The Intergovernmental Panel on Climate Change (IPCC) has unleashed their Special Report on the impact of global warming reaching 1.5°C above pre-industrial levels.
“This IPCC report is set to outline a rescue plan for humanity,”
“1.5°C is the new 2°C,”
If we stick to Paris Climate Agreement commitments, we could still see a global warming of about 3°C by 2100.
1,202 Comments
Tomi Engdahl says:
Tutkijat laittoivat neuroverkon analysoimaan ilmastomalleja – näin siinä kävi
Rosa Lampela1.2.202311:45TIEDETEKOÄLYRATKAISUJA ILMASTONMUUTOKSEEN
Testatakseen tekoälyn kyvykkyyttä tutkijat syöttivät sille myös historiallisia mittauksia ja pyysivät järjestelmää arvioimaan nykyistä lämpenemistä.
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tutkijat-laittoivat-neuroverkon-analysoimaan-ilmastomalleja-nain-siina-kavi/01622e7e-44d1-4395-9c48-609d713cb7b7
Maapallon ilmaston lämpeneminen todennäköisesti ylittää 1,5 asteen rajan 2030-luvulla, vahvistaa uusi tekoälyavusteinen tutkimus. Sen mukaan vieläkin kriittisempi kahden asteen raja ylittyy 50 prosentin todennäköisyydessä vuosisadan puoliväliin mennessä.
Tomi Engdahl says:
Raportti ehdottaa: Kouluihin pakolliset kurssit luonnon monimuotoisuudesta – Aihepiiri tiiviiksi osaksi koulutusta
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/7037e302-3790-4acd-a2d8-77e92fea6e6f
Luonnonvarakeskuksen raportti linjaa, miten Suomen tulisi parantaa luonnon monimuotoisuutta kaikilla sektoreilla.
Luonnonvarakeskuksen raportti ehdottaa, että tietoisuutta luonnon monimuotoisuudesta lisätään kaikilla koulutustasoilla. Yksi vaihtoehto voisi raportin mukaan olla pakolliset kurssit.
10 toimea Suomelle
1. Suojelu ja ennallistaminen
2. Kulutus- ja tuotantotapojen muuttaminen
3. Tuotantoketjut ja kansainvälinen kauppa
4. Haitallisten vaikutusten hinnoittelu
5. Tulevaisuuden väestöt
6. Luontopääoman mittarit
7. Globaalit julkishyödykkeet
8. Globaali rahoitusjärjestelmä
9. Motivoitunut ja vaikuttava kansalainen
10. Koulutus ja luonnon monimuotoisuus
Lähde: Luonnonvarakeskuksen raportin tiivistelmä: Muutospolkuja Suomessa Dasguptan raportin pohjalta
Tomi Engdahl says:
https://hackaday.com/2023/02/13/methane-pyrolysis-producing-green-hydrogen-without-carbon-emissions/
Tomi Engdahl says:
VAATE- JA TEKSTIILITEOLLISUUS tuottaa noin 4–10 prosenttia globaaleista ilmastopäästöistä WWF:n mukaan. Pikamuoti on käytännössä kertakäyttöistä, sillä vaatteet hajoavat helposti, eikä niitä ole tehty kestämään. Ne eivät myöskään usein päädy kierrätyksen kautta uuteen käyttöön, koska ovat liian heikkolaatuisia siihen.
Dokumentti paljastaa hirveän todellisuuden megasuositusta vaatefirmasta – vaikuttaja järkyttyi näkemästään https://www.is.fi/tv-ja-elokuvat/art-2000009410689.html
Tomi Engdahl says:
Maapallon viilentämiseen saattoi löytyä keino Kuun pinnalla olevasta pölykerroksesta – suunnitelma kuulostaa hurjalta
https://www.findance.com/uutiset/63365/maapallon-viilentamiseen-saattoi-loytya-keino-kuun-pinnalla-olevasta-polykerroksesta-suunnitelma-kuulostaa-hurjalta
Maapallon ilmaston lämpenemisen torjumiseksi on ideoitu erilaisia ratkaisuja. Kerroimme aiemmin sotilaskäyttöön tarkoitettujen tankkauslentokoneiden käyttämisestä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, mutta nyt tarjolle on tullut vielä hurjempi suunnitelma [lähde].
Astrofyysikot ovat onnistuneet osoittamaan tietokonesimulaatioissa, että Kuun pinnan pölyä voisi käyttää Maapallon ilmaston viilentämiseen.
Pölyä puhallettaisiin Kuun pinnalta avaruuteen, joka vähentäisi Auringon säteilyä Maahan.
Tomi Engdahl says:
Maapallon napojen uudelleenjäädyttäminen on mahdollista – ja jopa edullista
https://www.findance.com/uutiset/61892/maapallon-napojen-uudelleenjaadyttaminen-on-mahdollista-ja-jopa-edullista
Tieteilijöiden mukaan tulevaisuudessa olisi mahdollista levittää napa-alueiden ilmastoon aerosolipartikkeleita korkealla lentävistä lentokoneista. Jos ne levitettäisiin ilmaan yli matkustajalentokoneiden lentokorkeuden 13 kilometriin, aerosolit vajoaisivat hiljalleen maahan, varjostaen samalla jäätiköitä.
- On olemassa laajalle levinnyt ja järkevä pelko aerosolien käyttämisestä planeetan jäähdyttämisessä, johtava tutkija Wake Smith Yalen yliopistosta sanoi.
- Mutta jos jossain riski-hyöty-suhde kannattaisi, niin navoilla, Smith uskoi.
Aerosolipartikkeleiden suihkutukset tehtäisiin kausiluonteisesti kevään ja alkukesän pitkinä päivinä. Sama suihkutuslaivasto voisi palvella molempia pallonpuoliskoja siirtyen vuodenaikojen mukaan.
