaupallinen jatkuva tuotanto.

    Ruusunen sanoo, että sähkökatkosten todennäköisyys kasvaa, kun Olkiluoto 3 on varmuudella pois pelistä.

    – On siinä merkittävä ero, koska voimalan osuus huippukulutuksessa on yli kymmenen prosenttia.

  20. Tomi Engdahl says:

    – Huonoja uutisia tulee sekä Suomesta että Ruotsista, jossa ennakoidaan jopa sähköpulamahdollisuutta. Etelä-Ruotsista ei meille paljoa sähköä heru.

    Ruotsissa Oskarshamn 3 joutuu huoltoon generaattorivian vuoksi. Myös Ringhals 4:ssä on ongelmia, ja sen käyttökatko on venynyt odotettua pidemmäksi ensi vuoden puolelle.

    Fingridillä on vakava viesti sekä kotitalouksille että teollisuuteen.

    – Nyt pitää pitää kiinni siitä sähkön säästötasosta, täytyy jaksaa. Syksyllä tehtiin hyvää työtä, mutta nyt olemme tilanteen keskellä, nyt on talvi.

    Fingrid-johtaja vakavoitui Olkiluoto 3:sta: Tämä on huono uutinen

  21. Tomi Engdahl says:

    Sähköjärjestelmän tila

    Tervetuloa seuraamaan Suomen sähköjärjestelmää!
    Näet palvelustamme mm. sähkön tuotannon ja kulutuksen sekä sähkön tuotantomuodot tällä hetkellä.

  22. Tomi Engdahl says:

    Itämeren alueen sähköjärjestelmän tila

    Norjan kantaverkkoyhtiö Statnett ylläpitää karttaa, joka esittää Itämeren alueen sähköjärjestelmän tilan. Tiedot sähkönsiirroista maittain ja sähkön hinnasta päivittyvät muutaman minuutin välein. Sähkönsiirto maittain esitetään kartalla sen maan lukeman perusteella, jossa siirto mitataan.

  23. Tomi Engdahl says:

    Tuulisähkö on noussut merkittäväksi tekijäksi sähkömarkkinoilla. Talven parhaat tuulikuukaudet ovat vielä edessä, vakuuttaa Suomen Hyötytuuli.

    Tuulivoimayhtiön toimitusjohtaja tyynnyttelee pelkoja pitkästä tyvenestä talvella: ”Aina on ollut jaksoja, että ei tuule”

    Tuulisähkö on noussut merkittäväksi tekijäksi sähkömarkkinoilla. Olkiluodon kolmannen ydinvoimayksikön käyttöönoton yskiessä talven toivesää on leuto ja tuulinen, mutta viime päivinä on povattu pitkääkin heikkotuulista jaksoa.

    Moni tavallinen sähkönkäyttäjä seuraa nyt tuuliennusteita entistä suuremmalla mielenkiinnolla – tuulinen sää kun tietää huokeampaa sähkönhintaa.

    Porissa pääkonttoriaan pitävällä Suomen Hyötytuulella on yhteensä 225 megawattia tuotantokapasiteettia tuulivoimalle. Tällä hetkellä se vastaa vajaata kymmentä prosenttia Suomen koko tuulituotannosta.

    Meteorologien kartoilla tuulet näyttävät heikoilta lähiviikkoinakin, mutta tuotantojohtaja Leena Hacklin tyynnyttelee, että tyypillisesti talvi on hyvää aikaa tuulivoiman tuotannolle. Ennusteiden lisäksi yhtiö tukeutuu arvioissaan pitkältä aikaväliltä kertyneisiin tuulitietoihin.

    – Kyllä me edelleen odotamme, että tuulisuus talvella on ihan kohtuullisella tasolla, vakuuttaa Hacklin.

    Huonoja uutisia pörssisähkön ostajille: Tuuli heikkenee, sää viilenee – tilanne voi jämähtää viikoiksi, sanoo Ylen meteorologi

    Marraskuussa tuulivoimaa tehtiin ennätystahtiin. Sitten tyyntyi ja nyt ennusteet kertovat pitkään jatkuvista yhä heikommista tuulista.

  24. Tomi Engdahl says:

    Kaikki riskit ovat nyt käymässä toteen: Olkiluoto 3, sää ja Ruotsin ydinvoimaloiden ongelmat

    Sähkörintamalta ei ole viime aikoina kuulunut mitään uutta, mutta tänään saatiin huonoja uutisia, kun Olkiluoto 3 myöhästyy taas. Fingridin mukaan sähköpulaa ei ole luvassa, ellei satu yllättäviä tuotantohäiriöitä.

