The Intergovernmental Panel on Climate Change (IPCC) has unleashed their Special Report on the impact of global warming reaching 1.5°C above pre-industrial levels.
“This IPCC report is set to outline a rescue plan for humanity,”
“1.5°C is the new 2°C,”
If we stick to Paris Climate Agreement commitments, we could still see a global warming of about 3°C by 2100.
1,118 Comments
Tomi Engdahl says:
Tutkijat laittoivat neuroverkon analysoimaan ilmastomalleja – näin siinä kävi
Rosa Lampela1.2.202311:45TIEDETEKOÄLYRATKAISUJA ILMASTONMUUTOKSEEN
Testatakseen tekoälyn kyvykkyyttä tutkijat syöttivät sille myös historiallisia mittauksia ja pyysivät järjestelmää arvioimaan nykyistä lämpenemistä.
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tutkijat-laittoivat-neuroverkon-analysoimaan-ilmastomalleja-nain-siina-kavi/01622e7e-44d1-4395-9c48-609d713cb7b7
Maapallon ilmaston lämpeneminen todennäköisesti ylittää 1,5 asteen rajan 2030-luvulla, vahvistaa uusi tekoälyavusteinen tutkimus. Sen mukaan vieläkin kriittisempi kahden asteen raja ylittyy 50 prosentin todennäköisyydessä vuosisadan puoliväliin mennessä.
Tomi Engdahl says:
Raportti ehdottaa: Kouluihin pakolliset kurssit luonnon monimuotoisuudesta – Aihepiiri tiiviiksi osaksi koulutusta
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/7037e302-3790-4acd-a2d8-77e92fea6e6f
Luonnonvarakeskuksen raportti linjaa, miten Suomen tulisi parantaa luonnon monimuotoisuutta kaikilla sektoreilla.
Luonnonvarakeskuksen raportti ehdottaa, että tietoisuutta luonnon monimuotoisuudesta lisätään kaikilla koulutustasoilla. Yksi vaihtoehto voisi raportin mukaan olla pakolliset kurssit.
10 toimea Suomelle
1. Suojelu ja ennallistaminen
2. Kulutus- ja tuotantotapojen muuttaminen
3. Tuotantoketjut ja kansainvälinen kauppa
4. Haitallisten vaikutusten hinnoittelu
5. Tulevaisuuden väestöt
6. Luontopääoman mittarit
7. Globaalit julkishyödykkeet
8. Globaali rahoitusjärjestelmä
9. Motivoitunut ja vaikuttava kansalainen
10. Koulutus ja luonnon monimuotoisuus
Lähde: Luonnonvarakeskuksen raportin tiivistelmä: Muutospolkuja Suomessa Dasguptan raportin pohjalta
Tomi Engdahl says:
https://hackaday.com/2023/02/13/methane-pyrolysis-producing-green-hydrogen-without-carbon-emissions/
Tomi Engdahl says:
VAATE- JA TEKSTIILITEOLLISUUS tuottaa noin 4–10 prosenttia globaaleista ilmastopäästöistä WWF:n mukaan. Pikamuoti on käytännössä kertakäyttöistä, sillä vaatteet hajoavat helposti, eikä niitä ole tehty kestämään. Ne eivät myöskään usein päädy kierrätyksen kautta uuteen käyttöön, koska ovat liian heikkolaatuisia siihen.
Dokumentti paljastaa hirveän todellisuuden megasuositusta vaatefirmasta – vaikuttaja järkyttyi näkemästään https://www.is.fi/tv-ja-elokuvat/art-2000009410689.html
Tomi Engdahl says:
Maapallon viilentämiseen saattoi löytyä keino Kuun pinnalla olevasta pölykerroksesta – suunnitelma kuulostaa hurjalta
https://www.findance.com/uutiset/63365/maapallon-viilentamiseen-saattoi-loytya-keino-kuun-pinnalla-olevasta-polykerroksesta-suunnitelma-kuulostaa-hurjalta
Maapallon ilmaston lämpenemisen torjumiseksi on ideoitu erilaisia ratkaisuja. Kerroimme aiemmin sotilaskäyttöön tarkoitettujen tankkauslentokoneiden käyttämisestä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, mutta nyt tarjolle on tullut vielä hurjempi suunnitelma [lähde].
Astrofyysikot ovat onnistuneet osoittamaan tietokonesimulaatioissa, että Kuun pinnan pölyä voisi käyttää Maapallon ilmaston viilentämiseen.
Pölyä puhallettaisiin Kuun pinnalta avaruuteen, joka vähentäisi Auringon säteilyä Maahan.
Tomi Engdahl says:
Maapallon napojen uudelleenjäädyttäminen on mahdollista – ja jopa edullista
https://www.findance.com/uutiset/61892/maapallon-napojen-uudelleenjaadyttaminen-on-mahdollista-ja-jopa-edullista
Tieteilijöiden mukaan tulevaisuudessa olisi mahdollista levittää napa-alueiden ilmastoon aerosolipartikkeleita korkealla lentävistä lentokoneista. Jos ne levitettäisiin ilmaan yli matkustajalentokoneiden lentokorkeuden 13 kilometriin, aerosolit vajoaisivat hiljalleen maahan, varjostaen samalla jäätiköitä.
- On olemassa laajalle levinnyt ja järkevä pelko aerosolien käyttämisestä planeetan jäähdyttämisessä, johtava tutkija Wake Smith Yalen yliopistosta sanoi.
- Mutta jos jossain riski-hyöty-suhde kannattaisi, niin navoilla, Smith uskoi.
Aerosolipartikkeleiden suihkutukset tehtäisiin kausiluonteisesti kevään ja alkukesän pitkinä päivinä. Sama suihkutuslaivasto voisi palvella molempia pallonpuoliskoja siirtyen vuodenaikojen mukaan.
Suihkutuksiin voitaisiin käyttää sotilaskäyttöön tarkoitettuja tankkauslentokoneita. 125 konetta riittäisi laskemaan napojen lämpötilaa kahdella celsiusasteella, joka olisi lähellä esiteollista lämpötilaa. Suihkutusoperaatioiden kustannukset olisivat 11 miljardia euroa vuodessa.
- Vaikka tämä olisikin merkittävää nopeasti lämpenevässä maailmassa, stratosfäärin aerosolisuihkutukset hoitavat vain ilmastonmuutoksen oiretta, eivät taustalla olevaa sairautta. Se on aspiriinia, ei penisilliiniä. Se ei korvaa hiilidioksidin poistamista, Smith sanoi.
Tomi Engdahl says:
Oikeudenmukainen vihreä siirtymä vaatii tutkittua tietoa
Euroopan ilmastopolitiikka on kunnianhimoisempaa kuin koskaan ennen, muttei vaaditulla tasolla.
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kestavyysmurros/oikeudenmukainen-vihrea-siirtyma-vaatii-tutkittua-tietoa?utm_source=facebook&utm_medium=social_cpc&utm_campaign=ilmasto&fbclid=IwAR3Ogk6WDbAZXRj0KpBvHROo0EX-5p04-BxxiU1XptwIX2ZaBpuL-iYzg8I
Ympäristötaloustieteen tutkimus auttaa pääsemään tavoitteisiin oikeudenmukaisesti, sanoo apulaisprofessori Lassi Ahlvik.
Tomi Engdahl says:
Do Humans Fart More Methane Than Cows?
https://medium.com/climate-conscious/do-humans-fart-more-methane-than-cows-a0f48c590fb0
In the annals of climate activism, cows get gassed. Yes, that’s two puns, but it’s also deadly serious, more than we imagined.
Do you breathe, burp or fart? If so, you’re contributing to climate change. Just like Dad, we point the finger at someone else — cows. Do cows deserve to be the pariahs of climate change? The answer is no. Humans are unequivocally at fault, but it is complicated.
Cows produce 250 to 500 L of methane per day. Collectively, the earth’s 1.5 billion cows emit 120 million metric tons per year, responsible for roughly 2% of climate change. That’s just a small part of how cattle propagation contributes to climate change (setting aside land use, water use, and nutrient efficiency).
Methane lingers. The earth filters break it down over a period of 120 years. The bad news is, the troposphere and stratosphere break down methane into CO2, also a greenhouse gas. During the first 20 years, methane’s contribution to climate change is 80 times more powerful than carbon dioxide. That’s why scientists keep the focus on methane and why activists raise a stink about cows.
By comparison, humans produce a paltry 1 L of flatus per day, only 7% of which is methane, and we don’t burp methane. As a species, humans emit 73 metric tons of methane and 1000 metric tons of carbon dioxide per day. As a species, we produce about half of one million metric tons per year.
But wait, bad news for vegans! According to a recent study, all-plant diets result in seven more farts per day.
Cows produce far more methane than humans… in their bodies. Outside of biology, the human impact dwarfs ungulates. Humans contribute 60% of annual methane emissions, contributing to 25% of annual global warming. One-third results from processing fossil fuels, another third from agricultural practices, and a final third from decomposing waste and biomass burning. The majority of nature’s contribution comes from wetlands, and we’ll get back to that in a moment.
What no one seems to ask, though, is this: does methane from cows actually contribute to climate change?
Tomi Engdahl says:
http://skr.fi/ajankohtaista/vihrea-siirtyma-vaatii-uusia-keinoja
Tomi Engdahl says:
GLOBAL WARMING IS WORSE THAN WE THOUGHT, AI TELLS SCIENTISTS
https://futurism.com/the-byte/global-warming-worse-ai-scientists
Scientists enlisted the help of an AI to estimate how long it would take until global warming gets really bad. The AI’s assessment? We might be screwed.
The resulting study, published this week in the journal Proceedings of the National Academy of Sciences, suggests that global temperatures could reach the threshold of 1.5 degrees Celsius in just a decade. Exceed that, and scientists warn of increased drought, widescale die-offs of wildlife species and ecosystems, and famines, to name just a few drastic ramifications.
The legally binding Paris Agreement aims to not exceed this threshold by reducing greenhouse gas emissions, and so far, we’re already sitting at 1.1 to 1.2 degrees of warming.
The Paris Agreement maintains that, in the worst case scenario, the nations of the world ought to keep warming well below 2 degrees Celsius. But the AI found we have a “substantial probability” of crossing even that threshold, at which scientists believe the effects of climate change will be irreversible and far more catastrophic, by 2050.
Tomi Engdahl says:
“[There is] is clear evidence that a half degree of global warming poses substantial risks for people and ecosystems,”
Tomi Engdahl says:
https://futurism.com/the-byte/scientists-robot-doomsday-glacier-alarmed
Tomi Engdahl says:
Recycling our way to sustainability
https://www.nature.com/articles/d41586-022-03646-z
A circular economy requires an overhaul of product design, consumption and waste management. Although recycling is dismissed by some as insufficient, it remains an essential process.
Tomi Engdahl says:
Applying circular economy principles could cut the volume of plastics entering our ocean by 80%
Partner Content by Mitsubishi Chemical Group
At the frontier of a circular economy for plastics
https://www.ft.com/partnercontent/mitsubishi-chemical-group/at-the-frontier-of-a-circular-economy-for-plastics.html?utm_source=FB&utm_medium=sustainability&utm_content=paid&fbclid=IwAR2P-0iP_peQ3euAp9s4EcayzCa9ZvAWVTu6AXRILeZkOWyiJNYseHk-rJk
In a scene from a classic American film from the 1960s, a recent graduate is advised at a garden party:
“There’s a great future in plastics”
When audiences first saw this famous scene from the 1967 blockbuster The Graduate, consumers were craving cheap, versatile plastics to replace traditional materials, and this high-tech industry was booming.
Since the 1950s, some 9bn tonnes of plastics have been produced globally. About half of that was made in the past 20 years. As the applications of this material multiply, innovations such as self-healing, light-sensitive and bio-degradable polymers continue to arise. Modern life is impossible without plastics.
But the poor management of plastic production, consumption and waste disposal threatens to outweigh its benefits, with significant impacts on the environment and the economy.
Just 16 per cent of plastics are recycled globally — the rest is either incinerated, put in landfills or discarded. As the demand for plastics expands, greenhouse gases emitted in the production and incineration of plastics are projected to triple by 2050 compared to 2019 levels, according to the Center for International Environmental Law.
Yet there is no immediate or suitable alternative for many plastics. Thanks to being durable, light and affordable, plastics frequently have a lower environmental footprint across their lifecycle than other materials. Banning them altogether is neither realistic nor desirable.
“We believe that the problem is not plastic itself, but whether it is produced, used and disposed of properly,” explains Kenichiro Mawatari, director of the Green Transformation division for the Mitsubishi Chemical Group.
“Even after our planet transitions to a circular economy and achieves carbon neutrality, we will continue to have a responsibility to supply industries with these needed materials sustainably.”
MCG believes in applying circular-economy principles to the plastics industry. This approach can cut the volume of plastics entering our oceans by 80 per cent, reduce greenhouse gas emissions by 25 per cent and create 700,000 net additional jobs by 2040, according to the Ellen MacArthur Foundation.
To this end, the company has implemented various chemical and mechanical recycling solutions.
“Among our recent efforts are first-phase projects to commercialise and scale-up chemical recycling for acrylic resins and turning used, mixed plastics back into oil and using them as the raw materials for producing plastics.” explains Mawatari.
In 2021, MCG partnered with Japanese petrochemical companies to start construction on the country’s largest commercial chemical recycling facility. The facility, which will convert used plastics into oil, will have a processing capacity of 20,000 tonnes per year.
Using tail lamps collected from end-of-life vehicles (ELVs) and other used acrylic resin materials, MCG has been exploring chemical recycling and reuse systems in a joint project with a Japanese automotive maker. In the post-covid era, protective acrylic screens will also be recycled.
Elsewhere, the company is working to improve the traceability of biomass and other recycled materials resources using blockchain technology, including a project with Circularise, a Dutch provider of supply-chain transparency software.
“Such tracking systems will not only help reduce market mismatches for used plastics but also provide certification of recycling to our customers. Ultimately, this forms the basis of a transparent and reliable value chain for customers in the future”. explains Mawatari.
Towards sustainable plastics
The company’s strategy and activities are anchored in its purpose: using innovation to achieve ‘Kaiteki’, meaning the well-being of people and the planet.
The company is also becoming engaged in international partnerships for sustainability. It is a founding member of the Alliance to End Plastic Waste and the sole east Asian member of the World Economic Forum’s Low-Carbon Emitting Technologies initiative, where leading chemical companies collaborate on carbon-neutral solutions.
University of Tokyo outlines proposals that could make the chemicals industry — responsible for some 4 per cent of global GDP and nearly 6 per cent of emissions — become a carbon sink by mid-century. To do so, the industry must use carbon dioxide from the air and biomass to make plastic. These measures could collectively generate millions of jobs in circular chemicals and waste management.
Tomi Engdahl says:
Nasa mittasi todelliset CO2-päästöt yli 100 maasta – Miksi Suomi ja Venäjä näyttävät hiilinieluilta? Asiantuntija vastaa
Sofia Virtanen15.3.202313:02YMPÄRISTÖILMASTONMUUTOSTIEDE
Tuoreen tutkimuksen satelliittimittaukset ovat erilainen menetelmä päästöjen mittaukseen kuin inventaariot, joiden perusteella valtioiden päästövähennystavoitteet on määritelty.
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/nasa-mittasi-todelliset-co2-paastot-yli-100-maasta-miksi-suomi-ja-venaja-nayttavat-hiilinieluilta-asiantuntija-vastaa/60e21175-ca08-4ee9-9b50-c542370dc07d
Tomi Engdahl says:
Optimizing legacy devices and solutions – 3 points to consider
https://www.etteplan.com/stories/optimizing-legacy-devices-and-solutions-3-points-consider
When seeking to decrease their carbon footprint and increase overall sustainability, companies should investigate the most obvious areas of improvement within the existing operations before committing to costly investments. Searching for new and better solutions can take time, and in terms of the environment, gradual small movements may create swift impacts that should not be overlooked either. Here’s our three tips for optimizing existing legacy device solutions.
Tomi Engdahl says:
Nasa keräsi tarkkaa dataa siitä, miten paljon CO2-päästöjä yli 100 maasta oikeasti tulee – Satelliitti mittaa
Sofia Virtanen13.3.202308:30YMPÄRISTÖILMASTONMUUTOSAVARUUSTIEDE
OCO-2-satelliitti lähti Maata kiertävälle radalle jo 2014, ja seuraavina vuosina se mittasi hiilidioksidin päästölähteitä ja nieluja eri puolilla maailmaa.
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/nasa-kerasi-tarkkaa-dataa-siita-miten-paljon-co2-paastoja-yli-100-maasta-oikeasti-tulee-satelliitti-mittaa/4d54f73c-0b33-4155-9ae7-6b7d76861ecb
Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pilottiprojektissa kerättiin tarkkaa mittaustietoa maailman eri valtioiden hiilidioksidipäästöistä ja toisaalta hiilinieluista niiden alueilla.
Tomi Engdahl says:
Maapallolla on vain kuusi maata, jossa hengitysilma on terveellistä – Suomi mukana
Ilmansaasteet aiheuttavat vuosittain miljoonia kuolemia.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/34231926-d083-4fd3-8d78-e8dc00163918