According to Space Directory of Finland Finland entered space activities in the mid 1980’s and joined the ESA in 1987. Finnish industry and science have played an important role in many European satellite missions and there are Finnish Companies in Space Technology Industry, but we have not had our own satellite. It seems that in 2016 we are going to get our own satellite to orbiting earth. It seems that we are actually getting two satellites: Aalto-1 from Aalto University and Reaktor Hello World satellite from commercial company Reaktor.
It seems that the Finnish satellite race began as Nanosatellites open up space research as Finland builds its first satellite some years ago (project time 2010-2016). In this program students at Finland’s Aalto University are carefully piecing together their country’s first satellite called Aalto-1. The Aalto-1 is a bit taller than a milk carton and weighs 3kg. I saw some material and some hardware test version at Avaruusrekka exhibition at Aalto University at 2012.
It is an example of a nanosatellite, or nanosat, and is one of many being assembled right now in Europe. Conventional satellites are heavier and much larger than nanosats and more expensive to fire into space. “As a general rule of thumb, every 1kg of satellite adds €50,000 to the launch cost“.Finland’s first satellite into space leaves to space in late spring 2016: Students built by Aalto-1 satellite is ready to begin the journey towards the SpaceX Falcon 9 rocket firing positions on the west coast of the United States. Here is a YouTube video of Aalto-1 satellite (in Finnish language):
Then comes another satellite: Hello World satellite from Reaktor space program. Reaktor Space Program is launching first satellite, Reaktor Hello World, in the fall of 2016. The project approach included being realistic and trying out new things. The project builds the satellite hardware, programs the satellite, sets up ground station and arranges launch. The people from Reaktor were dealing with the Aalto University School of satellite projects. Reaktor quickly realized the commercial potential of emerging academic research in space technology so it started it’s own satellite program. Reaktor put on the table plans for nano-satellites according to the Cubesat standard, which in itself is not a new invention – In just over ten years of similar Cubesat weight a few pounds of equipment has already been launched into space almost 500 pieces. Nano Satellites are located exactly in the optimal crossing point. In a few kilos can accommodate many tasks a sufficient number of components for smart phone like functionality, but the trip cost will still be a commercially reasonable level (EUR 50 000 - 100 000 per kilogram). Lightly space and little money brings to unfinished intermediate stage called MVP (Minimum Viable Product), which could translate into minimal functional development version. Reactor’s two kilos Hello World satellite can be more akin to flying mobile phone than traditional satellite hardware.
I hope all the best luck for those satellite projects. Good luck is needed, because typically half of all nano satellite projects fail because quality control and testing problems.
89 Comments
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2019/05/30/merenkurkulle-suunnitellaan-omaa-piensatelliittia/
Tomi Engdahl says:
This Radar Image Highlights The Growth Of The Small Satellite Industry
http://on.forbes.com/6185EF3Jb
On Friday, Finland-based imaging satellite startup Iceye announced that it’s now capable of producing radar images with a resolution of less than one meter. This is a major milestone for the company, which launched its first satellite in January 2018, and also highlights the growing sophistication of the small satellite industry, particularly in the area of remote sensing.
Tomi Engdahl says:
https://hackaday.com/2019/08/02/how-to-build-a-cubesat/
Tomi Engdahl says:
Finnish startup Iceye aims to add 12 more satellites to its current constellation, and it has just raised a $87 million series C to do it.
This Satellite Startup Raised $87 Million To Get A Clear View Of Earth Through The Clouds
http://on.forbes.com/6182GalgC
Finnish startup Iceye already has three satellites in orbit, which provide high-quality radar images of the Earth surface. For its customers, these images are valuable because the radar images can “see” through clouds and are useful no matter what time of day they’re taken. Now the company aims to launch four more satellites this year and eight next year, fueled by an $87 million series C venture round the company announced Tuesday morning.
Iceye’s satellites, which it manufactures itself, produce a type of image from what’s called “synthetic aperture radar” rather than a camera. Using their flight paths, satellites in Iceye’s constellation can simulate an incredibly large radar antenna. This enables the company to produce both 2 and 3 dimensional images. And the more satellites it has in its constellation, the higher the resolution of the images it can produce.