  25. Tomi Engdahl says:

    Sähkökatko pimensi osan Pariisista –”Nytkö se alkoi”

    Ydinvoiman tuotanto-ongelmista kärsivässä Ranskassa varaudutaan nyt laajoihin sähkökatkoihin. Pariisi sai esimakua sähkökatkoista, kun osa kaupungista pimeni torstaina.

    USEAT Etelä-Pariisin kaupunginosat pimentyivät torstai-iltana laajojen sähkökatkojen seurauksena, uutistoimisto Reuters kertoi.

    Reutersin tietojen mukaan sähkökatkojen syynä oli ranskalaisen energiayhtiö EDF:n tytäryhtiön, energiantoimittaja Enedisin sähkömuuntajassa tapahtunut tekninen vika.

    Muun Euroopan tavoin Ranska on painiskellut tänä syksynä energiapulan kanssa.

    Moni piti sähkökatkoja sosiaalisessa mediassa esimakuna siitä, mitä talvella saattaa olla luvassa, kun ilmat kylmenevät edelleen.

    SUOMEN tavoin myös Ranskan sopeutumista energiakriisiin ovat hankaloittaneet vaikeudet ydinenergian tuotannossa.

    Korroosio EDF:n ydinreaktioissa on poistanut ennätyksellisen määrän reaktoreita käytöstä ja vähentänyt Ranskan ydintuotannon alimmilleen 30 vuoteen, Reuters kirjoittaa uutisessaan.

    ANALYYTIKOIDEN mukaan sähkö saattaa loppua Ranskassa ensi viikon alussa, kun lämpötilojen Euroopassa ennakoidaan laskevan.

  26. Tomi Engdahl says:

    Olkiluoto 3 myöhästyy jälleen
    TVO kertoo, että kolmosreaktori aloittaa säännöllisen sähköntuotannon aikaisintaan 6. helmikuuta. Tähänkin aikatauluun liittyy epävarmuuksia.

    ”Laitostoimittaja Areva-Siemens-konsortion mukaan sähköntuotanto jatkuu aikaisintaan 25. joulukuuta 2022 ja säännöllinen sähköntuotanto alkaisi näin ollen helmikuussa 2023. Aikatauluun liittyy vielä epävarmuuksia”, yhtiö kertoo tiedotteessaan.

    Reaktorin käyttöönoton sähköntuotantotietoja kuvaavalla sivulla kerrotaan, että reaktori saadaan käyttöön aikaisintaan 6. helmikuuta.

    TVO:n mukaan syöttövesipumppujen vaurioita selvitetään yhä, mutta selvitykset ovat edenneet loppusuoralle. Vaurioita on selvitetty muun muassa laboratoriotesteillä. Yhtiö on aiemmin sanonut, että selvitysten lopullisen tulokset saadaan joulukuun aikana, ja tulosten vaikutuksista laitoksen käyttöönoton aikatauluun tiedotetaan välittömästi.

    Syöttövesipumput pumppaavat voimalan niin sanotussa sekundääripiirissä kiertävän veden höyrystimeen, jossa ydinreaktorin tuottama lämpö kiehuttaa veden. Höyry pyörittää turbiinin siipipyörää, joka pyörittää sähköä tuottavaa generaattoria.

    Säröistä kärsineet pumput ovat siis voimalan käytön kannalta erittäin oleellisia, mutta TVO:n mukaan pumppujen vaurioilla ei ole vaikutusta ydinturvallisuuteen.

    Uudet viivästykset tarkoittavat kasvavaa riskiä sille, että tänä talvena sähkön hinta Suomessa voi käydä hyvin korkeana. Näin voi tapahtua, jos esimerkiksi tammikuussa nähdään kova pakkasjakso, jolloin tuulivoimatuotanto on hyvin vähäistä, eikä Olkiluoto 3:n sähköntuotanto ole käynnissä.

    Viivästykset lisäävät myös sähköpulan riskiä, mikä äärimmillään tarkoittaisi kiertäviä sähkökatkoja eli sähkön säännöstelyä.

    Valmistuttuaan Olkiluoto 3 tuottaa 14 prosenttia Suomessa kulutetusta sähköstä.

    ”Voimalan turbiinilaitos on Siemensin toimittama, mutta pumput on valmistanut joku sen alihankkija. Aikataulu riippuu siitä, onko pumppujen varaosia olemassa valmiina vai pitääkö niitä ryhtyä valmistamaan”, Hyvärinen sanoi Helsingin Sanomille lokakuussa.