Suihkutuksiin voitaisiin käyttää sotilaskäyttöön tarkoitettuja tankkauslentokoneita. 125 konetta riittäisi laskemaan napojen lämpötilaa kahdella celsiusasteella, joka olisi lähellä esiteollista lämpötilaa. Suihkutusoperaatioiden kustannukset olisivat 11 miljardia euroa vuodessa.
- Vaikka tämä olisikin merkittävää nopeasti lämpenevässä maailmassa, stratosfäärin aerosolisuihkutukset hoitavat vain ilmastonmuutoksen oiretta, eivät taustalla olevaa sairautta. Se on aspiriinia, ei penisilliiniä. Se ei korvaa hiilidioksidin poistamista, Smith sanoi.
Tomi Engdahl says:
Oikeudenmukainen vihreä siirtymä vaatii tutkittua tietoa
Euroopan ilmastopolitiikka on kunnianhimoisempaa kuin koskaan ennen, muttei vaaditulla tasolla.
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kestavyysmurros/oikeudenmukainen-vihrea-siirtyma-vaatii-tutkittua-tietoa?utm_source=facebook&utm_medium=social_cpc&utm_campaign=ilmasto&fbclid=IwAR3Ogk6WDbAZXRj0KpBvHROo0EX-5p04-BxxiU1XptwIX2ZaBpuL-iYzg8I
Ympäristötaloustieteen tutkimus auttaa pääsemään tavoitteisiin oikeudenmukaisesti, sanoo apulaisprofessori Lassi Ahlvik.
Tomi Engdahl says:
Do Humans Fart More Methane Than Cows?
https://medium.com/climate-conscious/do-humans-fart-more-methane-than-cows-a0f48c590fb0
In the annals of climate activism, cows get gassed. Yes, that’s two puns, but it’s also deadly serious, more than we imagined.
Do you breathe, burp or fart? If so, you’re contributing to climate change. Just like Dad, we point the finger at someone else — cows. Do cows deserve to be the pariahs of climate change? The answer is no. Humans are unequivocally at fault, but it is complicated.
Cows produce 250 to 500 L of methane per day. Collectively, the earth’s 1.5 billion cows emit 120 million metric tons per year, responsible for roughly 2% of climate change. That’s just a small part of how cattle propagation contributes to climate change (setting aside land use, water use, and nutrient efficiency).
Methane lingers. The earth filters break it down over a period of 120 years. The bad news is, the troposphere and stratosphere break down methane into CO2, also a greenhouse gas. During the first 20 years, methane’s contribution to climate change is 80 times more powerful than carbon dioxide. That’s why scientists keep the focus on methane and why activists raise a stink about cows.
By comparison, humans produce a paltry 1 L of flatus per day, only 7% of which is methane, and we don’t burp methane. As a species, humans emit 73 metric tons of methane and 1000 metric tons of carbon dioxide per day. As a species, we produce about half of one million metric tons per year.
But wait, bad news for vegans! According to a recent study, all-plant diets result in seven more farts per day.
Cows produce far more methane than humans… in their bodies. Outside of biology, the human impact dwarfs ungulates. Humans contribute 60% of annual methane emissions, contributing to 25% of annual global warming. One-third results from processing fossil fuels, another third from agricultural practices, and a final third from decomposing waste and biomass burning. The majority of nature’s contribution comes from wetlands, and we’ll get back to that in a moment.
What no one seems to ask, though, is this: does methane from cows actually contribute to climate change?
Tomi Engdahl says:
http://skr.fi/ajankohtaista/vihrea-siirtyma-vaatii-uusia-keinoja
Tomi Engdahl says:
GLOBAL WARMING IS WORSE THAN WE THOUGHT, AI TELLS SCIENTISTS
https://futurism.com/the-byte/global-warming-worse-ai-scientists
Scientists enlisted the help of an AI to estimate how long it would take until global warming gets really bad. The AI’s assessment? We might be screwed.
The resulting study, published this week in the journal Proceedings of the National Academy of Sciences, suggests that global temperatures could reach the threshold of 1.5 degrees Celsius in just a decade. Exceed that, and scientists warn of increased drought, widescale die-offs of wildlife species and ecosystems, and famines, to name just a few drastic ramifications.
The legally binding Paris Agreement aims to not exceed this threshold by reducing greenhouse gas emissions, and so far, we’re already sitting at 1.1 to 1.2 degrees of warming.
The Paris Agreement maintains that, in the worst case scenario, the nations of the world ought to keep warming well below 2 degrees Celsius. But the AI found we have a “substantial probability” of crossing even that threshold, at which scientists believe the effects of climate change will be irreversible and far more catastrophic, by 2050.
Tomi Engdahl says:
“[There is] is clear evidence that a half degree of global warming poses substantial risks for people and ecosystems,”
Tomi Engdahl says:
https://futurism.com/the-byte/scientists-robot-doomsday-glacier-alarmed
Tomi Engdahl says:
Recycling our way to sustainability
https://www.nature.com/articles/d41586-022-03646-z
A circular economy requires an overhaul of product design, consumption and waste management. Although recycling is dismissed by some as insufficient, it remains an essential process.
Tomi Engdahl says:
Applying circular economy principles could cut the volume of plastics entering our ocean by 80%
Partner Content by Mitsubishi Chemical Group
At the frontier of a circular economy for plastics
https://www.ft.com/partnercontent/mitsubishi-chemical-group/at-the-frontier-of-a-circular-economy-for-plastics.html?utm_source=FB&utm_medium=sustainability&utm_content=paid&fbclid=IwAR2P-0iP_peQ3euAp9s4EcayzCa9ZvAWVTu6AXRILeZkOWyiJNYseHk-rJk
In a scene from a classic American film from the 1960s, a recent graduate is advised at a garden party:
“There’s a great future in plastics”
When audiences first saw this famous scene from the 1967 blockbuster The Graduate, consumers were craving cheap, versatile plastics to replace traditional materials, and this high-tech industry was booming.
Since the 1950s, some 9bn tonnes of plastics have been produced globally. About half of that was made in the past 20 years. As the applications of this material multiply, innovations such as self-healing, light-sensitive and bio-degradable polymers continue to arise. Modern life is impossible without plastics.
But the poor management of plastic production, consumption and waste disposal threatens to outweigh its benefits, with significant impacts on the environment and the economy.
Just 16 per cent of plastics are recycled globally — the rest is either incinerated, put in landfills or discarded. As the demand for plastics expands, greenhouse gases emitted in the production and incineration of plastics are projected to triple by 2050 compared to 2019 levels, according to the Center for International Environmental Law.
Yet there is no immediate or suitable alternative for many plastics. Thanks to being durable, light and affordable, plastics frequently have a lower environmental footprint across their lifecycle than other materials. Banning them altogether is neither realistic nor desirable.
“We believe that the problem is not plastic itself, but whether it is produced, used and disposed of properly,” explains Kenichiro Mawatari, director of the Green Transformation division for the Mitsubishi Chemical Group.
“Even after our planet transitions to a circular economy and achieves carbon neutrality, we will continue to have a responsibility to supply industries with these needed materials sustainably.”
MCG believes in applying circular-economy principles to the plastics industry. This approach can cut the volume of plastics entering our oceans by 80 per cent, reduce greenhouse gas emissions by 25 per cent and create 700,000 net additional jobs by 2040, according to the Ellen MacArthur Foundation.
To this end, the company has implemented various chemical and mechanical recycling solutions.
“Among our recent efforts are first-phase projects to commercialise and scale-up chemical recycling for acrylic resins and turning used, mixed plastics back into oil and using them as the raw materials for producing plastics.” explains Mawatari.
In 2021, MCG partnered with Japanese petrochemical companies to start construction on the country’s largest commercial chemical recycling facility. The facility, which will convert used plastics into oil, will have a processing capacity of 20,000 tonnes per year.
Using tail lamps collected from end-of-life vehicles (ELVs) and other used acrylic resin materials, MCG has been exploring chemical recycling and reuse systems in a joint project with a Japanese automotive maker. In the post-covid era, protective acrylic screens will also be recycled.
Elsewhere, the company is working to improve the traceability of biomass and other recycled materials resources using blockchain technology, including a project with Circularise, a Dutch provider of supply-chain transparency software.
“Such tracking systems will not only help reduce market mismatches for used plastics but also provide certification of recycling to our customers. Ultimately, this forms the basis of a transparent and reliable value chain for customers in the future”. explains Mawatari.
Towards sustainable plastics
The company’s strategy and activities are anchored in its purpose: using innovation to achieve ‘Kaiteki’, meaning the well-being of people and the planet.
The company is also becoming engaged in international partnerships for sustainability. It is a founding member of the Alliance to End Plastic Waste and the sole east Asian member of the World Economic Forum’s Low-Carbon Emitting Technologies initiative, where leading chemical companies collaborate on carbon-neutral solutions.
University of Tokyo outlines proposals that could make the chemicals industry — responsible for some 4 per cent of global GDP and nearly 6 per cent of emissions — become a carbon sink by mid-century. To do so, the industry must use carbon dioxide from the air and biomass to make plastic. These measures could collectively generate millions of jobs in circular chemicals and waste management.
Tomi Engdahl says:
Nasa mittasi todelliset CO2-päästöt yli 100 maasta – Miksi Suomi ja Venäjä näyttävät hiilinieluilta? Asiantuntija vastaa
Sofia Virtanen15.3.202313:02YMPÄRISTÖILMASTONMUUTOSTIEDE
Tuoreen tutkimuksen satelliittimittaukset ovat erilainen menetelmä päästöjen mittaukseen kuin inventaariot, joiden perusteella valtioiden päästövähennystavoitteet on määritelty.
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/nasa-mittasi-todelliset-co2-paastot-yli-100-maasta-miksi-suomi-ja-venaja-nayttavat-hiilinieluilta-asiantuntija-vastaa/60e21175-ca08-4ee9-9b50-c542370dc07d
Tomi Engdahl says:
Optimizing legacy devices and solutions – 3 points to consider
https://www.etteplan.com/stories/optimizing-legacy-devices-and-solutions-3-points-consider
When seeking to decrease their carbon footprint and increase overall sustainability, companies should investigate the most obvious areas of improvement within the existing operations before committing to costly investments. Searching for new and better solutions can take time, and in terms of the environment, gradual small movements may create swift impacts that should not be overlooked either. Here’s our three tips for optimizing existing legacy device solutions.
Tomi Engdahl says:
Nasa keräsi tarkkaa dataa siitä, miten paljon CO2-päästöjä yli 100 maasta oikeasti tulee – Satelliitti mittaa
Sofia Virtanen13.3.202308:30YMPÄRISTÖILMASTONMUUTOSAVARUUSTIEDE
OCO-2-satelliitti lähti Maata kiertävälle radalle jo 2014, ja seuraavina vuosina se mittasi hiilidioksidin päästölähteitä ja nieluja eri puolilla maailmaa.
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/nasa-kerasi-tarkkaa-dataa-siita-miten-paljon-co2-paastoja-yli-100-maasta-oikeasti-tulee-satelliitti-mittaa/4d54f73c-0b33-4155-9ae7-6b7d76861ecb
Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pilottiprojektissa kerättiin tarkkaa mittaustietoa maailman eri valtioiden hiilidioksidipäästöistä ja toisaalta hiilinieluista niiden alueilla.
Tomi Engdahl says:
Maapallolla on vain kuusi maata, jossa hengitysilma on terveellistä – Suomi mukana
Ilmansaasteet aiheuttavat vuosittain miljoonia kuolemia.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/34231926-d083-4fd3-8d78-e8dc00163918
Tomi Engdahl says:
Nasan raportin pääkirjoittaja HS:lle: Suomen viralliset hiilinielulaskelmat eivät ole väärässä
Nasan satelliittimittaus näytti Suomen hiilinieluna. Raportin pääkirjoittaja Brendan Byrne ei kuitenkaan näe ristiriitaa Nasan tulosten ja Suomen mittausten välillä.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009464010.html
YHDYSVALTOJEN avaruushallinto Nasan julkaisema satelliittimittaus maailman eri maiden hiilipäästöistä ja -nieluista ei kumoa Suomen omia laskelmia, koska Nasan mittauksen virhemarginaali on Suomen kohdalla suuri.
Sen vuoksi Suomen omat tulokset mahtuvat satelliittimittauksen virhemarginaalin sisään.
Lisäksi eroja selittävät kasvihuonekaasu metaanin puuttuminen Nasan mittauksesta ja hiilinielujen virallisen laskennan keskittyminen ihmisen vaikutuksiin.
Näin toteaa HS:lle Nasan tutkija ja satelliittimittauksen tuloksista kertoneen raportin pääkirjoittaja Brendan Byrne.
”Erot eivät tosiaan ole niin suuria kuin miltä aluksi voisi näyttää”, Byrne kertoo videohaastattelussa.
Tomi Engdahl says:
Offset your carbon dioxide footprint
Calculate your carbon footprint in order to estimate and offset your emissions.
https://curb6.com/offset
Tomi Engdahl says:
Uusi ennuste: Pelätty “väestöpommi” ei ehkä räjähdäkään
Mikäli valtiot tarttuvat toimiin, maailman väkiluvun huippu saatetaan nähdä jo ennen vuosisadan puoliväliä.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/a157cb77-5e71-485e-b3fd-f81c88de8368
Pelätty ”väestöpommi” ei välttämättä toteudukaan.
Vastikään julkaistun artikkelin mukaan maailman väkiluvun huippu saatetaan saavuttaa aiemmin ja matalampana kuin on uskottu. Asiasta uutioi The Guardian.
Rooman klubin tilaamassa tutkimuksessa esitetään, että nykytrendien perusteella maailman väkiluku saavuttaa 8,8 miljardin ihmisen huipun vuosisadan puolivälissä. Sen jälkeen väkiluku romahtaa nopeasti.
Mikäli valtiot panostavat väestöjensä koulutustason ja keskitulon nostamiseen, huippu saatetaan nähdä jo aiemmin.
8 miljardin väkiluku saavutettiin viime marraskuussa.
Väestömäärän väheneminen tietää hyvää ympäristölle ja ilmastolle, ennustavat tutkijat.
Kirjoittajat kuitenkin varoittavat, ettei matalampi syntyvyys yksin ratkaise planeetan ympäristöongelmia.
– Tämä (tutkimus) antaa meille syitä uskoa, ettei väestöpommi räjähdä. Kohtaamme silti edelleen merkittäviä haasteita ympäristön näkökulmasta. Meidän täytyy tehdä paljon töitä pystyäksemme vastaamaan nykyiseen kehitykseen, jossa ylikulutamme ja ylituotamme. Ne ovat suurempia ongelmia kuin väkiluku, Ben Callegari kommentoi Guardianille.
World ‘population bomb’ may never go off as feared, finds study
https://www.theguardian.com/world/2023/mar/27/world-population-bomb-may-never-go-off-as-feared-finds-study
Population likely to peak sooner and lower than expected with beneficial results – but environment is priority
The long-feared “population bomb” may not go off, according to the authors of a new report that estimates that human numbers will peak lower and sooner than previously forecast.
The study, commissioned by the Club of Rome, projects that on current trends the world population will reach a high of 8.8 billion before the middle of the century, then decline rapidly. The peak could come earlier still if governments take progressive steps to raise average incomes and education levels.
The new forecasts are good news for the global environment. Once the demographic bulge is overcome, pressure on nature and the climate should start to ease, along with associated social and political tensions.
Tomi Engdahl says:
Yksi ilmastonmuutoksen uhreista on yöuni ja se voi johtaa moniin terveyshuoliin
Lämpösaarekeilmiö nostaa yölämpötiloja etenkin suurissa kaupungeissa, kun päivällä kuumennut betoni ja asfaltti luovuttavat lämpöä öisin.
https://yle.fi/a/74-20022637
Tomi Engdahl says:
”Viimeinen varoitus” – tuhansien vuosien päähän vaikuttavia päätöksiä tehdään nyt, sanoo IPCC
Rosa Lampela21.3.202312:02|päivitetty21.3.202312:02ILMASTONMUUTOSTIEDE
Pariisin sopimukseen kirjattu 1,5 asteen lämpeneminen saavutetaan todennäköisesti viimeistään 2030-luvun alkupuolella.
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/viimeinen-varoitus-tuhansien-vuosien-paahan-vaikuttavia-paatoksia-tehdaan-nyt-sanoo-ipcc/f53104b7-74c5-41ef-9785-81a796d58aea
Tomi Engdahl says:
https://otsokivekas.fi/2023/04/hanasaari-b-on-sammunut/
Tomi Engdahl says:
Carbon dioxide removal is not a current climate solution — we need to change the narrative
https://www.nature.com/articles/d41586-023-00953-x
Drastically reduce emissions first, or carbon dioxide removal will be next to useless.
Carbon dioxide removal (CDR) is what puts the ‘net’ into ‘net zero emissions’. All pathways to limit global warming to 1.5–2 °C above pre-industrial levels that have been assessed by the Intergovernmental Panel on Climate Change require rapid decarbonization to start now. But they also require the removal of CO2 from the atmosphere because we won’t be able to eliminate carbon emissions entirely on the required time scales. ‘Hard to abate’ sectors such as aviation and shipping will remain large sources of greenhouse gases even in the most optimistic scenarios. Residual emissions will mean that we cannot achieve a zero-emissions goal, and we will need CDR to reach a net-zero target. Historically, this has meant planting or maintaining trees, but removing CO2 from the atmosphere and storing it in the ground, the ocean or in products will be more durable.
However, businesses are springing up that promise various CDR techniques as climate solutions for today. Others are enthusiastically buying carbon credits — essentially, investments in planting trees, or other future CDR capacity — as part of their current decarbonization commitments.
Take the proposed US DAC hubs, for example. Each facility is eventually expected to extract one million tonnes of CO2 each year.
In 2022, the world emitted 40.5 billion tonnes of CO2 (P. Friedlingstein et al. Earth Syst. Sci. Data 14, 4811–4900; 2022). At that rate, for every year of operation at its full potential, each hub would take the atmosphere back in time by almost 13 minutes, but in the time it took to remove those 13 minutes of CO2, the world would have spewed another full year of CO2 into the atmosphere.
Meanwhile, if everyone on Earth planted a tree — 8 billion trees — it would take us back in time by about 43 hours every year, once the trees had matured.
The time-machine analogy reveals just how futile CDR currently is.
few years, and we need to direct it well. We must stop talking about deploying CDR as a solution today, when emissions remain high — as if it somehow replaces radical, immediate emission cuts.
Back to the future
It’s a different story if we successfully decarbonize enough in the coming 20–30 years.
If we reduced emissions to around 10% of current levels — 4 billion tonnes of CO2 a year — a DAC plant capable of removing one million tonnes would be a time machine taking us back just over 2 hours instead of 13 minutes. At that point, it would take 4,000 facilities to reach net zero in any given year, presuming they were fully powered by renewable energy.
In reality, residual emissions will probably be 18% of our current total (H. J. Buck et al. Nature Clim. Change https://doi.org/j4jg; 2023), so we will have to scale up CDR substantially to reach net zero. Still, it might be feasible to build 7,290 DAC hubs or deploy other CDR technology.
In the meantime, research is needed to seek CDR methods that minimize land use and energy consumption, and can be scaled up rapidly and cheaply.
Not all techniques that work in the laboratory will work in the real world. Some might come with heavy costs for biodiversity and the environment. Developing methods to verify that CDR works is a major challenge. It will be many years before we have the science to tell us which methods work and whether they harm or benefit the environment.
Humanity has never removed an atmospheric pollutant at a global, continental or, even, regional scale — we have only ever shut down the source and let nature do the clearing up. This is the case for chlorofluorocarbons and stratospheric ozone destruction, for sulfur dioxide and acid rain, and for sulfur and nitrogen oxides and photochemical smog. We must be prepared for CDR to be a failure, leaving us to rely on the environment to stabilize atmospheric CO2 over thousands of years. This is another argument for rapid decarbonization.
The scale of the challenge is immense.
Tomi Engdahl says:
Vedyn käytöstä autojen polttoaineena paljastui ongelma – Vety reagoi metaania hajottavan ”ilmakehän pesuaineen” kanssa, tutkijat havaitsivat
https://tekniikanmaailma.fi/vedyn-kaytosta-autojen-polttoaineena-paljastui-ongelma-vety-reagoi-metaania-hajottavan-ilmakehan-pesuaineen-kanssa-tutkijat-havaitsivat/
Tuoreen tutkimuksen mukaan vety ei ehkä olekaan niin ympäristöystävällinen autojen polttoaine kuin on ajateltu. Päinvastoin, sen käyttö saattaa vaikuttaa ilmastoon varsin samoin tavoin, kuin perinteisten öljypohjaisten polttoaineiden.
Tutkimusartikkeli aiheesta julkaistiin Nature Communications -tiedelehdessä vuoden 2022 lopulla, ja aiheesta kirjoittavat muun muassa SciTechDaily ja Jalopnik.
PRINCETONIN YLIOPISTON ja National Oceanic and Atmospheric Administrationin (NOAA) tutkijoiden selvityksen mukaan ilmakehän alemmissa kerroksissa tapahtuva kemiallinen reaktio saattaa rajoittaa vedyn mahdollisuuksia toimia puhtaana polttoaineena.
Syy johtopäätökseen on se, että vety reagoi ilmakehässä samaisen molekyylin kanssa, joka hajottaa metaania. Tämä molekyyli on hydroksyyliradikaali, joka tunnetaan myös “ilmakehän pesuaineena”.
JOS VETYPÄÄSTÖT kasvavat tietyn rajan yli, on seurauksena todennäköisesti metaanin lisääntyminen ilmakehässä, koska “pesuainetta” ei ole enää tarpeeksi. Kasvihuonekaasu-metaanin nykyistä suuremmalla määrällä on puolestaan pitkäkestoiset vaikutukset planeettamme ilmastoon.
“Jos päästät vetyä nyt jonkun verran ilmakehään, lisää se metaanin kertymistä tulevina vuosina”,
“Vaikka vedyn elinkaari ilmakehässä on vain noin pari vuotta, näkyvät sen metaanivaikutukset vielä 30 vuoden päästä.”
Tomi Engdahl says:
Switching to Hydrogen Fuel Could Cause Long-Term Climate Consequences
https://scitechdaily.com/switching-to-hydrogen-fuel-could-cause-long-term-climate-consequences/
Tomi Engdahl says:
Suomen vetytaloussuunnitelmat vaarassa? Vetykaasu voi aiheuttaa metaanin määrän kasvua ilmakehässä
https://www.findance.com/uutiset/63673/suomen-vetytaloussuunnitelmat-vaarassa-vetykaasu-voi-aiheuttaa-metaanin-maaran-kasvua-ilmakehassa
Suomesta on kaavailtu vetytaloutta. Se nähdään sekä tulevaisuuden kannattavana liiketoimintana että myös keinona vähentää ilmastopäästöjä sekä varastoida energiaa kaasun muodossa [lähde].
Uusi tutkimus [lähde] saattaa kuitenkin aiheuttaa huolta sen käyttökelpoisuudesta vihreänä polttoaineena.
Princetonin yliopiston ja National Oceanic and Atmospheric Associationin tekemä tutkimus viittaa siihen, että vetykaasun aiheuttama kemiallinen reaktio alemmassa ilmakehässä voisi rajoittaa vedyn potentiaalia puhtaana polttoaineena.
Tomi Engdahl says:
https://hackaday.com/2023/04/04/the-liquid-trees-of-belgrade-the-facts-behind-the-furore/
Tomi Engdahl says:
How industrial exhaust heat could be used to extract carbon dioxide
Clever use of absorbent materials could help harness the 80% of industrial exhaust heat energy that is currently wasted to power carbon capture technology.
https://www.nature.com/articles/d42473-022-00496-1
Tomi Engdahl says:
https://hackaday.com/2023/04/11/using-old-coal-mines-as-cheap-sources-of-geothermal-heat/
Tomi Engdahl says:
Shutting down nuclear power could increase air pollution
If reactors are retired, polluting energy sources that fill the gap could cause more than 5,000 premature deaths, researchers estimate.
https://news.mit.edu/2023/study-shutting-down-nuclear-power-could-increase-air-pollution-0410
Nearly 20 percent of today’s electricity in the United States comes from nuclear power. The U.S. has the largest nuclear fleet in the world, with 92 reactors scattered around the country. Many of these power plants have run for more than half a century and are approaching the end of their expected lifetimes.
Policymakers are debating whether to retire the aging reactors or reinforce their structures to continue producing nuclear energy, which many consider a low-carbon alternative to climate-warming coal, oil, and natural gas.
Tomi Engdahl says:
https://www.facebook.com/100063532115207/posts/pfbid036X8Ps91mQJ7nF1hzz88CkVxix5VQJws41UsdCPvXtjgxQcVSbiCLgUQb4R51fVXxl/
Think companies in ESG indices are “good for the world”? Think again.
Studying the science-based net impact of companies in the S&P 500 ESG index reveals that a whopping 1/3 of them are net negative. Many major players, like ExxonMobil and McDonald’s, simply cause more harm than good for the surrounding world.
Challenge your assumptions and understand the science-based impact of over 10,000 companies with the world’s largest open database on company impact.
Explore the S&P 500 ESG index on the Upright Platform:
https://uprightplatform.com/browse?filters=%7B%22predefinedSet%22%3A%5B%22SP500ESG%22%5D%7D
#ESG #impactinvesting #sustainability
Tomi Engdahl says:
By 2100, Only One City In The World May Be Able To Host The Winter Olympics
https://www.iflscience.com/by-2100-only-one-city-in-the-world-may-be-able-to-host-the-winter-olympics-62452
Tomi Engdahl says:
https://hackaday.com/2023/05/19/faster-glacier-melting-mechanism-could-cause-huge-sea-level-rises/
Tomi Engdahl says:
. Power and energy efficiency are key enablers in the transition to renewable energy and the electrification of more applications. Infineon’s semiconductor solutions for the IoT contribute to digitalization and decarbonization by enabling smart energy management from power generation through transmission and storage to consumption.
https://www.mwrf.com/technologies/components/semiconductors/video/21266671/electronic-design-taking-on-decarbonization-and-digitalization-in-electronics
Tomi Engdahl says:
Ilmasto lämpenee nyt rajusti – ilmastotutkijat: Pariisin sopimuksen tavoitteet alkavat murentua parissa vuodessa
Kyseessä on ensimmäinen kerta ihmisen historiassa, kun maapallon lämpötila on nousemassa näin korkeaksi, sanoo Britannian Met Officen huippututkija.
https://yle.fi/a/74-200326730
Tomi Engdahl says:
Mitä ihmettä? USA pumppaa vuodessa 2 600 000 tonnia hiilidioksidia ilmaan kallioperän esiintymistä, vaikka maailma pyrkii siitä eroon kaikin keinoin
Päivitetty
13.5.2023
10:24
Noin neljännes Yhdysvaltain teollisesta hiilidioksidista saadaan fossiilisista lähteistä.
https://www.talouselama.fi/uutiset/mita-ihmetta-usa-pumppaa-vuodessa-2600000-tonnia-hiilidioksidia-ilmaan-kallioperan-esiintymista-vaikka-maailma-pyrkii-siita-eroon-kaikin-keinoin/4f0d04e2-2354-4fa3-80d5-6b102667f00a
Tomi Engdahl says:
20 VUOTTA SITTEN: MAAILMA VETYTALOUDEN KYNNYKSELLÄ
https://www.ku.fi/artikkeli/4864129-20-vuotta-sitten-maailma-vetytalouden-kynnyksella
Saasteeton ja ehtymätön energiamuoto otetaan käyttöön muutaman vuosikymmenen kuluessa, professori Peter Lund uskoi vuonna 2003.
Tomi Engdahl says:
https://www.electronicdesign.com/technologies/embedded/video/21266415/electronic-design-addressing-decarbonization-and-digitalization-in-electronics?utm_source=EG+ED+Analog+%26+Power+Source&utm_medium=email&utm_campaign=CPS230525023&o_eid=7211D2691390C9R&rdx.identpull=omeda|7211D2691390C9R&oly_enc_id=7211D2691390C9R
Power and energy efficiency are key enablers in the transition to renewable energy and the electrification of more applications. Infineon’s semiconductor solutions for the IoT contribute to digitalization and decarbonization by enabling smart energy management from power generation through transmission and storage to consumption.
Tomi Engdahl says:
https://hackaday.com/2023/05/30/methane-tracking-satellites-hunt-for-nasty-greenhouse-gas-emissions/
Tomi Engdahl says:
Most people eat meat and dairy with little thought of the consequences. Yet those consequences are planetary in scale. Raising livestock for meat, eggs and milk accounts for roughly 14% of all man-made greenhouse gas emissions. Beef production is the biggest driver of forest loss within agriculture. The meat industry has been linked to a host of other environmental harms, including water pollution.
https://www.iflscience.com/the-meat-paradox-how-your-brain-wrestles-with-the-ethics-of-eating-animals-62696
Tomi Engdahl says:
https://hackaday.com/2023/06/08/tree-planting-festivals-air-cannons-self-burying-seeds-and-the-complexities-of-reforestation/
Tomi Engdahl says:
The Verge:
As Microsoft aims to be carbon negative by 2030, a review finds 14 out of 27 of the company’s top production suppliers have increased their emissions since 2020
Microsoft’s dirty supply chain is holding back its climate ambitions
https://www.theverge.com/23745933/microsoft-fossil-fuels-suppy-chain-emissions-climate
The Verge reviewed dozens of emissions reports from Microsoft’s suppliers and found some of them power their entire operations with fossil fuels.
Tomi Engdahl says:
Water-Saving Strategies for the Bathrooms of the Future
https://www.archdaily.com/1000859/water-saving-strategies-for-the-bathrooms-of-the-future?utm_source=SocialMedia&utm_medium=Facebook&utm_campaign=ArchDaily&fbclid=IwAR1g2K5K4xCmk7gPa9pwMh1dIOkInvdES9_dslgRfd_W9U-QqmJnkGjA5eQ_aem_th_AQLviGi7jW9Z8Uq_CE1s7WPxKsrxEuqYfMphhRBHacmncRS8ws4Xy5YLx46Qpx2kiC7tb75AIC_LrbO0D8z4mYyt
As a major current and future challenge, the climate crisis is defining the way architecture is adapting and designing the built environment. Today’s actions are key for the development of a sustainable and livable future, in which we need to adjust our behavior while responding to environmental changes. The two most critical changes are the water crisis and CO2 emissions, which have prompted calls for conserving water in an attempt to salvage the resources we still have and reduce our energy consumption required to heat the water. In terms of how this translates to architecture, making good use of natural resources is an essential part of a truly efficient design strategy, which can be incorporated with the creation of new spaces and innovative products in architecture projects.
Tomi Engdahl says:
Suomi ei saavuta hiilinielutavoitetta – Ilmastoministeri: Neuvotellaan päästövelka pois
Ilmasto- ja energiaministeri Kai Mykkänen (kok) haluaa Suomelle paremman version kiistellystä ennallistamisasetuksesta.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/6543b330-5a1e-4539-815b-70d018509772
Suomi ei tule pääsemään vuosien 2021–2025 hiilinielutavoitteeseen. Se tarkoittaa Ilmastopaneelin arvion mukaan miljardiluokan laskua Suomelle.
Tuore ilmasto- ja ympäristöministeri Kai Mykkänen (kok) pitää tilannetta mahdottomana, eli ”mission impossible”. Hän ehdottaa Iltalehden haastattelussa, että Suomi neuvottelisi EU:n kanssa sopimuksen, jolla päästövelka kuitataan.
– Täytyisi päästä EU:n kanssa sopimukseen siitä, että tällainen kertaluontoisista, epäsuotuisista olosuhteista ja kohtuuttomasta laskentatavasta johtuva päästövelka sovitaan pois, Mykkänen sanoo.
Mykkäsen mukaan ongelman taustalla on uudet hiilinielujen laskentamenetelmät ja puuntuonnin loppuminen Venäjältä Ukrainan sodan myötä.
Ilmastopaneelin mukaan Suomen pitäisi hankkia nyt hiilinieluyksiköitä. Niiden kustannus voi nousta miljardiluokkaan. Mykkäsen mukaan nieluyksiköt voivat olla osa paketti, mutta koko vajetta ei niillä tule paikata.
Entä jos päästövelkaa ei saada neuvoteltua pois?
– Me emme lyö hanskoja missään nimessä tiskiin, tämä on ollut koko ajan myös neuvotteluissa periaate, Mykkänen sanoo.
– Kyllähän EU:n kanssa täytyy pystyä tämä sopimaan, koska komissio tarvitsee nyt myös liittolaisia, kun rakennetaan seuraavia ympäristö- ja ilmastolainsäädännön paketteja.
Mykkänen antaa myös kritiikkiä EU:n toiminnalle.
– On ihan rehellisesti sanottuna terveellistä, että Brysselissä on nyt havahduttu siihen, että tällainen liian yksityiskohtainen pakkopaitasääntely näissä ympäristöasioissa johtaa karhun palvelukseen itse asialle, Mykkänen sanoo.
Ennallistamisasetus vastatuulessa
Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta hylkäsi tällä viikolla luonnon ennallistamisesityksen. Asetus oli herättänyt Suomessa kovaa kritiikkiä, sillä se toisi Suomelle alustavan arvion mukaan miljardiluokan vuosittaiset kustannukset heikentyneen luonnon ennallistamisesta.
Esityksen tavoitteena oli, että luontoa ennallistetaan vuoteen 2030 mennessä vähintään 30 prosenttia. Suomessa ennallistamista koskeva pinta-ala olisi arvion mukaan 1,2 miljoonaa hehtaaria.
Asetuksen kaatuminen EU:n ympäristövaliokunnassa on Mykkäsen mukaan yllättävää.
– Vuosi sitten tällaista ei olisi voinut kuvitellakaan. Uskon, että tämä johtaa heräämiseen, että nämä asiat täytyy tehdä realistisesti ja oikeasuhtaisesti.
Mikä on ennallistamisasetuksen lopullinen kohtalo?
– Me lähdemme hakemaan Suomelle parempaa versiota. Sellaista, joka ei voi johtaa siihen, että Suomi maksaa asukasta kohden kymmenen kertaa enemmän kuin joku Keski-Euroopan maa siitä johtuen, että siellä on raivattu pellot ja rakennettu kaupungit jo keskiajalla ja meillä vasta viime sotien jälkeen, Mykkänen sanoo.
Mykkäsen mukaan asetus on ”surullinen esimerkki” siitä, että kaikki pyritään ahtaamaan yhteen sapluunaan.
– Suomen olosuhteissa täytyy olla ihan eri lähtökohdat kuin sellaisessa maassa, jossa metsää on 10 prosenttia, kun meillä sitä on yli 70 prosenttia, Mykkänen sanoo.
Hiilinegatiiviseksi 2030-luvun puolivälissä
Hallitusneuvotteluissa yksi keskeinen kiista koski ilmastokysymyksiä. Perussuomalaiset eivät pitäneet vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitetta järkevänä politiikkana.
Mykkänen kertoo, että puolueet ovat yhteisymmärryksessä seitsemän viikkoa kestäneiden vääntöjen seurauksena.
– Päästiin yhteisymmärrykseen myös perussuomalaisten kanssa siitä, että me loikataan hiilinegatiivisuuteen 2030-luvun puolivälin tienoilla ja tehdään se nimenomaan puhtaan teollisen murroksella, Mykkänen sanoo.
Hän nostaa esimerkkinä paljon esillä olleen polttoaineiden jakeluvelvoitteen eli sen kuinka paljon liikennepolttoaineista tulee olla uusiutuvaa alkuperää. Jakeluvelvoite on nyt 13,5 prosenttia ja nousee vuoteen 2027 mennessä 22,5 prosenttiin.
Jakeluvelvoitteen kautta hoidettuna yhden hiilidioksiditonnin päästövähennyksen hinnaksi tulee noin 500 euroa. Mykkäsen mukaan teollisuuden puolella samaan päästään alle sadalla eurolla. Näitä hallituksen on tarkoitus keskittyä.
Tomi Engdahl says:
Earth Keeps Breaking Temperature Records Due to Global Warming
On Monday, the global average temperature was the highest it’s ever been. It was even hotter on Tuesday.
https://www.bloomberg.com/news/articles/2023-07-04/world-records-hottest-day-ever-on-july-3?fbclid=IwAR0Fjgwp64UchgKtrAW-qSTi4EBGlGBijb2ur_oI9SkOeW6_Uwxj27fBUjs#xj4y7vzkg
Global temperatures have smashed through records this week, underscoring the dangers of ever-increasing greenhouse gas emissions generated from burning fossil fuels.
The average worldwide temperature reached 17C (63F) on Monday, just above the previous record of 16.9C in August 2016, according to data from the National Centers for Environmental Prediction. The threshold only lasted a day. On Tuesday, the average temperature hit 17.2C.
Tomi Engdahl says:
Eilen oli maailmanhistorian lämpimin päivä.
Tomi Engdahl says:
Global Vegan Diet Could Buy Us 30 Years By Halting Emissions Increases
https://www.iflscience.com/global-vegan-diet-could-buy-us-30-years-by-halting-emissions-increases-62460?fbclid=IwAR0rEgGNJtl4A377FDu1rG8dv5zyypTg8hw2tOK3fUDOX8dYoeGeosWUFsY
Animal agriculture releases the potent pollutants methane and nitrous oxide, both of which are key culprits in Earth’s emissions problem. However, new research is claiming that the introduction of a plant-based diet and eradication of animal farming could see their concentrations in the atmosphere drop dramatically “within decades”.
Published in the journal PLoS Climate, the peer-reviewed paper used computer simulations and modeling to predict the outcome of a global vegan diet in combination with stopping animal agricultural practices across the planet. Their results showed that the combined effect could stabilize greenhouse gases for 30 years and offset 68 percent of carbon dioxide (CO2) emissions for the century.
The study was co-authored by Patrick Brown, a professor emeritus in the department of biochemistry at Stanford University and founder and CEO of Impossible Foods, and advisor to the company Michael Eisen, a professor of genetics and development at UC Berkeley (both of whom, it’s worth noting, have much to gain from the growing use of alternatives to animals in food production).
Tomi Engdahl says:
How much CO2 does soft drinks release?
One volume means 1 L of CO2 in 1 L of drink. This is equivalent to 1.96 g/L (normally quoted as 2 g/L). A typical carbonated soft drink contains approximately 3–4 volumes (6–8 g/L) CO2.
https://www.sciencedirect.com/topics/agricultural-and-biological-sciences/carbonation