Iceye was founded in 2012 as a spinout of Finland’s Aalto University by CEO Rafal Modrzewski and CSO Pekka Laurila, who helped develop the technology. The company launched its first satellites in January 2018. Matossian, a veteran of multiple Google projects over the course of 13 years, including the company’s former satellite arm Terra Bella, became CEO of the U.S. subsidiary this past February.
Tomi Engdahl says:
Maailman ensimmäinen puinen satelliitti matkaa kiertoradalle ensi syksynä – innostuneet voivat itse ottaa satelliittiin yhteyttä radioteitse
Satelliitin missiona on opettaa avaruusteknologiaa ja tiedettä yleisöille.
https://yle.fi/uutiset/3-11879761
Suomalainen Arctic Astronautics -yhtiö lähettää yhdessä UPM Plywoodin ja Huldin kanssa maailman ensimmäisen puusatelliitin avaruuteen ensi syksynä.
Puista sateliittia on kehitetty Suomessa vuodesta 2017 alkaen, mutta projekti sai sai lisää tuulta avaruuspurjeisiinsa, kun japanilaiset ilmoittivat samoista aikeista viime vuoden lopussa (siirryt toiseen palveluun).
– Huomasimme, että olemme tutkineet puuta avaruusrakenteissa jo jonkin aikaa ja että meillä on jo valmiina lähes avaruuskelpoinen satelliitti, Wisa Woodsat -projektin päällikkö Jari Mäkinen kertoo tiedotteessaan.
Satelliitti olisi tiedotteen mukaan saatu taivaalle jo kesällä, mutta avaruustoiminnan byrokratia vie oman aikansa.
Japan developing wooden satellites to cut space junk
https://www.bbc.com/news/business-55463366
Tomi Engdahl says:
Maailman ensimmäinen puinen satelliitti on valmistettu suomalaisesta koivuvanerista – satelliitti laukaistaan syksyllä
Metsä 12:59
Juha Kaihlanen
Satelliitin mitat ovat 10x10x10 senttimetriä ja se painaa noin yhden kilogramman.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.1368114
UPM Plywood, Arctic Astronautics ja Huld julkistavat tänään yhteishankkeen, jossa maailman ensimmäinen puinen satelliitti lähetetään maapalloa kiertävälle radalle tämän vuoden loppuun mennessä.
Wisa Woodsat tekee uraauurtavaa tutkimusta keräämällä tietoa vanerin käyttäytymisestä ja kestävyydestä avaruuden äärimmäisissä lämpötiloissa, tyhjiössä ja säteilyssä, UPM:n tiedote kertoo.
Tavoitteen on selvittää, soveltuuko puumateriaali avaruudessa käytettävien rakenteiden valmistamiseen.
Wisa Woodsat on Arctic Astronautics -yhtiön suunnittelema ja rakentama nanosatelliitti, joka perustuu opetuskäyttöön kehitettyyn Kitsat-koulutussatelliittiin.
Satelliitin mitat ovat 10x10x10 senttimetriä ja se painaa noin yhden kilogramman.
Tomi Engdahl says:
World’s first wooden satellite slated for launch – UPM partners with Finnish space companies Arctic Astronautics and Huld
https://arcticastronautics.fi/2021-04_worlds-first-wooden-satellite-slated-launch-upm-partners-finnish-space-companies-arctic
UPM Plywood, Arctic Astronautics and Huld announce today a joint mission to launch the first ever wooden satellite, WISA Woodsat, into Earth’s orbit by the end of 2021.
WISA WOODSATTM will go where no wood has gone before. With a mission to gather data on the behavior and durability of plywood over an extended period in the harsh temperatures, vacuum and radiation of space in order to assess the use of wood materials in space structures.
WISA Woodsat is a nanosatellite designed and built by Arctic Astronautics, and it is based on the Kitsat educational satellite. The satellite measures roughly 10 x 10 x 10 cm and weighs one kilogram.