    Syöttövesipumppuja on voimaloissa Hyvärisen mukaan yleensä rivistö, jotta yksittäisen pumpun vika ei haittaisi tuotantoa.

    Iltalehdelle Hyvärinen sanoi lokakuun lopussa, että löydetyt vauriot ovat ”todellinen yllätys”. ”Ei tämmöisten osien kuuluisi ruveta säröilemään noin nopeasti. Kyllä niiden olisi kuulunut kestää 2040-luvulle asti”, hän sanoi lehden haastattelussa.

  27. Tomi Engdahl says:

    Professorit: Sähköä on säästettävä jatkossakin – näin se tapahtuu

    Vaihteleviin energiantuotannon tapoihin siirtyminen tuo tarpeen tasata sähkönkäytön piikkejä tulevaisuudessakin.

    KOTITALOUKSIEN ja teollisuuden energiankulutuksen leikkaaminen ei tule jäämään vain osaksi nyt nähdyn energiakriisin säästötoimia, vaan niistä muodostuu vakiokäytäntö. Teknologiateollisuus ry:n järjestämässä Teknologia-akatemiassa puhuneet LUT-yliopiston energiatehokkuuden professori Jero Ahola ja Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimusprofessori Maria Kopsakangas-Savolainen kertovat, että ihmiskunta on suuren energiamurroksen edessä.

    – Aurinko ja tuuli eivät ole enää ideologioita, ne ovat todellisuudessa edullisimpia energianlähteitä, Ahola sanoo.

    Auringon ja tuulen erottaa traditionaalisista energianlähteistä kuitenkin se, että niiden tuotanto on luonteeltaan vaihtelevaa. Niitä ei ole aina saatavilla.

    – Perinteisissä menetelmissä ihminen päättää, milloin energiaa tuotetaan, uusissa luonto, Kopsakangas-Savolainen muotoilee

    Kun sähköä ei aina tuoteta kysynnän verran, katseen tulee kääntyä tapoihin, joilla energiaa pystytään säilömään. Tällaisia ovat erilaiset akkuratkaisut sekä energian muuntaminen toiseen muotoon.

    Tätä on esimerkiksi vedyn valmistaminen tuulivoimalla, kun energiasta on ylitarjontaa. Vetyä voidaan puolestaan käyttää energiana toisaalla. Tästä käytetään nimeä P2X (power-to-x), jossa energiaa muunnetaan toiseen muotoon vihreästi. Pitkän tähtäimen ratkaisuihin kuuluvat Aholan mukaan esimerkiksi isot vetyvarastot kallioluolissa.

    ONGELMIA ei kuitenkaan ratkaista pelkästään uusiutuvalla energialla ja energian muuttamisella toiseen muotoon. Myös kalliit kulutushuiput on tasattava.

    Kopsakangas-Savolaisen mukaan taustalla on energiamarkkinoiden toiminta. Kun energiankulutus lisääntyy, sähkön markkinahinta määräytyy kalleimman käytössä olevan energiantuotantotavan perusteella. Edullisimpia ovat ydin-, tuuli-, ja aurinkoenergia. Toisessa ääripäässä on kaasulla toteutettu energiantuotanto.

    Kun kalliisiin tuotantoreserveihin joudutaan turvautumaan, myös edullisinta energiaa tuottavat tahot saavat kohonneen markkinahinnan, ”ansiottoman arvonnousun”, tuottamastaan sähköstä.

    Nyt Euroopassa on pulaa niin ydin- kuin vesivoimasta, mikä näkyy kalliisiin energiantuotantotapoihin turvautumisena ja nousseina hintoina.

    TULEVAISUUDEN ratkaisuissa pyritään hyödyntämään ”kuolleita tunteja”, kunhan energiamarkkinat saadaan joustamaan nykyistä paremmin.

    Kotitalouksissa tämä näkyy muun muassa sähköautojen lataamisena yöaikana sekä erilaisten varaavien ratkaisujen yleistymisenä. Lisäksi kulutusta vähentävä ja halvempaan aikaan siirtävä kotiautomaatio yleistyy. Kun sähkönkulutus jakautuu tasaisemmin, huippuhinnat tasaantuvat.

    – Kulutusjousto on halvinta, Ahola muotoilee.

    Muutos koskee niin teollisuutta kuin kotitalouksia. Muutos on jo alkanut, sillä teollisuudessa tuotantoa on siirretty aiempaa enemmän yöaikaan.

