Tietoviikko reports that Finland (my home country) is the world’s best IT country according to World Economic Forum study The Global Information Technology Report 2013. According to the study, Finland is the world’s number one country when it comes to the economy’s ability to use information technology to competitiveness and prosperity. Finland has toppled Sweden from the top spot in a ranking of economies that are best placed to benefit from new information and communication technologies (ICTs). The question still remains how this result was got because there are many things in Finland ICT that are are far from very good, so are other countries just much lousier on those aspects?
At the core of the report, the Networked Readiness Index (NRI) measures the preparedness of an economy to use ICT to boost competitiveness and well-being. In this edition, Finland (1st), Singapore (2nd) and Sweden (3rd) continue to lead the NRI, with the Netherlands (4th), Norway (5th), Switzerland (6th), the United Kingdom (7th), Denmark (8th), the United States (9th) and Taiwan, China (10th) completing the top 10.
Global Information Technology Report 2013 has a nice map that visualizes the network readiness of different countries.
4,099 Comments
Tomi Engdahl says:
Näin kävi koululle, joka kielsi kännykät
Kangasniemeläinen koulu teki uudistuksen älypuhelinten käyttöön. Oppilaiden käytös muuttui dramaattisesti.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/63329298-d92b-44b3-b0af-635b74da1c66
Kangasniemellä sijaitseva 150 oppilaan yläkoulu siirtyi viime elokuussa kokonaan kännykättömään aikaan. Aiemmin puhelinta oli saanut käyttää välitunneilla.
Älypuhelimen katselun tilalle oppilaille tarjotaan toimintavälitunteja, joilla saattaa olla ohjelmaa erilaisesta liikunnasta lukemiseen ja mopon korjaukseen asti.
Koulussa keväällä tehdyn kyselyn perusteella oppilaat suhtautuvat toimintavälitunteihin innokkaasti ja moni myös kokee kännyköiden pois jäämisen positiivisena.
Koulun henkilökunta pitää uudistusta erittäin onnistuneena. Oppituntien rauhoittumisen lisäksi oppilaat tuntuvat opettajien mukaan jaksavan paremmin ja ovat sosiaalisempia.
Tomi Engdahl says:
Näin kännykkä voi tärvellä näkösi – Opettele uusi tapa ennen kuin on myöhäistä
Jos pidät kännykkää liian lähellä silmiäsi, voit saada oireita heti ja lisää ongelmia myöhemmin.
https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/8ecd6511-c426-4e25-aee9-01fce3308305
Luetko tätä juttua kännykältä? Onko kännykkäsi noin 15 sentin päässä kasvoistasi?
Jos näin on, olet tekemässä itsellesi ja silmillesi karhunpalvelusta, joka voi vaikuttaa merkittävästi näkökykyysi tulevaisuudessa.
– Silmät joutuvat kääntymään voimakkaasti toisiaan kohti, ne joutuvat pinnistelemään tarkennusta ja räpyttely vähenee huomattavasti.
Tärkeä räpyttely
Instrumentariumin tekemän tutkimuksen mukaan 90 prosenttia suomalaisista katsoo älypuhelintaan silmille haitalliselta etäisyydeltä eli lähempää kuin 40 sentin päästä.
Jos kännykkää katsellaan aina lyhyen välimatkan päästä, silmät kuormittuvat liikaa.
Silmien kuormittumisesta voi seurata jatkuvaa päänsärkyä, silmien väsymistä, kuivasilmäisyyttä, näön sumenemista ja vaikeutta tarkentaa katsetta.
Kun kännykkää katsellaan lyhyen välimatkan päästä, silmät räpyttelevät automaattisesti vähemmän kuin muulloin.
– Aivomme ovat edelleen varsin kivikautiset. Kun katseltava on hyvin lähellä, aivot yrittävät skarpata ja räpyttelytiheys vähenee. Alamme tapittaa ruutua, Torvela sanoo.
Normaali räpyttely levittää silmän pintaan voitelevia ainesosia luomen rauhasista. Kun räpyttely vähenee, silmän pinta kuivuu. Se voi tuntua kirvelynä ja roskan tunteena.
Näin säästät silmiäsi
Pidä kännykkää mieluiten noin 40 sentin päässä kasvoistasi. Se tarkoittaa, että kännykkää pitelevä kätesi on aika lailla suorana.
Käden ei tarvitse sojottaa suoraan eteen, vaan voit pitää sitä myös niin, että katselet kännykkää alaviistoon. Älä roikota kättäsi, vaan käännä silmiä alaspäin!
Säädä puhelimen fonttikoko suuremmaksi, jotta voit katsoa sitä kauempaakin.
Voit ladata puhelimeesi sovelluksen, joka mittaa silmien etäisyyttä laitteesta. Sovellus ilmoittaa, mikäli laite on liian lähellä.
Käytä puhelimessa automaattista kirkkauden säätöä, jolloin näyttö ei häikäise eikä ole liian hämärä.
Nosta katseesi kunnolla kännykästä vähintään 20 minuutin välein.
Tomi Engdahl says:
Brittilehti taivastelee Suomen lukuja: “Kyse on sodasta”
Suomen asevelvollisuus- ja varautumisjärjestelmä herättää huomiota Britanniassa.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/49553087-af83-4ce9-b372-6e9f92b1bac8
Merkittävä brittilehti The Times hehkuttaa Suomen varautumista Venäjän uhkaan.
Lehti kertoo laajassa reportaasissaan Helsingistä, kuinka ”Suomen mallista” varautumisen suhteen on tullut esikuva koko sotilasliitto Natolle. Suomen tilannetta peilataan jutussa allianssin muiden jäsenmaiden, erityisesti Britannian, toimiin, joita ei kuvailla erityisen mairittelevassa valossa.
Reportaasi vilisee lukuja Suomen puolustuksesta: maassa on 8 400 ammattisotilasta ja 280 000 nopeasti mobilisoitavissa olevaa reserviläistä. Koko reservi käsittää noin 900 000 ihmistä, ja asevelvollisuutta kannattaa yli 80 prosenttia suomalaisista. 78 prosenttia kaikista suomalaisista ja 71 prosenttia 18–25-vuotiaista kertoo olevansa valmiina taistelemaan maansa puolesta ”kaikissa tilanteissa”.
Britanniassa vain 11 prosenttia 18–27-vuotiaista vastasi tuoreessa kyselyssä samoin, The Times huomauttaa.
Finland stays strong in face of Russia threat: ‘We are talking about war’
Finland has fought for its existence in the past and now has a 900,000-strong reserve army ready to dig in should its neighbour decide to test its resolve again
https://www.thetimes.com/world/europe/article/finland-russia-war-putin-bhlqs0b6d
Tomi Engdahl says:
IS sai haltuunsa viestit, jotka näyttävät Tiktokin kohuhankkeen taustat – ”Tiktok toivoo saavansa Suomen hallituksen tuen”
Ilta-Sanomat sai tietopyynnöllä haltuunsa elinkeinoministerin sähköpostit. Niistä paljastuu, kuinka valtionjohto sai tiedon kiistellystä Tiktokin datakeskushankkeesta ja kuinka ministeri painosti sähköpostitse Hypercota purkamaan vuokrasopimuksensa kiinalaisyhtiön kanssa.
https://www.is.fi/politiikka/art-2000011264554.html
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2025/05/30/ohjelmistoala-uskoo-uuteen-kasvuun/
Tomi Engdahl says:
Valmetilta selainpohjainen automaatioratkaisu laivoihin
https://www.uusiteknologia.fi/2025/06/02/valmetilta-uusi-selainpohjainen-automaatioratkaisu-laivoihin/
Valmet lanseeraa uuden integroidun Valmet DNAe -automaatiojärjestelmän meriteollisuudelle. Se on yrityksen mukaan markkinoiden ensimmäinen selainpohjainen merenkulun ohjausjärjestelmä joka on saanut tietoturvaratkaisulleen ISASecure SSA tason 1 -sertifikaatin. Ensimmäisen Damatic- ohjausratkaisun yritys esitteli jo 1979.
Valmet DNAe on yhteinen käyttöliittymä ohjaustoiminnoille, analytiikalle, konfiguroinnille ja kunnossapidolle. Käyttöliittymä on intuitiivinen, ja järjestelmää voi hallita helposti yhtä lailla konehuoneesta kuin komentosillalta käsin. Lisäksi ratkaisun analytiikkatyökalut tuottavat tärkeää reaaliaikaisen ja historiadatan pohjalta päätöksentekoa tukevaa tietoa.
”Meriteollisuuden kehittyessä laivoissa on yhä enemmän laajoja aika- ja turvallisuuskriittisiä tiedonsiirtotarpeita. Siksi olemme keskittyneet järjestelmämme kehittämisessä käytettävyyteen, suorituskykyyn ja tietoturvaan sekä huolehtineet, että koneistovalvontajärjestelmä on tehokas, turvallinen ja luotettava”, sanoo laiva-automaatiojohtaja John Weierud Valmetin Automaatiojärjestelmät-liiketoiminnasta.
Valmet DNAe:n järjestelmäarkkitehtuuri on suunniteltu tietoturvalliseksi alusta alkaen: siinä on roolipohjainen käytönhallinta ja -autentikointi, toimintojen jäljitettävyys ja salausmekanismit kyberuhkien ennakoivaan ehkäisyyn. Sujuva OT/IT-yhteys (tuotantotekniikka/tietotekniikka) turvallisten tietoliikennerajapintojen kautta ulkoisiin järjestelmiin luo vankan pohjan digitalisaation vauhdittamiseen meriteollisuudessa.
Taustaa: Valmetin ensimmäinen digitaalinen automaatiojärjestelmä Damatic oli vuonna 1979 ensimmäisiä hajautettuja ohjausjärjestelmiä. Siihen perustuva Damatic Marine System saavutti suosiota 1980-luvulla ja niitä on edelleen käytössä. Damaticia seuranneita järjestelmäsukupolvia myytiin myös tuotemerkeillä Damatic XD, Metso DNA ja Valmet DNA.
Tomi Engdahl says:
Osaajapula hidastaa yritysten tekoälyn käyttöä Suomessa
https://etn.fi/index.php/13-news/17608-osaajapula-hidastaa-yritysten-tekoaelyn-kaeyttoeae-suomessa
Tuore AWS:n teettämä Pohjoismaiden laajuinen selvitys paljastaa, että tekoälyn käyttöönotto etenee Suomessa samaa tahtia muiden Pohjoismaiden kanssa – mutta kehitystä hidastaa kasvava osaajapula.
Tutkimuksen mukaan 39 % suomalaisista yrityksistä hyödyntää tekoälyä, mikä on hieman alle Euroopan keskiarvon (42 %). Käyttöönotto on kuitenkin lisääntynyt viime vuodesta (35 % → 39 %), ja suomalaisyritykset ovat edelläkävijöitä tekoälyn edistyneessä käytössä: 28 % hyödyntää tekoälyä syvällisesti esimerkiksi useiden mallien yhdistämiseen tai uusien sovellusten rakentamiseen – selvästi EU:n keskiarvoa (21 %) enemmän.
Samaan aikaan osaajapula on noussut suurimmaksi yksittäiseksi esteeksi tekoälyn käytölle Suomessa. Peräti 66 % yrityksistä kertoo, että osaajavaje estää innovaatiota – enemmän kuin missään muussa Pohjoismaassa. Puolet yrityksistä raportoi teknologiaprojektien viivästymistä osaajapulan vuoksi, ja noin viidennes kertoo vaikeuksista houkutella tarvittavaa digiosaamista.
Raportissa todetaan, että suomalaisyrityksissä on selkeä halu hyödyntää tekoälyä laajemmin, mutta osaamisen puute muodostaa aidon pullonkaulan. Tekoälytaidot eivät ole enää erikoisosaamista, vaan niistä on tulossa välttämättömiä yhä useammassa työtehtävässä.
Myös startup-yritykset Suomessa kärsivät samasta ilmiöstä, vaikka ne ovat kansainvälisesti tarkasteltuna AI:n edelläkävijöitä. 38 % suomalaisista startupeista hyödyntää tekoälyä edistyneellä tavalla – toiseksi eniten koko Euroopassa.
Tomi Engdahl says:
https://www.helsinkitimes.fi/finland/finland-news/domestic/27004-espoo-left-in-the-dark-over-data-centre-project.html
Tomi Engdahl says:
Työvoimapula hirvittää tapahtuma-alalla: ”Kesästä on tulossa katastrofaalinen”
Osaavan työvoiman puute jarruttaa pienten esitystekniikkayritysten kasvua. Kuopiolaisyrittäjä joutuu kieltäytymään töistä.
https://yle.fi/a/74-20161318
Kuopiolainen esitystekniikka-alan yrittäjä Timo Pelkonen odottaa alkavaa sesonkia pelonsekaisin tuntein. Osaavia ammattilaisia ei tahdo riittää keikoille.
– Työvoimapula on kesällä ihan katastrofaalinen. Itse saan tehdä 24-tuntisia päiviä ja juosta monessa paikassa, Pelkonen kertoo.
Pelkosen yritys Timba oy ei lukeudu alan raskassarjalaisiin. Yrityksen liikevaihto oli viime vuonna reilut 300 000 euroa. Alan lainalaisuuksiin kuuluu, että pienemmät toimijat joutuvat turvautumaan freelancereihin.
Pelkosen mukaan liiketoimintaa jää tekemättä työvoimapulan takia.
– Kesä-, heinä- ja elokuu ovat niin pahoja, että joudun sanomaan ”eioota” joihinkin tarjouksiin.
Tomi Engdahl says:
TikTok explains why it’s establishing a data centre in Finland
A TikTok representative told Yle that the planned data centre in Kouvola is strictly for storing European user data, and not for running AI systems.
https://yle.fi/a/74-20163154
Tomi Engdahl says:
https://www.bbc.com/future/article/20250520-are-saunas-and-cold-plunges-good-for-your-health
Tomi Engdahl says:
Alcohol consumption continues to decline in Finland
Buying alcohol has become easier since last June, when grocery stores were allowed to sell fermented alcoholic drinks with up to eight percent alcohol content.
https://yle.fi/a/74-20163208
Tomi Engdahl says:
IQM to deliver world-leading 300-qubit quantum computer to Finland
https://meetiqm.com/press-releases/iqm-to-deliver-world-leading-300-qubit-quantum-computer-to-finland/
IQM will deliver two IQM Radiance quantum computers to VTT in Finland: first a 150-qubit computer in 2026 and a 300-qubit computer in 2027.
The 300-qubit system is powered by two superconducting 150-qubit quantum processors.
The quantum computers will be specifically designed to serve as testbeds for quantum error correction (QEC) to enable research and development for fault-tolerant quantum computers.
The two quantum computers will be integrated with the Finnish HPC infrastructure.
Tomi Engdahl says:
Savolainen mustikkakukko on saanut EU:n nimisuojan
Suojaus perustuu mustikkakukon maineeseen perinteisenä savolaisena leivonnaisena.
https://yle.fi/a/74-20163649
Tomi Engdahl says:
https://www.helsinkitimes.fi/world-int/world-news/finland-in-the-world-press/26920-data-centers-heating-homes-prepper-nation-of-the-nordics-and-u-s-remake-of-100-litres-of-gold-finland-in-the-world-press.html
Tomi Engdahl says:
Tutkimus: Suomalaisten kaapeissa lojuu miljoonia sadan euron arvoisia puhelimia
Itävaltalainen tutkimuslaitos teki laskelmia eurooppalaisissa kotitalouksissa olevista käytetyistä älypuhelimista.
https://www.satakunnankansa.fi/talous/art-2000011255783.html
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2025/06/09/suomi-selvittaa-tk-rahoituksen-tarpeita-eun-raportti-ja-selvitys-tulossa/
Tomi Engdahl says:
Suomi-raivo leviää Kiinassa
Monitoimimies Peter Vesterbackan kiinalaisia lukiolaisia Suomeen tuova yritys Finest Future on suututtanut kiinalaiset vanhemmat katteettomilla lupauksilla. Nyt moni heistä harkitsee oikeustoimia.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/922b33a6-ccf3-4093-b722-152bce45263f
– Olimme aina haaveilleet lapsellemme suomalaista koulutusta, koska tiesimme, että teillä on maailman parhaat koulut. Kun ystäväni esitteli minut Finest Futurelle, sain tietää lukiomahdollisuudesta, hän kertoo.
Kyseessä on Peter Vesterbackan ja hänen liikekumppaniensa perustama Finest Future -yritys, joka tarjoaa pääasiassa aasialaisille opiskelijoille 6–12 kuukauden pituisen suomen kielen koulutusohjelman, jonka jälkeen opiskelijat suorittavat kielikokeen.
Mikäli he läpäisevät sen, opiskelijat voivat hakea mukaan Finest Futuren järjestämiin lukiopaikkoihin, jotka ovat osa tavallista suomalaista koulujärjestelmää.
Yhtiön videolla esiintyvä Vesterbacka kehuu suomalaista koulujärjestelmää, joka on hänen mukaansa fantastinen.
– Suomen kieli on hyvin hyvin helppo kieli oppia, hän kertoo videolla.
Kuvion mukaan lapset opiskelevat ensin suomea kaksi kuukautta netissä, jonka jälkeen heidät lähetetään Suomeen leirikeskuksiin pikkupaikkakunnille neljän kuukauden kielikurssille.
Amy kertoi, että pojalle luvattiin paikka Suomen lukiossa kuuden kuukauden suomen kielikurssin jälkeen. Kielikurssi maksoi Amyn perheelle 25 000 euroa.
Tuolloin 14-vuotias poika matkusti yksin Suomeen Kaustiselle leirikoulutyyliselle neljän kuukauden suomen kielen intensiivikurssille. Matka Suomeen huolestutti, koska poika ei ollut ikinä matkustanut yksin edes toiseen kaupunkiin Kiinassa.
Hän oli opiskellut vain kaksi kuukautta suomea verkossa ja pystyi tuskin kertomaan oma nimensä.
Säästöt hupenivat
Finest Futuren markkinoinnin mukaan Suomessa tehtävällä jaksolla kiinalaisnuoret pääsisivät tutustumaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja harjoittelemaan suomea päivittäin. Tosiasiassa leirillä oli vain kiinalaisia, Amyn poika kertoo. Ainoa suomalainen oli paikan talonmies, jonka kanssa kiinalaisnuoret eivät juuri keskustelleet.
– Suomen kielen opettajan lisäksi paikalla oli vain asuntolan opettaja. Lapsilla ei ollut luvattua kieliympäristöä, joten se oli täysi farssi, Amy kertoo.
Koulussa tarjottiin yksi lämmin ateria päivässä. Ruoka oli suomalaista arkiruokaa, joka oli outoa kiinalaisille nuorille. Amyn poika tuli toimeen lähimarketin nuudeleilla.
Kielikurssin keskimääräinen hinta on noin neljä kertaa kiinalaisen vuosipalkka.
Hänen mukaansa Finest Futuren edustajat olivat luvanneet, että kielikokeen läpäistyä poika pääsisi ilmaiseksi suomalaiseen lukioon ja sitä kautta jopa yliopistoon.
– Luulin, että kyse oli Suomen valtion hankkeesta. Juuri siksi luotimme heihin paljon ja luovutimme heille sekä lapsemme että säästömme, hän sanoo.
– Finest Futuren agentti kertoi, ettei minun tarvitse lainkaan mennä kouluun, mutta pääsen suoraan työharjoitteluun, koska olen jo opettaja. Minun piti vain oppia suomen kieli, hän kertoo.
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/17621-amerikkalaisyritys-aloittaa-droonikehityksen-tampereella
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2025/06/10/kartoitus-tekoalyosaamisen-puute-edelleen-haaste-ohjelmistoalan-yrityksissa/
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2025/06/10/tampere-saa-lisaa-kameraosaamista/
Kalifornian piilaaksossa toimiva Skydio avaa ensimmäisen eurooppalaisen tutkimus- ja kehitysyksikkönsä Tampereelle. Itseohjautuvien droonien valmistaja tulee kehittämään Suomen tytäryhtiössään uusia kamerateknologioita.
Tomi Engdahl says:
LUMI on nyt maailman yhdeksänneksi tehokkain
https://etn.fi/index.php/13-news/17629-lumi-on-nyt-maailman-yhdeksaenneksi-tehokkain
Suomen CSC:n ylläpitämä LUMI-supertietokone on maailman yhdeksänneksi tehokkaimmaksi tietokoneeksi tuoreessa kesäkuun 2025 TOP500-listauksessa. Samalla se on koko kärkikymmenikön energiatehokkain järjestelmä.
TOP500-listan kärjessä jatkaa yhdysvaltalainen El Capitan, jonka laskentateho on huikeat 1,742 eksaflopsia (EFLOP/s) HPL-suorituskykymittauksessa. Se koostuu yli 11 miljoonasta ytimestä ja käyttää AMD:n 4. sukupolven EPYC-prosessoreita sekä Instinct MI300A -kiihdyttimiä. Tehonkulutus on 29 581 kilowattia (kW), mikä vastaa pienen kaupungin sähkönkulutusta.
Kakkossijalla pysyy Oak Ridge -laboratorion Frontier, joka saavuttaa 1,353 EFLOP/s tehon. Se perustuu AMD EPYC 3 -prosessoreihin ja MI250X -grafiikkakiihdyttimiin. Frontierissa on noin 9 miljoonaa ydintä ja sen energiankulutus on 24 607 kW.
Kolmanneksi ylsi Intelin kehittämä Aurora, jonka laskentateho on 1,012 EFLOP/s. Järjestelmä käyttää Intel Xeon CPU Max -sarjan prosessoreita ja Data Center GPU Max -kiihdyttimiä. Vaikka Aurora on laskentateholtaan huippuluokkaa, sen tehonkulutus on huomattava: 38 698 kW – selvästi suurin koko kärkikolmikossa.
Yhdeksännelle sijalle sijoittunut LUMI, joka toimii CSC:n datakeskuksessa Kajaanissa, tarjoaa laskentatehoa 379,7 petaflopsia (PFLOP/s). Se käyttää AMD EPYC 3 -prosessoreita ja Instinct MI250X -kiihdyttimiä, ja sen ytimien määrä on 2 752 704. Merkittävää on, että LUMI kuluttaa vain 7 107 kilowattia, mikä tekee siitä Top 10 -listan vähiten sähköä kuluttavan supertietokoneen – ja samalla yhden maailman energiatehokkaimmista huippujärjestelmistä.
Tomi Engdahl says:
Tampereen yliopistossa on kehitetty uusi menetelmä sokeuden hoitoon.
https://yle.fi/a/74-20167047
Tomi Engdahl says:
‘British mothers must accept their sons have to die to defend Finland, or there is no NATO.’ Read more: https://trib.al/FtuAQ4l
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/17634-tamperelainen-unikie-voi-kasvaa-suureksi-robottirekkojen-ohjaajaksi
Tomi Engdahl says:
Ruotuväki: Stubbilta painava ehdotus – Suomeen Avaruusvoimat
https://www.is.fi/politiikka/art-2000011298753.html
Tomi Engdahl says:
Tutkimuksen tyly arvio: Jalkaväkimiinat auttavat puolustajaa – Mutta suomalaiset eivät osaa niitä käyttää
Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalainen sotilaskoulutus ei vastaa nykyajan vaatimuksia.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/84e56bd4-6c28-42e3-b52d-004ae08a0bb0
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/17655-rakettitiede-lentaeae-onnistuneilla-rekrytoinneilla
Tomi Engdahl says:
Perustason televisiolähetykset loppuvat kesäkuun lopussa
https://www.uusiteknologia.fi/2025/06/18/perustason-televisiolahetykset-loppuvat-kesakuun-lopussa/
Teräpiirtoisten televisiolähetysten siirtyminen DVB-T2-tason lähetyksiin etenee juhannuksen jälkeen viimeiseen vaiheeseen. Nyt myös Suomen kaupallisten tv-kanavien perusmuotoiset tv-lähetykset poistuvat kesäkuun lopussa antenni- ja kaapeli-tv-jakelusta.
Digitalla muutostöitä tehdään maanantain 30.6. aikana, jolloin yritys katkaisee kanavien perusmuotoiset lähetykset heti kahdeksan aikaan aamulla. Digita lupaa tiedottaa kanavissaan kun muutostyöt ovat päättyneet ja kotitelevisioiden kanavahaun voi tehdä uudestaan.
Digitaan tekemien muutostöiden jälkeen Suomessa television katselu edellyttää aina HD-yhteensopivaa televisiota tai digiboksia.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2025/06/18/polar-tuo-halyttoman-digituotteen/
Sykemittauksella lähes viisikymmentä vuotta älykellobisnestä tehnyt Polar on tuomassa kesän jälkeen kokonaan näytöttömän sykemittarin, jonka avulla voi seurata rauhallisemmin unta, aktiivisuutta, hyvinvointia ja kuntoa ilman jatkuvasti tulevien ilmoitusten tuomaa aistikuormitusta.
Tomi Engdahl says:
Digitaalinen kaksonen korvaa pian asiantuntijan läsnäolon
https://www.uusiteknologia.fi/2025/06/18/digitaalinen-kaksonen-korvaa-pian-asiantuntijan-lasnaolon/
Yhdessä ruotsalaisen yliopiston kanssa Oulussa on kehitetty lisätyn uudenlainen lisätyn todellisuuden (AR) sovellus, jonka avulla korjaustoimenpide voidaan tehdä vaikka ilman asiantuntijan läsnäoloa. Tekniikka perustuu digitaalisen kaksoseen, 3D-skannaukseen ja siihen lisättäviin graafisiin opasteisiin.
Uudenlainen lisätyn todellisuuden AR- sovellus toimii siten, että asiantuntija laatii aluksi ohjeet työtehtävän suorittamiseen hyödyntämällä kohteena olevasta laitteistosta 3D-skannaustekniikalla tuotettua digitaalista kaksosta ja siihen lisättäviä graafisia opasteita kuten nuolia ja tekstilaatikoita.
Tomi Engdahl says:
Kansallinen 6G-verkkojen tiekartta tulossa
https://www.uusiteknologia.fi/2025/06/18/kansallinen-6g-verkkojen-tiekartta-tulossa/
iikenne- ja viestintäministeriö tietoliikenteen uuden työryhmän valmisteleman kansallisen 6G-tiekartan toteuttamista. Tulossa on suunnitelma, jossa esitetään tärkeimmät askelmerkit 2030-luvulla tulevaan seuraavan sukupolven matkaviestinteknologioiden kehittämiseen ja käyttöönottoon.
Tulevassa Suomen 6G-tiekartassa on nimetty neljä painopistettä tavoitteiden saavuttamiseksi ja jokaiselle painopisteelle on tunnistettu keskeisimmät askelmerkit vuosille 2025–2030. EU:ssa ja kansainvälisillä foorumeilla vaikuttaminen korostuvat kaikissa painopisteissä.
’’Tiekartan avulla varmistamme, että pysymme kehityksen kärjessä ja luomme edellytyksiä kasvulle, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne. Suomi julkaiseen hänen mukaansa 6G-tiekartan ensimmäisten maiden joukossa. Tiekartan painopisteet ovat sääntely- ja taajuustyö, jossa kansainvälisten päätösten ja kansallisen taajuuksien saatavuuden tulee tukea sekä teknologian kehitystä että investointien suunnittelua.
6G:n käyttöönotto edellyttää oikein ajoitettuja linjauksia tulevista verkkotoimilupaehdoista. Taajuuksien toimiva jakaminen edellyttää tutkimuksia sekä uusia sääntely-, teknologia- ja standardointiratkaisuja. 6G:ssä turvallisuusvaatimusten tulee olla myös standardeihin sisäänrakennettuja suunnitteluvaiheesta lähtien (ns. secure-by-design-periaate). 6G:n strategisiin turvallisuusriskeihin vastataan ajantasaisella ja teknologisen kehityksen huomioivalla sääntelyllä. Riskienhallinnan tulisi olla ennakoivaa, jotta siihen liittyvät toimet eivät hidasta 6G:n käyttöönottoa.
Tomi Engdahl says:
Datakeskusten kerrannaisvaikutukset ovat pohja kestävälle kasvulle ja kansalliselle turvallisuudelle
Datakeskusinvestointien miljardiluvut pyörivät otsikoissa. Hyödystä vallitsee kuitenkin epätietoisuus: ovatko datakeskukset uhka sähköverkolle vai mahdollisuus yhteiskunnalle?
https://www.dna.fi/yrityksille/blogi/-/blogs/datakeskusten-kerrannaisvaikutukset-ovat-pohja-kestavalle-kasvulle-ja-kansalliselle-turvallisuudelle?utm_source=facebook&utm_medium=social&utm_content=KAN-artikkeli-datakeskusten-kerrannaisvaikutukset-ovat-pohja-kestavalle-kasvulle-ja-kansalliselle-turvallisuudelle&utm_campaign=P_KAN_25-22-27_artikkelikampanja__&fbclid=IwQ0xDSwK1aNBleHRuA2FlbQEwAGFkaWQBqyFnUbf8_AEeCWQKrZUJolrsHCzGMt2dmv5hakp0CyDc3mnWAep7BCWz2IU5oNylHKkSO-Q_aem_JjHAeaxEWGdb_PQ-9e0bKw&utm_id=120225825795000556&utm_term=120225825795030556
Tomi Engdahl says:
https://jukkasoft.wordpress.com/2022/06/14/onko-helppo-elama-teknologian-maali/
Tomi Engdahl says:
https://dawn.fi/uutiset/2025/06/05/aikuisviihde-ikaraja-vahvistus-sovellus
Tomi Engdahl says:
https://dashboard.elering.ee/assets/api-doc.html#/nps-controller/getPriceAsCSVUsingGET
Tomi Engdahl says:
Suomalaisen Iceyen huipputarkat satelliittikuvat kiinnostavat nyt sotilastiedustelua – yhtiö sai jättirahoituksen
Business Finland antaa Iceyelle historiansa toiseksi suurimman tukipotin. Yhtiö aloittaa investoinnit, joilla se hakee kasvua Nato-markkinoilta.
https://yle.fi/a/74-20168515?fbclid=IwY2xjawLD7GBleHRuA2FlbQIxMQABHqCKos3gU0-2TBggAUH3QUQKkfOXmdwUc3tse7rjhGcxykECcJLtsxCf83i__aem_usTUeCDpPiIFK64HaNhUiA
Suomalainen satelliittiyhtiö Iceye saa lisää tukea nousussaan kohti maailman tiedustelu- ja satelliittiyhtiöiden kärkijoukkoa.
Valtion yritystukia jakava Business Finland julkisti torstaina, että se rahoittaa Iceyen tutkimusta ja tuotekehitystä poikkeuksellisen suurella summalla, runsaalla 41 miljoonalla eurolla.
– Hanke synnyttää uutta korkean teknologian osaamista Suomeen ja luo valmiudet yrityksen voimakkaalle kansainväliselle kasvulle, Business Finlandin pääjohtaja Lassi Noponen sanoo.
– Meillä on mahdollisuudet kehittää tästä merkittävä vientiala Suomeen.
Iceye on suomalaisen avaruus- ja satelliittiteknologian kärkinimi.
Se on kasvuyhtiö, joka on lähettänyt avaruuteen jo 48 satelliittia, joista lähes kaikki ovat edelleen toiminnassa.
Vain noin sata kiloa painavat satelliitit käyttävät tutkateknologiaa, jolla maan pinnalla olevista kohteista saadaan tarkkaa ja tasalaatuista kuvaa myös pilvisellä säällä tai pimeässä.
Iceyen suurin kilpailuvaltti on, että sillä on kaikista maailman yhtiöistä eniten tutkasatelliitteja kiertoradalla.
– Kun maailmassa jotain tapahtuu, on tilastollisesti todennäköistä että Iceyen satelliitti on sen paikan yllä ensimmäisenä, Laurila sanoo.
Edessä on nahanluonti satelliittiyhtiöstä tiedusteluyhtiöksi
Samalla Iceye kertoi käynnistävänsä yli 250 miljoonan euron investointiohjelman, jolla se suuntaa toimintaansa laajemmin tiedusteluun.
Yhtiö aikoo muun muassa laukaista avaruuteen 50 satelliittia lisää. Niistä 13:n laukaisu vuoden 2027 loppuun mennessä on vahvistettu.
Iceyen kuvia on käyttänyt muun muassa Ukrainan sotilastiedustelu strategisten venäläiskohteiden tarkkailuun. Toukokuussa Iceye solmi kaksi sopimusta, jotka vahvistavat sen asemaa Euroopan puolustuskartalla.
Se myi kolme satelliittia Puolan puolustusvoimille, arvo 200 miljoonaa euroa, ja kertoi perustavansa yhteisyrityksen saksalaisen asejätin Rheinmetallin kanssa. Yhteisyrityksen on määrä valmistaa Saksassa satelliitteja ja vahvistaa näin eurooppalaista tiedustelu- ja valvontakykyä.
Iceye on saanut kauppoja kiihtyvään tahtiin.
Pullonkaulaksi voi yhtiön kasvaessa tulla se, miten nopeasti satelliitit saadaan avaruuteen. Ainoa riittävän kapasiteetin kaupallinen toimija on Elon Muskin rakettiyhtiö SpaceX, jonka lennoilla myös Iceyen satelliitit matkaavat avaruuteen.
Jos rahaa olisi rajattomasti, Iceye alkaisi kehittää omaa rakettia ja laukaisualustaa, Laurila kertoo.
Nahanluonti tiedusteluyhtiöksi vie Iceyen pitkälle sen alkuperäisestä ideasta – eli siitä, että tarkalla satelliittiseurannalla voisi kartoittaa ilmastonmuutoksen seurauksia, kuten jäätiköiden kutistumista.
Tomi Engdahl says:
Suomi on päättänyt irtautua Ottawan sopimuksesta.
Kansanedustajat äänestivät juuri Ottawan miinakieltosopimuksesta irtautumisesta äänin 157-18.
Ottawan sopimus kieltää jalkaväkimiinojen käytön, valmistuksen, myynnin ja varastoinnin.
Lue koko uutinen: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/eduskunta-paatti-suomi-lahtee-ottawan-sopimuksesta/9177672
#mtvuutiset
Tomi Engdahl says:
Elisan toimitusjohtaja Topi Manner: Ei ole yhdentekevää, kenen datakeskuksia Suomessa hyrrää
Elisan toimitusjohtaja kertoo Ylen haastattelussa, että datakeskukset luovat Suomeen huoltovarmuutta ja uusia yhteyksiä maailmalle. Tulijoita on kuitenkin syytä valikoida.
https://yle.fi/a/74-20168672
Tomi Engdahl says:
Vienti on Suomen veturi, mutta emme osaa tehdä sitä, eikä sitä voi edes opiskella missään. Olisiko aika panostaa kunnolla vienti- ja rahoitusosaamiseen?
Suomi osaa valmistaa muttei myydä – Asiantuntijat kertovat, kuinka vienti saadaan vetämään
Vienti on Suomen veturi, mutta emme osaa tehdä sitä, eikä sitä voi edes opiskella missään. Olisiko aika panostaa kunnolla vienti- ja rahoitusosaamiseen?
https://www.op-media.fi/yrittajyys/suomi-osaa-valmistaa-muttei-myyda–asiantuntijat-kertovat-kuinka-vienti-saadaan-vetamaan/?cmpid=….facebook%20instagram%20audience_network%20messenger.social.Panostukset%20%2F%20op.media%20-%20Yritt%C3%A4j%C3%A4t%20-%20kansainv%C3%A4linen%20liiketoiminta.&fbclid=IwZXh0bgNhZW0BMABhZGlkAAAGLU8eqGcBHkwyETv1UgPBzwg9DevZEhEFLUxnxthHI4ExF8kPIPWjQqRdolRlZUnZmq9G_aem_KXsN5CEjIUBn5YievUVxPA&utm_medium=paid&utm_source=fb&utm_id=6308118096231&utm_content=6791670521831&utm_term=6316461058031&utm_campaign=6308118096231
Näin suomalainen tekee bisnestä: Hän keksii tuotteen tai palvelun ja myy sitä Suomessa. Ulkomaille suuntaaminen ei käy edes mielessä. Jos hän on poikkeuksellisen rohkea, hän uskaltautuu ulkomaille. Hän tutkii markkinoita, varaa lentoliput Italiaan ja tapaa potentiaalisen asiakkaan.
Kauppaa ei kuitenkaan synny. Italialainen haluaa – kuten Etelä-Euroopassa on tapana –maksaa 90 vuorokauden maksuehdolla ja kyselee jotain epäilyttävää rahoitusmahdollisuuksista. Suomalainen haluaa rahat heti.
Pitäköön tunkkinsa, suomalainen ajattelee ja lähtee kotiin murjottamaan.
Esimerkki on kieli poskessa esitetty, mutta siinä on totuuspohja. Suomalaiset ovat huonoja viennissä.
Meillä ei ole kunnianhimoa ulkomaille, emmekä osaa voidella kauppoja rahoituksen avulla, koska meillä ei ole siihen koulutusta, kokemusta eikä näkemystä.
Suomalainen vienti on sakannut lähes kaksikymmentä vuotta, siitä lähtien, kun 2000-luvun lopun finanssikriisi kuritti maailmaa. Muut Pohjoismaat nousivat, Suomi ei − koska muualla osataan viedä.
– 20 vuotta sitten olimme koulutetuin kansa, nyt olemme Chilen tasolla. Samalla vienti on jäänyt jälkeen kaikista verrokeista, koska viennin osaamisesta ei olla pidetty huolta, Kangasharju sanoo.
Junttisyndrooma ja Nokia-trauma
Kangasharjun mukaan suomalaiset kärsivät tietynlaisesta junttisyndroomasta.
– Ruotsissa ajatellaan, että he ovat maailmalla, sen sykkeessä. Suomalaiset kokevat, että maailma on siellä jossain, ja sinne pitää lähteä viemään, Kangasharju sanoo.
Neuvostokaupan ja Nokian jälkeen Suomi on tipahtanut pois globaalista kilpailusta, Kangasharju näkee.
Suomi on joutunut kilpailemaan globaaleilla markkinoilla oikeastaan vasta suurimman kauppakumppanimme Neuvostoliiton romahduksen jälkeen.
– Emme edes tajunneet, että sinne vietävä tavara ei kenellekään muulle maailmassa kelpaisi. Opettelimme sen jälkeen ulkomaankauppaa. Saimme Nokian. Sokaistuimme siitä, laiskistuimme, ja sen jälkeen ei ole saatu oikein mitään tilalle, Kangasharju sanoo.
Nokia on kuin puoliso, joka jätti aikoja sitten, ja Suomi ei ole vieläkään päässyt siitä yli.
Yksi: Oikeanlaisella rahoituksella kasvatetaan yrityksen riskinottokapasiteettia. Tämä lisää yritysten uskallusta lähteä vieraille markkinoille.
Kaksi: ”Kaupan voitelu” rahoituksen avulla. Niemelä kertoo esimerkin:
– Intiassa firma maksaa paikalliselle pankille rahoituksesta 15–20 pinnaa korkoa. Jos menee tekemään kauppaa Intiaan, kannattaa siis tarjota sekä tuotetta että rahoitusta vaikkapa viiden prosentin korolla. Silloin paikallisen on houkuttelevaa tarttua diiliin.
Kolmantena asiana firmojen täytyisi ymmärtää, että vaikka Suomessa firmojen välillä maksetaan usein 30 päivän maksuehdolla, monissa muissa maissa maksuehto on 60 päivää tai 90 päivää.
Mitä pidempi maksuaika, sitä enemmän yrityksellä pitää olla kassassa rahaa, jotta operatiivinen toiminta pyörii.
– Kun rahoitusinstrumentit ovat kunnossa, käyttöpääomaongelma voidaan välttää, ja ulkomaankauppa luistaa, Niemelä sanoo.
Hän kannustaa yrityksiä esittämään pankille avoimia kysymyksiä: Miten huolehdin siitä, että saan rahani takaisin, kun teen kauppaa uudella alueella? Miten järjestän ostajalle rahoituksen? Miten saan käyttöpääoman rahoitettua?
– Sen sijaan, että hypätään lentokoneeseen ja mennään paikan päälle myymään, mietittäisiin jo ennakkoon paketti kuntoon myynnin näkökulmasta
Kauppasota pakottaa Euroopan heräämään siihen, että aletaan kehittää sisämarkkinoita.
Kunnianhimoa!
Mikään määrä rahoitusosaamista ei auta, jos yrityksellä ei ole kunnianhimoa.
– Suomessa keksitään innovaatioita, mutta kaupallistaminen on huonommalla tolalla. Saatetaan kehittää mahtava tuote ja olla iloisia, kun ulkomaalainen ostaa firman 5 miljoonalla – vaikka olisi itse ollut mahdollisuus tienata sillä 500 miljoonaa, Kangasharju sanoo.
Siksi nyt, kun vihreä siirtymä on käynnissä, suomalaisten pitäisi alkaa ajatella isommin, sanovat sekä Niemelä että Kangasharju.
Varmistelun ja pelon sijasta tarvitaan rohkeutta ja kunnianhimoa – ja rahoitusosaamista.
Tomi Engdahl says:
Swappie sai uuden haastajan – toimitusjohtaja: ”On paljon coolimpaa ostaa käytetty”
Kunnostettuja iPhoneja on myyty jo vuosia. Kuluttaja on valmis ottamaan seuraavan askeleen, uskoo Refurbed-yhtiön perustaja.
https://yle.fi/a/74-20123696
Tomi Engdahl says:
Kodeissa makaa käyttämätöntä elektroniikkaa jopa tonnien arvosta – pian sillä voi maksaa verkkokauppaostoksia
Suomalaisyritys toivoo vauhdittavansa elektroniikan kierrätystä. Tutkija muistuttaa, että rahaakin suurempi motivaattori kuluttajalle on kierrätyksen helppous.
https://yle.fi/a/74-20162954
”Puhelimella maksaminen” saa pian uuden merkityksen, kun vanhasta elektroniikasta tulee suomalaisfirman uuden konseptin myötä kaupankäynnin väline.
Suomalainen Fixably on kehittänyt järjestelmän, jossa kotoa löytyville puhelinvanhuksille tai läppäreille arvioidaan hinta, joka hyvitetään välittömästi verkko-ostoksesta.
Ensimmäisenä uuden maksutavan ottaa käyttöön suomalainen Finlayson. Käytännössä esimerkiksi lakanaostokset voi maksaa vanhan puhelimen, läppärin ja pelikonsolin arvolla verkkokaupassa.
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2025/07/15/15-muotoilupalkintoa-suomeen-ohjauspaneelista-5g-kameraan/
Suomalaiset Red Dot 2025 -palkitut
A-Mate Liten teollisuustrukki
Pislan Gas Set LL Black -grilli
Evacin Optima 7 -wc-istuin
Fiskarsin Classic-sakset
Koneen Interact 30-hissipääte ja sisäänkäynti
Marimekon lahjapaketti
Mirkan Dexos 1217 M AF / Deros RS 600 -hionta
Nokian 5G-verkon 360-asteen videokamera
Roclan AGV ARTsmf -teollisuustrukki
Stalan One-keittiöallas
UPM Raflatacin Swatchbook-pakkaus
Upoonorin FastGuard-kaapelisuojus
Valtran S-sarjan traktori
Tomi Engdahl says:
Finnairille tyly uutinen
Finnair suoriutui eurooppalaisista lentoyhtiöistä huonoimmin uuden kuluttajaindeksin arvioinnissa.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/89ece9a4-ed49-4a2a-8d32-5965b15c1c18
Tomi Engdahl says:
Tässä yksi aihetta käsittelevä blogi. Eli tuottavuus ei ole kehittynyt samaa vauhtia kuin aikaisemmin. Yhtenä syynä nähdään kaiketi yritysten alhainen halu/kyky ottaa kasvuloikkia.
Ei edes nollakasvua – Suomen elintaso on kehittynyt luultuakin surkeammin https://share.google/l6fXaSFsGAxGVTkfb
Tomi Engdahl says:
https://www.uusiteknologia.fi/2025/07/16/wartsilan-moottorit-takaavat-datakeskuksen-toiminnan/
Tomi Engdahl says:
The Cloud Is Breaking. This Finnish Startup Is Building What Comes Next.
https://www.forbes.com/sites/sindhyavalloppillil/2025/07/15/the-cloud-is-breaking-this-finnish-startup-is-building-what-comes-next/?fbclid=IwY2xjawLnm_pleHRuA2FlbQIxMQABHuXVLbhy0S3EgbtPIKFX3DZHXMq4Y9gv6tmsSdDprpgSHtupOFQdgyafWLpA_aem_t_0TCcjJjxmAjxI9JWSSig
The irony? These outages happened in cloud-connected environments sold as unbreakable—right up until they broke, spectacularly. For all the breathless promises of infinite uptime and disaster-proof design, cloud infrastructure still depends on the same old magic trick: someone else’s servers, someone else’s problem, until it becomes everyone’s problem.
Even hyperscalers are not immune to catastrophic failures.
Fortunately, UniSuper had invested heavily in data protection and maintained third-party disaster recovery systems—without them, the company likely would have ceased to exist. For millions of retirees, one of the world’s largest cloud platforms had nearly erased their financial infrastructure.
This incident underscores that scale does not equate to safety, and even the biggest names in tech are susceptible to errors that carry existential consequences.
Cloud Sovereignty: The Infrastructure Bet Geopolitics Just Made Inevitable
The sovereign cloud market is projected to grow from $3.2 billion in 2023 to $21.5 billion by 2030, expanding at a 31.5% CAGR, making it one of the fastest-growing infrastructure categories globally. Growth is being fueled by stringent data localization laws, cyberattacks targeting national infrastructure, regulatory fragmentation, and increasing demand from governments and critical sectors, including healthcare, energy, and defense. High-growth regions, including Europe, the Middle East, and the Asia-Pacific, are where digital sovereignty is becoming a top policy priority.
But SpaceTime isn’t just riding a market wave. It’s building for a systemic shift, where digital infrastructure has become national infrastructure, and resilience now outweighs scalability. While mainstream cloud providers like AWS, Azure, and Google Cloud generate over $500 billion in annual revenue, their size is irrelevant to Spacetime’s mission. In today’s fractured, high-risk environment, sovereign infrastructure may not be bigger, but it is more important.
The Sovereign Cloud Arms Race
Across Europe and beyond, sovereign cloud and infrastructure offerings are proliferating, especially in sectors where data sensitivity is existential. In healthcare, Corti has launched what it calls Europe’s first sovereign AI infrastructure, placing data centers in Switzerland to meet regulatory pressures across Europe and the Middle East. Startups like Allonia in Germany and Owkin in France are building privacy-preserving AI systems for highly regulated use cases.
However, many of these companies focus on adapting applications to sovereign environments, not rebuilding infrastructure from scratch. Corti, for instance, emphasizes localization but lacks public documentation of global security certifications, such as ISO/IEC 27001/27022 or HIPAA.
By contrast, SpaceTime physical facilities have been audited for Katakri TI-3 military certification as well as sustainability certifications such as: ISO 27001, ISO 9001, ISO 14001, ISO 45001 and PCI DSS. Additionally, the company is actively certifying its operations under ISO 27001/22.
Where Others Retrofit, SpaceTime Reinvents
Even sovereign cloud efforts from telecom giants—such as Bleu (a partnership between Microsoft and Orange), T-Systems’ partnership with Google Cloud, or the GAIA-X consortium—often retrofit existing U.S.-based hyperscaler infrastructure to meet European compliance requirements. SpaceTime is different: its systems are sovereign by design, not adaptation. Its infrastructure is immutable, jurisdictionally locked, and physically decentralized—built to survive attack, not just satisfy a checklist.
This design-first posture makes SpaceTime stand apart in a market defined by rising compliance pressure and digital fragmentation. Where others offer a sovereign wrapper, SpaceTime delivers a sovereign core..
SpaceTime: The Fortress Builder
SpaceTime’s origins can be traced back more than 25 years, when Finnish technologists Antti Pennanen, Joonas Mäkinen, and Jyri Sillanpää—then founders of earlier ventures—first began experimenting with ideas that would later evolve into SpaceTime.
Many startups today chase buzzy topics or narratives they believe VCs will back with capital, but SpaceTime is solving a problem that its founders encountered themselves, first-hand, when building their previous businesses.
The collective had achieved 10 years of uninterrupted uptime with a group of Linux-based servers they’d set up for their own ventures, and saw the potential to commercialize their knowledge into a business, but with the conviction that the entire cloud paradigm must be rethought.
“If you don’t own your own data, you can’t defend it,” he tells Forbes.
The importance and purity of the mission have helped assemble an impressive executive team for a young startup. Members include Taneli Tikka, a serial entrepreneur and high-profile angel investor in Finland, with a bench of advisors that includes Harri Holopainen, who previously sold a business to Nvidia.
Pennanen’s background is more war-room than boardroom. He’s not a serial founder chasing unicorn valuations. He’s the guy you call when your infrastructure catches fire and you don’t want a TED Talk, you want a disaster recovery plan and activation to be implemented immediately.
Based in Helsinki, SpaceTime isn’t trying to replace AWS. It’s building an immune system for digital civilization—one that prioritizes fault tolerance, jurisdictional sovereignty, and immutability over flexibility, scale, or developer convenience.
At the core of that system is a federated protocol designed not for centralization, but for collaboration. “We’re building a protocol for many,” says Pennanen. “It’s not a walled garden. It’s an open, sovereign framework where European players—national clouds, regional data centers, even startups—can plug in, contribute, and co-defend.”
That collaborative architecture, he argues, is what gives SpaceTime its long-term advantage: a system resilient not just to outages, but to cyberattacks, legal overreach, and systemic collapse.
“We’re not trying to become the next global cloud,” Pennanen says. “We’re building the resilient sovereign layer—the one that endures cyberwar, disruption, and digital blackout.”
The sentiment is echoed by one of SpaceTime’s major partner, Finland-based Nexetic, which sells digital backup services to over 4,000 customers.
“We partner with SpaceTime because of their reliable, secure, and domestically hosted capacity from the Ulvila Datacenter. This collaboration ensures that our state-of-the-art Microsoft 365 and Entra ID backup services are delivered with full data residency in Finland, high scalability, and top-tier data security,” Nexetic CEO Henry Liukko-Sipi tells Forbes.
Why Cloud Infrastructure Must Serve and Defend
In a stark example of centralized infrastructure vulnerability, Iran shut down nationwide internet access last month in response to escalating cyberattacks. The blackout incapacitated banks, mobile networks, and e-government services, crippling the country’s core systems.
At the same time, Nobitex, Iran’s largest cryptocurrency exchange, was breached. The platform was compromised despite hosting its data locally, and funds were drained in a coordinated exploit.
The takeaway: storing data locally isn’t enough. If systems aren’t architected for resilience, even sovereign infrastructure can fail. This is the frontier of modern infrastructure risk: not just uptime, but recoverability under targeted attack. In a world where infrastructure is a strategic asset, companies and countries are recognizing the need for regional redundancy, legal independence, and cyber-immune architecture.
SpaceTime was built for this moment.
“If your infrastructure can’t survive cyberwar,” says Pennanen, “it’s already obsolete.”
Europe’s Digital Awakening
European regulators are responding faster than their American counterparts. The NIS2 directive, a sweeping EU regulation aimed at strengthening cybersecurity across critical infrastructure sectors, dramatically expands obligations for risk management, incident reporting, and supply chain security, covering industries from energy and finance to healthcare and transportation. Meanwhile, the EU Data Act introduces strict localization rules for industrial data.
The legal backdrop is just as volatile. The CLOUD Act allows U.S. authorities to access data on American-owned cloud platforms, regardless of where the data is stored. Meanwhile, the Schrems II ruling invalidated the EU–U.S. Privacy Shield, creating uncertainty for companies relying on transatlantic data flows.
Even the hyperscalers are retreating to sovereign models:
Microsoft’s EU Data Boundary promises in-region processing and storage for all customer data.
AWS’s European Sovereign Cloud will be hosted in Germany and managed by EU personnel.
But as SpaceTime is quick to point out: these are still adaptations of U.S. companies to European law, not European infrastructure born for it.
“We are building the protocol to unite Europe,” he declares.”We want to give European companies the opportunity to bring their data back home.”
“Europe’s sovereign cloud market is approaching a critical juncture,” wrote IDC analyst Rahiel Nasir in a December 2025 research report. “2025 looks set to become a pivotal year as new sovereign cloud offerings are launched and existing ones start to gain momentum.”
Demand is clearly growing. The report found that 84% of European organizations that are using cloud technologies were either currently using or planning to use sovereign cloud solutions.
SpaceTime Isn’t The Backup Plan—It’s The Survival Plan
SpaceTime is engineered for durability in the most critical environments. Its infrastructure is as suited to disaster insurance or nuclear redundancy as it is to typical cloud services. Since it is fully compatible with current cloud storage APIs from any provider, switching to SpaceTime from a cloud provider is a straightforward process.
The architecture is anchored on three principles:
Immutable storage: Attackers, insiders, or administrators cannot delete or alter data.
Decentralized architecture: Eliminates single points of failure by default.
No foreign control: Data is physically and legally bound to its jurisdiction, immune to extraterritorial interference.
In mission-critical sectors, recoverability matters more than raw power or size. SpaceTime is positioning itself not as the dominant cloud provider, but as the contingency infrastructure trusted when the dominant cloud fails. These principles are particularly critical for hospitals, utilities, government services, and AI model training centers, where data loss costs are existential.
“Think of us as the place you keep the crown jewels,” Pennanen says. “You don’t need to access them every second. But when everything else fails, they’re still there—and intact.”
The company recently closed a seed round from deeptech investors focused on cybersecurity and critical infrastructure.
“When a highly experienced team with a proven track record builds and successfully operates a 70 petabyte infrastructure serving demanding enterprise customers, wise investors take notice,” said Vitaly Kleban from Cyber Fund, which is a SpaceTime investor.
Cloud Sovereignty: The Case for Untouchable Data
Ransomware attacks are evolving from disruption to destruction. Groups like Cl0p and BlackCat now target backup systems explicitly—corrupting or encrypting recovery points to increase payout leverage. In 2023 alone, the average ransomware payment surged past $1.5 million, according to Chainalysis.
SpaceTime’s immutable model cuts off this leverage completely. Once data is written, it cannot be modified, even by administrators. This design flips the ransomware game on its head: there is no access point for extortion
It also inoculates against internal threats, like rogue employees or misconfigurations, one of the most common causes of cloud data loss. By removing mutation rights, SpaceTime ensures that what’s stored stays stored.
This is not a convenience play. It’s a survivability guarantee.
“If attackers can modify your backups,” says Pennanen, “you don’t have backups.”
The Cloud Is Splintering—SpaceTime Was Built for It
We are entering the post-monoculture era of cloud computing. Pennanen said, “We are going back to the core of the essence of the purpose of the internet back in the day. It was BUILT for this purpose exactly. It’s nothing new, but hyperscalers destroyed that decentralised principle by taking over 80% of the internet’s compute over.”
The dream of “one cloud to rule them all” has been replaced by a more practical truth: maybe we don’t want our AI models, missile guidance systems, and grocery delivery APIs all running on the same stack. Instead, we’re entering a fractured landscape of specialized clouds: by
Defense clouds with sovereign controls
AI clouds with regulatory ringfencing
Critical sector clouds with resilience baked in
This fragmentation isn’t failure—it’s evolution. Gartner predicts that by 2026, more than 60% of organizations will utilize at least three cloud providers, each selected for different risk and compliance requirements.
SpaceTime is positioned not as a competitor, but as a complement—a final layer beneath the stack, architected for one job: not to serve everyone, but to save the mission-critical C-suite for whom infrastructure resilience has become a priority.
SpaceTime’s Playbook: Resilience Without Compromise
SpaceTime isn’t in the business of storing cat videos, powering dating apps, or ensuring your influencer campaign launches on time. Its focus is narrower—and far more critical: to remain intact while the rest of the internet enthusiastically dismantles itself. Unlike Big Tech, it doesn’t chase scale for scale’s sake. But that doesn’t mean it can’t scale. SpaceTime is engineered to scale on its own terms—around resilience, immutability, and sovereign control.
Its approach is not reactive, but foundational—a reimagining of infrastructure that assumes compromise and failure, yet survives anyway.
In an age of ransomware-as-a-service, hostile AI, fragmented geopolitics, and infrastructure weaponization, SpaceTime’s pitch is not just timely. It’s essential:
Security. Sovereignty. Survival.
“We’re not building another cloud,” says Pennanen. “We’re building the thing that survives when everything else fails.”
Tomi Engdahl says:
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/naitko-luonnossa-erikoisen-varisen-kiven-taustalla-tama-ilmio/8992870