Tomi Engdahl says:
https://www.avaruus.fi/uutiset/kantoraketit-ja-satelliitit/suomalainen-puusatelliitti-paasee-avaruuteen-syksylla.html
Tomi Engdahl says:
https://arcticastronautics.fi/
https://arcticastronautics.fi/what_is_kitsat
Kitsat is an iteration of the Suomi 100 Satellite that has been gathering data about the space weather in orbit since 2018. The best way to learn the future skills and to be acquainted with the space technology is to do it with real stuff.
Kitsat’s main computer is similar to modern mobile phones. It has more than enough memory for normal use, and is equipped with a full suite of sensors, including accelerometers, gyroscopes, GPS and temperature. It also has an air quality and pressure sensors that are not so vital in space, but which provide interesting information here on Earth.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2021/04/20/lappi-rakentaa-oman-revontulisatelliitin-avaruuteen-kahden-vuoden-sisaan/
Tomi Engdahl says:
Suomalaissatelliitti alustaa tulevaisuuden tietoliikenneyhteyksiä
https://www.uusiteknologia.fi/2021/09/02/suomalaissatelliitti-alustaa-tulevaisuuden-tietoliikenneyhteyksia/
Suomalaisvalmisteinen W-Cube-satelliitti lähetti maailman ensimmäiset 75 GHz signaalit avaruudesta. Satelliitti lähettää signaalia VTT:n ja saksalaisen Fraunhofer IAF:n kehittämällä radiomajakkajärjestelmällä. Kokeilu avaa mahdollisuuksia korkean millimetriaaltotaajuusalueen hyödyntämiseen tulevaisuuden uudenlaisissa tietoliikennesatelliiteissa ja 6G-yhteyksissä.
Signaali vastaanotettiin onnistuneesti maa-asemalla Grazissa, Itävallassa. Satelliitin avulla mallinnetaan nyt ensimmäistä kertaa, kuinka 75 GHz:n signaali läpäisee Maan ilmakehän. W-Cube -nanosatelliitti lähetti ensimmäisen signaalin avaruudesta 75 GHz taajuusalueella 31.8. klo 16:21.
Kokeilu avaa mahdollisuuksia korkean millimetriaaltotaajuusalueen hyödyntämiseen tulevaisuuden uudenlaisissa tietoliikennesatelliiteissa.
Suomalainen Reaktor Space Lab (RSL) on kehittänyt ja valmistanut W-Cuben satelliittialustan ja VTT satelliitin radiomajakkajärjestelmän saksalaisen Fraunhofer IAF:n kanssa.
Tomi Engdahl says:
Nanosatelliitti testaa VTT:n 75 gigahertsin radiomajakkatekniikkaa
https://etn.fi/index.php/13-news/12508-nanosatelliitti-testaa-vtt-n-75-gigahertsin-radiomajakkatekniikkaa
Suomalainen nanosatelliitti on lähettänyt maailman ensimmäiset 75 gigahertsin signaalit avaruudesta. Testin tarkoituksena on testata, miten korkean taajuuden signaali läpäisee maan ilmakehän.
W-Cube -nanosatelliitin lähettämä signaali vastaanotettiin onnistuneesti maa-asemalla Grazissa, Itävallassa. Euroopan avaruusjärjestö ESAn Suomesta tilaama satelliitti lähettää signaalin VTT:n ja saksalaisen Fraunhofer IAF:n kehittämällä radiomajakkajärjestelmällä. Satelliitin avulla mallinnetaan nyt ensimmäistä kertaa, kuinka 75 GHz:n signaali läpäisee Maan ilmakehän.
Uutta taajuusaluetta ja lisäkapasiteettia tarvitaan jo lähivuosina, kun tietoliikennesatelliitit lisääntyvät ja suuret satelliittiparvet kuten SpaceX:n Starlink aloittavat toimintansa.
- Nykyiset matalammat taajuusalueet on jaettu kapeiksi kaistoiksi, joista satelliitit ja maanpäälliset radiolinkit kilpailevat. Korkean taajuusalueen kaistaa ei ole sen sijaan vielä jaettu eri sovelluksille. Vapaa leveä kaista mahdollistaa nopean tiedonsiirron ja yhteydet esimerkiksi 5G- ja 6G-verkoissa ja syrjäisillä alueilla kuten pohjoisessa Suomessa, selvittää erikoistutkija Jussi Säily VTT:ltä.
