European Energy Crisis

Germany and the EU have spiraled headfirst into the globe’s worst energy crisis since the Arab oil embargoes of the 1970s and 1980s. All across the continent, Europe’s energy policies have led to astronomical price increases, industry shutdowns, potential energy shortages, and geopolitical vulnerability. The European Union and its 27 member states have invested more money, effort, and political capital in energy policy than any other region in the world. Until this year, Europe was admired globally as the gold standard for energy and climate policy.

No one aspires to emulate the Europeans today. Germany and the EU have spiraled headfirst into the globe’s worst energy crisis since the Arab oil embargoes of the 1970s and 1980s. All across the continent, Europe’s energy policies have led to astronomical price increases, industry shutdowns, potential energy shortages, and geopolitical vulnerability. Germany, in particular, is in crisis mode and will likely see much worse, as its entire economic model—based on energy-hungry manufacturing, cheap Russian gas, and a self-mutilating shutdown of nuclear energy that Berlin still won’t reverse—is on the verge of collapsing without a plan B. In short, Europe is in a mess of its own creation. It will take years for Europe to build new energy sources.

Things do not look good. Energy prices (especially gas and electricity) are now sky-high. Europe is struggling to contain an energy crisis that could lead to rolling blackouts, shuttered factories and a deep recession. The primary cause: Russia has choked off the supplies of cheap natural gas that the continent depended on for years to run factories, generate electricity and heat homes.

There are a few sore spots as regards major policy trends that produced significant damage to the fabric of the European Union and divided it. One such problem is that of energy, and the impact of the recently begun war in Ukraine and the response of the EU to the war throw these issues in stark relief. EU stared string sanctions against Russia when it started the war against Ukraine, and Russia reacted to them. Putin’s squeeze on European energy is threatening disaster across the continent. Europe is facing an energy crisis as Russia cuts gas. Politicians worry that Putin will eventually shut off all gas exports. It would be a disaster to many countries, especially many industries in Germany and heating around Europe. High energy prices are already threatening to cause a recession this winter through record inflation, with consumers having less to spend as costs rise for food, fuel and utilities.

Now Europe is struggling to contain an energy crisis that could lead to rolling blackouts, shuttered factories and a deep recession. The primary cause: Russia has choked off the supplies of cheap natural gas that the continent depended on for years to run factories, generate electricity and heat homes. That has pushed European governments into a desperate scramble for new supplies and for ways to blunt the impact as economic growth slows and household utility bills rise.

Besides heating homes and generating electricity, gas is used to fire a range of industrial processes: forging steel, making glass bottles, pasteurizing milk and cheese, bake bread and to make many chemicals. In Europe, gas prices this winter are expected to go so high that markets will break down, industries will close and governments will impose rationing. Companies warn that they often can’t switch overnight to other energy sources such as fuel oil or electricity to produce heat.

In addition to Russia related natural gas problems, the electrical power generation around Europe has some serious problems. Electricity prices also have skyrocketed because gas is a key fuel to generate power. To make matters worse, other sources of power have lagged for reasons not connected to Russia. Both hydroelectric and nuclear power has serious problems. Drought has undermined hydroelectric power from rivers and reservoirs. France’s fleet of 56 nuclear power plants is running at half-strength because of shutdowns over corrosion problems. The majority of France’s 56 nuclear reactors are currently throttled down or taken offline due to a combination of scheduled maintenance, erosion damage (worryingly, mostly at the newer plants of the ageing fleet) and cooling water shortages due to recurring heatwaves and droughts.

Analysts at Rystad Energy say Europe could face a serious electricity shortage as soon as this month. This winter, a worst case of cold weather, low wind generation and a 15% cut in gas use “would prove very challenging for the European power system, and could lead to power rationing and blackouts.” Electricity prices have already increased a lot, which means that many homes will need to pay many times more for their electricity than before and have to worry about potential outages.

There’s no quick fixes to the European energy crisis. Some people have started preparations. In advance, those Europeans that have their own fireplace have started to gather wood for winter heating. Those people who own suitable forest, are chopping wood but it will take time before wood is ready for burning. At the moment firewood is in more demand than it is easily available, so in many countries firewood prices have already doubled.

BACKGROUND – how did we get here?

The European Union has many inherent advantages and a number of good policy decisions made over the years, to promote convergence and take advantage of its size for economies of scale. However, there are a few sore spots as regards major policy trends that produced significant damage to the fabric of the European Union and divided it.

Since 1990, the European Union has pursued a rapid decarbonisation strategy, at first based largely on emissions trading but increasingly reliant on thermodynamically incompetent renewable energy. The intention was to internalize the environmental and specifically the climatic externalities of the EU’s energy consumption, and in so doing to show leadership to the world and achieve dominant market share in the new low carbon industries that were believed to be on the verge of economic viability.

These aspirations lie in ruins. The results of over twenty years of unilateral and dirigiste environmental policy have been to increase energy costs both in absolute terms and relative to competitors. Energy consumption, particularly electricity consumption, has fallen in the EU since about 2005.

High costs for electricity and other energy, caused by green-energy policies, have substantially reduced the consumption of energy in the EU (and UK). With its Green Deal announced last year, the EU has now adopted the symptoms of disaster as the criterion of success and is actually planning to legislate for further dramatic reductions in energy consumption.

Europe built its energy policy along several main policy lines: incentives and mandates for renewable energy; restrictions on domestic and other natural gas supplies to boost demand for renewables; reliance on market mechanisms, such as trading hubs for energy sales; and the complete separation of energy from national security considerations.

Natural gas is the second most important primary energy source in Germany’s energy mix, after petroleum. Natural gas will continue to make a significant contribution to energy supply in Germany over the coming decades. The heat market is still by far the most important market for natural gas. Nowadays, however, the use of gas is not restricted solely to heat generation. In addition to its role as a raw material primarily in the chemical industry, gas is a flexible and versatile energy source for generating electricity, storing energy and – looking to the future – as a storage facility for renewable electricity as well as for mobility. Natural gas is also more climate-friendly compared to other fossil fuels as it produces less CO2. Finally, as a cheaper and more climate-friendly fuel, natural gas is also playing an ever more important role in the area of mobility. With the electricity generated from renewable sources varying considerably depending on factors such as weather conditions and season, natural gas-fired plants and hydroelectric power can play an important role in offsetting such fluctuations.


There’s no quick fixes to the European energy crisis. Europe’s Tiny Steps Won’t Solve Its Energy Emergency. The bad policies that created the crisis are still in place. It will take years to build new European energy capacity to answer all needs. If the EU is going to significantly improve its energy security, it will need to move beyond policy tweaks.

Recently, the EU has taken several steps in hopes of improving its energy security and extricating itself from its current crisis. The steps include asking natural gas producers other than Russia to supply additional volumes, a recent decision by the European Parliament to classify natural gas and nuclear energy as eligible for investments dedicated to green energy, and new gas storage mandates for member states. These steps, however, will not be enough to avert a major energy crisis in Europe in the coming months. Europe needs to do better—and fast.

Even if combating global warming takes a backseat during energy crisis is not enough. Brussels’s recent decision to allow natural gas and nuclear energy to receive investments from green funds is an important step toward better energy security. However, several commercial hurdles still stand in the way. And those changes realizing to investing takes easily years. Around Europe, countries are looking for ways to cut energy consumption and fill up their gas stores in response to lower Russian gas deliveries and in preparation for a possible total cut-off.

Securing additional gas volumes to replace Russian supplies is not enough. Brussels needs to ensure not only sufficient supply but reasonable prices. Russian gas has been a cheap source of energy that Europe says it now wants to phase out—by two-thirds by year’s end and entirely out within a decade.

This policy makes a mockery of Europe’s vaunted green goals. The energy crisis in Europe—which, contrary to the popular narrative, began long before Russia’s invasion of Ukraine—has shown that when European countries don’t have enough gas, they turn to coal and fuel oil. By restricting new gas contracts, Europe ended up with higher coal and oil consumption and thus higher air pollution and carbon emissions.

Europe has lined up all the alternative gas supplies it could: shipments of liquefied natural gas, or LNG, that come by ship from the United States and more pipeline gas from Norway and Azerbaijan. LNG is much more expensive than pipeline gas, however.

Germany is keeping coal plants in operation that it was going to shutter to reduce greenhouse gas emissions. It also is keeping the option of reactivating two nuclear plants it’s set to shut down.

The 27-nation EU has approved a plan to reduce gas use by 15% by next March.

National governments have approved a raft of measures: bailouts for utilities forced to pay exorbitant prices for Russian gas, cash for hard-hit households and tax breaks.

To fill the gap, the EU has started a crash program to cut natural gas usage by 15% before winter. Air conditioning is cut off in hallways. Heat is turned off in swimming pools. Germany is restarting several coal-fired electricity plants and is debating decommissioning its last three nuclear power plants. World coal prices have increased six-fold over the last year.

Spain puts limits on air conditioning and heating to save energy already this autumn.

Germany, Europe’s biggest energy consumer, earlier this month told people to defrost their freezers regularly, change shower heads to more efficient ones and switch to LED lighting in offices around the country.

Germany’s largest residential landlord Vonovia (VNAn.DE) has said it will reduce heating for tenants in many of its apartments at night.

Europe’s energy crisis is now so severe that Denmark urged its citizens to take shorter showers and dry clothes outside as part of a raft of measures to conserve power and natural gas.

Sweden Turns to Burning Oil as Power Prices Soar to Record. Record power prices spur Uniper to run reserve oil-fired plant in Sweden to alleviate Polish crunch.

Hopefully Finland is soon to be self-sufficient with Olkiluoto 3 nuclear power plant going fully on-line finally. There are already campaigns to reduce electrical power use (for example recommend to take shorter showers and heat less).


Europe’s Self-Inflicted Energy Disaster

The Great European Energy Disaster

Europe is facing an energy crisis as Russia cuts gas. Here’s why

Putin’s squeeze on European energy is threatening disaster across the continent

Spain puts limits on air conditioning and heating to save energy

Dimmed street lights, shorter showers: Germany leads Europe energy savings drive

Danes Urged to Take Shorter Showers as Energy Crisis Worsens

Europe’s Tiny Steps Won’t Solve Its Energy Emergency
The bad policies that created the crisis are still in place.

What caused Europe energy crisis?

France prolongs shutdown of nuclear reactors over corrosion amid rising energy prices

France Risks Winter Blackouts as Nuclear-Power Generation Stalls
Soaring electricity prices beset a country that was until recently a major power exporte

France’s EDF plans to restart nation’s entire nuclear fleet by early next year

France’s nuclear plants are going down for repairs
The crunch in electricity supply comes at the worst possible time

France’s troubled nuclear fleet a bigger problem for Europe than Russia gas

Natural gas is the second most important primary energy source in Germany’s energy mix, after petroleum

Sweden Turns to Burning Oil as Power Prices Soar to Record
Karlshamn station has been running regularly in past week
Combating global warming takes a backseat during energy crisis

Record power prices spur Uniper to run reserve oil-fired plant in Sweden

Several uncertainties in the adequacy of electricity in the coming winter – Finns should be prepared for possible power outages caused by electricity shortages–finns-should-be-prepared-for-possible-power-outages-caused-by-electricity-shortages/

Finnish Homes Told to Plan for Rolling Power Cuts Next Winter
Power imports from Russia ended in May because of the war
Grid company concerned by Norway plan to curb exports

Sähkökriisi syvenee Ruotsissa: tärkeän ydinreaktorin seisokki jatkuu lähes koko talven yli
Tärkeä ydinreaktori saadaan takaisin käyttöön vasta vuoden 2023 puolella.

EU vaatii: Suomen leikattava sähkönkulutusta huipputunteina – tätä se tarkoittaa

Ruotsi ohjeistaa talven sähkö­katkosten varalle: pystytä teltta sisälle

Osa yrityksistä supistaa jo tuotantoaan sähkölaskun takia – “Hintapiikkien aikana ei enää kannattavaa”


  1. Tomi Engdahl says:

    Voiko hallitus tehdä vielä jotain sähkön hinnalle? Saarikko ja Purra ottivat yhteen väittelyssä

    Olisiko hallitus voinut tehdä toisin, jotta sähkö olisi halvempaa ja sähkökatkot eivät uhkaisi?

    Purra sanoi, että energiaongelmien synnyttämiseen ovat syyllistyneet monet hallitukset, ja ongelmana Purra piti nyt sähkömarkkinamallia.

    - Se laskuttaa tuotantokustannuksiltaan kalleimman mukaan. Tuulivoimaan nojaava energiamalli on tietenkin päästötön, jos sää sattuu vuosimaan. Jos ei tuule, olemme ulkomaisen energian varassa.

    - Maksamme jopa korkeampia hintoja kuin Keski-Euroopassa, kun meidän energiasta 80 prosenttia on päästötöntä, Purra totesi.

  2. Tomi Engdahl says:

    Voiko hallitus tehdä vielä jotain sähkön hinnalle? Saarikko ja Purra ottivat yhteen väittelyssä

    Voiko hallitus tehdä vielä jotain sähkön hinnalle?

    Saarikko harmitteli sitä, että Olkiluodon kolmosreaktoria ei ole saatu käyttöön, ja Ruotsissa ydinvoimaloita on huollossa parhaillaan.

    Saarikon mukaan turvatta on tänä vuonna nostettu enemmän kuin viime vuonna.

    - Keskustan linja on laaja energiapaletti, johon kuuluu ydinvoima, jonka lisäystä kannatan, Saarikko sanoi ja kertoi keskustan kannattavan myös uusitutuvaa kotimaista energiaa.

    - Hallitus on tehnyt paljon tukitoimia. Pitkää linjaa ei kannata rikkoa, kun kotimaisuusaste nousee päivä päivältä, Saarikko totesi.

    Fredrik Wahlström Yleltä kysyy vihreästä siirtymästä.

    Purra kertoi, että elinkeinoelämä on pitänyt kovaa ääntää vihreästä siirtymästä ja ilmoittanut kannattavansa sitä.

    - Meille kuiskataan, että huolehtikaa, että tämä säädös ei olisi tällainen.

    - Meillä ei ole pääomia. Uskon, että tartutaan siihen, mistä on euroja saatavilla.

    - Ilmastonmuutos ja vihreä siirtymä on hevonen, jonka selässä pääsee ratsastamaan, Purra sanoi.

