Yesterday I passed SFS6002 electrical safety course and got SFS 6002 käytännössä book. SFS 6002 electrical safety training is for all electrical work in Finland engaged in compulsory education, which must be renewed every five years. Now I know somewhat more than before on electrical safety related to electrical installations.
SFS6002 is a Finnish standard how electrical work should be performed safely. It is based on European general standard EN 50110-1 (Operation of electrical installations – Part 1: General requirements) plus Finnish national additions to it.
If you want to get your hands on the original European EN 50110-1 standard, you need to buy it. There are also free information on standard available: British edition of the standard BS EN 50110-1:2004 can be found on-line.
819 Comments
Tomi Engdahl says:
https://www.koneviesti.fi/huolto-ja-tekniikka/a24bdc98-cd48-4103-89e2-0faadc3f575f
Tomi Engdahl says:
https://www.reddit.com/r/memes/comments/asg686/dont_you_dare_to_assume_the_electrical/?rdt=55682
Tomi Engdahl says:
https://marek.tukes.fi/ilmoitus.aspx?fbclid=IwY2xjawHzVEFleHRuA2FlbQIxMQABHW8f_sLhUcDJbrGqz2B5KClpR07rgE2NOc8ojwCzKEkUc1-lKN64Nk541w_aem_ff029GQFChuwZxl3i1Tgyg
Tomi Engdahl says:
https://www.stul.fi/tukes-muistuttaa-dokumentoinnin-tarkeydesta-stulin-kanssa-laadittu-pelisaannot-poikkeustilanteita-varten/
Tomi Engdahl says:
https://tukes.fi/sahko/sahkotyot-ja-urakointi/sahkopatevyydet-ja-tyoalueet#876f67dd
Tomi Engdahl says:
https://tukes.fi/sahko/sahkoasennusten-kayttoonottovaiheen-tarkastukset?fbclid=IwY2xjawHx6rNleHRuA2FlbQIxMQABHbw-KV8DeLxOrPGsLUbKnoMua6gUNyvBq4WhHcbkZSO15OfaPHtOj3ggwQ_aem_2CTtYMQDjVfsFRG69fL85w#876f67dd
Tomi Engdahl says:
EU:n uusi tuoteturvallisuusasetus on astunut voimaan: jatkossa myös kuluttajat voivat ilmoittaa vaarallisista tuotteista
https://kuluttaja.fi/fi/artikkeli/eun-uusi-tuoteturvallisuusasetus-on-astunut-voimaan-jatkossa-myos-kuluttajat-voivat-ilmoittaa-vaarallisista-tuotteista?sfmc_id=0031v00002bO5ZvAAK&utm_source=sfmc&utm_term=tuoteturvallisuusasetus&utm_content=523919&utm_id=353e32a2-7e8d-4810-956d-1ec31d9c5a55&sfmc_activityid=3813344a-d86c-4579-82f0-9c5746d954e6&utm_medium=email&utm_campaign=single-purchase&fbclid=IwY2xjawH064NleHRuA2FlbQIxMQABHdvpPDQsF-q9eYx5e1nuEzWqQLV-hUG3dN7rFSJf-yCUud58kJplfbNUgQ_aem_lcpXCxaxR_TAj_iOw_msPQ
EU:n laajuiseen Safety Gate -järjestelmään ilmoitetut vaaralliset tuotteet ovat olleet viranomaisten vastuulla. Uuden tuoteturvallisuusasetuksen myötä myös kuluttajat voivat ilmoittaa vaarallisista tuotteista.
Joulukuun 13. päivästä 2024 lähtien EU:n alueella toimivien yritysten on noudatettava uutta tuoteturvallisuusasetusta, Euroopan kuluttajajärjestö BEUC kertoo tiedotteessaan.
Valmistajien ja viranomaisten on jatkossa otettava huomioon uudistetut tuoteturvallisuuskriteerit, ja jälleenmyyjien kuten verkkokauppojen vastuu myynnissä olevien tuotteiden alkuperän jäljitettävyydestä kasvaa.
Tomi Engdahl says:
Sähkötyökalujen liitäntäjohdothan saa TSI vaihtaa? Pitäisi löytää työkaluihin sellaista 3×1.5 kumikaapelia, joka ei kangistu kylmässä. Mikä merkintä kaapelin ominaisuuksissa kertoo pakkasen kestävyydestä?
H07RN-F on hyvä peruskaapeli siirrettäviin työkaluihin. Mutta melkeinpä se on sitten valmistajan spekseistä katsottava mikä on pakkaskesto. Erityisen hyvää on ainakin H07BQ-F, missä PUR-eriste. Se kestää todella hyvin kulutusta, eikä mene helpolla takkuun.
HO7RN
Entä H05RR-F ?
jäykistyy.
