Electrical safety

Yesterday I passed SFS6002 electrical safety course and got SFS 6002 käytännössä book. SFS 6002 electrical safety training is for all electrical work in Finland engaged in compulsory education, which must be renewed every five years. Now I know somewhat more than before on electrical safety related to electrical installations.

SFS6002 is a Finnish standard how electrical work should be performed safely. It is based on European general standard EN 50110-1 (Operation of electrical installations – Part 1: General requirements) plus Finnish national additions to it.

If you want to get your hands on the original European EN 50110-1 standard, you need to buy it. There are also free information on standard available: British edition of the standard BS EN 50110-1:2004 can be found on-line.

 

944 Comments

  1. Tomi Engdahl says:

    Timo Valli Aggregaatin jakelu on suojaerotettu – ei siinä toimi vikavirtasuojalaitteet.

    Reply
  2. Tomi Engdahl says:

    Ledit niin vähävirtaisia, että pätötehoa siirtyy talon johdotuksissa kapasitiivisesti johtimesta toiseen. Ilmiötä voi pienentää vetämällä putkitukseen PE-johtimen myös kytkin haaraan. Suunnittelijan olisi hyvä saada kytkimen ja valaisimen väli mahdollisimman lyhyeksi.
    Ei ole vaarallista.

    Matti Karonen oon paljo lukenut täällä vastaavia kommentteja, mutta en oo missään kohtaa ymmärtänyt miten johtimessa voi syntyä kapasitiivista tehoa? Koulussa opittuna ja töisfä myös, kapasitanssi synnyttää vaihesiirtymää, mutta se vaatii kondensaattoreita.
    Kun taasen rinnakkain kulkevat johtimet aiheuttaa pientä induktiivista virran muodostumista nollaan. Indusoituminen on myöskin eri, kuin induktiivinen loisteho.

    Pekka Lehtimäki Kaksi rinnakkain menevää johdinta muodostavat kondensaattorin, ihan niin yksinkertainen tuon ilmiön tausta on.

    Pekka Lehtimäki https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kapasitiivinen_kytkeytyminen

    Vuotovirtaa. Käännä lamppu toisinpäin

    Antti Palomäki kytkin päästää hajuja läpi vaikka onkin auki. Ei ole vaarallinen

    Ari Lindroos Radio- ja tv-asentajapuolen opettaja käytti termiä “höpöjännite”.

    Ari Lindroos joihinkin glim lamppuihin juoteltiin vastus rinnalle kun keskuksessa loistivat turhanpäiten

    Mistähän johtuu kun polttimoon jää pieni hehku päälle kun katkaisee virran katkaisijasta.
    https://www.facebook.com/share/p/1AzSC5k6td/

    Reply
  3. Tomi Engdahl says:

    Nykymääräysten mukaan kylpyhuoneen ja saunan sähköasennukset pitää olla kaikilta osiltaan vikavirtasuojattuja. Saunan kiuas ei tarvi vikavirtasuojaa, eikä sellaiset osat (esim pistorasia), joita syötetään erotusmuuntajan kautta (harvinaista).

    Reply
  4. Tomi Engdahl says:

    Full Story: https://www.youtube.com/watch?v=MZnwXsc8j6w
    ‘Serious Shock Risk’ Prompts Massive Product Recall
    114,000 pumps recalled – here’s why.

    Reply
  5. Tomi Engdahl says:

    UNDERSTANDING CLASSES of ELECTRICAL CONDUCTORS – lets get counting!
    https://m.youtube.com/watch?v=wX-NYCEfVlk&fbclid=IwVERDUANheAxleHRuA2FlbQIxMAABHiizd9_6xa5xgYcRTOnD1g_Ipyfc_cxfZanJwu91ComnLTTlHCmrRK9S_Fy5_aem_I2D7hIauZZ47MEZOk13mQw

    If you look at a datasheet for cables and wires you’ll often see conductor class mentioned?
    The class of conductor determines how flexible the cable is, the diameter and the resistance.

    The subtle difference between the different types can have a dramatic effect on the specification of an electrical installation.

    Reply
  6. Tomi Engdahl says:

    Ei käsittääkeni omaan käyttöön, mutta ei saa myydä.

    Nykyään voi tehdä aivan päteviä LED-valonlähteillä olevia. Siinä rajapinta on virtalähteen 230 V. Mutta niistä liittimistä kohti sähköverkkoa on oltava pätevä tajuamaan kosketusjännitesuojauksen, kotelointivaatimuksen, vedonpoistoasiat. Pienemmän jännitteen puolella saa askarrella, mutta on siinäkin tajuttava että virta kuumentaa johtimet ja sytyttää tulipalot. Jos kirkkokruunun teet ampulankaa käyttäen, voi olla useampi ampeeri ylivirtaa jossain nipussa.

    Aikoinaan hankin C-luvat että sain tehdä valaisimia myyntiin. Omaan käyttöön voi kai tehdä.

    Sähkölaitteen valmistaminen ei vaadi “oikeaa” sähkömiestä. Sähkölaitteiden valmistamisissa on ihan omat vaatimustenmukaisuuksien osoittamismenettelyt.

    Just hiljattain oli postaus siitä, mitä sähkötöitä saa harrastuksekseen tehdä.
    https://www.facebook.com/share/p/14MiWQbnHsF/

    Saat tehdä, mutta jos teet myyntiin, pitää laatia vaatimustemukaisuusvakuutus, sekä laitella CE-merkintä. On enemmän kuin suositeltavaa tarkastuttaa laite, jolloin siihen voi laitella myös tarkastuslaitoksen leiman. Sama koskee kaikkia pätevyyksistä riippumatta.

    Pertti Rytkönen

    Kertaluontoisesti myytävissä itse valmistetuissa yksittäisissä sähkölaitteissa ei ole pakko olla CE-merkintää, mutta silloinkin myyjä on vastuussa laitteen turvallisuudesta.

    Sähköturvallisuus: lainsäädännön perusteet. Skrolli, 4/2022. Skrolli ry.

    Reply
  7. Tomi Engdahl says:

    Schuko-pistorsia ei ole tehty kuormitettavaksi pitkäaikaisesti yli 8A eli 1840W. Se siis kunnossa oleva.

    Reply
  8. Tomi Engdahl says:

    Ensin varmistaisin mille sulakkeelle parvekkeen pistorasia on kytketty. Jos 16A sulakkeelle niin se kestää jatkuvaa tehoa noin 2700W ja vastaavasti 10A 1700W, lämpenemättä huolestuttavan paljon. Voi myös pyytää sähkömiehen loihtimaan uuden 16A vikavirtasuojatun sulakkeen johtoineen pistorasioineen tuonne, jos tykkää.

    Reply
  9. Tomi Engdahl says:

    Johdotus pitää huomioida. 1,5mm2 johdolle, Kokonaiskuormaa 10A:n gG sulakkeelle max 2300 Wattia.

    Reply
  10. Tomi Engdahl says:

    Älä liitä näitä kodin­koneita jatko­johtoon – sähkö­asentaja: ”Kerjää verta nenästään”
    Jatkojohtoihin ei kannata liittää mitä tahansa sähkölaitteita, sanoo asiantuntija.
    https://www.is.fi/asuminen/art-2000011593726.html

    Reply
  11. Tomi Engdahl says:

    The land of the free and the home of the lawsuit

    Reply
  12. Tomi Engdahl says:

    Pertti Mikkonen jos kellokytkin on nollan puolella, niin johtoon tulee 230V vaihekohtimeen ja siitä polttimon läpi nollajohtimeen, joka “kelluu” syöttöpääsä. Nollajohdon ja kaapelin maajohdon välissä kapasitanssia luokkaa 100 pF/m. 10 metrin kaapelissa noin 1 nF, mistä virtaa menis luokkaa 70 mikroampeeria läpi.

    Reply
  13. Tomi Engdahl says:

    On tuo parempi kun temusta tilatut. Tein niistäkin pikku testit tossa vähän aikaa sitten https://www.youtube.com/watch?v=odDzC17ZmM0

    Reply
  14. Tomi Engdahl says:

    Totuushan on että jos tahtoo halvan ja hyvän työkalun on ostettava kaksi, toinen niistä on halpa ja toinen hyvä.

    Reply
  15. Tomi Engdahl says:

    Laitetaan tänne ne työt jota saa tehä ilman sähköalan koulutusta kuhan on varmistanut ettei virrat ole päällä joko sulaketaulusta tai kytkimestä.

    Sallitut sähkötyöt
    Valaisimen lampun ja sytyttimen vaihto
    Sulakkeen vaihto (jos keskus on tulppasulakkeellinen)
    Sähkölaitteen rikkoontuneen liitäntäjohdon ja pistotulpan vaihto
    Yksivaiheisen jatkojohdon korjaus ja teko
    Sisustusvalaisimen liittäminen valaisinliittimellä (ns. ”sokeripalalla”)
    Valaisimen liitäntäjohdon välikytkimen vaihto
    Vikavirtasuojan toiminnan testaus testipainikkeella
    Pistorasioiden tai kytkimien kansien irrottaminen ja kiinnittäminen esimerkiksi maalausta tai tapetointia varten

    TV: Sähköalan kaikki koulut käynyt.
    https://www.facebook.com/share/p/17qqrQBe6v/

    Reply
  16. Tomi Engdahl says:

    http://www.sahkoala.fi/ammattilaiset/artikkelit/sahkotekniikka/fi_FI/vika-ja_oikosulkusuojaus/ :

    “Yleensä suojaus tulisi toteuttaa ylivirtasuojilla, mutta mikäli oikosulkuvirta ei ole riittävä, voi suojaukseen käyttää vikavirtasuojaa”

    Reply
  17. Tomi Engdahl says:

    Kummalle puolelle vaihe ja nolla?
    Nolla (sininen/N) tulee vasemmalle puolen tai ylös, vaihe (ruskea/L) tulee oikealle tai alas.1.2.2013

    Reply
  18. Tomi Engdahl says:

    For standard domestic power applications (100-600V), soldering is used only for limited applications, usually for permanent connections that are internal to a piece of equipment, such as where wires terminate on a PCB. Externally, such as repairing a cord, solder can be an appropriate method.

    Reply
  19. Tomi Engdahl says:

    I tested these connectors and found the best one
    https://www.youtube.com/watch?v=px3ZIYUOE4M

    We’re making wire splice connections using the most popular connectors. We’ll test all of them for strength and resistance to find the best connector for automotive electrical repair.

    Reply
  20. Tomi Engdahl says:

    Tiedätkö näiden kahden merkinnän eroa? Ei tiedä moni muukaan – Haaste myös viranomaisille
    https://www.iltalehti.fi/digiuutiset/a/cddc0ca2-7ba8-4b9a-a5ed-06523302958e

    Reply
  21. Tomi Engdahl says:

    Muutaman ampeerin urakkaliitoksilla jousivoimaliitin on hyvä, etenkin kun tiedetään että rakennukset hylätään kylmilleen hetkellisen ekonomian ja niistä palkkansa saavan vastuuttomien urakkafirmojen määrääminä. – Työstökoneissa tärinän vuoksi jousiriviliitimen ominaisuudet pelastavat paljon ja lisäävät katkotonta käyntiaikaa. Niissä vain on useimpiin suuriin kuormituksiin sopimaton liian pieni todellinen kosketuspinta, etenkin johtimen vääntäessä liitosta vinoon. – Oikeasti pitkäaikaisesti kuormitettavissa kohteissa ainoastaan riittävän suureen kontaktipintaan johdinta puristava ruuvi/pulttiliitos pitää johtimen pään oikeassa asennossa, ei lämpene mitoitusvirralla eikä vanhene ihmisiässä nykymateriaaleilla ja hoitaa omalta osaltaan poikkeustilanteissa myös vetolujuudeltaan kuormitusvirran sujuvan välittämisen lämpenemättä liiallisesti.

    Oikeasti ruuviliitokset pitäisi jälkikiristää mutta enpä ole sellaista nähnyt kuin teollisuudessa..

    Katsoin youtubessa testin. Oli vagot ja kiinan vagot. Kesti yhtä paljon virtaa, kun kaapelitkin.. Jopa enemmän. Vagot pitää asentaa aina sileisiin, ennen kytkemättömiin johtimiin. Vanha johdin on siis katkaistava ja kuorittava…

    Ainoa mitä ne ei kestä, on auringonvalo.

    Tavan tallaajalle käytännönläheisenä esimerkkinä kiukaat, liedet ja uunit on kytketty jo pitkään wagoilla, eikä ongelmia esiinny.

    Ovat huomattavasti luotettavampia kuin ruuvilla kiristettävät. Älä nyt ainakaan enää ruuvilla kiristettäviä käytä. Ihme, että niitä saa edes nykyään käyttää.

    Teemu Kummila
    wagot toimii huolimattomillakin asentajilla, siksi hyvä maine. Ei ole asentajan ammattitaidosta kiinni

    Sen kontaktipinnan koolla ei niin suurta merkitystä ole, kunhan on kunnon jousivoima painamassa. Ja Wagoissa on juuri siihen jouseen panostettu, on napakat, eikä petä lämmetessä tai ajan myötä.

    Ruuviliitokset löystyy ajan kanssa.

    Ruuviliittimissä enemmän vikaa kuin wagoissa. Tuntuu Ruuviliittimet löystyvän tai jääneet jo asentaessa löysälle.

    Wagoja on ollut käytössä vuosikymmeniä, eikä vielä ole ongelmia ilmennyt oikein asennetuissa. Ruuviliittimien ongelma sen sijaan on se, että lämpösyklit saattavat löysyttää niitä, samoin kuin kaikki muukin liike.

    Reply
  22. Tomi Engdahl says:

    Sulakkeen kokoon vaikuttaa ainakin kaapelin poikkipinta-ala, kaapelin tyyppi, asennustapa, ympäristön lämpötila, oikosulku virtakin jossakin määrin.
    Talopuolella tuo on sillai yksinkertaistettu että on otettu huomioon “pahin mahdollinnen” asennus ja laskettu sillä sulakekoot. 10A –>1.5 mm2 ja 16A–>2.5 mm2.
    Jos kunnolla ruvetaan hieromaan niin 1.5mm2 kaapelille voisi käyttää 16 A:n sulakettakin, kylmässä paikassa voisi mennä jopa 20 A mutta silloin pitää ottaa jo aika monta asiaa huomioon.
    Kun näemmä tollaset 13 A:n sulakkeet on tullut markkinoille niin se menee vielä komiasti 1.5mm2 kaapelille.
    Kaapeleiden hinta ei kuitenkaan ole ihan kamala, joten mieluummin vetäisin uuden kaapelin kuin rupeisin kikkailemaan. Tämä on kuitenkin paloturvallisuus asia.

    13 ampeerin sulake? – rintamamiestalo.fi https://share.google/0mfNvxZ1AomkKyJex

    Reply
  23. Tomi Engdahl says:

    Tuolla voisi yrittää pelastaa jotakin mutta ei välttämättä kyllä onnistu. Laittamalla 13A:n sulake yritetään selektiivisyyttä tehdä puolikkaalla sulakekoolla. Muistaakseni suositellaan yhden sulakekoon yli hyppäämistä että verkko olisi varmasti selektiivinen (taulussa suurin sulake on 16 A niin pääsulakkeet on 25 A eli hypätään 20A:n yli). Toki kun kikkailee totsien laukaisukäyrien avulla niin saa ihmeitä aikaan (C- tai jopa k-käyrä pääkeskukseen ja B- tai tarvittaessa A-käyrä alakeskukseen).

    Reply
  24. Tomi Engdahl says:

    Saa tehdä itse. Säädökset koskee vain korjaamoja.

    Tähän otettiin vasta apu -lehdessä kantaa:

    “Saako korjata itse?

    Sähköturvallisuuslain mukaan tieliikennekäyttöön soveltuvan sähköajoneuvon voimajärjestelmän sähkötöissä ei tarvita sähköasentajaa eikä sähkötöiden johtajaa pätevyystodistuksineen, mutta työn suorittajan on oltava riittävästi perehtynyt tai perehdytetty kyseisen ajoneuvomallin sähköjärjestelmään ja sähkön vaaroihin.
    Sähköalalta tuttuja muodollisia pätevyysvaatimuksia tutkintoineen ja työkokemusvuosineen ei siis vaadita.”

    https://www.apu.fi/artikkelit/sahkoauton-korjaamiseen-uusia-vaatimuksia-saako-korjata-itse

    Reply
  25. Tomi Engdahl says:

    Milloin ei tarvita vikavirtasuojaa?
    Lainsäädännön mukaan kiinteästi asennettuihin laitteisiin ei lähtökohtaisesti tarvitse asentaa vikavirtasuojaa, ellei laitteen valmistaja sitä erikseen edellytä. Usein uudemmissa rakennuksissa vikavirtasuojaus on jo valmiina.14.7.2025

    Ihmiset kysyvät myös
    Tarvitseeko jääkaappi vikavirtasuojan?
    Kaikki kodin sähköpistorasiat (enintään 20 A sisällä ja 32 A ulkona) on tilasta riippumatta suojattava vikavirtasuojalla! Poikkeuksena ovat ainoastaan liesi/uuni ja jääkaappi/pakastin jotka ovat ns. kiinteästi asennettuja.

    Mitä eroa on A- ja B-tyypin vikavirtasuojassa?
    30 mA AC-tyypin vikavirtasuojan laukaisuvirta sille tarkoitetulla sinimuotoisella testivirralla on yli 15 mA ja enintään 30 mA. Vastaavasti A-tyypin vikavirtasuojan laukaisuvirta sille tarkoitetulla puoliaaltotasasuunnatulla testivirralla on yli 10,5 mA ja enintään 42 mA.

    Reply

Leave a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *

*

*