    Saarikon mukaan hallituksessa aika on mennyt pääosin koronaan ja Venäjän hyökkäyssodan ongelmien ratkaisuun.

    Saarikko muistutti, että nuorille ilmastonmuutos on iso asia.

    - Teollisuudesta ne ratkaisut syntyvät.

    - Kaikki voidaan tehdä järkivihreän tavoin.

    Purra kysyi, onko Saarikko järkivihreässä hallituksessa?

    - Te olette ehdottanut bensaveron alennusta. Saksa ja Ruotsi kokeili sitä. On ollut järkivihreää politiikka olla peruuttamatta ja pyrkiä eroon fossiilisista.

  3. Tomi Engdahl says:

    Niin kansalaiset kuin yrityksetkin tuskailevat kasvaneiden ja kasvavien sähkölaskujen kanssa. Edessä on talvi, jolloin sähkön käyttö lisääntyy, ja lasku luonnollisesti kasvaa. Sähkön hinta on energiakriisin vuoksi myös heittelehtinyt rajusti.

    Kiinteähintaisten määräaikaisten sopimusten sekä toistaiseksi voimassa olevien päivittyvien sopimusten lisäksi monella suomalaisella sähkölasku muotoutuu pörssisähkön hintojen perusteella. Oletettavaa on, että tulevina kuukausina yhä useampi suomalainen siirtyy pörssisähkön käyttäjäksi, jolloin sähkön tuntihintojen merkitys kotitalouksille lisääntyy huomattavasti.

    Iltalehden uusi palvelu mahdollistaa sähkön hinnan seuraamisen. Tästä jutusta löytyvässä oheisessa graafissa näkyvät aina 48 tunnin hintatiedot.

  4. Tomi Engdahl says:

    Kela: sähkötukea voi hakea tammikuusta alkaen
    Sähkötukea ei voi saada, jos sähkömenot ovat alle 400 euroa kuukaudessa.

    Väliaikaisen sähkötuen hakeminen alkaa tammikuussa, kertoo Kela.

    Sähkötuki on tarkoitettu niihin sähkömenoihin, jotka ovat syntyneet ajalla 1.1–30.4.2023. Tukea voi saada vain yhden vakinaisessa käytössä olevan asunnon sähkömenoihin, ja asunnon pitää sijaita Suomessa.

    Sähkötukea ei voi saada, jos sähkömenot ovat alle 400 euroa kuukaudessa. Tuen määrä on 60 prosenttia sähkömenoista, jotka ylittävät omavastuun, ja enintään sähkötukea voi saada 660 euroa kuukaudessa. Pienin maksettava sähkötuki on lain mukaan 5 euroa kuukaudessa.

    Sähkövähennys selvitettävä ensin

    Laki sähkötuesta perustuu siihen, että sähkötukea voi hakea silloin, jos sähkövähennystä ei voi hyödyntää täysimääräisesti.

    Sähkövähennyksen voi saada, jos sähköenergiamenot ovat yli 2 000 euroa ajalla 1.1.–30.4.2023. Vähennyksen määrä on 60 prosenttia niistä sähköenergiamenoista, jotka ovat yli 2 000 euroa. Enintään sähkövähennystä voi saada 2 400 euroa vuodessa.

  5. Tomi Engdahl says:

    Suomen sähköntuotanto kävi eilen lähellä huippua
    Kaikkien aikojen ennätystuotanto tehtiin vuoden 2004 helmikuussa.

    Suomessa käytiin maanantaina lähellä kaikkien aikojen sähköntuotannon huippulukuja, kertoo kantaverkkoyhtiö Fingrid Twitterissä.

  6. Tomi Engdahl says:

    Sähköntuotanto kävi viiden aikoihin iltapäivällä 12 567 megawatissa. Sähkönkulutus oli samaan aikaan 11 996 megawattia.

  7. Tomi Engdahl says:

    Sähkö on kallista vaikka tuuli liki myrsky­lukemissa – selitys löytyy naapureista

    Vaakatasossa tulevaa lunta vastaan tarpojia ei tänään lohduta edes ajatus, että kotona voi huoletta lämmitellä saunaa tai pyöritellä pesukoneellisia halventuneella pörssisähköllä. Tuulivoima ei nyt tunnu näyttävän hyötyään edes myrskyssä.

  8. Tomi Engdahl says:

    Sähkötilanne on keskiviikkona vuoden tiukin – näin saat tiedon mahdollisesta sähkökatkosta

  9. Tomi Engdahl says:

    Sähköyhtiö kehottaa lataamaan autoja vain tiettyinä tunteina – kireä sähkötilanne jatkuu

  10. Tomi Engdahl says:

    Sdp puskee koti­talouksille sähkön määrä­aikaista hinta­kattoa, Saarikko näkee haasteita – suora lähetys käynnissä

  11. Tomi Engdahl says:

    Ennuste povaa kallista sähköä pitkäksi aikaa – kallein aika vasta edessä

  12. Tomi Engdahl says:

    Sdp haluaa sähkölle hinta­katon kriisi­ajaksi – Saarikko peräsi Marinilta ratkaisua

    Marin: Parlamentaarinen keskustelu sähkön hintakatosta kutsuttu koolle maanantaiksi – suora lähetys käynnissä

  13. Tomi Engdahl says:

    ”Oulun yliopiston väitöstutkija seurasi 10 kotitalouden energiankulutusta ja havaitsi, että älykotiratkaisuilla pääsee jopa 30 % säästöihin energiankulutuksessa”, kertoo sähkötekniikan diplomi-insinööri Vesa Linja-Aho. Lue lisää artikkelista!

    #älykoti #kotiautomaatio #sähkönhinta #energiankulutus

    Komponentteja älykotiratkaisuihin

  14. Tomi Engdahl says:

    Suomen tuulivoimaloiden kokonaiskapasiteetti on n. 5 GW (n. 1000 voimalaa). Koko Suomen sähkönkulutuksesta tuulella tuotetaan n. kymmenesosa, viimeisen vuoden aikana tuotantoteho oli keskimäärin 1,2 GW. Valtio on tukenut tuulivoimaa 2011-2022 n. 1,5 miljardilla eurolla.

    Tuo 1,2 GW on hieman pienempi kuin OL3:n kapasiteetti joka on 1,6 GW. Mutta tuulivoimaa rakennetaan koko ajan huomattavasti lisää.

    Tuulivoima on tänä talvena sähkömarkkinoiden kohtalonkysymys

    Suomen sähköjärjestelmän kohtalo on tänä talvena ilmamassojen liikkeiden varassa. Tyynenä pakkaspäivänä Suomen sähköntuotantoteho on noin kolmasosan pienempi kuin navakalla tuulella.

  15. Tomi Engdahl says:

    Keskustalta vihreää valoa sähkön hintakatolle
    Keskusta lämpeni sähkön hintakatolle – puolue haluaa voimakkaita lisätoimia suomalaisten avuksi sähkön kohonneeseen hintaan.

    Keskusta arvioi torstaina, että sähkön hintakatto on hyvä keino auttaa suomalaisia, jos siihen löytyy nopeasti tehoava toteutustapa.

    Vielä keskiviikkona, kun SDP julkisti eduskunnassa sähkön hintakattomallinsa, keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko korosti, että esityksellä on ”massiivinen vaikutus julkiseen talouteen ja alijäämään”.

    –Se on iso kansallinen kysymys koko Suomelle, mikäli päädymme valmistelemaan hintakattoa. Se on miljardiluokan kysymys, Saarikko sanoi.

    Keskustaa tuntui närästävän SDP:n hintakattoehdotuksessa myös se, ettei asiasta sovittu yhdessä hallituksen kanssa, vaan demarit julkisti esityksensä yllättäen eduskunnan budjettikeskustelujen yhteydessä.

    Torstaina keskustan puoluehallitus kuitenkin linjasi, että sähkön hintakatto on hyvä keino auttaa suomalaisia, jos siihen löytyy nopeasti tehoava toteutustapa.

    Keskustan mukaan nyt voimaan astuvat päätökset kaksinkertaisesta lapsilisästä joulukuussa, sähkön arvonlisäveron laskusta, Kelan maksamasta sähkötuesta ja verotukseen saatavasta sähkövähennyksestä ovat hyviä, mutta eivät riittäviä.

    Hallituspuolueista myös vihreät suhtautuu myönteisesti jonkinlaiseen sähkön hintakattomalliin, jossa valtio maksaisi käytännössä osan kuluttajan sähkölaskusta, jos sähkön hinta on erityisen korkealla.

    Vihreät on esittänyt myös kansalaisille suoraan maksettavaa energiarahaa.

    SDP:n keskiviikkona lanseeraama sähkön hintakattoajatus ei ole hallituksessa uusi ajatus.

    Vasemmistoliitto on pitänyt hintakattomallia esillä jo kesästä lähtien. Myös kuluttajaliitto lobbasi hintakattoa syksyllä budjettiriihen alla, mutta tuolloin se ei SDP:tä ja keskustaa kiinnostanut.

  16. Tomi Engdahl says:

    Näin Suomi sammuisi tunti tunnilta sähkökatkon aikana

    Sähkökatko johtaa pitkittyessään kotitalouksien ja yhteiskunnan lamaantumiseen. Tiedätkö, miten toimia, jos sähköt ovat pitkään poikki? Näin Suomi sammuisi tunti tunnilta.

    Esimerkiksi puisten pientalojen sisäilman lämpötila laskee +10 asteeseen jo 18 tunnissa, jos ulkona on 20 astetta pakkasta.

    Jo ennen tätä pitkittynyt sähkökatko vaikuttaa lamaannuttavasti yhteiskuntaan ja yksityisiin kotitalouksiin huomattavasti.

    Tässä jutussa käydään läpi, miten pitkittynyt sähkökatko vaikuttaa kotitalouksiin ja yleisemmin yhteiskunnassa, ja miten niihin tulisi varautua.

    Taajamassa koetaan keskimäärin tunnin keskeytysaika vuodessa, maaseudulla aika voi olla kolme tuntia.


    Valot sammuvat, kodinkoneet eivät toimi. Veden tulo lakkaa osista kotitalouksia, vessan voi vielä vetää kerran. Varautumiseen kannattaa tutustua etukäteen verkkosivulla

    Kahden tunnin päästä


    Jääkaappien sisältö alkaa lämmetä ja ruoat on syytä siirtää kylmäsäilytyksen hyvin pakattuina ulos. Hyvä pakastin säilyttää ruokia kylmänä parhaimmillaan kaksi vuorokautta.

    Vuorokauden päästä


    Ensimmäiset varavoimakoneet vaativat polttoainetäydennystä. Vesitornien kapasiteetit alkavat huveta. Hätäkeskusten polttoainevarastot ehtyvät 48 tunnin sähkökatkon paikkeilla, ja pelastustoiminta saattaa vaikeutua. Suomen polttoainevarastojen riittävyys ilman täydennyksiä kestää arvioiden mukaan 5 kuukautta.

    Jos ulkona on -20 astetta, puisten ja kivisten pientalojen sisäilman lämpötila laskee +10 asteeseen noin vuorokaudessa. Elementtitalojen sisäilma laskee samoihin lukemiin 36 tunnissa.

    Jos ulkona on -20 astetta, puisten ja kivisten pientalojen sisäilman lämpötila laskee +10 asteeseen noin vuorokaudessa. Elementtitalojen sisäilma laskee samoihin lukemiin 36 tunnissa.

    Tuki huoneisiin käyvä veto matoilla tai pyyhkeillä. Peitä ikkunat paksuilla verhoilla tai vilteillä. Tuo lattialle lisää mattoja. Pue päälle lämpimät, hengittävät vaatteet. Lisää jalkaan sukkia tai kengät. Suojaa pää ja kädet tarvittaessa: pipo päähän ja hanskat käteen.

    Jos joudut nukkumaan kylmässä, nuku vierekkäin perheenjäsenten kanssa yhteisten peittojen alla. Toisen ihmisen ruumiinlämpö lisää lämpöä. Myös retkiteltan voi pystyttää sisälle. Myös hyvä makuupussi pitää hyvin lämpimänä.

    Ihmisen pitää pysyä liikkeessä alle kymmenen asteen lämpötilassa, ettei kehon lämpötila laske.

  17. Tomi Engdahl says:

    Pääkirjoitus: Suomea uhkaa lakkoaalto – sähkön hintakatto voisi estää myrskyn
    Lauri Nurmi
    Ratkaisuilla on kiire. Kotitalouksien sähkön määräaikainen hintakatto on kannatettava ajatus, kunhan malli ei lisää kulutusta, Iltalehden Lauri Nurmi kirjoittaa.

    Sähkön korkea hinta uhkaa puhaltaa työmarkkinoille talvimyrskyn.

    Monilla suomalaisilla pankkitilin kuukausisaldo painuu pakkaselle. Menoja on enemmän kuin tuloja, eikä työstä saatava palkka elätä.

    Palkansaajien keskusjärjestön SAK:n hallitus päätti maanantaina, että sen jäsenliitot tiivistävät rivejään ostovoiman turvaamiseksi.

    Saksassa maan mahtavin ammattiliitto IG-Metall neuvotteli marraskuussa sopimuksen

    Suomessa työnantajat eivät aio suostua vastaaviin palkankorotuksiin.

    Kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio kiihtyi marraskuussa 9,1 prosenttiin. Inflaatiota pahensivat etenkin sähkön hinnan ja asuntolainojen keskikoron nousu.

    Euroopan keskuspankin korkopolitiikkaan Suomen hallituksella ei ole sananvaltaa, mutta suomalaisen sähkölaskun suuruuteen pääministeri Sanna Marin (sd), valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) ja kumppanit voivat vaikuttaa.

    Venäjän aloittama tuhoamissota on aiheuttanut sähkömarkkinoilla oikosulun. Markkinat eivät poikkeusoloissa toimi, vaan kansalaisen yhteiskuntamoraali on koetuksella. Räikeimmillään välttämättömyyshyödykettä tuotetaan muutamalla sentillä per kWh, mutta myydään kotitalouksille yli 50 sentillä.

    Energialaskujen taakan epätasainen jakautuminen on ongelma.

    Osa nauttii vanhojen määräaikaisten sopimustensa ansiosta halvasta sähköstä, mutta joka kuukausi yhä suurempi osa suomalaisista joutuu markkinoiden armoille.