Tomi Engdahl says:
Kylmä kangistaa kaapelinkin
https://rakennusmaailma.fi/kylma-kangistaa-kaapelinkin/
Pakkasten kiristyminen asettaa ulkona käytettävät sähköjohdot koville. Ole tarkkana, että et liitä esimerkiksi auton lohkolämmitintä vain sisäkäyttöön tarkoitetulla jatkojohdolla!
Auton lämmittimen liitäntäjohdolle on asetettu mm. taivutuskestävyydelle kylmissä olosuhteissa (-50 °C) tiukemmat vaatimukset kuin ulkokäyttöön tarkoitetuille muille jatkojohdoille.
Ulkokäyttöön tarkoitetun jatkojohdon on oltava roiskevedenpitävä, eli sillä on oltava ns. kotelointiluokitus IP44. Sisäkäyttöön tarkoitetut jatkojohdot ovat ainoastaan kosketussuojattuja, ja niiden luokitus on IP20.
”Sisätiloihin tarkoitetut jatkojohdot ja kaapelit on yleensä valmistettu PVC-muovista, joka ei kestä auringonvaloa eikä alhaisia lämpötiloja. Sisätiloihin tarkoitettua jatkojohtoa ei myöskään ole välttämättä suojattu kosteudelta”, sanoo SGS Fimkon myyntipäällikkö Mika Koivunen.
Kaapeli, joka on merkitty koodilla H05RN-F tai H07RN-F, soveltuu rakenteeltaan ja materiaaleiltaan jatkuvaan ulkokäyttöön. Myös kaapeli, jossa on koodi H05RR-F, soveltuu ulkokäyttöön.
Kaikki ulkokäyttöön tarkoitetut kumise sähköjohdot eivät nimittäin täytä tehtäväänsä kunnialla. Monet markkinoilla olevat halpatuontikaapelit halkeilevat, kun mittari näyttää miinusta, paljastaen pahimmassa tapauksessa kupariset johtimet alttiiksi kosketukselle.
Ulkokäyttöön tarkoitettujen kumikaapeleiden tulisi kestää hyisissä olosuhteissa (-35 °C) suoritettu taivutustesti. Testissä ei saa syntyä halkeamia vaippaan eikä eristeeseen. Lisäksi kaapelin vaipan täytyy läpäistä pakkaslukemissa suoritettu iskutesti.
– Varmista, että käyttämäsi johto on asianmukaisesti testattu ja turvallinen. Ainoastaan FI-merkitty johto on testattu Suomen olosuhteisiin sopivaksi.
Tomi Engdahl says:
Induktioliesi ja sen toiminta
https://www.studocu.com/fi/document/aalto-yliopisto/sahko-ja-magnetismi/induktioliesi-ja-sen-toiminta/2198773
Tomi Engdahl says:
https://tukes.fi/tee-se-itse-sahkotyot?fbclid=IwY2xjawH8ecNleHRuA2FlbQIxMQABHY1YnCVQxO1Za4_DX4ySfHqxp0AhwTxsmuJKSgUxUOxOGnFK5z7pNeFdaw_aem_fGzgzTygv-o-ODIPwiXYbQ#876f67dd
Tomi Engdahl says:
Tuli tuhosi Paavilaisten kodin, kissa kuoli liekkeihin ja koirat karkasivat – äiti: ”Kolmessa tunnissa kaikki tuhoutui”
Sähköviat aiheuttavat paloja nyt enemmän kuin koskaan.
https://www.facebook.com/share/12C6AXrWwy7/
Tomi Engdahl says:
https://tukes.fi/-/sahkolaitteistojen-kayttoonottotarkastuksissa-ja-kunnossapidossa-samoja-pulmia-vuodesta-toiseen?fbclid=IwY2xjawIElRhleHRuA2FlbQIxMQABHXO-N-zQFYqtGRgVq1Gdcd2CJEzIl-GSlbJCDL9_VyAQS9fWVGcbMdc6_g_aem_7SOrguGf0ylQ5LW88Hx9Tw#876f67dd
Tomi Engdahl says:
Vaaralliset sähkölaitteet jäävät entistä tehokkaammin Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) haaviin. Viime vuonna Tukes testautti 267 sähkölaitetta testauslaboratoriossa ja testaustulosten perusteella 56 sähkölaitetta poistettiin markkinoilta turvallisuuspuutteiden vuoksi. Eniten turvallisuuspuutteita oli latureissa ja erilaisissa led-valaisimissa. Markkinoilta poistetuissa tuotteissa oli useimmiten joko sähköiskun tai tulipalon vaara.