    – Markkinat toimivat

    Energian hinta ohjaa myös valintoja. Sähköautoihin siirtyminen ei ole jos, vaan kun. Aholan mukaan niiden käyttökustannukset suhteessa polttomoottoriautoihin laskevat jatkossakin.

    – Energiaa riittää kyllä. Yksityisautoilu käyttää siitä nytkin vain noin 10 prosenttia

    Yleensä energiantuotantoa rakennetaan käsi kädessä energiaa kuluttavien rakenteiden kanssa. Tällä hetkellä markkinoilla on jonkin verran epätasapainoa.

    – Markkinat viestittävät, että investoikaa [energiantuotantoon], niukkuutta on,

  28. Tomi Engdahl says:

    Ruotsissa kaksi ydin­reaktoria poissa käytöstä, pää­ministeri kannustaa sähkön­säästöön

    Ruotsissa on kuusi toiminnassa olevaa ydinreaktoria, joista kaksi on pian poissa käytöstä ja yksi käy puolella teholla huoltotoimenpiteiden takia. Hallitus kannustaa säästämään sähköä, jotta sähkökatkoilta vältytään.

  29. Tomi Engdahl says:

    Kokoomuksen Valtonen: Sähkön tuotanto­hinnat julkisiksi – sähkö­ala tyrmää

    Monet sähköntuottajat ovat kertoneet hyvistä tuloksista samaan aikaan, kun kuluttajat kärsivät sähkön kallistumisen nahoissaan. Uusin ehdotus on velvoittaa sähköyhtiöt kertomaan todellisista tuotantohinnoistaan.

    PAISUVAT sähkölaskut ovat synnyttäneet loppuvuonna vilkasta keskustelua siitä, mitä mahdollisia keinoja olisi saada sähkön hinta jälleen laskuun.

    Marraskuussa sähkön veroton spot-hinta oli sähköpörssi Nordpoolissa 19,53 senttiä kilowattitunnilta. Viime vuosikymmenellä Suomessa totuttiin alle viiden sentin markkinahintoihin.

    Sähköverkonhaltijoiden ja sähkön myyjien on nykyisin ilmoitettava verkkopalveluidensa hinnat ja sähköenergian myyntihinnat Energiavirastolle. Se on saanut lukuisia sähköyhtiötä koskevia tutkintapyyntöjä, joiden aiheena on sähkön hinnoittelun kohtuullisuus.

    – Ajatellaan, että sähköä olisi myytävä enemmän tuotantokustannuksilla. Sähkön vähittäismyyjät hankkivat kuitenkin sähköä sähköpörssistä.

    Sähkön tuottajat myyvät tuotantonsa yleensä sähköpörssiin tai suoraan suurasiakkaille. Sama koskee sähköä tuottavia suuria teollisuusyhtiöitä.

    Sähköpörssin korkeat markkinahinnat ovat viime aikoina kasvattaneet sähköä tuottavien yhtiöiden voittoja.

    TUKKUMARKKINOIDEN hinnanmääräytymisellä ei ole kovin suoraa yhteyttä sähkön reaalisten tuotantokustannusten kanssa, Leskelä korostaa.

    – Hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan.

    Jotkut kuntaomisteiset sähköyhtiöt myyvät nykyisin oman alueensa asukkaille sähköä alle tukkumarkkinahinnan. Tämä on mahdollista, jos yhtiöllä on riittävästi omaa sähköntuotantoa.

    – Kaikki sitä eivät tee eivätkä edes pysty tekemään. Aika harvaa tuotetta pystytään myymään alle tukkuhinnan.

    Laitinen sanoo, ettei sinänsä ymmärrä, kuinka tuotantokustannusten avaaminen ratkaisisi sähkön hintakysymyksen.

    – Tätä logiikkaa en ensimmäisellä ajattelulla hahmota. Sähkön hinta ei ole kiinni tuotantokustannuksista, vaan siitä ettei energiaa ole tarpeeksi.

    ENERGIATEOLLISUUSKAAN ei kiellä, että jotkut sähköyhtiöt ovat tässä markkinatilanteessa tehneet hyviä tuloksia. Esimerkiksi halvalla vesivoimalla sähköä tuottavat yhtiöt ovat näiden joukossa.

    Sekä sähköä tuottaville että myyville yrityksille on tulossa ensi vuodeksi ylimääräinen 33 prosentin vero, joka maksettaisiin sähköliiketoiminnan tuloksesta.