    Rauhan aikana tätä kutsuttaisiin markkinataloudeksi: yksi voittaa, toinen häviää. Sotatalvena markkinatalous johtaa Euroopassa kohtuuttomiin tilanteisiin – ja ne taas kasvattavat painetta palkankorotuksiin.

    Sosialidemokraatit esittävät, että kotitalouksien sähkönhinnalle säädetään määräaikainen hintakatto, joka olisi alle 20 s/kWh.

    Ratkaisuilla on kiire. Määräaikainen hintakatto on kannatettava ajatus, kunhan malli ei lisää kulutusta vaan pikemminkin kannustaa vähentämään sitä. Katon tarkka senttimäärä on harkittava tarkkaan.

    Hintakatolla helpotettaisiin lakkopaineita.

  18. Tomi Engdahl says:

    Sähkölaskujen leikkaaminen uhkaa levähtää sekasotkuksi – ”Tuntuu, että nyt on paniikki päällä”

    Sähkön hintakatto, sähkövähennys, sähkötuki? Vuosi vaihtuu pian, eivätkä suomalaiset tiedä, millaista apua on tulossa ensi vuoden laskuihin.

    Talvi puskee päälle, mutta hallituksen kansalaisille suuntaama sähköapupaketti on levähtänyt auki sekavaksi sotkuksi.

    – Tuntuu, että nyt on paniikki päällä. Saattaa olla, että se liittyy osittain ihan vaan vallitsevaan säähän. Ja tietysti Olkiluoto kolmosen ongelmaan, THL:n tutkimusprofessori Heikki Hiilamo sanoo.

    Eilen keskiviikkona pääministeripuolue Sdp toi puskista hallituskumppaneille esityksen väliaikaisesta sähkön hintakatosta, joka olisi alle 20 senttiä kilowattitunnilta.

    Lisäksi elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) kertoi Helsingin Sanomille työ- ja elinkeinoministeriön valmistelevan esitystä kalliiden sähkölaskujen pienentämiseksi. Myös muilta puolueilta ja järjestöiltä, kuten Kuluttajaliitolta ja Sähköliitolta, on tullut aloitteita hintakatosta tai nykyisiä tehokkaammista tukitoimista.

    Hintakattoyllätyksen kanssa samana päivänä Kela ja Verohallinto pitivät perinpohjaista infotilaisuutta, jotta kansalaiset tietäisivät miten alkaa hakea sähkövähennystä tai sähkötukea ensi vuonna.

    Vielä ei ole tiedossa, raukeaisivatko sähkötuet, jolloin sähkön hintakatto korvaisi ne. Tai voisivatko ne toimia rinnan tai peräkkäin, jos esimerkiksi hintakattoa ei ehdittäisi – kuten todennäköistä – saattaa voimaan ainakaan vielä tammikuussa.

    Selvää on, että asiakkaille eli sähkönkäyttäjille tilanne on ikävä ja sekava ja aiheuttaa Hiilamon mukaan turvattomuutta, kun sähkön hinta nousee ja siitä uutisoidaan joka päivä.

    – Silloin pitäisi olla selkeä ja ymmärrettävä järjestelmä, jota ei koko ajan muutella. Että se olisi ennustettava.

    Sähkön arvonlisävero laski kymmeneen prosenttiin joulukuun alussa. Se on voimassa huhtikuun loppuun asti. Lisäksi suuria sähkölaskuja tammi–huhtikuussa saavat voivat hakea joko sähkövähennystä verotuksessa tai suoraa sähkötukea Kelasta.

    Hintakatto on kallis eikä kohdennu mitenkään

    Hiilamo pitää selviönä, että ihmisillä pitää olla varaa lämmittää kotinsa. Se on perustarve. Ihmisten hätä on todellinen. Pulmana on, että suurimmassa ahdingossa olevien tunnistaminen, eli niiden joilla on pienet tulot ja suuret lämmityksen energiakulut, on vaikeaa.

    Jo voimaan astunut sähköveron alennus helpottaa sekä suurituloisia että niitä, joilla on pienet sähkölaskut. Nyt suunniteltu sähkön hintakatto ei sekään kohdentuisi millään tavalla niihin, jotka ovat suurimmassa tarpeessa.

    – Se on se pulma.

    – Kohdennettu tuen pitäisi olla senkin takia, että jos kaikille hinta on vaikka 20 senttiä, se vaikuttaa sähkön kysyntään. Kellään ei ole kannustimia vähentää käyttöä.

    Lintilän mukaan valmisteilla olevan esityksen hintalappu on ”miljardiluokassa, yli miljardi euroa”. Nykytukien hintalappu olisi 600 miljoonaa euroa.

    – Tulee vähän sama mieleen kuin oli aikanaan yrityksille maksettu koronatuki (Business Finlandilta). Tukea jaettiin oikealle ja vasemmalle ja sitten huomattiin, että eihän se raha oikein kohdentunutkaan oikein, Hiilamo sanoo.

    Sähkökattoesitykset tulevat hallitukselta käsittämättömän myöhään kesken pahinta lakiesityssumaa eduskunnassa.

  19. Tomi Engdahl says:

    Pienydinvoimaloihin kohdistuu nyt kova kiinnostus ympäri Eurooppaa. Niillä voisi tuottaa kaukolämpöä ja sähköä ja siten pyristellä irti venäläisestä fossiilisesta energiasta.

    Koulun kokoinen ydinvoimala

    Pienydinvoimaloihin kohdistuu nyt kova kiinnostus ympäri Eurooppaa. Niillä voisi tuottaa kaukolämpöä ja sähköä ja siten pyristellä irti venäläisestä fossiilisesta energiasta.

    Ehkä pienen koulun kokoinen. Sitä suuruusluokkaa olisi pienydinvoimalaitos, joka voisi sijaita lähes keskellä kaupunkia Helsingissä, Espoossa, Kirkkonummella, Tampereella tai vaikkapa Lappeenrannassa.

    Tai käytännössä missä tahansa suomalaisessa keskisuuressa kaupungissa 5–10 vuoden kuluttua, jos kaikki menee niin kuin Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ydinfyysikot ovat reilun parin vuoden ajan hahmotelleet.

    Pienydinreaktorit edustavat ydinenergian uutta ajattelua. Useimmissa kansainvälisissä suunnitelmissa ne ovat kooltaan ja teholtaan kymmenesosia Olkiluoto kolmosen lämpötehosta. Alle 300 megawatin voimaloita voisi käyttää sähkön, höyryn ja lämmön tuotannossa.

    Suomalaistutkijoiden pien­ydinvoimala tuottaisi tasaisesti noin sata-asteista vettä kaukolämpöverkkoon. Laitoksen lämpöteho olisi 50 megawattia, mikä riittäisi parinkymmenentuhannen asunnon lämmittämiseen. Isompia pienydinreaktoreita voisi käyttää suuremmissa kaupungeissa sähkön ja lämmön yhteistuotantoon.

    50 megawatin pienvoimalasta syntyvän ydinjätteen määrä olisi vuodessa noin 1 500 kiloa.

    ”Turvallisuusasioita pitää selvittää erittäin tarkasti”, sanoo pienreaktorivastaava Ville Tulkki VTT:ltä.

    ”Olemme pohtineet tarkasti lämmönvaihto- ja onnettomuusskenaarioita. Ydinvoimalla tuotettava kaukolämpö toimii siten, kuten olemme ajatelleet.”

    ”Aluksi laitoksessa voisi olla työntekijöitä. Tarkoitus kuitenkin olisi, että etenkin pienimpiä ydinvoimalaitoksia ohjattaisiin etänä. Liian suuri organisaatio syö pienen laitoksen kannattavuutta”, Tulkki sanoo.

    Pienydinvoimateknologiaa kehiteltiin jo 1970-luvulla. Ydinvoima ei ole kuitenkaan ollut suosiossa vuosikymmeniin, koska se on koettu liian vaaralliseksi ja onnettomuudet ovat olleet todellisia.

    Länsimaat valitsivat halvat fossiiliset energialähteet, kuten kivihiilen, öljyn ja maakaasun. Eurooppa rakensi kymmeniä vuosia systemaattisesti riippuvuuttaan idän ja etenkin Venäjän energiakentistä.

    Ydinvoima on lähes päästötöntä. Esimerkiksi Euroopan unioni on päättänyt, että ydinenergiaan liittyvät toiminnot luokiteltaisiin ilmastonmuutosta hillitseviksi siirtymätoimiksi.

    Pienydinvoimaloita on jo rakennettu valmiiksi tai melkein valmiiksi Kiinassa, Yhdysvalloissa, Kanadassa ja esimerkiksi Venäjällä.

    Pienydinvoimaan liittyviä startup-projektejakin on syntynyt ainakin Ruotsiin, Viroon ja Puolaan, ja pienydinvoiman kehittelyssä ovat mukana isot laitostoimittajat, kuten GE Hitachi, Rolls Royce ja EDF.

    Pe­riaatteessa Suomen valtion pääosin omistaman Terrafamen kaivokselta voisi ottaa talteen myös uraania, mutta toistaiseksi näin ei tehdä. Määrät olisivat suhteellisen pieniä, ja uraani pitäisi rikastaa ulkomailla.

  20. Tomi Engdahl says:

    Lappeenrantaan tulee mikroreaktori kaukolämmön tuotantotestiin

    Suurten, jopa yli 1000 megawatin ydinvoimaloiden rakentamiseen voi olla hankala saada poliittista tukea, mutta ns. pienreaktoreilla voidaan jo tällä vuosikymmenellä tuottaa puhdasta, päästötöntä energiaa kaukolämpöverkkoon. LUT eli Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto vie ideaa jo käytännön tasolle.

    LUT on solminut seattlelaisen ydinteknologia -ja palveluintegraattori Ultra Safe Nuclear Corporationin kanssa aiesopimuksen, jonka tarkoituksena on tutkia Ultra Safe Nuclearin modulaarisen mikroreaktorin (MMR, Micro-Modular Reactor) käyttöönottoa tutkimus- ja testireaktorina. Reaktori on tarkoitus ottaa käyttöön Lappeenrannan yliopiston kampuksella tai sen läheisyydessä. Reaktoria käytetään koulutus-, tutkimus- ja testilaitoksena, ja se liitetään Lappeenrannan Energian kaukolämpöverkkoon.

    Lappeenrannan Energia on kunnan omistama energiayhtiö, joka tarjoaa hiilivapaata kaukolämpöä yliopistolle, kaupungille ja lähialueelle. Käyttöönoton jälkeen mikroreaktori tuottaa alueella lämpöä ja sähköä.

  21. Tomi Engdahl says:

    Kiteeläinen maitotilallinen otti aggregaatin käyttöön ja huomasi polttoöljyllä tuotetun sähkön tulevan nyt pörssisähköä edullisemmaksi
    Tällä kertaa kyse oli kokeilusta, mutta tulevaisuudessa tarve voi olla todellinen.

    ”Viime päivien pörssisähkön hinnalla sähkön tuottaminen aggregaatilla tulee halvemmaksi kuin sen ostaminen.”

    Hänninen tarkisti sähköntoimittajan kulutustiedoista, kuinka paljon aggregaatin käyttö leikkasi ostosähkön kulutusta. Siltä pohjalta syntyi arvio käytön edullisuudesta, joka pistää mietteliääksi.

    ”Viime päivien pörssisähkön hinnalla sähkön tuottaminen aggregaatilla tulee halvemmaksi kuin sen ostaminen. Jos sähkö maksaa 60 senttiä, niin meidän navetan kulutuksella se maksaa päivässä 260 euroa. Aggregaatilla tuotettuna sama energia syntyy yli sata euroa halvemmalla”, Hänninen laskee.

    ”Tammikuun alussa tilanne muuttuu, kun sähköntoimittaja vaihtuu pörssisähköön”.

    Tilalle tarjottiin myös kiinteää määräaikaista sähkösopimusta 38 sentin kilowattittuntihintaan. Siihen olisi pitänyt sitoutua kahdeksi vuodeksi. Sillä sopimuksella sähkön hinta olisi ollut jopa hivenen kalliimpi, mitä sähkön tuottaminen omalla aggregaatilla nykyisillä polttoöljyn hinnoilla maksaa.

    80 kilovolttiamperin aggregaatti hankittiin tilalle kymmenkunta vuotta sitten sähkökatkojen varalta. Generaattoria pyörittävän kolmesylinterisen Perkins-dieselin käyttötuntimittariin on sinä aikana karttunut tunteja 28, joten aggregaatti on ollut lähes käyttämätön.

    ”Jää nähtäväksi, miten paljon sille tulee jatkossa käyttöä. Pidemmän päälle tulee mietittäväksi, olisiko esimerkiksi tilalla tuotettuun biokaasuun perustuva sähkö kannattava investointi”.

  22. Tomi Engdahl says:

    Älä käytä lämmintä vettä sähkökatkon aikana! – “Seuraukset voivat olla hengenvaarallisia”

  23. Tomi Engdahl says:

    Kommentti: Mietin, mitä television katselu oikeasti maksaa – tartuin sähkö­mittariin ja pian paljastui, mistä kannattaa säästää

  24. Tomi Engdahl says:

    Oma koti kannattaa prepata mahdollisia ajastettuja sähkökatkoja varten tulevana talvena, sillä sähkökatkot voivat aiheuttaa yllättäviäkin vahinkoja.

    Nämä laitteet rikkoutuvat herkimmin sähkökatkojen ja virtapiikkien seurauksena – suojaa kotisi viihde-elektroniikka tällä edullisella hankinnalla…
    Sähköpula voi johtaa ajastettuihin sähkökatkoihin tulevana talvena, mikä näkyisi ensisijaisesti kotitalouksille 1–3 tunnin pituisina sähkönjakelun keskeytyksinä. Vaikka sähkökatko olisi tiedossa, aiheuttavat jakelukeskeytykset kotitalouksille kohonneen vahinkoriskin.

    – Sähkökatkon varoitusaika voi olla pahimmillaan hyvin lyhyt.