Tomi Engdahl says:
Space-Grade ICs Boost Satellite-Monitoring Designs
https://www.electronicdesign.com/technologies/analog/article/21176319/texas-instruments-spacegrade-ics-boost-satellitemonitoring-designs?utm_source=EG%20ED%20Analog%20%26%20Power%20Source&utm_medium=email&utm_campaign=CPS211004067&o_eid=7211D2691390C9R&rdx.ident%5Bpull%5D=omeda%7C7211D2691390C9R&oly_enc_id=7211D2691390C9R
Tomi Engdahl says:
https://hackaday.com/2021/10/13/space-age-road-rage-right-of-way-above-the-karman-line/
Tomi Engdahl says:
Keeping space chips cool and reliable
https://www.edn.com/keeping-space-chips-cool-and-reliable/?utm_source=edn_facebook&utm_medium=social&utm_campaign=Articles
With COTS and space-grade semiconductors increasingly switching more circuitry at faster speeds, a key challenge for designers is ensuring their safe and reliable operation by preventing devices over-heating. The maximum allowable junction temperature has remained the same and parts will get damaged if its absolute limit is exceeded for any length of time, e.g., metal migration, gate-oxide failure and shifts in parametric performance. An increase in temperature can also result in thermal-expansion mismatches between different materials within a package or with the PCB, causing interfacial stress and warpage.
I recently spoke to a well-known FPGA provider and his latest, high-end devices consume 100 W. If you compare the surface area of an equivalently-rated light bulb to that of the die, the resulting heat-flux density of the bulb is around 13 times less than the IC! This is staggering and I’m sure you would not want to touch a hot 100 W light bulb! Semiconductor reliability and lifetime are inversely related to junction temperature, and effective dissipation of heat from the microchip through the package to the ambient environment is essential for optimal device and system performance. Motorola previously estimated that the operating life of semiconductors decreases by half for every 10°C rise above 100°C—that’s an exponential decline as a function of temperature!
Tomi Engdahl says:
EMI Mitigation on NASA Spacecraft
Oct. 19, 2021
NASA is ramping up efforts in space travel with the Mars Perseverance Rover, the Artemis program, and ultimately humans landing on Mars. This article will delve into a possible concern in space travel that’s not often mentioned: EMI in spacecraft.
https://www.electronicdesign.com/power-management/whitepaper/21178809/electronic-design-emi-mitigation-on-nasa-spacecraft?utm_source=EG%20ED%20Analog%20%26%20Power%20Source&utm_medium=email&utm_campaign=CPS211004100&o_eid=7211D2691390C9R&rdx.ident%5Bpull%5D=omeda%7C7211D2691390C9R&oly_enc_id=7211D2691390C9R
Tomi Engdahl says:
Kaupallisten komponenttien käyttö satelliiteissa ei ole ongelmatonta
https://www.uusiteknologia.fi/2021/11/15/kaupallisten-komponenttien-kaytto-satelliiteissa-ei-ole-ongelmatonta/
Kaupallisia elektroniikan komponentteja käytetään entistä enemmän avaruussovelluksissa niiden hyvän saatavuuden ja korkean suorituskyvyn vuoksi. Niiden toiminnan varmistaminen avaruuden rankkoja säteily-ympäristöihin ei ole kuitenkaan yksinkertaista, selviää M.Sc. Andrea Coronettin Jyväskylän yliopistossa tekemästä väitöskirjatyöstä.
Yhä useammat piensatelliitit perustuvat täysin kaupallisiin komponentteihin, mikä tekee niistä halvempia, pienempiä ja myös paremman saatavuutensa puolesta hyvin yhteensopivia tiukkojen laukaisuaikataulujen kanssa. Kääntöpuolena on, ettei tällaisten järjestelmien luotettavuutta ole pystytty varmistamaan säteilyn aiheuttamaa uhkaa vastaan yhtä tehokkaasti.
Perinteisesti avaruusjärjestelmien luotettavuutta on tarkasteltu erittäin korkeaenergisten hiukkasten, kuten galaktisten kosmisten hiukkasten sekä Van Allen vyöhykkeisiin loukkuuntuneiden korkeaenergisten protonien näkökulmasta.