    Veroa maksetaan tuloksesta, joka ylittää viiden prosentin suuruisen tuoton

  30. Tomi Engdahl says:

    Lari Lohikoski viritti 20 eurolla kotiinsa laitteen, joka ohjaa sähkön­kulutusta halvoille hetkille – jakoi ohjeet kaikille

  31. Tomi Engdahl says:

    Valtioneuvosto antoi asetuksen kriittisistä sähkönkäyttöpaikoista
    Valtioneuvosto antoi kriittiset sähkönkäyttöpaikat määrittävän asetuksen, jolla säädetään sähkönkäyttöpaikkojen kriittisyysluokittelusta erilaisissa häiriö-, sähköpula- ja kriisitilanteissa. Verkkoyhtiöiden tulee päivittää varautumissuunnitelmansa asetuksen mukaan.

  32. Tomi Engdahl says:

    ”Nyt kannattaa oikeasti säästää sähköä” – hyytävä myteri iskee pian Suomeen, IL seuraa
    Lumimyräkän ankarat puuskat palvelevat tuulivoimaloita, mutta pörssisähkön hinta on kallis.

    Ankara lumimyräkkä kurittaa Suomea maanantai-iltapäivästä alkaen. Lunta on ennustettu tupruttavan eteläiseen ja itäiseen Suomeen jopa 15 senttimetriä vuorokauden aikana.

    Navakka tuuli saa lämpötilan tuntumaan etelässä peräti 10 astetta kylmemmältä.

    Yli 10 metriin sekunnissa yltyvä puhuri palvelee toki tuulivoimaloita, mutta pörssisähkön käyttäjien on turha tuudittautua siihen. Pörssisähkön hinta on nimittäin jopa keskivertoa korkeampi, hipoen 60 senttiä kilowattitunnilta.

    – Kulutustilanne on tällä hetkellä niin kova, että se nostaa hintoja

  33. Tomi Engdahl says:

    Lumimyräkkä halvaannuttaa eteläisen Suomen – Lapissa 30 pakkasasteen raja rikki
    Alkuviikosta pakkasen purevuus voi etelässä olla jopa -20 astetta, kun etelään iskee lumimyräkkä.

    Maanantaina etelästä Suomen ylle on siirtymässä voimakas matalapaine, joka tuo mukanaan lumimyräkän.

    Myräkkä saavuttaa etelärannikon myöhään iltapäivällä noin kello viiden aikaan.

    Haastavaan työmatkaliikenteeseen on syytä varautua maan eteläosassa

    – Pakkasvaroitus on annettu maan etelä- ja keskiosaan purevan pakkasen takia. Pakkaslukema itsessään ei ole niin kova, mutta tuulen kanssa lämpötila tippuu lähemmäs -20 astetta etelässä ja maan keskiosissa. Lapissa taas on varoitus kireästä pakkasesta, joka on yön ja aamun aikana paikoin -30 astetta.

  34. Tomi Engdahl says:

    Lentoliikenteen odotetaan ruuhkautuvan, vaara sähkökatkoista kasvaa – hyytävä myteri iskee pian Suomeen, IL seuraa
    Suomea kurittavaan lumimyräkkään varaudutaan niin lentoasemilla kuin sähköyhtiöissä.

    Ankara lumimyräkkä kurittaa Suomea maanantai-iltapäivästä alkaen. Lunta on ennustettu tupruttavan eteläiseen ja itäiseen Suomeen jopa 15 senttimetriä vuorokauden aikana.

    Helsinki-Vantaan lentoasemalla varaudutaan lumimyrskyyn yhteisvoimin lentoyhtiöiden kanssa, Finavia tiedottaa.

    Erityisesti pakkanen ja kova tuuli aiheuttavat haasteita lentoasemalla.

    Tuuli laantuu huomattavasti keskiviikkoon mennessä, ja vaikka tällöinkään sähkön ei uskota loppuvan, Pahkin kuvailee tilannetta tiukaksi.

    – Nyt kannattaa oikeasti säästää sähköä.

  35. Tomi Engdahl says:

    Kokoomus löi pöytään mallin, jolla sähkön huippuhinnat jopa puolittuisivat – näin se toimisi
    Kansanedustaja Heikki Vestman (kok): ”Hallituksen pitää viedä kiireesti eteenpäin niin kotimaassa kuin EU:ssa ratkaisumme, jolla sähkön hinta laskee”.

    Kokoomus esittää sähköpörssin hinnanmuodostukseen mallia, joka puolueen mukaan laskisi sähkön huippuhintoja jopa puoleen nykyisestä. Kokoomuksen mallissa kallein tuotantomuoto ei enää yksin määräisi kaiken sähkön hintaa.

    – Nykyinen sähköpörssin hinnoittelutapa, jossa kaikki sähköntuottajat saavat kalleimman tuotantomuodon hinnan, ei ole mikään luonnon tai markkinoiden laki. Hinnanmuodostusmalli on viime kädessä poliittinen päätös. Hinnoittelutapa pitääkin muuttaa sähkönkäyttäjille reilummaksi, kokoomuksen energia-asiantuntija ja kansanedustaja, energiajuristi Heikki Vestman, sanoo.

    – Sähkön huippuhintoja on yksinkertaisesti leikattava, Vestman lisää.

    Konsulttiyritys AFRY on laskenut Suomen sähkönkäyttäjien ja Teknologiateollisuuden toimeksiannosta, että kokoomuksen mallia vastaava malli laskisi sähkön huippuhintoja jopa puoleen.

    Sähkön pörssihinta määrittyy nykyään kalleimman kulloisenkin kulutuksen kattavan tuotantomuodon mukaan.

    Kokoomuksen mallissa esimerkiksi 10 prosenttia kalleimmista sähkötarjouksista saa korvauksen tekemänsä tarjouksen mukaan ja loput 90 prosenttia läpimenneistä tarjouksista saisi tämän perusjoukon korkeimman tarjouksen mukaisen hinnan. Sähkön pörssihinnaksi sähkön ostajille muodostuu näin korkeimpien 10 prosentin tarjousten keskihinta summattuna loppujen 90 prosentin tarjouksista korkeimpaan hintaan.

    Vestmanin mukaan kokoomuksen mallissa ei kuitenkaan oleellisesti heikennetä kannustimia investoida uuteen sähköntuotantoon, koska malli laskisi radikaaleimmin syksyn ja talven piikkihintoja. EU:n komissio on laatimassa parhaillaan esitystään sähkömarkkinamallin muuttamiseksi.

    – Juuri nyt olisi Suomen kriittistä vaikuttaa EU:ssa, jotta sähkön hintaa saadaan laskettua. Valitettavasti hallitus ja hallituspuolueet eivät tunnu hahmottaneen sähkökriisin vakavuutta ja kriisin ratkaisemiseksi tarvittavia konkreettisia keinoja. Siksi Kokoomus on valmistellut valmiit ratkaisut, Vestman sanoo.

    Teknologiateollisuus ja Suomen sähkönkäyttäjät julkistivat perjantaina selvityksen vastaavan hinnanmuodostuksen muutoksen vaikutuksesta sähkön hintaan.

    ELFI/TIF proposed market design: analysis of impact on wholesale power price

  36. Tomi Engdahl says:

    Miksi pörssisähkön hinta hipoo taivaita, vaikka Suomi tuottaa nyt enemmän sähköä kuin kuluttaa?

    Kun Suomi on samassa pörssisähkösuossa muun Euroopan kanssa, hintaan ei auta tällä hetkellä, vaikka tuulivoimalat toimisivat hetkellisesti ihanteellisesti. Sähkön riittävyyteen se vaikuttaa. Tiistaina sähkö maksaa korkeimmillaan yli 70 senttiä kilowattitunnilta.

    Maanantaina tuulivoimalat ovat tuottaneet Suomessa sähköä niin hyvin, että kaikkiaan Suomessa on tuotettu suuren osan päivästä enemmän sähköä kuin on kulutettu. Silti pörssisähkön hinta on ollut hyvin korkealla, enimmillään lähes 60 sentissä kilowattitunnilta. Tiistaina hinta kipuaa hetkittäin jopa yli 70 sentin.

    Fingridin markkinakehityspäällikkö Juha Hiekkala kertoo, että kulutus on ollut Suomessa maanantaina alkutalven ennätyslukemissa, korkeimmillaan yli 11 500 megawatissa. Kuluvan vuoden huippulukemat olivat Hiekkalan mukaan tammikuussa, noin 13 500 megawattia.

    Vaikka kulutus on nyt korkealla, tuotetun tuulivoiman suuri osuus vaikuttaa siihen, että sähköä on riittävästi saatavilla.

    ”Nyt oleva tilanne on siinä suhteessa hyvä, että ei ole erityistä huolta sähkökatkoista. Sen sijaan sähkön hinta on korkealla.”