    Ennaltaehkäise vahingot ja ole erityisen tarkka, jos sähköt katkeavat
    Jos sähköt katkeavat yllättäen, kannattaa kodinkoneet, kuten liesi, uuni ja kiuas laittaa pois päältä. Myös astian- ja pyykinpesukoneiden hanat kannattaa sulkea vesivahinkojen välttämiseksi. Palo- ja vuotovahinkojen riski on kohonnut sähkökatkojen jälkeen, kun sähköt kytkeytyvät takaisin.

    – Yksi valaisin kannattaa kuitenkin jättää päälle, sillä sen kautta voi varmistua hetkestä, kun sähköt palaavat, Kujala neuvoo.

    Erityisen tärkeää on varmistaa kodinkoneiden olevan pois päältä, jos kotoa joutuu poistumaan sähkökatkon aikana.

    – Mikäli asunnosta joutuu poistumaan sähkökatkon aikana, olisi hyvä olla erityisen huolellinen, ja varmistaa, että kotona jää kaikki hyvin. Sähkökatko on kuitenkin yllättävä tilanne, johon moni meistä ei ole kovin tottunut.

    Myös yllättävä virtapiikki voi aiheuttaa herkempien elektroniikkalaitteiden, kuten televisioiden ja tietokoneiden rikkoutumisen. Virtapiikkien aiheuttamilta vahingoilta voi suojautua ylijännitesuojalla varustetulla jatkojohdolla, jollaisia myydään kaupoissa ja elektroniikkaliikkeissä.

    – Ylijännitesuojattu jatkojohto on erittäin edullinen tapa kodinelektroniikan suojaamiseen virtapiikkien ja jännitevaihteluiden varalle, Kujala summaa.

  25. Tomi Engdahl says:

    Fiksussa energiajärjestelmässä teet diilin sähköyhtiön sijaan naapurisi kanssa
    Tulevaisuuden energiajärjestelmä rakentuu älykkäästä automaatiosta ja hajauttamisesta. Se edellyttää myös sitä, että me kuluttajat nostamme jalan jarrupolkimelta.

  26. Tomi Engdahl says:

    Ilmeisesti valtio rupeaa sitten maksamaan osan sähkölaskuista. Onkohan kukaan laskenut muinka monta miljardia tuohon menee?

    Sähkölle tulossa hinta­katto – näin se näkyisi sähkö­laskussa

    Hallitus on pääsemässä sopuun mallista, jolla kuluttajien sähkölaskuja alennetaan järkevämmälle tasolle.

    SUOMALAISET sähkön kuluttajat ovat saamassa hintakaton ostamalleen sähkölle.

    IS:n tietojen mukaan hallituksen sähköministeriryhmä on suhteellinen yksimielinen periaatteesta, mutta yksityiskohdat ovat vielä auki.

    – Tuottajalle ei aseteta hintakattoa, vaan määritellään kuluttajalle kohtuullinen taso, jonka kuluttaja maksaa. Kansalaiset voivat maksaa sähköstään enintään esimerkiksi 20 senttiä, ja valtio tukee firmoille erotuksen. Jos sähkön markkinahinta olisi 35 senttiä, valtio maksaisi 15 senttiä sähkön myyjille/tuottajille. Tämä on aika jaettu näkemys, hallituslähde jatkoi.

    YKSITYISKOHDAT ovat siis auki, miten sähkön kattohinnan ja markkinahinnan erotus sähköyhtiöille maksettaisiin.

    – Olisiko hinta spot-hinta, keskiarvo vai tuotantokustannusten mukaan? Eli yhtiöt saisivat pyytää 15 tai 20 senttiä kuluttajilta, ja valtio maksaisi eron yhtiöille, mitä ne ovat itse maksaneet, tai eron spot-hinnasta, hallituslähde kertoi IS:lle.

    Hallituksen esitysluonnos sähkön hintakatoksi pitäisi olla valmis tänään. Huomenna maanantaina pidetään pääministeri Marinin koolle kutsuma parlamentaarinen kokous, jossa hallitus pyytää oppositiopuolueilta tukea hankkeelleen sähkön hintakatolle.

    Hintalappua sähkön hintakatolle ei vielä tiedetä.

    Se on myös siis määrittelemättä, mikä hintakatoksi sovitaan. Jos Sdp ja Marin ovat heittäneet hintakatoksi 20 senttiä kilowattitunnilta, hintakatto lienee lähellä sitä. Hutia ei ehkä tule, jos sähkön hintakatoksi kuluttajille ennustaa 10–30 senttiä.

    Hallituksen tavoitteena on ollut, että hintakatto voisi tulla voimaan mahdollisimman pian, jopa vuoden alusta lähtien.

  27. Tomi Engdahl says:

    Hallitus ei päässyt vielä sopuun hinta­katosta – sähkö­laskuun tulossa myös kaksi uutta helpotusta

  28. Tomi Engdahl says:

    Sähkön hintakaton malli on tarkoitus rahoittaa tekeillä olevalla Windfall-verolla, jonka tuotoksi on arvioitu 0,5–1,3 miljardia euroa. Verolla kerättäisiin sähköyhtiöitä takaisin niiden saamia ylisuuria, tuulen tuomia voittoja.

    – Kysymys ei olisi velanotosta. Ajatus on se, että Windfall-veron tuotto ohjattaisiin hintakattoon. Jos sähkön hinta on korkea, silloin kertyy enemmän Windfall-veroa ja silloin voidaan kompensoida enemmän, hallituslähde totesi IS:lle.

    Hallitus ei päässyt vielä sopuun hinta­katosta – sähkö­laskuun tulossa myös kaksi uutta helpotusta

  29. Tomi Engdahl says:

    EU sopi päästö­kaupan laajentamisesta – ilmaisten päästö­oikeuksien jakamista lopetellaan 2026 alkaen

  30. Tomi Engdahl says:

    Helen laskee sähkön hintaa tuntuvasti

    Helenin myynti- ja asiakaspalvelujohtaja: ”Luonnollisesti tämä ei ole taloudellisesti kannattava ratkaisu Helenille ja tulee vaikuttamaan merkittävästi koko yhtiön kannattavuuteen.”

    Helsingin kaupungin energiayhtiö Helen lanseeraa asiakkailleen uuden sähkön säästöön kannustavan hintarajoitteisen tuotteen perushinnalla 20 c/kWh. Helenin hallituksen puheenjohtaja Osmo Soininvaara (vihr) puhuu merkittävästä helpotuksesta korkeista sähkölaskuista kärsiville.

    ”Ei taloudellisesti kannattava ratkaisu Helenille”

    Uudessa tuotteessa sähkö maksaa 20 c/kWh ja tämän päälle tulee oman kulutuksen ajoituksen mukainen vähennys tai lisäys.

    Mikäli asiakas kuluttaa suhteessa enemmän vuorokauden halpoina tunteina, hän hyötyy Helenin mukaan tästä alempana hintana. Mutta mikäli asiakas kuluttaa kalliina tunteina, hinta on hiukan suurempi. Tyypillisesti tällä joustolla voi Helenin mukaan vaikuttaa omaan hintaan +/- 5 c/kWh.

    Kantaverkkoyhtiö Fingridin mukaan sähkön 7 vuorokauden keskihinta on 32,0 c/kWh ja arvonlisäverollinen hinta 35,2 c/kWh. 28 vuorokauden keskihinta on 31,82 c/kWh ja arvonlisäverolla 36,31 c/kWh.

    Tuote on saatavilla ainoastaan Helenin asiakkaille.

    Hintsan mukaan uusi tuote ei ole taloudellisesti kannattava ratkaisu Helenille.

    – Se tulee vaikuttamaan merkittävästi koko yhtiön kannattavuuteen. Haluamme kuitenkin olla alan suunnannäyttäjä ja tällaisina hetkinä on pystyttävä yhtiön kannalta vaikeisiinkin ratkaisuihin, Hintsa sanoo.

    Kokkolassa nautiskellaan halvasta sähköstä – nyt puhuvat sähkökriisin henkiset lottovoittajat
    Kokkolassa sähkö maksaa 17,60 senttiä kilowattitunnilta, kun monin paikoin hinnat ovat yli tuplaten suuremmat.

  31. Tomi Engdahl says:

    Miksi sähkön superhinnoista kärsivä Suomi vie sitä Viroon? “Olisi hyvin lyhytnäköistä…”
    Suomea sitoo sähkön viennissä eurooppalainen yhteismarkkinaperiaate.

    Sähkön hinta on tällä hetkellä keskimäärin poikkeuksellisen korkealla Suomessa. Hintaa nostavat erityisesti venäläisen kaasun ja öljyn tuonnin rajoitukset Eurooppaan.

    Toimittaja Vesa Kallionpää kirjoitti Twitterissä, että Virossa sähkö näyttää olevan huomattavasti halvempaa kuin Suomessa.

    Kallionpään mukaan sähkö maksaa Virossa erityislailla 16 senttiä kilowattitunnilta ja Suomessa pörssisähkön kilowattitunnin hinta on 60 senttiä. Suomessa sähkö on siis kalliimpaa kuin Virossa, jonne Suomi sähköä vie.

    Miten on mahdollista, että samaan aikaan kun Suomessa kärvistellään sähkön huippuhintojen kanssa, sähköä riittää myös naapurimaille vietäväksi?

    Fingridin markkinointikehityspäällikkö Juha Hiekkala kertoo, että markkinahinta Virossa ja Suomessa kyllä määräytyy yhtäläisesti.

    Virossa kotitaloudet ja pienyritykset voivat valita niin sanotun yleispalvelun, joka pakottaa sähköyrityksiä myymään sähköä säänneltyyn hintaan, eli noin 15,5 sentillä kilowattitunnilla. (154,08 €/MWh.)

    Esimerkiksi tukkumarkkinoilla sähköä ostavat yhtiöt maksavat samaan aikaan sähköstä sen pörssihintaa.

    Sähkö ei ole varsinaisesti siis halvempaa Virossa, vaan kyse on yhteiskunnan halusta tukea tietyille kuluttajille alempaa sähkön hintaa.

    – Markkinahinnan ja tuetun vähittäishinnan erotus jää jonkin osapuolen kontolle, Hiekkala sanoo.

    Se, miten Suomesta viedään sähköä Viroon, riippuu eurooppalaisesta markkinatilanteesta. Euroopan laajuisesti sähkö tuotetaan kulloinkin siellä missä se on edullisinta.

    Tästä syystä Suomeen tuodaan tyypillisesti sähköä Pohjois-Ruotsista, jossa hinta on yleensä Suomea halvempi tai yhtä suuri. Virossa sähkön hinta on tyypillisesti Suomea kalliimpi, minkä vuoksi viime vuosina sähköä on viety Suomesta Viroon.

    Näin sähkön hinta määräytyy

    Euroopan laajuisesti sähkö tuotetaan kulloinkin siellä, missä se on edullisinta. Sähkön tuotannon optimointi tapahtuu sähköpörssien toimesta.

    Samassa yhteydessä tapahtuu sähkön markkinahinnan määrittäminen. Sähkön tuottajat tukkumarkkinoilla antavat myyntitarjouksena sähköpörsseihin ja vastaavasti sähkönkäyttäjät jättävät ostotarjouksensa.

    Sähköpörssit laskevat myynti- ja ostotarjousten perusteella seuraavan vuorokauden jokaiselle tunnille sähkön markkinahinnan. Laskennassa otetaan huomioon siirtoverkon rajallisuus, joka eriyttää sähkön hinnan alueellisesti.

    Suomessa ja Virossa sama hinta koko maassa. Sen sijaan Ruotsissa sähkön hinta määräytyy erikseen neljällä alueella.

    Näiden alueiden välillä on rajalliset sähkönsiirtokapasiteetit, joiden puitteissa sähköä voidaan alueelta toiselle siirtää.

  32. Tomi Engdahl says:

    Varoitus teollisuudelta: Sähkökatkot uhkaavat ruuan tuotantoa
    Elintarviketeollisuusliitto pelkää, että energiakriisistä tulee kotimaisen ruuan tuotannon kriisi.

    Ruokaketjun toimintaedellytykset pitäisi elintarvikealan etujärjestön mielestä turvata ja katsoa ketjua kokonaisuutena. Elintarviketeollisuusliitto arvioi tiedotteessaan, että muuten energiakriisistä uhkaa tulla kotimaisen ruuantuotannon kriisi.

    Liitto on huolissaan mahdollisten sähkökatkojen vaikutuksista. Valtioneuvostolta tuli äskettäin kriittisiä sähkönkäyttöpaikkoja määrittävä asetus. Siinä selkeytetään alueellisten verkkoyhtiöiden käytäntöjä siitä, mitkä toiminnot suojataan, jos kiertäviä sähkökatkoja joudutaan toteuttamaan.

    Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Mikko Käkelä pitää tärkeänä, että verkkoyhtiöt ottavat ruoka-alan huomioon asetuksen mahdollistamalla tavalla.

    – Jos huoltovarmuuskriittiselle alalle ei varmisteta sähkönsaantia, ei ruokahuollon toimintaedellytyksiä voida kriisin aikana taata, hän sanoo tiedotteessa.

    Liitto pitää kriittisen tärkeänä, että mahdollisista sähkökatkoista ilmoitetaan ajoissa, koska ennakoimattomat katkot voivat aiheuttaa yrityksissä merkittäviä kustannuksia.

    Ennakoitukin katko vaatii yrityksiltä huomattavasti suunnittelua ja toimenpiteitä. Jos katko tulee lyhyellä varoitusajalla, ei esimerkiksi tuotannon alasajoa saada hallitusti tehtyä.

    – Elintarvikkeiden valmistusprosessit ovat tarkkaan suunniteltuja tuotteiden turvallisuuden ja laadun takaamiseksi, eikä yksikään yritys voi riskeerata tuoteturvallisuutta. Kahden tunnin kiertävä katko voi tarkoittaa mittavia kustannuksia ja useiden tuntien lisätyötä yrityksissä, Käkelä kuvaa.

    – Uhkana on, että erityisesti pk-yritykset joutuvat korkeiden energiakustannusten vuoksi ajamaan tuotantoa alas väliaikaisesti tai pahimmillaan jopa pysyvästi, Käkelä sanoo.

  33. Tomi Engdahl says:

    Vetytalouden askelmerkit ja markkina-asemat määrätään nyt

    Suomella on edellytykset nousta energiatulevaisuuden edelläkävijäksi ja vetytalouden kärkimaaksi. Vetytalous voi synnyttää Suomeen merkittäviä investointeja ja jopa kymmeniätuhansia työpaikkoja luoden vedystä energiaitsenäisyyden ja kansantalouden tukijalan. Gasgrid Finland Oy mahdollistaa vetyinfrastruktuurin ja -markkinan kehityksen.

  34. Tomi Engdahl says:

    Kommentti: Sähköyhtiöiden windfall-vero tuskin kattaisi hintakaton kuluja – samoja voittoja ei voi ensin leikata ja sitten vielä verottaa

    Sähkön hintakatto leikkaisi sähköyhtiöiden voittoja – ja vetäisi pohjaa pois yhtiöille kaavaillulta windfall-verolta, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.

    HALLITUS YRITTÄÄ yhdessä oppositiopuolueiden kanssa saavuttaa yhteisymmärryksen, miten tukea sähkön rajusta kallistumisesta kärsiviä kansalaisia – ja miten rahoittaa tukitoimet.

    Yksi ehdolla oleva tukimuoto on sähkön kuluttajahinnalle määräajaksi asetettava hintakatto. Ilta-Sanomien tietojen mukaan hallituspuolueet olivat sunnuntaina yksimielisiä hintakaton tai sitä vastaavan tukimuodon periaatteesta.

    Sen sijaan hintakaton täsmällinen toteutustapa, kilowattitunnille säädettävä kattohinta ja tuen rahoitustapa jäivät jatkoneuvottelujen ja -valmistelun aiheiksi.

    Pääministeripuolue sosialidemokraattien ehdotuksen mukaan sähkön hintakatto pitäisi asettaa määräajaksi 20 senttiin kilowattitunnilta. Siitä puolue ei ole esittänyt arvioita, kuinka paljon hintakatto maksaisi sähköyhtiöille tai miten ja kuinka suurelta osin valtio korvaisi yhtiöille hintakatosta koituvia tulonmenetyksiä.

    Ehdotuksen jälkeen kuullut asiantuntija-arviot hintakaton hinnasta vaihtelevat sadoista miljoonista euroista miljardiin euroon ja sitäkin suurempiin summiin.

    Hallituslähteiden IS:lle sunnuntaina vahvistaman tiedon mukaan yksi varteen otettava ajatus on välttää valtion velanottoa tätä tukea varten siten, että hintakatto rahoitettaisiin sähköyhtiöille kaavaillun windfall-veron tuotoilla.

    Ajatus windfall-verosta hintakaton rahoituslähteenä kuulostaa poliittisesti houkuttelevalta, sillä windfall-veron tuotoksi on arvioitu jopa toista miljardia euroa – eli suurin piirtein hintakattoon kenties tarvittava summa.

    Poliittisesti houkutteleva ajatus kuulostaa kuitenkin liian hyvältä ollakseen totta tai ainakaan uskottava.

    Esteeksi voi nousta vanhan sanonnan pulma, että kakkua ei voi samalla kertaa säästää ja syödä.

  35. Tomi Engdahl says:

    Näin paljon pelikoneet ja isot televisiot syövät sähköä netin kanssa – teräväpiirtoleffan katsominen vastaa saunan lämmittämistä

    Viihdelaitteet ja netinkäyttö voivat nykyhinnoillakin aiheuttaa useamman kympin sähkölaskun kuukaudessa.

    It-alan konsulttiyhtiö CGI:n teknologiajohtaja Matti Koljonen ihmettelee, miksi nettiliikenteen energiankulutus nostetaan harvoin esiin. Sen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ohittivat esimerkiksi lentoliikenteen vastaavat päästöt jo vuosia sitten.

    Kotitalouksissa myös isot televisiot ja tietokonenäytöt ovat verrattain suuria energiankuluttajia. Oma lukunsa on vielä, jos niitä käytetään esimerkiksi teräväpiirtoelokuvien katseluun.

    – Näytöt ovat energiasyöppöjä, ja teräväpiirtokuvan katsominen isoista näytöistä kuluttaa älyttömästi energiaa. Teräväpiirtoelokuvan katsominen vastaa saunan lämmittämistä, Koljonen sanoo.

    Tällaiseen sähkönkulutukseen yltäminen edellyttää, että elokuvia striimataan parhaalla mahdollisella laadulla mobiiliverkon kautta.

    Kotitalouksissa sähköisten palvelujen kuormittavuutta on vaikea havaita, koska omalla laskulla näkyy vain laitteen käyttämä sähkö.

    Esimerkiksi mobiiliverkossa siirretyn datan määrä on moninkertaistunut muutamassa vuodessa. Valtaosan tästä koituvasta sähkönkulutuksesta kuittaa tukiasemista vastaava operaattori.

    Miten kuluttaja sitten voi vähentää viihdelaitteiden sähkönkulutusta? Suur-Uskin mukaan isot päätökset tehdään hankintahetkellä.

    Tietokoneen hankinnassa on hyvä huomata, että kannettavat tietokoneet soveltuvat niin työ- kuin pelikoneiksikin ja kuluttavat jopa 80 prosenttia vähemmän sähköä kuin pöytäkoneet.

    Paras keino vaikuttaa kotona laitteiden energiankulutukseen on huolehtia niiden sammuttamisesta käytön päätyttyä.

    Matti Koljonen toivoisi laitevalmistajilta ja ohjelmistokehittäjiltä nykyistä ympäristöystävällisempiä tuotteita. Esimerkiksi verkkokäytön energiankulutus tulee usein yllätyksenä myös it-alan ammattilaisille.

    – Kännyköiden akkuja kyllä suunnitellaan koko ajan paremmiksi, mutta ohjelmistot ovat tulleet energiankulutuksen kannalta huonommiksi. Ne toimivat nopeasti, koska laitteet ovat nopeita, mutta ohjelmisto ratkaisee, kuinka paljon laitetta kuormitetaan.

  36. Tomi Engdahl says:

    IL:n tiedot: Valtio maksaa kaikkien kuluttajien marras-joulukuun sähkölaskusta 60–80 prosenttia jo alkuvuodesta – Marin: tulossa mittava ja kallis paketti

    Kaikki puolueet ovat kello 14.15 koolla puimassa hallituksen mallia korkeiden sähkön hintojen rajoittamiseksi kuluttajille. IL:n tietojen mukaan kuluttajille maksetaan ”merkittävä” kertakorvaus helmikuussa.

    Kaikki eduskuntaryhmät ovat parhaillaan pohtimassa, mikä olisi Suomessa sopiva tukimalli korkeiden sähkön hintojen korvaamiseksi.

    Iltalehden tietojen mukaan hallitus suunnittelee kertakorvausta korkeista sähkölaskuista kärsiville kuluttajille.

    Uusi kertakorvaus tulisi jo aiemmin päätettyjen sähkötuen ja sähkövähennyksen lisäksi ja se vähentäisi muiden tukien tarvetta.

    Iltalehdelle kerrotaan hallituslähteistä, että ”tuntuva kertakorvaus” maksettaisiin takautuvasti eli alkuvuonna marras-joulukuun laskuista.

    Valtio maksaisi kaikkien kuluttajien marras-joulukuun sähkölaskuista 60–80 prosenttia. Tavoitteena on, että poliittinen päätös asiassa saataisiin tehtyä vielä ennen joulua.

    Iltalehden tietojen mukaan SDP:n viime viikolla ehdottama hintakatto lähtisi myös jatkovalmisteluun.

    Kuluttajille maksettavat tuet voitaisiin rahoittaa sähköjärjestelmän sisältä muun muassa niin sanotulla windfall-verolla sekä Finngridin ”pullonkaularahoista”.

    Pääministeri totesi, että kyse on ”mittavista, kalliista toimenpiteistä”, mutta tarkkoja tukisummia ja mahdollista kehysylityksen määrää pääministeri ei kertonut julkisuuteen.

    –Nämä keinot eivät ole ilmaisia, nämä maksavat, Marin totesi.

    Saramon mukaan veronmaksajien kukkarolle ei tarvitse mennä, koska sähköjärjestelmän sisältä löytynee noin kaksi miljardia, joilla kuluttajien kalliita sähkölaskuja voidaan kohtuullistaa.

    Kuluttajille maksettavat tuet voitaisiin rahoittaa Saramon mukaan sähköjärjestelmän sisältä muun muassa windfall-verolla sekä Finngridin ”pullonkaularahoista”.

    Kriisiin herääminen

    Pääministeri Sanna Marin (sd) ilmoitti viime keskiviikkona, että hän kutsuu sekä hallitus- että oppositiopuolueet yhteisneuvotteluun maanantaiksi.

    Työ- ja elinkeinoministeriössä on valmisteltu erilaisia malleja.

    Sunnuntaina hallituslähteistä arveltiin, että sopu ollaan saamassa hintakatosta kuluttajien maksamalle sähkölle. Valtio korvaisi sitten sähkön tuottajille katon ylimenevän osan.

    Kaikkia hallituspuolueita hintakatto ei miellytä, koska sen on arveltu myös johtavan sähkön käytön lisääntymiseen. Mahdollisen hintakattomallin yksityiskohdat olivat vielä sunnuntaina auki.

    Maanantaina Iltalehdelle kerrottiin, että malli olisi se, että kuluttajille maksetaan korkean sähkön hinnan takia kertakorvaus helmikuussa. Korvauksen tasoa luonnehditaan ”merkittäväksi”.

    Kyseessä ei siis ole hintakatto, vaikka siksikin sitä voitaneen poliittisessa argumentaatiossa nimittää. Varsinainen hintakattomalli olisi menossa jatkoselvittelyyn.

    Useissa maissa hintakattoja

    Pääministeripuolue SDP esitti hintakattoa viime viikolla. Hintakatto sai hyväksyntää eri puolueista eduskuntapuheenvuoroissa. Tosin esimerkiksi RKP:n Anders Adlercreutz varoitteli, että hintakatto voi viedä markkinoilta tehoja.

    Hintakatto olisi kotitalouksille täksi talveksi määräaikainen. SDP esitti hintakatoksi alle 20 s/kWh. Hinta ylittäisi edelleen selvästi pitkän aikavälin keskiarvon eikä siten oleellisesti heikentäisi kannustinta vähentää kulutusta.

    SDP:n mallissa käytettävä tuki rajattaisiin niin, että tuetun sähkön määrälle asetetaan kuukausittainen yläraja niin, että se huomioi tyypillisen sähkölämmitteisen omakotitalon kulutuksen.

    EU:ssa 17 maalla on jonkinlainen hintakatto. Viron, Norjan ja Puolan tukimalleja on käytetty Suomen politiikassa muun muassa esimerkkeinä.

    Hintakatosta myös varoiteltu

    Sekä valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) että elinkeinoministeri Lintilä kertoivat viime viikolla, että sähkön hintakatto maksaa valtiolle noin miljardi euroa ja useita miljardeja, jos se kohdistetaan myös yrityksille.

    Energiatuista on myös varoiteltu. Viimeksi lauantaina Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn sanoi Ylen Ykkösaamussa, että laajat energiatuet voivat kiihdyttää inflaatiota.

    SDP:n ehdotuksessa valtio tukisi myös yrityksiä, jotka vähentävät sähkön kulutustaan. Tehopulan torjumiseksi kartoitettaisiin sellaista kaupallista sähkön kulutusta, joka ei tällä hetkellä osallistu markkinaehtoiseen kulutusjoustoon kuten säätösähkömarkkinaan.

    Näille toimijoille kuten kasvihuoneille voitaisiin rakentaa huutokauppa, jossa niiltä ostetaan markkinaehtoisesti kysyntäjoustoa. Eli yritykset saavat tukea siitä, että ne laittavat toimintonsa kiinni ainakin talven tai korkeimman kulutuksen ajaksi. Näin sähkön kokonaiskulutus ja hinta pienenisivät.


    Elinkeinoministeri Lintilä puhui viime viikolla takuuhinnasta. Sähköyhtiö velvoitetaan tarjoamaan tietyn hintainen sopimus, jos asiakas sellaisen haluaa. Jos yritykset joutuvat tarjoamaan markkinahintaa edullisemman sopimuksen, valtion pitää korvata se yritykselle.

    Hallitus on jo tähän mennessä päättänyt tukitoimina Kelasta haettavan sähkötuen ja verottajalta haettavan energian verovähennyksen. Myös sähkön arvonlisäveroa on laskettu. Ne säilyvät, valittiinpa mikä tahansa tukimalli.

  37. Tomi Engdahl says:

    Suomi lähti vetybuumiin jälki­junassa, mutta 2022 oli käänne – Suomeen investoidaan pian miljardeilla

    Vetyteollisuus on käännekohdassa. Jälkijunassa vetybuumiin lähtenyt Suomi houkuttelee nyt investoijia. Lähivuosina Suomessa käynnistyvät yli kahden miljardin euron investoinnit puhtaan vedyn tuotantoon.

    VUOSI 2022 näyttää jäävän historiaan vuotena, jolloin Suomen vetyinvestointien aalto käynnistyi.

    ENSIMMÄINEN vihreän vedyn tuotantolaitos on jo rakenteilla. P2X Solutions rakentaa Harjavaltaan 20 megawatin elektrolyysilaitosta.

    Hankekehitysyhtiö Ren-Gas suunnittelee viidelle paikkakunnalle laitoksia, jotka jalostavat puhtaasta vedystä synteettistä metaania raskaan liikenteen polttoaineeksi. Pisimmällä ovat hankkeet Lahdessa ja Tampereella

    Suurin yksittäinen julkisuuteen tuotu hanke tällä hetkellä on kehitysyhtiö Flexensin 500 miljoonan euron laitos Kokkolaan. Se valmistaisi puhtaasta vedystä ja ilmasta kaapatusta typestä ammoniakkia ensisijaisesti lannoiteteollisuuteen.

    450 miljoonan euron tuotantolaitos Kristiinankaupunkiin.

    KAIKKIAAN Suomessa on valmisteilla kymmenittäin uusia puhtaaseen ja vähähiiliseen vetyyn liittyvä investointeja, arvioi maaliskuussa julkaistu, Valtioneuvoston tilaama vetyraportti. Suurin osa hankkeista on kuitenkin vasta esiselvitys- tai esisuunnitteluvaiheissa, ja niiden toteutuminen on epävarmaa.