Ja koska nykyisin komponentit koostuvat transistoreista, joiden kokoluokka on vain muutamia satoja atomeita. Puhutaan nanometreistä tai ehkä kymmenistä nanometreistä. Lisäksi komponentit toimivat erittäin pienillä käyttöjännitteillä. Yhdessä nämä tekijät tekevät monista nykykomponenteista haavoittuvaisia heikollekin ionisoivalle säteilylle, kuten matalaenergisille protoneille.
Tomi Engdahl says:
Teslan omistajan raketti vie avaruuteen suomalaisosaamista
https://www.uusiteknologia.fi/2021/11/18/teslan-omistajan-raketti-vie-avaruuteen-suomalaisosaamista/
Aalto-yliopistossa on allekirjoitettu sopimus uuden Foresail-1-piensatelliitin laukaisusta Teslan omistajan Elon Muskin SpaceX-yhtiön Falcon 9 -raketilla loppukeväästä 2022. Mukana on myös runsaasti suomalaista avaruuden mittaus- ja muuta teknologiaosaamista eri tutkimusryhmiltä.
Uusi Foresail-1-satelliitti on rakennettu osana Suomen Akatemian rahoittamaa Kestävän avaruustieteen ja -tekniikan huippuyksikköä. Yksikköä johtaa Helsingin yliopisto ja mukana ovat myös Aalto-yliopisto, Turun yliopisto ja Ilmatieteen laitos.
Tomi Engdahl says:
Seuraava suomalainen nanosatelliitti matkaan ensi keväänä
https://etn.fi/index.php/13-news/12842-seuraava-suomalainen-nanosatelliitti-matkaan-ensi-kevaeaenae
https://www.uusiteknologia.fi/2021/11/18/teslan-omistajan-raketti-vie-avaruuteen-suomalaisosaamista/
Tomi Engdahl says:
Keväällä 2022 avaruuteen laukaistava Foresail-1 satelliitti vie mukanaan maan matalalle kiertoradalle kaksi tieteellistä instrumenttia: Turun yliopistossa kehitetyn lähiavaruuden säteily-ympäristöä tutkivan PATE-hiukkasteleskoopin sekä uuden radaltapoistotekniikan mahdollistavan plasmajarrun, joka on kehitetty Ilmatieteen laitoksella.
Kestävän avaruustieteen ja -tekniikan huippuyksikkö tutkii avaruuden olosuhteita tavoitteenaan kehittää entistä kestävämpiä piensatelliitteja, jotka eivät muutu avaruusromuksi.
Kohti kestävämpää avaruustutkimusta – Foresail-1-satelliitti laukaistaan keväällä 2022
https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/uutinen/kohti-kestavampaa-avaruustutkimusta-foresail-1-satelliitti-laukaistaan?fbclid=IwAR2we94DhJmT6X72Zl-7w9fMhTj47ieif0WZ2_EBhnRuzlOZtO8p8Yabf9A
Tomi Engdahl says:
KvarkenSat-satelliitti kartoittamaan merenkurkun aluetta
https://www.uusiteknologia.fi/2021/12/01/kvarkensat-satelliitti-kartoittamaan-merenkurkun-aluetta/
Reilun vuoden päästä avaruuteen lähetettävä KvarkenSat on Suomen pohjalaismaakuntien ja Ruotsin Västerbottenin piensatelliitti, jonka alueen korkeakoulut ja tutkimuslaitokset ovat suunnitelleet merenkurkun alueen kehittämiseksi. KvarkenSat-satelliitin omistaja on Vaasan yliopisto, ja sitä ohjataan yliopiston Palosaaren kampukselle rakennetulta maa-asemalta.
Uuden KvarkenSat-satelliitin suunnitelmat ovat jo läpäisseet kansainvälisistä asiantuntijoista koostuneen raadin alustavan katselmuksen, joten satelliitin rakentaminen ja testaus ovat valmiita alkamaan. Hanketta esiteltiin tänään Vaasan yliopistolla ja Aalto-yliopistolla ja virtuaalisesti Espoossa sekä Ruotsin Uumajassa ja Kiirunassa.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/04/01/huippuyksikon-tiedesatelliitti-on-valmis-avaruuteen/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/04/12/avoimen-koodin-kehitysalusta-suomalaiseen-tiedesatelliittiin/
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/13427-suomen-ensimmaeinen-tiedesatelliitti-valmis-tositoimiin
Kestävän avaruustieteen ja -tekniikan huippuyksikön ensimmäinen satelliitti, Foresail-1, on valmis avaruuteen. Satelliitin matka Espoon Otaniemestä alkaa muutaman päivän kuluessa. Satelliitti laukaistaan kesällä SpaceX-yhtiön Falcon 9-raketilla Cape Canaveralin avaruuskeskuksesta Floridasta Yhdysvalloista.
Ensimmäinen pysähdyspaikka on Berliinissä Saksassa, jossa satelliitti integroidaan laukaisualustaan. Foresail-1:n toimittaa perille rakettiin saksalainen laukaisuvälittäjä EXOLaunch. Kaikki Foresail-1-satelliitin järjestelmät ja tieteelliset instrumentit on kehitetty ja rakennettu Suomessa. Ilmatieteen laitoksen ja Turun yliopiston tiimit vastaavat tieteellisistä instrumenteista ja niiden mittauksista.
Tomi Engdahl says:
Avoimen koodin kehitysalusta suomalaiseen tiedesatelliittiin
https://www.uusiteknologia.fi/2022/04/12/avoimen-koodin-kehitysalusta-suomalaiseen-tiedesatelliittiin/
Suomen ensimmäinen tiedesatelliitti Foresail-1 on valmis avaruuteen ensi kesäksi. Satelliitin järjestelmät ja tieteelliset instrumentit ovat kehitetty ja rakennettu avoimen koodin kehitysalusta pohjalta.
Satelliitin suunnittelusta ja satelliitin rakentamisesta on vastannut Aalto-yliopiston tiimi, joka on kehittänyt myös satelliittilaboratoriossaan uuden, avoimen satelliittialustan. Näin satelliitin toimintoja kuten asentojärjestelmää, radiota, keskustietokonetta, runkoa, antenneja, asentoantureita, akkuja ja aurinkopaneeleja voidaan käyttää pohjana myös muissa Suomen satelliittimissioissa. Alustaa on tehty avoimen lähdekoodin projektina.
Aalto-yliopiston apulaisprofessori Jaan Praks kertoo, että satelliitin suunnittelussa kiinnitettiin erityistä huomiota satelliitin luotettavuuteen ja pitkäikäisyyteen suojaamalla satelliitin elektroniikka avaruussäteilyltä paremmin kuin aikaisemmissa piensatelliiteissa.
https://www2.helsinki.fi/en/researchgroups/finnish-centre-of-excellence-in-research-of-sustainable-space
Tomi Engdahl says:
How the Kessler Syndrome can end all space exploration and destroy modern life
An increasingly likely catastrophe can cause major disruptions in space flight and our daily lives.
https://bigthink.com/surprising-science/how-the-kessler-syndrome-can-end-all-space-exploration-and-destroy-modern-life/#Echobox=1651833213
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/13692-suomi-100-minisatelliitti-onnistui-kuvaamaan-revontulia
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/06/08/piensatelliitilla-turvatumpia-tietoliikenneyhteyksia/
Tomi Engdahl says:
How Do You Counter the High-Radiation Environment of Space?
June 17, 2022
This article examines the mitigation techniques that allow space equipment to cope with ionizing solar radiation.
https://www.electronicdesign.com/industrial-automation/article/21244542/ensilica-how-do-you-counter-the-highradiation-environment-of-space?utm_source=EG+ED+Analog+%26+Power+Source&utm_medium=email&utm_campaign=CPS220608008&o_eid=7211D2691390C9R&rdx.ident%5Bpull%5D=omeda%7C7211D2691390C9R&oly_enc_id=7211D2691390C9R
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/06/28/hyperspektrikamera-esa-luotaimeen/
Tomi Engdahl says:
Ukrainalaiset keräsivät joukolla rahat ja ostivat satelliitin Suomesta: “Jatkossa voimme saada kuvia kohteista, joista haluamme”
Pian Ukraina voi käyttää omia satelliittikuvia juuri niistä kohteista, joita se kokee tarvitsevansa.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/1768f1dc-35d0-47ed-9019-fbc234bbf902
Erinomaista laatua, yksityiskohtaisia kuvia, nopeaa toimintaa. Muun muassa nämä tekijät ratkaisivat sen, että Ukraina pystyy pian saamaan käyttöönsä satelliittikuvia omasta satelliitistaan, ja tämä satelliitti on suomalainen.
