A new report authored by Stephen Byrd, a utility and cleantech analyst at Morgan Stanley, and Adam Jonas, its auto analyst, shows that they are bullish on the market for grid storage products. “Demand for energy storage from the utility sector will grow more than the market anticipates by 2019–2020,” the pair says.
They predict the demand for grid-scale storage will increase from less than $300 million a year today to as much as $4 billion in the next 2–3 years because of the low price of wind and solar energytogether with the falling price of grid storage products.
103 Comments
Tomi Engdahl says:
World’s largest sand battery goes live: 100 MWh system cuts CO2 emissions by 70%
The battery is set to cut Pornainen’s district heating emissions by nearly 70 percent, reducing CO2-equivalent output by about 160 tons annually.
https://interestingengineering.com/innovation/worlds-largest-sand-battery-finland
Tomi Engdahl says:
https://www.facebook.com/share/p/15dWo1WUHy/
Energian varastointi
Olen tässä koittanut tehdä vähän taustatyötä energian varastoinnista ja nimenomaan “grid scale”- tason varastoinnista. Pahoittelut jo etukäteen terminologiasta joka on puutteellinen, olenhan vain kouluja käymätön trukkikuski.
Pohdiskelin että nimenomaan isojen sähköverkkojen energian varastointi, ns. “standalone battery storage” tulevat olemaan kovassa kasvussa tulevina vuosina.
Joitain yrityksiä tutkin tässä segmentissä ja esiin nousivat mm. Fluence, Tesla, Wärtsilä, sekä tietenkin läjäpäin kiinalaisia joista itselle uutena nimenä Sungrow.
“AC varastointi” (mm. Fluence, Tesla, Wärtsilä)
Hyvät puolet: Isompi markkina urbaaneilla alueilla. Akkuja voidaan helposti lisätä sähköverkkoon ilman muutostöitä plug and play- tyylillä, koska jokainen yksikkö sisältää oman invertterin. Sähköntuotannon päähän ei siis tarvitse tehdä muutoksia, sen kuin lykkää uutta akkua kiinni. Helpompi käyttöönotto = nopeampi kassavirta = usein halutumpi ratkaisu.
Huonot puolet: Yhdistettäessä aurinko-/tuulivoimaan tulee energiahävikkiä, koska tämä akkuteknologia joutuu muuntamaan virran mahdollisesti moneen kertaan DC – AC – DC – AC. Valmistuskustannukset myös korkeammat jokaisen yksikön omasta invertteristä johtuen.
“DC varastointi” (mm. Wärtsilä, Sungrow)
Hyvät puolet: Aurinko-/ tuulivoimaloissa kytketään suoraan samaan isoon invertteriin sähköntuotannon päässä. Hävikkiä tulee siis vähemmän virran lävähtäessä vain kerran DC -AC. Kustannukset akuissa myös pienemmät koska yksiköt eivät sisällä omaa invertteriä.
Huonot puolet: Akkuvarastojen lisääminen ei onnistukaan ilman muutostöitä sähköntuotannon päässä, yhdestä ja samasta invertteristä johtuen.
Tutkin Fluencea vähän tarkemmin.
Se toimii enempi AC- puolella joten sinällään jos mietitään tulevaisuutta pidemmälle on riskinä että DC- kysyntä uusiutuvan energian nimissä syrjäyttää sen markkinoita. Heillä toki on DC- puoltakin olemassa, mutta pääfokus on AC- kytkennöissä tällä hetkellä. Markkinoita tällä hetkellä sillä on mm. Pohjois-Amerikassa, Euroopassa ja Australiassa. Tilauskantaa on paljon, joten nyt vain pitää pystyä toteuttamaan.
Isoin kilpailija tuntuu olevan Tesla.
Tuotteet sinällään on vähän erilaisia, Teslan Megapack on iso laitos verrattuna Fluencen tuotteisiin, joten Fluencella voi olla logistista etua. Toimitusketju on myös Fluencella ilmeisesti monipuolisempi. Toki heilläkin on tullien myötä nyt lisääntymässä USA tuotantolaitokset joka syö tietenkin rahaa. Näitä kahta kun vertailee niin selvää on katsomatta, kummalla on enempi massia. Fluencen tämän hetkinen velka on kuitenkin kohtuullinen, kohtuullisella korolla. Diluutioriski on olemassa.
Molemmilla on omat softansa (huomionarvoinen asia yleisesti toimialalla) jotka Fluencella myöskään eivät ilmeisesti mitään paskoja ole ja käytettävissä myös DC- puolella. Fluence on myös tehnyt paljon turvallisuustestejä joka on etu kun puhutaan alueista joilla on vahva regulaatio näiden asioiden suhteen. Tämä tuo kilpailuetua esim. kiinalaisiin toimijoihin joilta ehken puuttuu vaadittavia sertifikaatteja. Fluencella on hyvä maine turvallisuuden puolesta jota ei niinkään ole Teslalla, jos näitä kahta vertaa.
Fluencessa näen enemmän potentiaalia korkeampaan (nopeampaan) kasvuun osakkeen hinnan ja täten tuottojen nimissä vs. vaikkapa Tesla, joten tästä syystä sitä lähdin tutkimaan ensin. Muitakin toki täytyy tutkia jahka ehtii, en ole mitään ostanut enkä varsinkaan suosittele ketään ostamaan yhtään mitään tämän keltanokan juttujen perusteella.
Mutta tässä vähän jotain omia pureskeluita ja mielenkiintoista olisi kuulla muiden ajatuksia yleisesti aiheesta. Saa ja pitää(!) korjata asiavirheet, koska kuten jo sanottua en todellakaan ole mikään sähköinssi. Aivot meinasi nyrjähtää pari kertaa kun yritin suomentaa kaiken jargonin ymmärrettävälle tasolle.
Kysyntää tällä toimialalla tulee joka tapauksessa piisaamaan, sen ymmärtämiseen riittää ihan maalaisjärki.
Tomi Engdahl says:
Tässä yhteydessä kannattaa Yhdysvalloista tutkia myös EOSE. Nimenomaan grid level akkuja voimalaitosten yhteyteen ja teollisuuteen yms isompiin kohteisiin, ei varsinaisesti tavoittele kotitalouksia asiakkaiksi. Akut eivät sisällä harvinaisia maametalleja. Hyvä skaalattavuus. Lisäävät parhaillaan tuotannon tehokkuutta pystyäkseen toimittamaan kasvavassa määrin tuotteita. Tilauskirja pullistelee.
Ihan vaan mainitsisin CATL:n ja BYDin, joiden markkinaosuus sähköautojen akuista on yhteensä jo yli 50%. Ainakin CATL on tekemässä tuloaan myös grid-puolelle.