    Korkea hinta ei ole Hiekkalan mukaan pelkästään Suomen ilmiö. Maanantaina pörssisähkön keskihinta on Suomea kalliimpi esimerkiksi Keski- ja Etelä-Ruotsissa, Etelä-Norjassa sekä Baltian maissa.

    ”Suomihan on tällä hetkellä kokonaisuudessa katsottuna halvemman hinnan alue. Sen sijaan Pohjois-Ruotsin hinta on halvempi.”

    Voisiko Suomi irtautua sähköpörssistä ja tuottaa itse oman sähkönsä? Hiekkalan mukaan ei.

    ”Suomi tarvitsee sähköä naapurimaista. Olemme tällä hetkellä sähkön viejä, mutta jonakin toisena päivänä me tarvitsemme naapurimaiden sähköä. Olisi hyvin lyhytnäköistä, että silloin kun itsellä menee paremmin kuin naapurissa, niin jättäisi sähköä viemättä. Mitä jos kaikki tekisivät samoin?”

  37. Tomi Engdahl says:

    Tämä juttu vääntää rauta­langasta, mihin sähköstä maksamasi eurot nyt menevät ja mitä niille tapahtuu – Tässä on arvio sähkön hinnasta talvella 2023–2024

    Pörssisähkön hinta on seitsenkertaistunut kahdessa vuodessa. Tämä juttu auttaa ymmärtämään, mikä sähkössä nyt maksaa ja mihin rahat menevät. Kaksi asiantuntijaa sanoo, että sähköä tuottavat yhtiöt voivat nyt tehdä isoja voittoja. Markkina ei kriisissä toimi niin kuin sen pitäisi. Voi olla, että hinnan muodostusta korjataan jo ensi vuonna. Myös niin sanottu kulutusjousto voisi laskea hintoja.

    Mitä tapahtuu kaikelle sille rahalle, jolla maksamme nyt sähkölaskuja?

    Pörssisähkön keskihinta on seitsenkertaistunut parissa vuodessa.

  38. Tomi Engdahl says:

    Tulevaisuudessa lähes kaikki sähkö saadaan auringosta – Asiantuntija: silloin naureskellaan nykyisille aurinkopaneeleille

    Talot lämpiävät 100 vuoden päästä sähköllä ja autot kulkevat sähköpolttoaineilla. Energianlähteenä toimii aurinko. Aamulehden sadan vuoden ennusteessa tarkastellaan tällä kertaa energiantuotannon tulevaisuutta.

  39. Tomi Engdahl says:

    HS: Kuluttajaliitto ehdottaa 16 sentin hintakattoa sähkölle
    Kuluttajaliitto väläyttää Helsingin Sanomille määräaikaista hintakattoa sähkön hinnalle.

    Kuluttajaliitto ehdottaa määräaikaista 16 sentin hintakattoa sähkölle, uutisoi Helsingin Sanomat.

    Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell ehdottaa HS:n haastattelussa kyseistä niin kutsuttua Kokkolan-mallia kaikille suomalaisille sähköyhtiöille.

    Kokkolan Energia laskuttaa asiakkailtaan sähköenergiasta enimmillään 16 snt/kWh. Yhtiö on keskittänyt sähkönmyynnin toistaiseksi vain oman kunnan alueelle ja irtisanonut Kokkolan ulkopuoliset sopimukset.

    – Jokaisella suomalaisella on oikeus kohtuuhintaiseen sähköön. Ongelmana on, ettei tätä kohtuuhintaisuutta ole vielä määritelty. Energiavirasto tekee nyt tätä määrittelyä. Olemme tyrmistyneitä siitä, että se on vasta teossa, koska se olisi pitänyt tehdä hyvän sään aikana, Beurling-Pomoell sanoo HS:n haastattelussa.

    Kantaverkkoyhtiö Fingridin viime perjantaina päivitetyn arvion mukaan riski sähköpulaan joutumisesta on kylmänä talvipäivänä kasvanut nyt, kun Olkiluoto 3:n käyttöönotto viivästyy.

  40. Tomi Engdahl says:

    Suomen sähkömarkkinamallissa hinnat voivat nousta kymmenkertaisiksi – Suomen taloudelle se tekisi vahinkoa ainakin kolmella tavalla

    Sähkö on ollut syksyllä ja alkutalvella halpaa siihen verrattuna, mihin hinta voi kohota kylminä jaksoina. Silloin sähkö voi nousta useita kymmeniä kertoja viime vuosien keskihintaa korkeammaksi.

    Talvella nähdään, kuinka rajua jälkeä Suomen sähkömarkkinamalli voi tehdä taloudelle.

    Malli on rakennettu tavanomaisiin aikoihin. Sähkön hintakatto on asetettu 4000 euroon megawatilta eli 4 euroon kilowattitunnilta. Kyse on tukkusähkön hinnasta, jonka päälle kuluttaja maksaa lisäksi verot ja siirtomaksut.

    Normaalioloissa hinta on vain murto-osan kattohinnasta. Tänä vuonna pörssisähkön keskihinta on ollut runsaat 15 senttiä kilowattitunnilta, kaikkein korkeimmillaan se on käynyt muutamina tunteina noin 85 sentissä.

    Talvella paljastuu markkinamallin armottomuus: hinnat voivat pitkällä kylmällä jaksolla nousta pitkiksi ajoiksi lähelle kattohintaa. Silloin sähkö maksaisi jopa 70 tai 80 kertaa enemmän kuin viime vuosina keskimäärin.

  41. Tomi Engdahl says:

    Fingrid on toistuvasti varoittanut sähköpulan korkeasta uhasta. Jos sähkö loppuu talvella kesken, sähkön hinta nousee edeltävinä päivinä varmuudella erittäin kalliiksi, mahdollisesti jopa hintakattoon asti.

  42. Tomi Engdahl says:

    Huoltovarmuus­keskuksen ex-toimitus­johtaja kertoo, miksi sähköpula yllätti suomalaiset: ”Eihän tässä näin pitänyt käydä”

    Suomessa viime vuosina alas ajetut ja puretut sähköä tuottavat voimalat olisivat nyt tarpeen, mutta kelloa ei voi kääntää taaksepäin.

    SUOMALAISET eivät ole osanneet varautua riittävästi sähkön niukan saatavuuden tuottamiin ongelmiin, arvioi Suomen Erillisverkkojen johtava asiantuntija Tomi Lounema.

    – Sähköpula on yllättänyt yhteiskunnan, eihän tässä näin pitänyt käydä, Lounema sanoo.

    Sähkömarkkinoiden tilanne on heikentynyt selvästi Ukrainan sodan syttymisen myötä. Sähkön tuonti Venäjältä loppui toukokuussa.

    Sähkön saatavuuteen vaikuttaa myös Suomessa käynnissä oleva vihreä siirtymä. Suurin osa Suomen fossiilisilla polttoaineilla lauhdesähköä tuottavista tuotantolaitoksista on jo suljettu.

    - Suomessa on ollut hyvin kunnian­himoinen suunnitelma siirtyä pois fossiilisista poltto­aineista. Samaan aikaan turvallisuus­tilanne on muuttunut ympärillä hyvin radikaalisti, Lounema sanoo.

    – Nyt ratkaisut on tehty ja niiden mukaan mennään, vaikka tilanne on muuttunut täysin toisenlaiseksi. Energian­tuotantoa ei voi tehdä poukkoilevasti. Kun on sitouduttu siihen, että joitakin tuotanto­laitoksia ajetaan pois käytöstä, on niitä hankalaa ottaa uudelleen käyttöön.

    Meri-Pori oli syksyllä ainoa tehoreserviin tarjoutunut laitos ja kun sitä ei hyväksytty, tehoreservin hankinta täksi talveksi keskeytyi. Energiaviraston mukaan tarkoitus on pärjätä nyt kaupallisten tarjoajien avulla.

    Tehoreserviin on tarkoitus turvautua silloin, kun sähkön kaupallinen tarjonta ei enää riitä kattamaan sähkönkulutusta. Edellisen kerran kantaverkkoyhtiö Fingridin hallinnoimaa tehoreserviä on käytetty Suomessa kylmänä pakkastalvena 2009–2010.

    – Nyt puhutaan aivan arkipäiväisenä ilmiönä, että eteen tulee talven pakkasella kierrätettäviä sähkökatkoja. Vuosi sitten ajatukselle olisi lähinnä naurettu.

    Sähkömarkkinoiden hajautuminen vaikeuttaa kokonaistilannetta. Sähkön tuotantoyhtiöt toimivat kannattavuusnäkökohtiensa pohjalta.

    – Kun kukin yhtiö tekee päätöksiä omista lähtökohdistaan, eikä ole koordinaatiota, vaikuttaa se kansallisen tason tilanteeseen. Kriisitilanne on tämän takia nyt hankala, Lounema sanoo.


Leave a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *