The Intergovernmental Panel on Climate Change (IPCC) has unleashed their Special Report on the impact of global warming reaching 1.5°C above pre-industrial levels.
“This IPCC report is set to outline a rescue plan for humanity,”
“1.5°C is the new 2°C,”
If we stick to Paris Climate Agreement commitments, we could still see a global warming of about 3°C by 2100.
1,236 Comments
Tomi Engdahl says:
https://spectrum.ieee.org/electric-inverter?share_id=8196604&socialux=facebook&utm_campaign=RebelMouse&utm_content=IEEE+Spectrum&utm_medium=social&utm_source=facebook&fbclid=IwZXh0bgNhZW0CMTAAAR2YG8kDcLvBtO4nV8vy72OWE4XaPdxFpUKyg5JdM4hUA9amlBycdDMjNNg_aem_ATAy6fVWTV8oK4Fu18GyLha9DjYwZDyGJkIQrTr219BMwfHHaQf4wviukqIXzn4bEEa7VIeKk0wwgDWFFb07Aw1W
Tomi Engdahl says:
https://www.fraktio.fi/en/blog/what-steps-can-a-software-company-take-towards-sustainability
Tomi Engdahl says:
https://hackaday.com/2024/05/09/the-great-green-wall-africas-ambitious-attempt-to-fight-desertification/
Tomi Engdahl says:
Viisaat ajattelijat Sini Vuorialho ja Karri Jutila jatkoivat viime kolumnissani (SK 10.4.) esiin nostamaani vihreän siirtymän kritiikkiä. Heidän mukaansa vihreää siirtymää käytetään yritysmaailmassa räikeään viherpesuun, joka edistää maailmassa ja Suomessakin meneillään olevaa luonnonalueiden hävityksestä johtuvaa massasukupuuttoa.
https://www.satakunnankansa.fi/kolumnit/art-2000010409174.html?utm_term=Autofeed&utm_campaign=sk_echo&utm_medium=toimitus&utm_source=Facebook&fbclid=IwZXh0bgNhZW0CMTEAAR1iTf2jWwGxtLImEtuy0zjrQYQ2iXr7seCPbS7WLm5kbwWYNEKWHahmW_I_aem_AdzA65w3cVdxOSBF-LvMNd_pv46OhnGeejPFysreVGlHCYPnlhDvUqTYvHdHuHPeYFoyBtbTeqMvO6h0bSRTIiFM#Echobox=1715127054
Tomi Engdahl says:
Climeworks built ‘Mammoth’ DAC+S plant: https://ie.social/e8b6j
Tomi Engdahl says:
Photos: World’s largest carbon removal facility begins operations in Iceland
Climeworks, a Swiss company, designed and constructed this direct air capture and storage (DAC+S) plant known as Mammoth
https://interestingengineering.com/photo-story/worlds-largest-carbon-removal-facility?utm_source=facebook&utm_medium=article_image
Tomi Engdahl says:
Suck it, carbon! https://trib.al/HSUOjCs
Tomi Engdahl says:
The Atlantic’s Major Circulation Current Is En-Route To Collapse, Says New Study
More evidence is suggesting the Atlantic Meridional Overturning Circulation (AMOC) is approaching its tipping point.
https://www.iflscience.com/the-atlantics-major-circulation-current-is-en-route-to-collapse-says-new-study-72883?fbclid=IwZXh0bgNhZW0CMTEAAR2y582UVnagK3m90YVlScooCf7onw7qOcqEnVrlG5gu59CmAs2TnrK4wSQ_aem_AXzgZKewF0xbOq6Zv7rKHAEQtXYduZjrZ7Cc03Clvbw1Fasvq-T-rp28hLV-NcmsVoPGNnKJXfz4z9cVPusHM60C
Tomi Engdahl says:
A Staggering 19x Energy Jump in Capacitors May Be the Beginning of the End for Batteries
It opens the door to a new era of electric efficiency.
https://www.popularmechanics.com/science/a60732620/capacitor-energy-storage-breakthrough/
Tomi Engdahl says:
One problem for renewables: Not enough rare earths. One solution: recycling. But there’s a hitch
https://thebulletin.org/2024/04/one-problem-for-renewables-not-enough-rare-earths-one-solution-recycling-but-theres-a-hitch/
Tomi Engdahl says:
Maailmassa on vasta yksi hiilineutraali viskitislaamo, ja siellä on suomalaiset lämpöpumput.