– Varainkeruun toisena päivänä meillä oli kasassa rahat neljään Bayraktar-lennokkiin, Pysarenko kertoo.
Ennen kuin kaupat lennokeista oli tehty, säätiö sai tiedon, että se saakin lennokit lahjoituksena. 600 miljoonaa hryvniaa eli noin 16 miljoonaa euroa vapautui muuhun käyttöön.
– Rahaa lahjoittaneet ihmiset olivat tietysti huolestuneita, että mihin rahat nyt menevät, Gvozdiar kertoo.
Lahjoittajat ovat niin sanottuja tavan kansalaisia, käytännössä lapsista ikäihmisiin.
Gvozdiar sanoo, että oli vaikeaa olla kertomatta ihmisille, miten raha aiotaan käyttää. Hänen mukaansa muun muassa turvallisuussyistä asiasta ei voinut kertoa ennen kuin kauppa oli vahvistettu. Kun asiasta tuli julkinen, satelliitti hyväksyttiin välittömästi ihmisten keskuudessa.
– Nyt lahjoittajat voivat katsoa taivaalle ja sanoa, että tuolla minun kymmenen hryvniaani lentää taivaalla, Pysarenko iloitsee.
Kiovassa alkaa soida ilmahälytyssireeni. Kukaan ei asiaan reagoi. Pysarenko toteaa kuin ohimennen, että nämäkin loppuvat Ukrainan voiton myötä.
Sujuvaa yhteistyötä Suomeen
Bayraktareihin kerätty rahoitus päätyi lopulta siis suomalaissatelliittiin.
– Suomen tiimi on tukenut meitä valtavasti, Gvozdiar kiittää.
Hän sanoo, että tarjouskilpailusta kaupantekoon meni vain pari kuukautta. Ukrainan oma satelliitti on jo taivaalla, eli tietoa Ukrainan asevoimat saa heti, kun asiakirjat valmistuvat sekä Suomen että Ukrainan päässä.
Hyväntekeväisyyssäätiö on siis mahdollistaja, ei käyttäjä. Kuvat menevät Ukrainan sotilastiedustelun käyttöön.
– Jatkossa voimme saada satelliittikuvia niistä kohteista, joista niitä haluamme. Tähän saakka kuvat ovat tulleet kohteista, jotka Ukrainan tukijat ovat pitäneet tärkeinä, Gvozdiar sanoo.
Yksi mahdollisuus olisi ollut odottaa uutta satelliittia ja osallistua sen laukaisuun loppuvuodesta. Gvozdiar toteaa, että satelliitti haluttiin käyttöön nopeammin.
– Emme odota juhlia asian suhteen, sotilastiedustelu kun ei toimi kovin julkisesti, naiset vitsailevat.
Tomi Engdahl says:
This clip also featured Åke Blomqvist (a famous Finnish dance teacher) teaching how to dance disco from video https://youtu.be/VakjZqso8Ik
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/11/04/suomi-rakentaa-uuden-satelliitin-menetetyn-tilalle/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/12/13/vaasan-piensatelliitti-sai-ilmaisen-laukaisun-kiertoradalle/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2022/12/16/droonit-ja-ntn-satelliitit-avuksi-viranomaisille/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/01/18/tehonsaatopiiri-matalalla-lentaviin-leo-satelliitteihin/
Tomi Engdahl says:
https://hackaday.com/2023/03/22/one-method-for-removing-future-space-junk/
Tomi Engdahl says:
CubeSat Operators Launch an IoT Space Race New tech and lower costs make it possible to monitor devices straight from orbit
https://spectrum.ieee.org/cubesat
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2023/08/16/avaruuden-hyperspektrisatelliiteille-kasvavaa-tarvetta/