    VIHREÄ VETY on tällä hetkellä energia-alan kuumin keskustelunaihe. Termillä tarkoitetaan vetyä, joka valmistetaan vedestä sähkön avulla hajottamalla vesimolekyyli hapeksi ja vedyksi elektrolyysilla. Kun käytetty sähkö on päästötöntä, prosessi ei tuota kasvihuonekaasupäästöjä.

    Vihreän vedyn toivotaan ratkaisevan monen alan päästöongelmat. Teollisuudessa se voi korvata fossiilisista lähteistä tuotetun vedyn. Suomessa suurin vedyn käyttäjä on Nesteen jalostamo Porvoossa. Neste suunnittelee omaa vihreän vedyn tuotantolaitosta, samoin metsäyhtiö UPM.

    Lisäksi vedystä toivotaan päästöongelman ratkaisua muun muassa raskaaseen liikenteeseen

    Muun muassa Ren-Gas, St1 ja Vantaan Energia suunnittelevat laitoksia, joissa vihreästä vedystä jalostetaan edelleen synteettistä polttoainetta, esimerkiksi metaania tai metanolia, yhdistämällä vetyyn hiilidioksidia, joka on napattu talteen energiantuotannosta tai teollisuudesta.

    Joissain visioissa vety toimii myös energiasektorilla energiavarastona ja säätövoimana. Vaasassa energiayhtiö EPV suunnittelee investointia tällä idealla.

    VETYTEOLLISUUS on nyt käännekohdassa, jossa abstraktit visiot alkavat muuttua investointipäätöksiksi.

    markkinat uskovat nyt siihen, että vihreälle vedylle on käyttökohteita. Siihen ohjaavat päästövähennystavoitteet ja erilaiset valtioiden asettamat tavoitteet vedyn tuotannolle.

    Hankkeita on myös vauhditettu isoilla valtion tuilla. EU:n tavoitteena on vauhdittaa elpymispaketilla puhtaan vedyn investointeja niin, että vuosikymmenen loppuun mennessä EU:ssa tuotetaan 10 miljoonaa tonnia vihreää vetyä vuodessa.

    ”Alkuvaiheessa ei ole näköpiirissä, että hankkeita rakennetaan ilman tukia”

    Toistaiseksi vihreä vety on huomattavasti fossiilista vetyä kalliimpaa, mutta energiakriisi voi kääntää tilannetta vihreän vedyn eduksi

    SUOMI lähti globaaliin vetybuumiin jälkijunassa, mutta on nyt kuronut takamatkaa kiinni, asiantuntijat sanovat.

    Vetovoimatekijä numero yksi on puhdas energiantuotanto ja valtava tuulivoimapotentiaali. Elektrolyysi kuluttaa paljon sähköä, ja vihreän leiman saaminen vedylle edellyttää, että sähkön on oltava päästötöntä. Ervastin mukaan noin 70 prosenttia vetyhankkeiden kustannuksista tulee sähkön hankinnasta, joten edullisen sähkön saatavuus on investointien tärkein edellytys.

    Suomessa on tarjolla paljon myös puhdasta vettä sekä bioperäistä hiilidioksidia. Hiilidioksidi on keskeinen raaka-aine synteettisten polttoaineiden valmistuksessa, ja Peljon mukaan on kilpailuvaltti, jos hiilidioksidi ei ole peräisin fossiilisten polttamisesta.

    ”Sillä on merkittävä arvo, että hiilidioksidin lähde on bioperäistä. Suomessa on paljon paikkoja, joissa voidaan ottaa mittavasti talteen biopohjaista hiilidioksidia.”

    Yksi vetovoimatekijä on myös Suomen kattava kaukolämpöverkko. Elektrolyysi tuottaa suuret määrät hukkalämpöä, joten hankkeen kannattavuutta parantaa, jos lämpö saadaan hyötykäyttöön. Lähes poikkeuksetta vireillä olevat vetylaitokset sijaitsevatkin paikoissa, joissa hukkalämpö voidaan syöttää kaukolämpöverkkoon.

  38. Tomi Engdahl says:

    Wärtsilä: Tuulivoimasta voi tehdä yhtä tasaista kuin ydin­voima ja selvästi halvemmalla

    Wärtsilä laski, että tuulivoima on ydinvoimaa halvempi tapa lisätä vakaata sähköntuotantoa eli perusvoimaa. Professorin mielestä laskelma on uskottava.

    YKSI energiakriisin seurauksista on, että ydinvoima on noussut taas keskustelun ytimeen. Monien mielestä Suomi on liian riippuvainen sähkön tuonnista ja maahan tarvitaan lisää kotimaista vakaata sähköntuotantoa.

    ENERGIATEOLLISUUDEN tuoreen asennetutkimuksen mukaan 83 prosenttia suomalaisista kannattaa ydinvoimaa. Vuonna 2016 kannattajia oli 59 prosenttia. Torstaina LUT-yliopisto kertoi rakentavansa uuden pienreaktorin.

    Fortum ja Helenkin pohtivat nyt yhdessä uuden ydinvoiman rakentamisedellytyksiä.

    SAMAAN aikaan Suomessa odotellaan yhä, että 17 vuotta sitten aloitettu Olkiluodon uusi kolmosreaktori saataisiin vihdoin käyttöön. Voimalan syöttövesipumpuista löytyneet säröt ovat viivästyttäneet voimalan käyttöönottoa jälleen jopa kuukausilla.

    Olkiluotoa odotellessa uutta tuulivoimaa nousee valtavalla vauhdilla. Vain vuodessa Suomeen on rakennettu uutta tuulivoimaa 1 800 megawattia, kun Olkiluoto-kolmosen sähköteho on 1 600 megawattia.

    Tuuli- ja ydinvoiman nimellistehoa ei voi suoraan rinnastaa. Tuulivoimalat tuottavat sähköä keskimäärin vain kolmasosan saman tehoiseen ydinvoimalaan verrattuna.

    OTETAAN siis reilumpi vertailukohta. Olkiluodon ydinvoimalan rakennusaikana Suomen tuulivoimakapasiteetti on noussut noin nollasta 5 000 megawattiin. Se riittää jo keskimäärinkin tuottamaan uuden ydinvoimalan verran sähköä.

    Tuulivoimaloiden rakentaminen on maksanut karkeasti viisi miljardia euroa. Olkiluodon uuden reaktorin rakentaminen maksaa yli kaksinkertaisen summan.

    MUTTA edelleen tuulivoiman ongelma verrattuna ydinvoimaan on se, että tuotanto vaihtelee sattumanvaraisesti sään mukaan. Keskimääräinen tuotantomäärä ei lämmitä yhtään silloin, kun on tyyntä. Tuulivoimasta ei siis sellaisenaan ole sähköjärjestelmän tasaiseksi perusvoimaksi.

    Ollakseen ydinvoiman kaltaista, tuulivoima tarvitsee paljon säätövoimaa, joka pyörähtää käyntiin, kun tuotantoa ei ole.

    Säätövoimaa saadaan tätä nykyä kotimaisesta vesivoimasta ja tuomalla sähköä muista Pohjoismaista. Mutta nämä lähteet eivät välttämättä riitä edes tänä talvena saati tulevina vuosina, kun tuulivoiman määrä entisestään kasvaa.

    Mistä säätövoimaa siis saadaan?

    LAIVAMOOTTOREITA ja sähkövarastoja valmistava Wärtsilä on kehitellyt yhden vastauksen.

    Vaikka tuulivoimaan yhdistettäisiin vedyn tuotanto, vetyä käyttävät säätövoimaa tuottavat moottorivoimalat ja akustot, kokonaisuuden tuottaman perusvoiman hinta olisi halvempi kuin uudella ydinvoimalalla.

    ”Vertasimme sitä, että rakennettaisiin uusi Olkiluoto 3 eli 1 600 megawatin tehoinen ydinvoimala. Ja sitä, että rakennettaisiin sama tasainen kapasiteetti tuulella, pienellä määrällä akkuja, elektrolyysereillä ja Wärtsilän moottoreilla”, energialiiketoiminnan kehitysjohtaja Ville Rimali sanoo.

    RIMALIN laskelma lähtee siitä, että tuulivoima–vety–moottorivoimala–akusto-yhdistelmällä saadaan tuotettua vuoden jokaisena hetkenä sähköä tasaisella 1 600 megawatin teholla – ihan niin kuin ydinvoimalla.

    Siksi tuulivoiman määrä on laskelmassa mitoitettu rajusti yli tarvittavaan keskimääräiseen sähköntuotantoon verrattuna. Sitä rakennettaisiin peräti 7 200 megawattia.

    ”Silti sähkön kustannus olisi tuulivaihtoehdolla 64 euroa megawattitunnilta. Vastaavan ydinvoimalan tuottaman sähkön kustannus olisi 78 euroa megawattitunnilta. Kustannusero tekee 190 miljoonaa euroa vuodessa”, Rimali sanoo.

    LASKELMIEN lopputulokset riippuvat oletuksista. Rimali on käyttänyt ydinvoimalle Olkiluodon kolmosreaktorin oletettua lopullista hintaa eli noin 11 miljardia euroa.

    Ranskan valtion energiayhtiö EDF kertoi tammikuussa Ranskan Flamanvillessä rakenteilla olevan Olkiluodon sisarreaktorin hinnan nousseen jo 12,7 miljardiin euroon.
    EIKÖ paljon puhutuista pienydinvoimaloista ole tarkoitus tulla merkittävästi halvempia?

    ”Näin väitetään, mutta on vaikea kuvitella, miksi ydinvoimaloiden rakentaminen olennaisesti halpenisi koon pienentyessä, kun materiaalien hinnat koko ajan nousevat. Pienydinvoimaloista ei ole vielä markkinoilla tuotteita, joista tietäisimme todellisen hintatason. Maatuulivoimaloiden teknologian hinta sen sijaan laskee edelleen”, Rimali sanoo.

    Myös vedyn tekemiseen käytettävien elektrolyysilaitteistojen hintojen voisi kuvitella laskevan.

    “Lisäksi ydinvoimarakentamisen aikatauluun liittyy tunnettuja haasteita. Me tarvitsemme lisää päästötöntä sähköntuotantoa nopeasti ja ratkaisut ovat jo olemassa. Ensimmäisiä pienydinvoimaloita on toiminnassa aikaisintaan tämän vuosikymmenen lopussa”, hän sanoo.

    RIMALIN laskelmassa tuulivoimaa on niin paljon, että se riittää kattamaan yli ajan 89 prosenttia 1 600 megawatin tasaisen tehon vaatimasta sähköntuotannosta.

    ”Näin 89 prosenttia sähköstä saadaan suoraan tuulivoimaloista, yksi prosentti saadaan akuista ja 10 prosenttia tuotetaan vedyn kautta moottoreilla. Tämä 89 prosenttia saadaan tuotettua todella edullisesti eli tarvittava säätövoima voi maksaa suhteellisen paljon ja olla silti ydinvoimaa kannattavampaa”, Rimali sanoo.

    KAIKEN lisäksi järjestelmä tuottaisi ylimääräistä sähköä ja vetyä käytettäväksi myös muihin tarkoituksiin. Elektrolyysin sivutuotteena syntyy lämpöä, joka voidaan käyttää vaikka kaukolämpönä. Lämmön arvoa ei laskelmassa ole otettu huomioon.

    LASKELMASSA esitetty ratkaisu on sellainen, että se tukee Wärtsilän omaa liiketoimintaa eli vetyä polttavien moottorivoimaloiden ja akustoratkaisujen myyntiä. Wärtsilä myös pilotoi tällaista mallia Vaasassa lähivuosina.

    Ajatus on, että elektrolyysilaitteisto tekee sähkön avulla vedestä vetyä silloin, kun on tuulista ja sähköä on yllin kyllin. Vety pannaan varastoon. Kun on tyyntä ja sähköä tarvitaan lisää, vety poltetaan vetymoottorissa, jonka generaattori muuttaa energian taas sähköksi.

    Tällaisen sähköntuotannon hyötysuhde on heikko. Alkuperäisestä sähköenergiasta menee hukkaan välivaiheissa noin 72 prosenttia, jos hukkalämpöä ei hyödynnetä. Mutta sillä ei ole väliä, jos vetyä tehdään silloin, kun sähkö ei maksa mitään tai hinta painuu jopa negatiiviseksi ja säätösähköä tuotetaan silloin, kun sähkön hinta on korkeimmillaan.

    VALTAOSA vireillä olevista vihreän eli auringolla tai tuulivoimalla tuotetun vedyn hankkeista tähtää ihan muuhun kuin säätövoimaan.

    Wärtsilän puhdasta vetyä polttava moottorivoimala on Rimalin mukaan valmis käyttöön vuonna 2025.

    LUT-YLIOPISTON aurinkoenergian professori Christian Breyer pitää Rimalin laskelmaa realistisena ja jopa varovaisena.

    ”Kansainvälinen energiajärjestö arvioi uudella ydinvoimalla tuotetun sähkön hinnan vielä korkeammaksi. Pienten modulaaristen reaktoreiden kannattavuushaaste on vielä suurempi, koska koon pienetessä suuren koon tuoma mittakaavaetu menetetään”

    VAIHTOEHTO omalle säätövoimalle tai uudelle perusvoimalle on uusien tuontiyhteyksien rakentaminen. Pohjois-Norjassa ja -Ruotsissa riittää yleensä vesisähköä Suomenkin tuuli- ja aurinkovoiman säätötarpeisiin.

    Tätä nykyä ongelma on tuontikapasiteetin rajallisuus. Siirtojohtoja Ruotsista on käytössä Olkiluoto 3:n käynnistymisen jälkeen 2 400 megawattia.

    Fingridin strategisen verkkosuunnittelun päällikön Mikko Heikkilän mukaan uusi 800–900 megawatin Aurora-rajajohto valmistuu Pohjois-Suomen ja -Ruotsin välille vuonna 2025. Se maksaa 270 miljoonaa euroa eli suhteellisen vähän verrattuna uuteen perus- tai säätövoimaan.

    Seuraavaa 800 megawatin johtoa Pohjois-Suomeen valmistellaan jo 2030-luvun alkupuolella rakennettavaksi. Suomen ja Viron välillä kulkee 1 000 megawatin yhteys ja sinnekin suunnitellaan lisäkapasiteettia.

    JOS energiakriisin johtopäätös on, että sähköntuotannossa halutaan varmistaa omavaraisuus kaikissa oloissa, myös kotimaista säätövoimaa tarvitaan lisää rajajohtojen lisäksi. Vetymoottori on siihen yksi vaihtoehto.

    Tuuli- ja aurinkovoimaa on joka tapauksessa nousemassa Suomeen kenties kymmeniä tuhansia megawatteja. Suomi on yksi edullisimmista maista rakentaa uusiutuvaa sähköntuotantoa.

    UUDEN energiajärjestelmän teoreetikot ajattelevat toisaalta, että koko perusvoiman käsite alkaa olla vanhanaikainen.

    ”Perusvoimakonsepti on 1900-luvun ajattelua. Uusiutuvaan sähköön perustuva energiajärjestelmä on paljon joustavampi”,

  39. Tomi Engdahl says:

    Saadaanko Olkiluodon sähkö pitää itse vai myydäänkö se ulkomaille? Professori valaisee energiamarkkinoiden toimintaa

    Eurooppa on sähkön suhteen yhteistä markkina-aluetta, jossa hinta muodostuu kysynnän ja tarjonnan perusteella.

    Käytännössä koko Eurooppa on yhteistä markkina-aluetta, jossa hinta muodostuu joka tunnille kysynnän ja tarjonnan perusteella.

    Tästä huolimatta sähköllä on usein eri hinta eri puolilla Eurooppaa, ja meillä Suomessakin sähkö voi olla erihintaista kuin vaikkapa Ruotsissa tai Norjassa.

    Syynä tähän hieman nurinkuriseen ilmiöön on se, että sähkön siirtokapasiteetti on erisuuruinen eri maissa. Sähköä ei siis saada siirrettyä niin paljon kuin haluttaisiin.

    ”Siellä ei voi rajatonta siirtokapasiteettia olla, kun siinä kuitenkin fysiikan lait tulevat vastaan”

    ”Tyypillinen tilanne on se, että Pohjois-Ruotsissa ja Pohjois-Norjassa on paljon vesivoimaa, ja se tuottaa edullista energiaa. Sitten on rajallinen siirtokapasiteetti, minkä verran sitä voi Suomeen tuoda”, Honkapuro sanoo.

    Suomessa tuotetaan sähköä muun muassa Olkiluodon ydinreaktoreissa. Joku voi ajatella, että tuo Olkiluodossa tuotettu sähkö on suomalaisten omaisuutta, eikä sitä myydä pois mistään hinnasta. Asia ei kuitenkaan ole näin mustavalkoinen.

    Toki on niin, että tällä hetkellä me Suomessa käytämme itse kaiken täällä tuotetun sähkön. Samaan aikaan myös Ruotsista tuodaan meille sähköä.

    ”Suomihan tässä on etupäässä hyötynyt tästä markkinasta, että on tuotu edullista sähköä naapurimaista”, Honkapuro muistuttaa.

    Professori nostaa esiin myös sen, että meillä on entistä enemmän vaihtelevaa tuotantoa, ja tätä pystytään tasoittamaan Ruotsista ja Norjasta tuotavalla vesivoimalla tuotetulla sähköllä.

    ”Siinä mielessä en lähtisi sitä niinkään miettimään, että meillä nyt on tässä tämä oma järjestelmä ja pidetään siitä kiinni. Se on kuitenkin kustannustehokkaampaa, että meillä on tällainen laajempi järjestelmä ja erilaisia tuotantoelementtejä”, professori kommentoi.

    Erilaisilla tuotantomenetelmillä, kuten ydinvoimalla ja vesivoimalla järjestelmästä saadaan yksipuolista tuotantoa tehokkaampi ja toimintavarmempi.

  40. Tomi Engdahl says:

    Ville Rannan pilapiirros: Säästeletkö sähköä? Kohta ei tartte enää!
    Ville Rannan pilapiirros 16.12.2022.

  41. Tomi Engdahl says:

    Ranskalaistutkija Olkiluoto 3:n ongelmista: tällaista ei pitäisi tapahtua

    Miltä näyttää Euroopan ydinvoimaloiden kohtalo? Mitä yhteistä on Suomella ja Ranskalla? Näitä arvioivat asiantuntijat Ranskasta ja Suomesta.

    ENSIN huonot uutiset. Talven jälkeenkään ei ehkä helpota. Kansainvälinen energiajärjestö varoitti hiljattain, että ensi talvesta voi tulla tätä talveakin pahempi, koska vuoden päästä vanhoja kaasuvarastoja ei enää ole.

    Tutkija Phuc Vinh Nguyen ranskalaisesta Jacques Delors Energy Centerista arvioi hiljattain brittimediassa, että energian hintakriisi jatkuu ainakin vuoteen 2024.

    Ydinvoimaan uskoville hyvä uutinen on, että energiakriisin keskellä ydinvoimaenergia tekee jonkinlaista comebackia useissa Euroopan maissa. Toisaalta tuotannon ja rakentamisen ongelmat nakertavat energiamuodon mainetta, joka ei muutoinkaan ole kiistattoman myönteinen.

    Nguyen sanoo Taloussanomille, että Olkiluoto 3 on ”Suomen Flamanville”, jollaisia ei pitäisi olla.

    – Suomessa tapahtuvaa voidaan verrata tapaus Flamanvilleen valtavien viiveiden takia. Ne selittyvät sillä, että kyseessä on laatuaan ensimmäinen laitos (EPR-painevesireaktori). Tämä on aina kalliimpaa ja vie enemmän aikaa.

    – Mutta tällä kertaa viiveet ovat liian suuria, jotta niitä voisi pitää normaaleina tai hyväksyttävinä.

    Flamanvillen ydinvoimala on samaa reaktorityyppiä kuin Teollisuuden Voiman Areva–Siemens-konsortiolta tilaama Olkiluoto 3. Sen on määrä alkaa tuottaa sähköä ensi vuoden lopulla.

    – Parantamisen varaa toivottavasti on, vaikka tällaiset kokemukset ovat heikentäneet Ranskan imagoa kansainvälisesti eli (Ranskan valtion energiayhtiön) EDF:n uskottavuutta toimittaa ajoissa ennakoidun budjetin mukaisesti.

    Flamanville 3:n rakennustyöt aloitettiin joulukuussa 2007, ja sen piti maksaa kolme miljardia euroa ja valmistua neljässä vuodessa. Lokakuussa 2019 summa oli noussut 12,4 miljardiin.

    YDINVOIMATEKNIIKAN professori Juhani Hyvärinen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta arvioi hänkin, että kriisin yli pääseminen kestää vuosia.

    Suomalaiset kärsivät nyt sähkölaskuissaan myös Ruotsin ydinreaktoreiden seisokeista. Ruotsissa Oskarshamn 3:a jouduttiin tässä kuussa huoltamaan generaattorivian vuoksi. Ringhals 4:n käyttökatko venyy odotettua pidemmäksi ensi vuoden puolelle.

    – Kyllä meitä ja muuta Eurooppaa helpottaisi tosi paljon, jos ydinvoimaa olisi paremmin saatavilla, kun se on vielä päästötöntä ja tasatehoista. On harmillista, että niitä näin paljon on poissa pelistä

    – Energiakriisi on muuttanut asenteita ydinvoimaa kohtaan ihan dramaattisestikin. Jopa Saksassa (joka ajaa ydinvoimaa alas) on alettu käymään tätä keskustelua.

    – Oikein toimivien ydinvoimalaitosten sulkeminen on todella kyseenalainen päätös, ja se voidaan nähdä virheenä niin kauan kuin ei ole kunnollista vähähiilistä vaihtoehtoa esimerkiksi uusiutuvissa ja jos sähköä joutuu tuottamaan kaasulla tai hiilellä ydinvoimaloiden sijaan, Nguyen katsoo.

    Suomi luotti liikaa Olkiluoto 3:een
    Suomi kuuluu Euroopan ydinvoimamyönteisimpiin maihin, jopa siinä määrin, että Olkiluoto 3:n avautumiseen luotettiin jälkiviisaasti ajatellen liikaa.

    Fortumilla oli Inkoossa neljä hiililauhdelaitosta tuhannen megawattia yhteensä. Pohjolan Voiman Tahkoluodon- ja Kristiinan-voimalaitokset on jo purettu.

    – Näitä otettiin pois käytöstä valitettavasti ennen kuin meillä oli muu kapasiteetti eli Olkiluoto 3 kunnossa. Kyllä siinä turhaan kiirehdittiin, koska olisi ollut hyvä nähdä, että Olkiluoto toimii hyvin. Olisi aika pieni kustannus jättää olemassa oleva voimala käyttökuntoon, Sjöblom sanoo.

    – Hiililauhteella sähkön tekeminen maksaa 200 euroa megawattitunnilta tai vähän alle. Nyt meillä on jopa 500 euron piikkejä ja riski kiertävistä sähkökatkoksista.

    Energiayhtiö Fortum kertoi joulukuussa puitesopimuksesta ranskalaisen ydinvoimaoperaattori Electricité de Francen (EDF) kanssa. Ne selvittävät uuden ydinvoiman, sekä pienten että suurten yksiköiden, edellytyksiä Suomessa ja Ruotsissa.

    Isoja laitoshankkeita moititaan kalliiksi ja hitaiksi. Hyvärinen uskoo, että Fortum tietää, mitä tekee pohtiessaan sellaisenkin rakentamista.

    – Yksi järkevä syy voisi olla siellä se, että ei ole mikään luonnonlaki, että kaikkien projektien pitää mennä huonosti.

    – Nyt kun Olkiluoto 3:n kaltaisia hankkeita on yhteensä kolme, tekijät alkanevat oppia, miten niitä tehdään ja rakennusaika lyhenee. 1980-luvulla melkein samankokoisia laitoksia rakennettiin 5–6 vuodessa.

    Myös Helsingin kaupungin Helen on kiinnostunut pienistä modulaarisista ydinvoimaloista.

    – Uskon, että näiden pienten reaktoreiden kautta saavutetaan nopeampaa rakentamista ja yhtä hyviä ellei parempia turvallisuusominaisuuksia.

    Uudet ydinvoimalat ovat kallis tapa tuottaa sähköä. Kallista on myös niiden ylläpito ja purkaminen, ydinjätteen loppusijoituksesta puhumattakaan.

    Ydinvoiman rinnalle tai osin pääomarahoituksen kilpailijaksi on nousemassa sähköä varastoivia kaukolämpöakkuja, lämpövarastoja, vetyputkia, myös teollisuuden joustoja ja säästämistä.

    – Tarvitaan säätävää tuotantoa ja säätökykyistä joustavaa kulutusta, Sjöblom sanoo.

    – Aika on mennyt ohi isojen voimaloiden rakentamisen, tarvitaan pieniä keskikokoisia voimaloita, jotka saadaan turvallisiksi, hinnaltaan järkeväksi ja nopeasti käyttöön. Siihen suuntaan mennään.

    Pienissä ydinreaktoreissa ollaan vasta alussa, ensimmäisiä odotetaan vasta 2028–2029.

    – Akuuttiin kriisiin ydinvoima ei kerkeä auttamaan. Pitkällä tähtäimellä, kun ajatellaan ilmasto- ja ympäristövaikutuksia, lajikatoa, ilman ydinvoimaa on ihan turhaa yrittää pysäyttää näitä, Hyvärinen sanoo.

  42. Tomi Engdahl says:

    Ylisuuria sähkölaskuja hyvitetään maalis­kuussa – näin kerta­korvaus toteutettaisiin

    Kertakorvaus maksettaisiin takautuvasti marras- ja joulukuun sähkölaskuista. Sähköyhtiö hyvittäisi summan asiakkaalle sähkölaskussa näillä näkymin maaliskuussa, ja valtio puolestaan hyvittäisi summan sähköyhtiölle.

    Summista ei ole vielä päätetty, mutta työ- ja elinkeinoministeriössä on tehty esimerkkilaskelmia 50–80 prosentin tukitasolla. Tukeen saattaa tulla myös omavastuuosuus ja katto.

    JOS tukitaso olisi 50 prosenttia eli laskusta hyvitettäisiin asiakkaalle 50 prosenttia, se maksaisi valtiolle 460 miljoonaa euroa. Jos tuen saannille asetettaisiin esimerkiksi 60 euron omavastuu, valtiolle jäisi maksettavaa noin 270 miljoonaa euroa.

    Omavastuuksi on hahmoteltu 60, 80 tai 100 euroa kuukaudessa.

    Jos tukitaso olisi 80 prosenttia, se maksaisi valtiolle yli 700 miljoonaa euroa. Jos omavastuuksi asetettaisiin sata euroa, valtiolle jäisi maksettavaa noin 380 miljoonaa euroa.

    Omavastuuosuudella rajataan tuen kohdentumista ja prosenttiosuudella kannustetaan käyttämään sähköä säästeliäästi.

    TUKITASO riippuu siitä, kuinka paljon hallitus päättää, että kertakorvaus saa maksaa valtiolle. Tarkoituksena on, että kertakorvaus rahoitettaisiin windfall-veron tuotoilla ja Fingridin pullonkaulatuloilla.

    Valtiovarainministeriö tarkentaa parhaillaan arviotaan windfall-veron tuotoista. Aiemmin ministeriö on haarukoinut, että veron tuotto voisi olla 500–1 300 miljoonaa euroa vuonna 2024. Windfall-verolla puututaan sähköntuottajien energiakriisin vuoksi tekemiin suuriin voittoihin.

    Tulevista windfall-veron tuotoista on varattu jo 640 miljoonaa euroa aiemmin syksyllä sovittuihin sähkötukiin eli sähkön arvonlisäveron alentamiseen, sähkövähennykseen ja sähkötukeen. Osa näihin tukiin varatuista rahoista voi kuitenkin jäädä käyttämättä.

    KERTAKORVAUKSEN lisäksi hallitus on päättänyt hintakattomallin valmistelusta.

    Hintakatto on kuitenkin hidas panna toimeen, koska sähkönmyyjät joutuvat muuttamaan järjestelmiään. Ministeriön mukaan hintakatto on käytössä aikaisintaan loppukeväästä.

    Hintakatto on ajateltu toteuttaa esimerkiksi Norjan mallilla. Se toimisi siten, että esimerkiksi 20 senttiä kilowattitunnilta ylittävästä hinnasta korvattaisiin osa. Norjassa valtio korvaa hintakaton ylittävästä hinnasta peräti 90 prosenttia.

    KOLMANTENA tukitoimena hallitus on päättänyt maksuaikalainsäädännön muutoksista. Sähkölaskuille annettaisiin pitkät maksuajat ja osamaksu­suunnitelmat useille vuosille. Valtio takaisi kuluttajien ja yritysten sähkölaskuja.

  43. Tomi Engdahl says:

    Arin halpa sähkö­sopimus päättyy vuodenvaihteessa – maitotilallinen aikoo ottaa järeät keinot käyttöön

    Sähkön hinnannousu näkyy myös maataloudessa. Jatkuessaan se pakottaa tilalliset etsimään luovia ratkaisuja.

    – Jos sähkön hinta moninkertaistuu, kaikki investointivarat ja lainanmaksukyky menee. Jos tämä jatkuu pitkään, aika huonolta näyttää, Hänninen sanoo.

    – Nykyinen sopimus on edullinen, mutta se loppuu vuodenvaihteessa, Hänninen sanoo.

    Hänen mukaansa sähkön tuottaminen dieselaggregaatilla tulee halvemmaksi kuin turvautuminen pörssisähköön, joka näyttäisi olevan väistämättä edessä.

    – Tällä hetkellä järkeviä kiinteitä sopimuksia ei oikein saa.

    Hännisen nykyisen sopimuksen mukaan kilowattitunti sähköenergiaa maksaa 6,7 senttiä, mihin lisätään siirtomaksu.

    Pörssisähkön hinta liikkui viime viikolla ylimmillään lähellä 70 senttiä kilowattitunnilta. Hännisen sähkölaskua uhkaakin roima korotus

    Hännisen tilalle on hankittu aiemmin dieselaggregaatti, joka kuluttaa 4–5 litraa polttoöljyä tunnissa.

    Hänninen kokeili korvata tilan neljän huippukulutustunnin sähkönsaannin aggregaatilla, ja kulutus oli parikymmentä litraa.

    – Sadan kilowatin tuottamisen polttoainekulu oli karkeasti ottaen noin 23 euroa. Sen hetkisellä pörssisähkön hinnalla lasku olisi ollut noin 60 euroa.

    Hännisen mukaan aggregaatin käyttö tilankulutushuippujen aikaan on reaalinen vaihtoehto, jos pörssisähkön hinta pysyttelee nykytasoilla.

    – Käyttö alkaa olla järkevää, kun pörssisähkön hinta nousee yli 30 sentin kilowattitunnilta.

    Hännisen mukaan hallituksen kuluttajille suuntaamat tukitoimet, kuten sähkön arvonlisäveron lasku kymmeneen prosenttiin, eivät auta.

    – Arvonlisäveron alennus ei auta yhtään, koska arvonlisäveron saa muutenkin vähennettyä. Kuluttajille sillä on positiivinen vaikutus, mutta yrittäjille ei, Hänninen sanoo.

    – Ainoa, joka auttaisi, on sähkön hintakatto, jos se laskisi energian hinnan kahteenkymmeneen senttiin.

    Tänä vuonna lypsykarjatilojen yrittäjätulon ennakoidaan notkahtavan 11 000 euroon. Tästä ei juuri jää käteen sähkölaskujen maksamiseen

  44. Tomi Engdahl says:

    Bensiinin hinta on laskenut Ukrainan sotaa edeltävälle tasolle – halvimmillaan 1,659 e/l

    Sen enempää bensa kuin dieselkään ei ole enää Suomessa maailman ehdottomassa kalleuskärjessä. Dieselissä hintataso on tosin jäänyt bensiiniä korkeammalle.

  45. Tomi Engdahl says:

    Onko öljylämmitys nyt sähkölämmitystä halvempaa? Asiantuntija vastaa
    Öljylämmitys voi olla juuri nyt mainettaan parempi lämmönlähde omakoti- ja rivitaloasukkaan kodissa.

    Öljylämmitystä on totuttu meillä pitämään menneen elämäntavan lämmitysmuotona, joka saastuttaa ja on kallis, ja josta on syytä hankkiutua eroon mitä pikimmin. Jotta öljylämmitys jäisi vähitellen kokonaan historiaan, yhteiskunta tukee öljylämmityksestä luopumista.

    Edellytyksenä tuen saamiselle on, että öljylämmitteisestä talosta hävitetään muutostöiden yhteydessä öljylämmityskattila. Jos on kuitenkin halunnut pitää öljykattilan, on saattanut tehdä nykyhetkeä ajatellen taloudellisesti hyvän ratkaisun.

    Hyvä varavaihtoehto

    Asuinrakennusten energiatehokkuuden asiantuntija Teemu Kettunen Motivasta toteaa, että mahdollisuus käyttää jo olemassa olevaa öljylämmitystä toisen lämmitysvaihtoehdon rinnalla voi olla parhaimmillaan taloudellisesti hyvä ratkaisu.

    On kuitenkin vaikea sanoa, mikä on taloudellisesti paras ratkaisu lämmittää talo tai vaikkapa rivitalohuoneisto, koska siihen vaikuttavat muun muassa rakennuksen ikä ja sijainti. Nykyään rakennetaan paljon energiatehokkaammin kuin vaikka 1970-luvulla.

    Lisäksi Kettunen toteaa, että kaikenkattavien laskelmien tekeminen on hankalaa siksikin, että sekä sähkön että kevyen polttoöljyn hinnat eivät ole pysyneet vakaina.

    Kahden hyvin rinnakkain toimivan lämmitysmuodon yhdistelmäksi Kettunen mainitsee ilmavesilämpöpumpun ja öljylämmityksen tilanteessa, jossa sekä sähkön että öljyn hinta vaihtelee.

    – Sanoisin niin, jos on hyväkuntoinen öljykattila, jolla on paljon käyttöikää jäljellä, ja hankkii sen rinnalle ilmavesilämpöpumpun, Kettunen sanoo.

    Ilmavesilämpöpumppu on toimiva koviin pakkasiin asti eli noin 15 pakkasasteeseen asti. Sitä kylmemmällä on oikea hetki siirtyä lämmittämään öljyllä.

    – Vaihto toimii automaattisesti, Kettunen kertoo ja lisää, ettei lämmitysyhdistelmän käyttöönotto rasita kukkaroa pahasti perinteiseen lämpöpumppuinvestointiin nähden.

    Suunnitelmat vuosiksi

    Öljylämmityksestä luopuminen on saanut vauhtia paitsi porkkanana toimivista avustuksista myös ihmisten vilpittömästä halusta olla käyttämättä uusiutumattomia luonnonvaroja. Mutta onko rakentajan tai remontoijan nyt viisasta luopua öljykattila, kun ottaa huomioon nykytilanteen energiamarkkinoilla?

    – Siihen ei ole yhtä vastausta. Mutta jos kattila on hyväkuntoinen, se voi olla hyvä jättää rinnalle ja siirtyä uusiutuvaan lämmitysöljyyn, Kettunen sanoo.

    Öljylaadun vaihto vaatii tekniikan päivittämistä.

    – Kun vaihdetaan öljykattilaan liekintunnistin, uusiutuvaa lämmitysöljyä voi käyttää vanhassakin öljykattilassa, Kettunen muistuttaa.

    – Sitä onko järjestelmän vaihtaminen kannattavaa, pitää katsoa pitkällä eli 10 tai 15 vuoden aikavälillä ja tarkastella koko järjestelmän taloudellisuutta. Nyt sähkön hinta on korkealla, mutta odotusarvo on, että se alenee ehkä jo ensi vuonna tai lähivuosina.

    Kun rakenteilla on uusi talo, sen energiatehokkuuteen kannattaa panostaa.

    – Se on hyvää riskien hallintaa. Se ensin kuntoon ja sitten katsotaan, paljonko jää lämmitystarvetta, Kettunen sanoo ja mainitsee varaavan takan yhtenä hyvänä keinona tasata kuluja.

    – Varaavalla tulisijalla pystyy lämmittämään, kun sähkön hinta on korkealla.

    Ennustaminen vaikeaa

    Kevyen polttoöljyn hinta on noussut melkoisesti vuodessa. Tammikuussa 2021 se maksoi 86 senttiä litralta, mutta viime maaliskuussa meni rikki kahden euron raja eli hinta oli 2,06 euroa litralta. Sittemmin hinta on vaihdellut niin, että lokakuussa kevyt polttoöljy maksoi 1,93 euroa ja marraskuussa 1,80 euroa litralta.

    Kettunen laskee esimerkkinä vanhan ja suuren omakotitalon kuluja sähkön ja öljylämmityksen mukaan.

    Oletuksena on, että lämmitykseen kuluisi ilmavesilämpöpumpulla 13000 kilowattituntia sähköä (kWh). Sillä lämpiävät sekä tilat että käyttövesi.

    – Jos sähkö maksaa siirtomaksuineen 35 senttiä kilowattitunnilta, se tarkoittaisi 4600 euroa vuodessa, Kettunen laskee mahdollisten korkeiden kustannusten mukaan.

    Samaisen esimerkkitalon lämmitykseen kuluisi öljyä 3300 litraa. Marraskuisen hintatason mukaan se maksaisi 1,8 euroa litralta.

    – Lasku olisi noin 6000 euroa vuodessa, eli ei ole öljyllä lämmittäminenkään halpaa, Kettunen laskee kuluja talosta, jonka arvioi energiasyöpöksi.

    Energiatehokkaassa talossa lämmityskustannukset ovat toista luokkaa kuin vanhassa ja vetoisassa. Kettunen muistuttaa kuitenkin, että esimerkiksi sähkölämmityksen loppulasku riippuu siitä, millaisin ehdoin ja kuinka pitkän sähkösopimuksen on tehnyt. Siksi ei ole helppoa kertoa suoralta kädeltä, millainen lämmitysratkaisu on juuri nyt paras.

  46. Tomi Engdahl says:

    Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan sähkökiuas kuluttaa yksittäisistä kodin laitteista eniten sähköä, kun se on käytössä. Sähkön hinnan noustua pilviin kriittinen katse voikin kohdistua löylyhuoneeseen, mikäli siellä hikoillaan sähkölämmitteisen kiukaan lämmössä.

    Suomen Luonto: Vuoden turhake on valittu
    Suomen Luonto -lehti valitsi vuoden turhimmaksi esineeksi terassilämmittimen.

    Suomen Luonnonsuojeluliiton kustantama Suomen Luonto -lehti on valinnut vuoden 2022 turhakkeeksi terassilämmittimen. Liiton tiedotteen mukaan yksittäisistä laitteista eniten energiaa käytössä kuluttavat heti sähkökiukaan jälkeen terassilämmittimet ja sähkögrillit. Koska terassilämmitintä käytetään ulkona, ei sen tuottama lämpö ehdi hyödyttää pitkään.

    Valinnalla halutaan kiinnittää huomiota energian säästämisen tärkeyteen, sillä se on keino hillitä sähköntuotannosta aiheutuvia ilmastopäästöjä ja luontokatoa. Yhden kilowattitunnin tuottamisesta syntyy keskimäärin 85 gramman hiilidioksidipäästöt. Jos terassilämmitintä käytetään muutaman tunnin ajan joka ilta yhden viikon aikana, syntyy siitä suunnilleen yhtä suuret päästöt kuin henkilöautosta 24 kilometrin ajon aikana. Tiedotteen mukaan terassilämmittimet ovat yleistymässä.

  47. Tomi Engdahl says:

    Somessa leviää tieto EU:n asetuksesta, joka määrää sähkölle 18 sentin hinta­katon – asiantuntija tyrmää

    – Siinä puututaan tuottajan saamiin tuottoihin, sähkön hintaan markkinoilla ei puututa, Energiaviraston markkinoista vastaava johtaja Antti Paananen toteaa asetuksesta.

    SOSIAALISESSA mediassa on lähtenyt leviämään väite EU-asetuksesta, joka säätäisi sähkölle hintakaton 18 senttiin kilowattitunnilta. Sähköyhtiön voisivat siis väitteen mukaan myydä sähköä kuluttajille korkeintaan siihen hintaan.

    Väite ei pidä paikkaansa.

    EU-asetuksen 2022/1854 tiivistelmässä todetaan seuraavasti: ”Inframarginaalisten tuottajien markkinatuloille asetetaan yläraja, joka on 180 euroa megawattituntia kohti.”

    Asetuksessa puhutaan tuottajien saamasta tulosta, ei hinnasta, jolla sähköä myydään.

    – Siinä puututaan tuottajan saamiin tuottoihin, sähkön hintaan markkinoilla ei puututa. Jos tuottaja saa markkinoille myymästään sähköstä yli 180 euroa megawattitunnilta, asetuksen mukaan jäsenvaltion on otettava ylijäämä pois, sanoo Energiaviraston markkinoista vastaava johtaja Antti Paananen.

    Jäsenvaltioiden on käytettävä keräämänsä ylijäämätuotto kuluttajien tukemiseen. Ajatuksena on siis rahoittaa tukitoimia verotyyppisellä ratkaisulla.

    Niin sanottu tuottokatto astui voimaan 1. joulukuuta. Paanasen mukaan jäsenmaat ovat kuitenkin pähkäilleet, kuinka se voidaan käytännössä toteuttaa.

    – Täytyy ottaa huomioon, paljonko tuottajat saavat oikeasti tuloa. Johdannaismarkkinoilla ne ovat esimerkiksi voineet jo suojata tuotantonsa johonkin tiettyyn hintaan.

    Suomessa hallitus yrittää toteuttaa tuottokattoa windfall-verolla sähköyhtiöille. Sillä verotetaan voittoja, jotka sähköyhtiöt ovat ansiottomasti tehneet poikkeuksellisen korkeiden kriisihintojen vuoksi.

    TUOTTOKATON lisäksi asetuksessa 2022/1854 säädetään myös muista sähköön liittyvistä hätätoimenpiteistä, kuten energiansäästötavoitteista jäsenmaille.

    – Jäsenmaiden pitäisi talvikauden aikana säästää 10 prosenttia sähkönkulutuksesta kuukausittain verrattuna viiden edellisen vuoden keskiarvoon nähden.

    Lisäksi sähkönkulutusta pitäisi leikata vähintään viisi prosenttia talvikauden huippukulutustuntien aikaan.


Leave a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *