Finland is number one ICT country

Tietoviikko reports that Finland (my home country) is the world’s best IT country according to World Economic Forum study The Global Information Technology Report 2013. According to the study, Finland is the world’s number one country when it comes to the economy’s ability to use information technology to competitiveness and prosperity. Finland has toppled Sweden from the top spot in a ranking of economies that are best placed to benefit from new information and communication technologies (ICTs). The question still remains how this result was got because there are many things in Finland ICT that are are far from very good, so are other countries just much lousier on those aspects?

At the core of the report, the Networked Readiness Index (NRI) measures the preparedness of an economy to use ICT to boost competitiveness and well-being. In this edition, Finland (1st), Singapore (2nd) and Sweden (3rd) continue to lead the NRI, with the Netherlands (4th), Norway (5th), Switzerland (6th), the United Kingdom (7th), Denmark (8th), the United States (9th) and Taiwan, China (10th) completing the top 10.

Global Information Technology Report 2013 has a nice map that visualizes the network readiness of different countries.

4,181 Comments

  1. Tomi Engdahl says:

    Mielipidekirjoitus / Työpaikkoja ei synny, jos suomalaiset tekevät kaiken itse
    Palvelusektori on avain työllisyyden ja luottamuksen vahvistamiseen, kirjoittaa Minna Vanhala-Harmanen.
    https://www.kauppalehti.fi/uutiset/a/288ab83f-9bb7-4b8c-89e0-d1d24b86b9f8

    Lukijalta. Suomen työttömyys on nyt Euroopan mittakaavassa poikkeuksellisen korkealla. Viriävästä nousukaudesta huolimatta työttömyyden taittaminen pysyy haastavana: pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvussa ja tekoälymurros muuttaa työnkuvia. Vaikka teollisuuden työpaikoissa näkyy jo myönteisiä merkkejä kansainvälisen kysynnän viriämisen myötä, kotimarkkinat laahaavat yhä.

    Reply
  2. Tomi Engdahl says:

    Asiat eivät juuri koskaan ole niin huonosti kuin annetaan ymmärtää. Taloudessa tarvitaan myös viestejä paremmasta huomisesta, painottaa ekonomisti Paavo Hurri. https://insinoori-lehti.fi/tasta-on-kysymys/negatiivisen-uutisoinnin-kierre/

    Reply
  3. Tomi Engdahl says:

    Suomalaisen koodin seuraavat 10 vuotta -juhlaseminaari 8.10.2025
    https://koodiasuomesta.fi/koodia-suomesta-juhlaseminaari-2025/

    Seminaarin ohjelma
    Aika Ohjelma
    12.00 Ovet auki
    12.10 Tilaisuuden avaus
    Janne Kalliola ja Satu Lapinlampi, Koodia Suomesta
    12.20 Tervehdykset
    12.25 Julkisen talouden korjaustalkoot – koodaamallako?
    Tuulia Hakola-Uusitalo, ylijohtaja, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
    12.50 Tauko
    13.00 Teknologia, Suomi ja tulevaisuus
    Jarno Limnell, Kansanedustaja, kyberturvallisuuden dosentti
    13.25 Koodista kasvuun: miten Suomen seuraava decacorn rakennetaan?
    Jyri Engeström, Partner, Lifeline Ventures
    13.50 Tauko
    14.10 Onko vihreää koodausta olemassa?
    Jukka Manner, Professori, Aalto-yliopisto
    14.35 Tauko
    14.45 Paneeli: Kuinka Suomi nostetaan takaisin jaloilleen softalla? Vai nostetaanko?
    Panelisteina
    Ville Voipio, Hallituksen puheenjohtaja, Teknologiateollisuus ry ja Vaisala Oyj
    Riikka Pakarinen, Toimitusjohtaja, Suomen startup-yhteisö
    Kim Väisänen, Startup-sijoittaja
    15.20 Tauko
    15.30 Miten kukoistaa tekoälyn aikakaudella
    Tarmo Pajunen, CTO & Co-founder, Brillian
    15.55 Tilaisuuden päätös
    Janne Kalliola ja Satu Lapinlampi, Koodia Suomesta
    16.00 Omakustanteiset jatkot Sokos Hotel Vaakunassa, Suomalaisen koodin edistäjä -palkinnonsaajan julkistaminen

    Reply
  4. Tomi Engdahl says:

    Nokian Susanna Kallio ja startup-yrittäjä Pasi Vuorio palkittiin
    https://www.uusiteknologia.fi/2025/10/08/nokian-susanna-kallio-ja-startup-yrittaja-pasi-vuorio-palkittiin/

    Suomalaisen koodin edistäjiksi valittiin Susanna Kallio ja Pasi Vuorio – vuosi 2025 on tekoälyn vuosi
    https://koodiasuomesta.fi/blogi/koodia-suomesta/suomalaisen-koodin-edistajat-2025-ovat-susanna-kallio-ja-pasi-vuorio/

    Reply
  5. Tomi Engdahl says:

    Riippumattoman uutistoiminnan kohtalo on vaakalaudalla. Kansalaisille on tarjolla monenlaista tietoa, myös manipuloitua. #Arkhimedeensivupersoonat ruotivat muun muassa EK:n etätyötä koskeneen kyselytutkimuksen menetelmiä. https://soundcloud.com/arkhimedeensivupersoonat/totta-vai-tarua

    Reply
  6. Tomi Engdahl says:

    Suomalainen firma myy ökyvettään hurjalla hinnalla – Alla miljoonien eurojen tappiot
    Vellamo-brändi nähdään jatkossa myös F1-sarjassa.
    https://www.iltalehti.fi/formulat/a/f785d0e3-27ab-4427-87e3-6f6a328a5cbb

    Heinolasta maailmalle. Pullovesibrändi Vellamo julkaisi jymyuutisen maanantaina.

    Jo aiemmin kansainvälisille markkinoille iskenyt suomalaisfirma nähdään jatkossa myös Formula ykkösissä. Vellamo teki monivuotisen sopimuksen F1-talli Haasin kanssa.

    Ice Age Water oy sai toimintaansa kunnolla käyntiin vuonna 2022, kun liikevaihto ylitti ensimmäistä kertaa miljoonarajan.

    Kauppalehti kertoi, että Pohjois-Amerikassa Vellamo-vesipullon hinta on kuluttajille 8–10 euroa. Huippuravintoloissa se voi maksaa jopa 14 euroa.

    – Emme myy pelkkää vettä, vaan tarinaa suomalaisesta puhtaudesta ja jääkauden aikaisesta luonnosta. Se vetoaa erityisesti kiinalaisiin kuluttajiin, jotka arvostavat aitoutta ja luonnonläheisyyttä, Ahonen sanoi.

    Vellamon vesi pullotetaan Heinolassa sijaitsevasta lähteestä, joka syntyi 10 000 vuotta sitten jääkauden sulamisvesistä.

    Luksusvedellä on symbolista arvoa. Siksi sen kohderyhmänä ovat Aasiassakin vain varakkaimmat kuluttajat.

    Reply
  7. Tomi Engdahl says:

    Taas iso jäänmurtajaprojekti Pohjois-Amerikasta Suomeen – Maailman tehokkain dieselkäyttöinen jäänmurtaja
    Turussa pääkonttoriaan pitävä Elomatic sai merkittävän suunnittelutilauksen Kanadasta alle viikko sen jälkeen, kun Yhdysvalloista tuli jättimäinen jäänmurtajatilaus Suomeen. Uusi tilaus työllistää yhtiötä vuoteen 2031 saakka
    https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/a/c619aa23-f229-4a58-8cf1-6b7efb042ab7

    Reply
  8. Tomi Engdahl says:

    Suomalaisen Mikon energiaa säästävästä keksinnöstä kasvoi miljoonabisnes – Jopa 30 % pienempi energialasku
    Nuuka Solutions sai alkunsa vuonna 2012 Mikko Majan ideasta mitata ja raportoida rakennusten energiankulutusta selkeällä ja ymmärrettävällä tavalla.
    https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/a/5f6f8bec-8958-43fe-8778-f3635909e45a

    Reply
  9. Tomi Engdahl says:

    Finland’s public debt hit a record high of 88.4% of GDP in Q2 2025 — the biggest jump among EU countries, according to Eurostat.

    The rise came from increased borrowing and a 0.4% drop in GDP, the largest fall in the EU.

    Reply
  10. Tomi Engdahl says:

    Tietokoneet ovat kaikkialla, mutta niitä ymmärtävät enää vain harvat ja valitut
    Tietokoneet muuttuvat koko ajan helpommiksi käyttää. Samaan aikaan niiden toimintaa ymmärtää yhä harvempi ja se on yhteiskunnallinen epäkohta.
    https://yle.fi/a/74-20180709

    Reply
  11. Tomi Engdahl says:

    Tällaista on teknologia, joka tekee suomalaisista jäänmurtajista maailman huippuluokkaa
    Suomalainen osaaminen on maailman huippuluokkaa ääriolosuhteissa kulkevien jäänmurtajien tekniikassa.
    https://yle.fi/a/74-20187831

    Juttu tiivistettynä
    Yhdysvallat ja Suomi ovat sopineet yhdentoista jäänmurtajan rakentamisesta.
    Sopimuksen taustalla on suomalainen huippuosaaminen jäänmurtajien suunnittelussa ja rakentamisessa.
    Suomessa kehitetään jatkuvasti uusia teknologioita jäänmurtajiin, kuten navigointijärjestelmiä ja ruoripotkurijärjestelmiä.
    Innovaatioita ovat mm. Azipod-järjestelmä ja vinomurtaja, jotka parantavat jäänmurtajien suorituskykyä.

    Reply
  12. Tomi Engdahl says:

    ”Suomen Nobel” eli Millennium-teknologiapalkinto lähti nyt johonkin, mitä se ei ole 21 v olemassaolonsa aikana kertaakaan tehnyt
    Millennium-teknologiapalkintoa hallinnoiva Tekniikan Akatemia on solminut ensimmäistä kertaa kumppanuussopimuksen ulkomaisen yliopiston kanssa. Kumppani löytyi Singaporesta.
    https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/a/5611be08-9533-4c4a-8922-1dd3c98e013d

    Reply
  13. Tomi Engdahl says:

    Suomalaiskoodarin startup nousi yksisarviseksi – ”Eurooppa tulee aina myöhässä”
    Aleksi Vähimaa9.10.202506:11Sovellukset ja palvelut
    Yksisarvisluokkaan noussut suomalaistaustainen projektinhallintatyökalu Linear tunnetaan Euroopassa huonosti, mutta Piilaakson kasvuyritykset luottavat siihen hämmästyttävän yksimielisesti. Tuomas Artman, Linearin CTO ja yksi kolmesta perustajasta kertoo, miten menestys syntyi ja mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
    https://www.tivi.fi/uutiset/a/633bcdcc-589b-4629-80bd-c4884f4eb213

    Reply
  14. Tomi Engdahl says:

    ”Nykyisin vedetään kotona lärvit, eikä edes lähdetä yökerhoon. Yökerhojen alamäki on kansainvälinen suuntaus. Voivathan trendit muuttua, mutta ei välttämättä minun elinaikanani.”

    Näin luonnehtii Teemu Aaltonen, joka kuuluu Tampereen tunnetuimpiin iltaravintoloitsijoihin. Hän etsii nyt uusia haasteita, tosin edelleen ravintola-alalta. Lue juttu tästä: https://avecmedia.fi/bisnes/tamperelainen-yokerhokonkari-ilmestyi-tyonhakuun-nykyisin-vedetaan-kotona-larvit-eika-edes-lahdeta-yokerhoon/

    Reply
  15. Tomi Engdahl says:

    Suomen talous ei ole kasvanut 17 vuoteen, joten käänteen tekemiseen tarvitaan sekä teollisuuden uudistumista että uusia kasvuyrityksiä. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tuore raportti esittelee näkemyksen, mistä Suomeen syntyy uutta liiketoimintaa ja talouskasvua. Suomessa on tärkeää tarttua mahdollisuuksiin, joita useat teknologiapohjaiset osaamisalueet tarjoavat.

    – Suomen talous kääntyy kasvuun vain, jos kokonaistuottavuus kasvaa eli samoista resursseista saadaan aikaan enemmän tai korkeamman jalostusarvon tuotantoa. Tähän tarvitaan teknologiaa, osaamista ja rohkeutta uudistua, sanoo VTT:n uusi toimitusjohtaja Kalle Härkki tiedotteessa.

    https://www.verkkouutiset.fi/a/onko-tassa-suomen-talouden-uusi-veturi-kaikki-edellytykset-nousta-kasvu-uralle/#google_vignette

    Reply
  16. Tomi Engdahl says:

    Työmarkkinoilla poikkeustilanne – ekonomistit kertovat mistä on kyse
    Korkean työttömyyden taustalla on useita syitä. Samaan aikaan työllisyysaste pysynyt korkealla.
    https://www.verkkouutiset.fi/a/tyomarkkinoilla-poikkeustilanne-ekonomistit-kertovat-mista-on-kyse/#fb485f67

    Korkea työttömyys on kirvoittanut viime aikoina julkista keskustelua siitä, miten poikkeuksellista tilannetta tällä hetkellä eletään.

    Tilastokeskuksen mukaan työttömyysaste oli syyskuussa 9,9 prosenttia, joka on 2000-luvun mittapuulla ennätystasolla.

    Learn more
    Samaan aikaan kuitenkin myös työllisyysaste on noussut. Vaikka työllisyys on aavistuksen laskenut parin vuoden takaiselta ennätystasoltaan, on se tällä hetkellä kuitenkin noin neljä prosenttiyksikköä korkeampi kuin kymmenen vuotta sitten.

    Työllisyyden ja työttömyyden samanaikainen korkea taso on historiallinen tilanne, muistuttaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju. Taustalla on useita syitä.

    – Työvoiman ulkopuolella on vähemmän ihmisiä kuin koskaan, joten sekin on ennätystasolla. Se selittää korkean työttömyyden, eli meillä on työnhakijoina suurempi prosenttiosuus työikäisistä kuin koskaan aikaisemmin. Töitä hakee myös sellaisia ihmisiä, joilla ei ole realistisia mahdollisuuksia, haluja tai kykyjä työllistyä, joten se on hieman huono mittari, Kangasharju taustoittaa Verkkouutisille.

    Reply
  17. Tomi Engdahl says:

    Globaali kasvu on viime vuosina perustunut teknologiseen uudistumiseen, ja sama ilmiö pätee Suomeen. Suomalaisyritysten kasvumahdollisuudet pohjautuvat vahvasti kykyyn kehittää ja hyödyntää teknologioita menestyvien tuotteiden, palveluiden ja yritysten luomisessa. Tämä vaatii investointeja uudistavaan tutkimukseen ja kehitykseen (T&K).

    – Lupaavaa on, että yksityiset T&K-investoinnit ovat kääntyneet kasvuun vajaan kymmenen viime vuoden aikana ja Suomessa on kasvukykyisiä yrityksiä. Mutta taso ei vielä ole riittävä kasvukäänteelle. Julkisia T&K-panostuksia tarvitaan jakamaan riskiä ja vivuttamaan yksityisiä investointeja, VTT:n strategiajohtaja Laura Juvonen sanoo.

    https://www.verkkouutiset.fi/a/onko-tassa-suomen-talouden-uusi-veturi-kaikki-edellytykset-nousta-kasvu-uralle/#google_vignette

    Reply
  18. Tomi Engdahl says:

    “Suomeen syntyy pian 100 miljardin arvoinen yritys” – Lifeline Venturesin konkareilta rohkea ennuste
    Suomen startup-skene on kasvattanut jo kymmeniä yksisarvisia ja joitakin decacorneja. Kohta voidaan todistaa jotain vielä suurempaa.
    https://www.kauppalehti.fi/uutiset/a/d9329038-c7fc-4d20-8dba-3eeb02d17dd3

    Innovatiivisiin kasvuyhtiöihin eli startupeihin liittyy paljon voimakkaita mielikuvia. Ongelma on se, etteivät nämä vahvat mielikuvat vastaa todellisuutta.

    Suomalaiset startup-konkarit, Lifeline Ventures -pääomasijoitusyhtiön perustaja Timo Ahopelto ja partneri Jyri Engeström, tietävät heti, mitkä kolme startupeihin liittyvää väärinkäsitystä olisi aika korjata.

    Ensimmäinen: startupit ovat nuorten hupparityyppien toimintaa. Tällainen ajatus on monen päässä vahva, mutta tosiasiassa nopeimmin kasvavien startupien perustajien keski-ikä maailmalla on 45 vuotta. Myös Suomessa moni menestynyt startup on pikemminkin jo pidemmän uran tehneiden tutkijoiden perustama kuin opiskelijoiden.

    Reply
  19. Tomi Engdahl says:

    Björn Wahlroos: Tästä syystä Suomi ei kasva
    Suomen talouden heikko kasvu ei johdu suhdanteista, väittää Björn Wahlroos
    https://www.salkunrakentaja.fi/2025/10/wahlroos-suomi-ei-kasva

    Elinkeinoelämän pitkäaikainen vaikuttaja Björn Wahlroos vertaa mielellään Suomen taloutta naapurimaa Ruotsiin.

    Wahlroosin mukaan aikanaan Ruotsista poismuuttaneet useat varakkaat ja kapitalistit ovat muuttaneet takaisin. Ruotsissa yrityskulttuuri on erilainen kuin Suomessa.

    Viime vuosien aikana Ruotsin talouskasvu on ollut vahvempaa ja nopeampaa kuin Suomen, vaikka molemmat maat ovat kohdanneet samankaltaisia globaaleja haasteita.

    1980‑luvulla Suomi seurasi Ruotsia 5–10 vuotta jäljessä rahamarkkinoiden vapauttamisessa, mutta nyt ero verotuksen ja yritysystävällisyyden saralla on kasvanut yli 20 vuoden mittaiseksi.

    Wahlroosin mukaan Suomen talouden heikko kasvu johtuu ennen kaikkea rakenteellisista, poliittisista ja verotuksellisista ongelmista, ei suhdanteista. Hänen mukaansa Suomi on 1990‑luvun laman jälkeen jäänyt pitkäksi ajaksi jälkeen verouudistuksissa ja investointi‑ilmapiirin kehittämisessä verrattuna naapurimaihin, erityisesti Ruotsiin.

    Hän korostaa, että Suomi teki 1990‑luvulla useita oikeansuuntaisia uudistuksia, kuten Esko Ahon hallituksen toteuttaman “avoir fiscal” -verouudistuksen. Se pudotti yritysten ja osinkojen yhteenlasketun veroasteen yli 80 prosentista noin 25 prosenttiin.

    Wahlroos pitää tätä Suomen historian merkittävimpänä talouspoliittisena päätöksenä, koska se käynnisti investointiaallon, lisäsi riskinottohalukkuutta ja vauhditti talouden elpymistä Nokian nousun ohella.

    Hän väittää, että Suomessa on kehittynyt “kapitalismi ilman kapitalisteja” — järjestelmä, jossa omistajuus ja riskinotto ovat keskittyneet julkisille instituutioille eikä yksityisille sijoittajille.

    Eläkeyhtiöiden, valtion ja virkamiesten investointipäätöksissä vallitsee negatiivinen kannustinrakenne: jos investointi onnistuu, päätöksentekijä ei hyödy siitä henkilökohtaisesti, mutta jos se epäonnistuu, hän menettää asemansa. Tämä johtaa varovaisuuteen ja investointien välttelyyn, mikä tukahduttaa kasvun pitkällä aikavälillä, Wahlroos uskoo.

    Hän pitää myös valtion suurta roolia pörssiyhtiöiden omistajana ongelmana. Valtion tulisi luopua yritysomistuksistaan ja kohdentaa varansa infrastruktuuriin, koulutukseen ja toimintaympäristön kuntoon saattamiseen, jotta yksityinen sektori voisi jälleen ottaa vetovastuun investoinneista ja kasvusta.

    Reply
  20. Tomi Engdahl says:

    Onnellisen maan pääkaupunki vetää turisteja puoleensa – Helsingin matkailupäällikkö: ”Emme ole kallis, emme ole tylsä”
    Helsinki on pikkukaupunki, josta voi olla ylpeä, sanoo matkailupäällikkö Nina Vesterinen.
    https://yle.fi/a/74-20190066

    Helsinki on maamme suosituin matkailukohde, ja matkailu pääkaupunkiin kehittyi mainiosti viime kesänäkin.

    Helsinkiläisissä majoitusliikkeissä rekisteröitiin kesällä huimat 1,6 miljoonaa yöpymistä. Määrä kasvoi kesä–elokuussa 5,6 prosenttia kesään 2024 verrattuna. Elokuun tilastoissa näkyi kokonaisuudessaan liki yhdeksän prosentin kasvu.

    Kansainvälisissä yöpymisissä kasvua oli lähestulkoon viidennes.

    – Emme ole kallis, emme ole tylsä. Olemme pikkukaupunki, ja voimme olla ylpeitä siitä, sanoo Helsingin kaupungin matkailupäällikkö Nina Vesterinen.

    Hänestä suomalaiset ovat liian vaatimattomia; muualla kehutaan keskeneräisiäkin asioita, Suomessa ei.

    Reply
  21. Tomi Engdahl says:

    Tämä suomalainen elintarvike myy Ranskassa kuin häkä
    Maailmalla arvostetaan suomalaista voita.
    https://www.iltalehti.fi/ruoka-artikkelit/a/6a468629-a78a-49da-abb7-b2127fd67c65

    Reply
  22. Tomi Engdahl says:

    Älysormusdata paljastaa: suomalaisten unirytmi poikkeaa muista
    Suomalaiset siirtävät unirytmiään arjen ja viikonlopun välillä eniten, jopa 40 minuuttia
    https://yle.fi/a/74-20186932

    Reply
  23. Tomi Engdahl says:

    Lohduton työttömyysuutinen Suomesta
    Suomessa oli syyskuussa 259 000 työtöntä, kertoo Tilastokeskus.
    https://www.iltalehti.fi/talous/a/639c795e-c6e0-43cb-95db-d1e7d35eeae0

    Työttömiä oli Suomessa syyskuussa 259 000, mikä on 32 000 enemmän vuoden takaiseen verrattuna, kertoo Tilastokeskuksen työvoimatutkimus.

    Työttömyyden trendiluku oli syyskuussa 9,9 prosenttia.

    Reply
  24. Tomi Engdahl says:

    Tämä on tilanne Espoossa: 19 000 työtöntä, 570 avointa työpaikkaa
    Kommentti|Espoossa työllisyystilanne on synkkä. Mikään määrä kannustusta tai sakkomaksuja ei auta, jos työpaikkoja ei ole, kirjoittaa Maria Pettersson.
    https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000011575908.html

    Espoossa oli kesäkuun lopussa avoinna 568 työpaikkaa.

    Niihin olisi pitänyt jotenkin saada tungettua kaupungin 18 981 työtöntä.

    Lienee selvää, että mikään määrä hallituksen patistusta ei saa tuota työttömien määrää mahtumaan noihin työpaikkoihin.

    Ei auta ansiopäivärahan porrastus, työssäoloehdon kiristyminen tai työttömyysrahan suojaosan poistaminen. Ei auta lapsikorotuksen poisto, ei työttömyysturvan omavastuuajan pidentäminen. Ei auta mikään toimi, joka ”kannustaa” ottamaan työpaikan vastaan. Ongelma on, että ei ole mitä ottaa. Ei, vaikka kaikki avoimet työpaikat eivät tule julkisesti hakuun.

    Espoo ei ole valmis tällaiseen työttömyyteen. Kaupungissa on totuttu siihen, että vaikka muu maa kärvistelisi, Espoossa menee sentään vähän paremmin. Ja meneehän täällä: elokuun lopulla työttömien osuus työvoimasta oli 11 prosenttia, koko maassa 11,5 prosenttia. Se on silti paljon enemmän kuin piti olla.

    Kaupungin budjetti menee sekaisin, koska näin suureen työttömyyteen ei varauduttu. Rahaa tulee vähemmän ja menee enemmän kuin piti.

    Veroja tulee kassaan vähemmän kuin piti, koska ihmiset eivät ole töissä.

    Reply

Leave a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *

*

*