Irlantilainen viskitislaamo nollasi päästönsä Suomi-tekniikalla – 85 M€ liikevaihdon suomalaisyhtiön lämpöpumput tuottavat jopa 120 °C vettä
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/36691f11-5262-4158-a773-d06348a1f73d?utm_term=Autofeed&utm_medium=Social&utm_source=Facebook&fbclid=IwZXh0bgNhZW0CMTEAAR1e8xOZg3gI7_wkzqkKDU68IbC47PwiAfPgdDYDEDeEEHGDIDXWTuh4CW4_aem_ZmFrZWR1bW15MTZieXRlcw#Echobox=1716558069
Maailmassa on vasta yksi hiilineutraali viskitislaamo, ja siellä on suomalaiset lämpöpumput.
Tomi Engdahl says:
23 Well-Intentioned Acts That Don’t Make Things Better
Your need to feel self-righteous is dooming us all.
https://www.cracked.com/pictofacts-649-23-ways-youre-saving-world-that-dont-work
Tomi Engdahl says:
Tilastokeskus: Hyviä uutisia päästöistä
Päästöjä laski erityisesti kivihiilen ja turpeen käytön vähentäminen sähköntuotannossa.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010463671.html
Tomi Engdahl says:
The Future Of Earth Is An Uninhabitable Hell World
The good news? We’ll probably die from human-made climate change well before then
https://www.iflscience.com/the-future-of-earth-is-an-uninhabitable-hell-world-74325
Tomi Engdahl says:
Sellutehtaan päästöjä voisi hyödyntää lentokoneiden polttoaineessa – toisi miljardeja kansantalouteen
https://yle.fi/a/74-20093161
Tuoreen raportin mukaan metsäteollisuuden päästöt voivat muuttua hyödyllisiksi, jos niitä käytetään lentokoneiden polttoaineen valmistuksessa.
Vuonna 2040 saatat lentää kaukomatkalle suomalaisella vähäpäästöisellä polttoaineella. Se on valmistettu suomalaisella sähköllä vedestä ja sellutehtaan hiilidioksidista.
Jos näin todella käy, maahan on voinut syntyä uusi teollisuuden ala, joka tuo kansantalouteen arvonlisää joka vuosi kahden ja puolen miljardin euron edestä.
Luku on yksi tulos uunituoreesta raportista, jonka ovat tehneet teknologian tutkimuskeskus VTT ja luonnonvarakeskus Luke. Raportti summaa, mitä kaikkea metsäteollisuuden piipuista tupruavalle hiilidioksidille voisi tulevaisuudessa tehdä ja millaisen arvonlisän eri vaihtoehdot kansantaloudelle tuovat.
Tomi Engdahl says:
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/4f75a160-68ed-4e87-96d8-7bca6c15cdc4
Onnenpyörän pyörittäjille jopa 70 prosenttia alennusta. Naisten vaatteet alkaen 1,19 euroa. Uusi diili! Salamatarjous! Kaupan päälle ilmainen lahja!
Postnordin toukokuun lopussa julkaiseman kuluttajatutkimuksen mukaan kiinalainen Temu on nyt yli 50-vuotiaiden suomalaisten suosituin verkkokauppa. Kaikki ikäryhmät huomioivassa tarkastelussa ykköspaikkaa piti Zalando, ja Temu oli hyvänä kakkosena.
Kaupan liiton mukaan Temu nousi helmikuussa 2024 vierailumääriltään suomalaisten eniten käyttämäksi ulkomaiseksi markkinapaikaksi
Vaateteollisuuden arvioidaan aiheuttavan noin kymmenen prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä. Tuntuu absurdilta, että kun pikamuodista ja sen haitallisuudesta on saarnattu vuosikausia, otetaankin yhtäkkiä askelia entistä haitallisempaan suuntaan sen sijaan, että kulutusta yritettäisiin suitsia.
Paitsi että Temu ärsyttää aggressiivisella mainonnallaan (Muistatko leopardikuvioiset kalsarit?) ja sieltä tilatut tuotteet sisältävät haitallisia kemikaaleja (uskomatonta), saa ultrapikamuotijätti myös maailman palamaan.
Temu ja Shein lähettävät yhteensä yli kahdeksan miljoonan kilogramman edestä rahtia päivittäin. Tämä vastaa 88:aa ääriään myötä täynnä olevaa Boeing 777 -lentokoneellista.
Päästöjä ja jätettä syntyy, kun muoviin pakattuja postipaketteja lennätetään vikkelään tahtiin maapallon ympäri. Kukaan tuskin yllättyy, että superhalvat tuotteet eivät olekaan superkestäviä, ja pian roinat lentävät kaatopaikalle. Tavaraa, joka on jo syntyessään roska, on vaikea kierrättää.
Temun mainoksissa kehotetaan röyhkeästi ”shoppailemaan kuin miljardööri”.
Ultrahalvan jätteen lennättäminen toiselta puolelta maapalloa hetken mielijohteesta on kuitenkin järjettömyydessään omaa luokkaansa.
Temu on toki vain yksittäinen pahis. Ostamme turhaa romua milloin mistäkin, ja harva kulutusvalintamme kestää kovinkaan kirkasta päivänvaloa.
Temu kuitenkin piirtää ylikulutuksesta ja idioottimaisesta romun hamstraamisesta kaikkein rujoimman aikamme kuvan.
Tomi Engdahl says:
Nyt tuli laskelma: Suomi ei saavuta hiilineutraaliustavoitetta
20.6.202414:17päivitetty 20.6.202414:18
ILMASTONMUUTOS
YMPÄRISTÖ
YHTEISKUNTA
VASTUULLISUUS
Suomi tarvitsee huomattavia lisätoimia, jotta se saavuttaa ilmastotavoitteensa. Tuoreen selvityksen mukaan lisätoimia tarvitaan kaikilla päästösektoreilla.
https://www.uusisuomi.fi/uutiset/nyt-tuli-laskelma-suomi-ei-saavuta-hiilineutraaliustavoitetta/64cc1aed-4739-4995-9f41-5bb54bbd95f6#Echobox=1718882584
Tomi Engdahl says:
Uusi tieto kasvien sitomasta CO2:sta horjuttaa ilmastohankkeiden mahdollisuuksia
Mallit, joissa on laskettu hiilidioksidin taso ilmakehässä nyt ja tulevaisuudessa, esittävät ehkä väärän arvion siitä, miten paljon hiilidioksidia kasveihin sitoutuu ja miten pitkäksi aikaa.
https://tieku.fi/ilmasto/uusi-tieto-kasvien-sitomasta-co2sta-horjuttaa-ilmastohankkeiden-mahdollisuuksia
Kasvit ja puut käyttävät hiilidioksidia eli CO2:ta yhteyttämiseen, jotta ne saavat energiaa kasvuunsa. Näin jo yksi istutettu puu voi pienentää ilmakehän CO2:n määrää.
Ehkä puut ja kasvit eivät kuitenkaan varastoi CO2:ta aivan niin pitkään kuin monissa nykylaskelmissa oletetaan.
Kasvit sitovat enemmän hiilidioksidia
Toisaalta tutkimuksessa on hyviä uutisia siitä, kuinka paljon CO2:ta kasvit uusien laskelmien mukaan imevät itseensä.
“Kasvit eri puolilla maailmaa ovat itse asiassa tuottavampia kuin oletimme”, sanoo Heather Graven, yksi tutkimuksen tekijöistä.
Toisaalta tutkijat ovat sitä mieltä, että elävät kasvit eivät sido hiiltä niin pitkään kuin monet uskovat.
Ilmastohankkeen potentiaali on rajallinen
Tulokset osoittivat, että kasvit sitovat hiiltä tehokkaammin mutta pidättävät sen lyhyemmäksi aikaa kuin aiemmin on oletettu.
Tutkijoiden mukaan tulokset tarkoittavat sitä, että sellaisiin hankkeisiin kuin puiden tai muiden kasvien istuttamiseen sisältyy oletettua pienemmät mahdollisuudet vähentää hiilidioksidia ilmakehästä ja että kasvihuonekaasupäästöjä pitäisi siksi rajoittaa entistäkin nopeammin.
Tomi Engdahl says:
Kun kuumuus poltti kylän
https://yle.fi/a/74-20095165
Suur-Lontooseen kuuluvassa Wenningtonissa paloi parikymmentä taloa kaksi vuotta sitten. Lontoo lupaa nyt vahvoja toimia ilmastonmuutoksen vaikutusten torjumiseksi.
Heinäkuun 19. päivä 2022 oli Britannian mittaushistorian kuumin. Coningsbyn kylässä lämpömittarin lukema oli maan korkein eli 40,3 astetta.
Suur-Lontooseen kuuluvassa Wenningtonissa kärvisteltiin myös kuumuudessa. Yhtäkkiä helvetti pääsi irti: syttyi raivokas tulipalo, joka tuulen mukana levisi nopeasti ja tuhosi parikymmentä taloa perustuksia myöten. Vahvimman veikkauksen mukaan tuli syttyi itsestään – kompostista.
Shaign Turner oli yksi kotinsa menettäneistä. Hän ei heti päässyt palopaikalle, koska Lontoon ytimestä johtava rautatie oli kuumuudessa vääntynyt mutkille.
Kylässä on paloasema, mutta siitä ei ollut hyötyä, koska palomiehet olivat muualla toisessa tehtävässä. Päivä oli Suur-Lontoon palokuntien kiireisin sitten toisen maailmansodan: hälytyksiä tuli 2 496.
Britannian viranomaiset olivat aiemmin arvioineet, että 40 asteen lämpötiloja voitaisiin kokea saarivaltakunnassa noin vuonna 2040. Ennuste meni pari vuosikymmentä pieleen.
Ilmastonmuutos on kurittanut Lontoota ennenkin. Kesällä 2021 tulvat valtasivat katuja suurkaupungin ytimessä.
Lontoo aikoo nyt kunnianhimoisesti näyttää muulle maailmalle, kuinka suurkaupungit suojautuvat etenevän ilmastonmuutoksen vaikutuksilta.
– Lontoolla on paljon hyviä suunnitelmia ja ohjelmia ilmastouhkia vastaan. Meidän pitää myöntää, että lontoolaisten henki on vaarassa, ja nyt on toimittava, ilmastokomiteaa johtava Emma Howard Boyd on sanonut.
Tomi Engdahl says:
Puun poltosta syntyvän hiilidioksidin ympärille on nousemassa vauhdilla polttoainevalmistusta.
Hiilidioksidi voi tuottaa Suomelle suuret rahat – ”Olisi tärkeää, että tätä mahdollisuutta ei sössitä”
Puun poltosta syntyvän hiilidioksidin ympärille on nousemassa vauhdilla polttoainevalmistusta.
https://yle.fi/a/74-20094823?fbclid=IwZXh0bgNhZW0CMTEAAR1jNpmMQieipaz6oJCJlguQNjfobXadGe6RrnoP7mMDTnYkJOH5cs1Oc6E_aem_NXM59pORZkJo1mV_2oO3WA
Suomella on hallussaan jättimäinen varanto tulevaisuuden polttoaineiden raaka-ainetta.
Fossiilisia polttoaineita korvaamaan tarkoitetut synteettiset polttoaineet valmistetaan vedystä ja hiilidioksidista. Suomen valttikortti on biogeeninen hiilidioksidi, jota syntyy puun poltosta.
– Se on arvokas resurssi, mitä monella muulla Euroopan maalla ei ole. Meillä on sitä miljoonia tonneja, sanoo vetyteknologiayhtiö P2X Solutions toimitusjohtaja Herkko Plit.
Viime vuonna kaikesta Suomessa tuotetusta energiasta yli neljäsosa tuotettiin polttamalla puuta.
Bensan hinta nousee
Vaikka poliitikot kuinka lupailisivat halpaa bensiiniä, on bensapumpulla avattava lompakkoa nykyistä enemmän viimeistään kolmen vuoden kuluttua.
Vuodesta 2027 eteenpäin fossiilisten polttoaineiden pumppuhinnat nousevat vuosittain, sillä ne tulevat osaksi EU:n päästökauppaa.
Hiilen käyttö kallistuu niin tie-, lento- kuin laivaliikenteessäkin.
Plit ennakoi nopeaa siirtymistä synteettisiin polttoaineisiin.
– Vuoteen 2030 mennessä fossiiliset polttoaineet ovat jo kalliimpia kuin päästöttömät verrokit, hän sanoo.
Uudet polttoaineet pikaisesti markkinoille
P2X Solutions on tänä vuonna käynnistämässä Harjavaltaan Suomen ensimmäistä vihreän vedyn tuotantolaitosta.
Sen lisäksi Suomessa on nyt yhteensä 37 muuta vetyhanketta. Niistä 16 on energiasektorilla, eli pääosin voimalaitosten yhteydessä.
Tomi Engdahl says:
”Mission impossible” on käymässä toteen – Ilmastotavoite karkaamassa Suomelta
Suomi on jäämässä ilmastotavoitteesta jälkeen. Ympäristöministeri Kai Mykkäsen (kok) vuosi sitten esittämä ”mission impossible” on käymässä toteen.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/b9041c5f-fb83-4d31-88d1-6bc65acc7072
Suomi on ajautunut huomattaviin ongelmiin ilmastotavoitteiden kanssa: Suomi ei näytä pääsevän nykytoimillaan vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteeseen, joka on kirjattu ilmastolakiin.
Asia ilmenee ympäristöministeriön johdolla valmistellusta ja tänään julkaistusta ilmastovuosikertomuksesta.
Vuosikertomuksen mukaan tarvittavien lisätoimien määrä vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi on noin 19 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia.
Keskeisen ongelman muodostaa se, että maankäyttösektori ei muodosta riittävän suurta hiilinielua. Maankäyttösektoriin kuuluvat maatalousmaat, metsätalous ja muu maankäyttö.
Päästöyksikköjä ostamaan
Vuosikertomuksessa arvioidaan, että Suomi jää kauas EU:n LULUCF-asetuksessa olevista velvoitteista vuosille 2021– 2025 maankäyttösektorilla ilman päästöyksiköiden ostamista.
– Vajeen kattamiseksi Suomen on mahdollista pyrkiä ostamaan nieluyksiköitä muilta jäsenmailta. Jos velvoitetta ei saavuteta tämänkään jälkeen, tulisi vaje kattaa taakanjakosektorin lisätoimilla, vuosikertomuksessa todetaan.
Se tarkoittaa sitä, että Suomen on tehtävä entistä suurempia ilmastotoimia taakanjakosektoriin kuuluvilla aloilla kuten maataloudessa ja liikenteessä.
Tämä on puolestaan ilmastovuosikertomuksen mukaan ”käytännössä mahdotonta”. Syynä on se, että taakanjakosektoria koskevat ilmastovelvoitteet ovat entuudestaan varsin tiukat. Näin ollen maankäyttösektorin vajetta ei pystytä kattamaan uusilla taakanjakosektorin toimilla.
Myös kauden 2026–2030 osalta velvoitteen saavuttaminen on vuosikertomuksen mukaan epävarmaa.
”Mission impossible”
Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok) sanoi jo vuosi sitten Iltalehdelle, että tilanne on Suomen kannalta ”mission impossible” eli mahdoton tehtävä. Jo tuolloin ilmeni, että Suomi ei pääsisi vuosien 2021–2025 hiilinielutavoitteeseen.
Hakkuilla merkittävä rooli
Ongelma juontaa juurensa siitä, että metsien muodostaman hiilinielun koko on viime vuosina pienentynyt huomattavasti. Maankäyttösektori on ollut jopa päästölähde vuosina 2018, 2021 ja 2022.
Hiilinieluun vaikuttavat etenkin kotimaisten metsiemme hakkuut, joita esimerkiksi Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on kasvattanut.
Luonnonvarakeskus päivitti tammikuussa maankäyttösektorin skenaariolaskelmaa. Siinä laskettiin metsähakkuiden vuotuisen määrän kasvavan ensi vuonna 83 miljoonaan kuutioon. Se leikkaisi hiilinielua vuonna 2035 jopa 23 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia pienemmäksi kuin aikaisemmassa skenaariossa.
Suunta oikea, mutta liian hidas
Ilmastovuosikertomuksesta löytyy myös joitain positiivisia huomioita. Päästöt ovat laskeneet vuonna 2023 edellisvuoteen verrattuna 11 prosenttia. Päästökaupan piirissä olevien laitosten päästöt puolestaan laskivat viidenneksellä.
Taakanjakosektorilla päästöt laskivat 5,3 prosenttia viime vuonna. Suunta on oikea, mutta liian hidas.
Vuosikertomuksen perusteella ei ole varmaa, tuleeko Suomi saavuttamaan taakanjakosektorilla EU-tasolla määritellyn tavoitteen, joka on vähentää päästöjä 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasoon verrattuna.
Petteri Orpon (kok) hallitus on sitoutunut kansallisen ilmastolain tavoitteisiin.
Siihen on kirjattu, että hiilineutraalius tulisi tavoittaa vuonna 2035. Päästövähennykset vuoden 1990 tasoon verrattuna ovat 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, 80 prosenttia vuoteen 2040 mennessä ja 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.
Vuoden 2030 tavoite edellyttäisi lisätoimia 1,3 miljoonan tonnin hiilidioksidiekvivalentin edestä.
Hallitus on laatimassa vuoden loppuun mennessä päästövelan lyhentämisohjelman sekä valmistelee energia- ja ilmastostrategiaa.
Tomi Engdahl says:
Rakennuksia voi odottaa purkutuomio – listasimme EU:n ennallistamisasetuksen viisi seurausta suomalaiskaupungeille
https://yle.fi/a/74-20096657
Suomalaiskaupungit ovat jo varsin vihreitä, mutta viheralueiden määrä ja laatu on kartoitettava tarkasti.
EU:n viime viikolla hyväksytyllä ennallistamisasetuksella voi olla yllättäviä seurauksia Suomen kaupungeissa.
Julkisessa keskustelussa suurin huomio on kohdistunut metsiin, soihin ja sisävesistöihin, mutta toimeen on tartuttava lähivuosina myös kaupungeissa.
Kuntaliiton yhdyskunta- ja ympäristöyksikön johtaja Miira Riipinen ja Luonnonvarakeskuksen ohjelmajohtaja Meri Kallasvuo arvioivat tänään Ylen aamussa ja Ykkösaamussa, mitä konkreettisia toimia kaupungeilta nyt odotetaan.
1. Viheralueiden määrä on kartoitettava
2. Kaavoitukselle painoa
3. Monimuotoisuutta pienillä ja suurilla teoilla
4. Viherkatot ja kosteikot osaksi kaupunkikuvaa
5. Yhteistyötä ja järjestelmällisyyttä
EU:n ennallistamisasetus vaatii kaupungeilta järjestelmällisyyttä ja yhteistyötä. Kallasvuon mukaan ennallistamissuunnitelman laatimisessa tarvitaan kaikkien sidosryhmien panosta. Kaupunkien, kuntien, päättäjien ja asukkaiden on tehtävä yhteistyötä, jotta tavoitteet saavutetaan.
Tomi Engdahl says:
Ministeri Mykkänen: Hakkuiden pitäisi vähentyä nykyisestä tuntuvasti, jotta Suomi saavuttaa hiilineutraaliustavoitteensa
Suomen kokonaispäästöt jatkoivat viime vuonna laskuaan ja metsäsektori oli pieni nettonielu. Uusia toimia tarvitaan kuitenkin lisää, jotta Suomi saavuttaa ilmastotavoitteensa.
https://yle.fi/a/74-20096172
Tomi Engdahl says:
Ultraprosessoidun ruuan kulutus lisääntyy kaikkialla maailmassa – asiantuntijat ehdottavat tupakka-askiratkaisua
Ultraprosessoitujen ruokien suosio kasvaa, vaikka samaan aikaan tutkimustuloksia roskaruuan vaaroista on koko ajan enemmän. Asiantuntijat ehdottavat roskaruokien rinnastamista tupakkaan.
https://yle.fi/a/74-20096632
Tomi Engdahl says:
Uusi kuplavesimenetelmä varastoi hiilidioksidia betoniin – Mikä tärkeintä: ei heikennä lujuutta lainkaan
Uusi hiilensidontamenetelmä betoniin on paitsi nopea, saattaa myös jopa parantaa betonirakenteiden kestävyyttä.
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/1a3417be-2f14-474e-8a6f-0f591dd16601?utm_term=Autofeed&utm_medium=Social&utm_source=Facebook&fbclid=IwZXh0bgNhZW0CMTEAAR1HkAZj4tNx4IWOe-JcCjsvyDCZLkpaJ3uxBjxBZXvaGU-wSlVLyjWmiKs_aem_BIla-3DphxzIfsS2H7XWBg#Echobox=1719557518
Tomi Engdahl says:
Nordic Semiconductor named by TIME magazine as one of “Worlds Most Sustainable Companies”
https://www.nordicsemi.com/Nordic-news/2024/06/Nordic-Semiconductor-named-by-TIME-magazine-as-one-of-Worlds-Most-Sustainable-Companies
TIME has partnered with research agency Statista to name the World’s Most Sustainable Companies in which Nordic’s commitments to reducing its own carbon footprint are recognized.
Nordic Semiconductor, a leading provider of low power wireless IoT connectivity solutions, has been named by TIME magazine as one of the “World’s Most Sustainable Companies”.
Nordic’s aggressive greenhouse gas (GHG) reduction achievements; increasing conversion to recycled plastic use in manufacturing component reels; and demonstrable dedication to its sustainability principles have made the top 500 list for World’s Most Sustainable Companies, designated by TIME and research partner, Statista, from more than 5,000 eligible companies worldwide.
The criteria devised by TIME and Statista to recognize and reward companies that prioritize sustainability is designed to promote corporate responsibility and advance sustainable practices.
More than 5,000 of the world’s largest and most influential companies were assessed based on factors such as revenue, market capitalization, and public prominence. These companies were examined in a rigorous four-step process that covered more than 20 key data points, such as their CDP score – which provides a snapshot of a company’s disclosure and environmental performance, their alignment with GRI and SASB, emissions and energy intensity, and employee turnover and work safety.
Tomi Engdahl says:
Europe’s drinking water contaminated by ‘forever chemical’: NGOs
https://phys.org/news/2024-07-europe-contaminated-chemical-ngos.html#google_vignette
Tomi Engdahl says:
‘Eat fossil fuels’: Bill Gates-backed company makes butter out of thin air
Savor uses chemistry to add hydrogen and oxygen molecules to CO2 and make fats like butter and milk.
https://interestingengineering.com/innovation/butter-from-co2-us
Tomi Engdahl says:
https://www.dailymail.co.uk/sciencetech/article-13619505/Gulf-Stream-climate-change-deep-freeze.html
Researchers from University College London have discovered that the Gulf Stream – a vital current of warm water – could be especially sensitive to changes in the climate.
Their research suggests that global warming could lead to the collapse of the Gulf Stream, which would drop temperatures in Europe by up to 15°C (27°F).
Lead researcher Dr Jack Wharton said: ‘If in the future winds are weaker, as shown in a recent study using climate models, it could mean a weaker Gulf Stream and a cooler Europe.’
The Gulf Stream is a current of warm water which flows up the East Coast of North America and across the Atlantic to Europe.
If the current collapses Europe will cease to be warmed.
This would drop temperatures in Europe by up to 15°C (27°F), disrupting agriculture and weather patterns,
Researchers warn it would also cause sea levels to rise by as much as 10cm in North America.
That would trigger widespread flooding in places like Florida.
Tomi Engdahl says:
Study reveals environmental impact of artificial sweeteners
https://phys.org/news/2024-07-reveals-environmental-impact-artificial-sweeteners.html#google_vignette
The human body’s inability to break down sucralose, an artificial sweetener found in many zero-calorie food and drink products, is well established by scientific research. The compound is so stable that it escapes wastewater treatment processing and is in drinking water and aquatic environments.
“We can’t break down sucralose, and a lot of microorganisms can’t break it down, either, because it’s a really tough molecule that doesn’t degrade easily. So there are a lot of questions about how it is affecting the environment and whether it’s something that could impact our microbial communities,”
Both freshwater and brackish diatoms exposed to sucralose displayed an overall decreasing trend in population compared to a control group.
Tomi Engdahl says:
Lithium ion batteries a growing source of PFAS pollution, study finds
https://phys.org/news/2024-07-lithium-ion-batteries-source-pfas.html
Tomi Engdahl says:
Ilmastonmuutos ratkeaa järjestelmätason muutoksilla, jotka pureutuvat yhteiskuntiemme tapoihin käyttää energiaa, rakentaa infrastruktuuria, tuottaa ruokaa sekä liikuttaa ihmisiä ja tavaraa paikasta toiseen. Näihin asioihin vaikuttavat ensisijaisesti yritysjohtajat ja poliitikot, eivät tavalliset kuluttajat. Ydinvoimaloita, vihreitä teräsruukkeja, sähköautojen latausverkkoja, vihreää siirtymää, elintarvikealan innovaatioita ja tehokkaampaa teknologiaa tuottavat yritykset ja poliittiset päätökset, ei Kreikan ja Kittilän välillä puntaroiva, kesälomaansa suunnitteleva perhe.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/e6b1a293-b4aa-41dc-9229-12b0cea65e2e
Tomi Engdahl says:
Näin CO₂-päästöt muuttuvat syvällä maan sisällä kiveksi – Ensimmäiset laitokset käsittelevät 60 000 kg hiilidioksidia päivässä
Hiilidioksidi otetaan talteen suoraan ilmakehästä, se sekoitetaan meriveteen ja ruiskutetaan lopulta kilometrin syvyyteen.
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/nain-co-paastot-muuttuvat-syvalla-maan-sisalla-kiveksi-ensimmaiset-laitokset-kasittelevat-60000-kg-hiilidioksidia-paivassa/d792087a-af67-41ea-b279-ac3efa3ccc03
Tomi Engdahl says:
The Limits To Growth was highly controversial when it was first published over 50 years ago.
A 1972 Report About Global Collapse Is Proving To Be Surprisingly Accurate
The Limits To Growth was highly controversial when it was first published over 50 years ago
https://www.iflscience.com/a-1972-report-about-global-collapse-is-proving-to-be-surprisingly-accurate-69571?fbclid=IwZXh0bgNhZW0CMTEAAR3qCUe84TBHqS3NWPWs7fDBAWNU8dablD43kPwCV0fyZ3CyXtPtHNQqqPE_aem_PdfQybcTO5LOd_Z4t-boeA
When researchers revisited a damning report from the early 1970s that predicted global collapse within the coming century, they reached a worrying conclusion: their decades-old data was proving to be surprisingly accurate. Worse still, the planet was still heading down the same path with little sign of change on the horizon.
Tomi Engdahl says:
https://www.op-media.fi/puheenvuorot/pankit-raportoivat-ensimmaista-kertaa-taksonomian-mukaisuuttaan–op-sijoittui-yrityslainojen-osalta-toimialavertailussa-hyvin/?cmpid=….facebook%20instagram%20audience_network%20messenger.social.Pankit%20raportoivat%20ensimm%C3%A4ist%C3%A4%20kertaa%20taksonomian%20mukaisuuttaan_Copy2%20%2F%20Finanssi%20%20%20ESG%20%7C%2024-60v.&fbclid=IwZXh0bgNhZW0BMAABHYwjN3XbrFJSi2giEx46iTNUAYro42iuz6VlvOS2cU8wb_Y07j-PVPy_cg_aem_mba2QVuM36GuN_l1x52Yxg&utm_medium=paid&utm_source=fb&utm_id=6308118096231&utm_content=6565358015431&utm_term=6375367879631&utm_campaign=6308118096231
Tomi Engdahl says:
Usean toimialan puuttuminen taksonomian piiristä viittaa siihen, ettei GAR:ia voida vielä käyttää yksiselitteisenä mittarina vihreän siirtymän rahoittamisessa.
Mitä GAR tarkoittaa?
Pankeille keskeinen tulosindikaattori taksonomian osalta on lainakannan GAR-osuus eli Green Asset Ratio. Tämä luku kertoo, kuinka suuri osa pankin vastuista on taksonomian mukaan kestäviä. Pankkien yritysvastuiden taksonomian mukainen osuus perustuu rahoitettujen yritysasiakkaiden raportoimiin tietoihin.
Tuoreimpien raporttien perusteella OP Ryhmän GAR-osuus NFRD-yritysten liikevaihtoon perustuen oli 15,8 prosenttia, joka oli muihin pankkeihin verrattuna keskimääräistä korkeampi tulos. Esimerkiksi muut pohjoismaiset pankit raportoivat selvästi alle 10 prosentin GAR-osuuksia. Absoluuttisesti tarkasteltuna OP:n taksonomian mukaisia NFRD-vastuita liikevaihtoon perustuen oli 1 113 miljoonan euron edestä, mikä oli pohjoismaisten pankkien keskuudessa toiseksi suurin määrä.
Vastaavasti pankit raportoivat luokitusjärjestelmän mukaisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista ja palveluista saadun liikevaihdon lisäksi yritysasiakkaidensa pääomamenoja eli investointeja. Taksonomian mukaisilla pääomamenoilla pystytään osoittamaan, miten kestäviä yritysten investoinnit ovat. OP:n NFRD-vastuiden GAR-osuus pääomamenoihin perustuen oli 25,6 prosenttia, joka oli huomattavasti verrokkeja korkeampi. Euroissa mitattuna tämä oli 1 806 miljoonaa euroa. Luku oli korkein vertailussa olleista pohjoismaisista pankeista.
https://www.op-media.fi/puheenvuorot/pankit-raportoivat-ensimmaista-kertaa-taksonomian-mukaisuuttaan–op-sijoittui-yrityslainojen-osalta-toimialavertailussa-hyvin/?cmpid=….facebook%20instagram%20audience_network%20messenger.social.Pankit%20raportoivat%20ensimm%C3%A4ist%C3%A4%20kertaa%20taksonomian%20mukaisuuttaan_Copy2%20%2F%20Finanssi%20%20%20ESG%20%7C%2024-60v.&fbclid=IwZXh0bgNhZW0BMAABHYwjN3XbrFJSi2giEx46iTNUAYro42iuz6VlvOS2cU8wb_Y07j-PVPy_cg_aem_mba2QVuM36GuN_l1x52Yxg&utm_medium=paid&utm_source=fb&utm_id=6308118096231&utm_content=6565358015431&utm_term=6375367879631&utm_campaign=6308118096231