https://www.uusiteknologia.fi/2025/01/30/kymmenia-sahkolaitteita-poistettiin-markkinoilta-viime-vuonna/
Tomi Engdahl says:
https://etn.fi/index.php/13-news/17090-56-vaarallista-saehkoelaitetta-poistettiin-markkinoilta-viime-vuonna
Tomi Engdahl says:
https://hackaday.com/2025/02/02/is-fire-conductive-enough-to-power-a-lamp/
Tomi Engdahl says:
https://tukes.fi/kodin-sahkoturvallisuus/mita-sahkotoita-saan-tehda-itse
Tomi Engdahl says:
Tulee ymmärtää, mitä varten suojaukset on. Oikosulkusuojauksen pääasiallinen tarkoitus on estää johtoa kärventymästä oikosulkuvirran aiheuttaman lämpenemän vuoksi. Sen tarkoitus ei ole suojata sähköiskulta. Siten toiminta-aikavaatimus määräytyy suojattavan johdon ja oikosulkuvirran suuruuden mukaan. Myös ylikuormitussuojaus määräytyy vastaavin perustein (suojattavan kohteen virran kesto). Sen sijaan sähköiskujen vaikutuksilta suojaavan maasulkusuojauksen tulee toimia nopeasti, jotta sähköisku ei ehtisi aiheuttaa kuolemaa. Käyttämällä vikavirtasuojakytkintä, saadaan nopean toiminnan lisäksi huomattavasti suurempi herkkyys. jolloin suoja toimii, vaikka ihminen olisi osana virtapiiriä vastustamassa virran kulkua.
Asioiden ymmärtämistä hankaloittaa se, jotta Suomessa käytetään tarkoitukseensa huonoja sanoja. Puhutaan esimerkiksi oikosulkuvirrasta, vaikka yleensä sillä tarkoitetaan L – PE -virtaa, jolloin kyseessä on maasulku ja siten voitaisiin puhua maasulkuvirrasta. Toki tehollisesti maadoitetussa PJ-verkossa virran suuruus on varsin sama. Käytetään nimitystä vikavirtasuojakytkin, vaikka se ei toimi L – L eikä L – N -oikosuluissa, vaikka oikosulkukin on vika. Voitaisiin käyttää nimitystä maasulkusuojakytkin.
Vastauksena kysymykseen voisi sanoa, ettei silmukkaimpedanssin mittaus kerro mitään siitä, onko johdonsuojakatkaisija toimintakuntoinen, koska se ei mittauksessa laukea. Sen sijaan vikavirtasuojan mittauksessa testataan juurikin suojalaitteen toimintakuntoa. Jos vastaava mittaus haluttaisiin tehdä johdonsuojakatkaisijoille, tarvittaisiin useaa kertaluokkaa suurempia testivirtoja. Tosin sinänsä tämä on huono perustelu, koska ilman VVSK:ta silmukkaimpedanssin mittaus kuitenkin vaaditaan, vaikkei se edelleenkään kerro suojalaitteen kuntoa. Ehkäpä kyse on siitä, jotta jotain mittausta halutaan silloin, kun kyse on sähköiskulta suojaamisesta. Kun kyse on vain kaapelin ylikuumenemisen estävästä toiminnasta, ei mittausta koeta niin tärkeäksi, vaan riittää, jotta suojalaite on valittu tarpeet täyttäväksi.
Marko Mäkilä tämä oli ihan tosi hyvin ja selkeästi selitetty, kiitos!
En tullut ajatelleeksi että itse asiassa johtojen suojauksessa ei ole niin kriittistä se nopeus ja sen takia tämä oikosulkuvirran arvo on käytännössä merkityksetön. Jos oikosulkuvirta on todella pieni niin eihän se virta itse asiassa riitä edes kuumentamaan johtimia liikaa jotta tulisi ongelmia. Tällöin myöskään sulake ei laukea mikä toisaalta ei haittaa.
Eli tuo nopea laukeamisaika on käytännössä siis henkilösuojausta varten ja mikäli piiriin lisätään vikavirtasuoja, joka toimii vielä paljon nopeammin, ei tällä nopeudella enää johdonsuojakatkaisijan kohdalla ole merkitystä.
Kiitos
https://www.facebook.com/share/p/1Ab4Qkq7z8/
Kävi ilmi, että vikavirtasuojattujen ryhmien oikosulkuvirtaa ei tarvitse mitata käyttöönottomittauksissa.
Mikä ihmeen järki tässä on? Vikavirtasuoja ei suojaa tilanteissa joissa esim naula menee nollan ja vaiheen läpi.
Tällöin lienee tärkeää, että oikosulkuvirta on riittävän suuri, jotta sulake toimii kuten on laskettu.
Onko tähän jotain ihan oikeaa perustetta vai onko tässä säätäjillä ajatusvirhe?
Toinen, mistä on “tapeltu” on suojaamaan jatkuvuuden raja-arvo. Sille ilmeisesti ei ole määritelty kiinteää arvoa, vaan mittaustulosta pitää verrata laskennalliseen resistanssiin? Tämä tuntuu fiksulta, koska tällöin löydetään nimenomaan ne vikapaikat jotka poikkeavat ihannearvosta (eli siitä mikä on laskettu).
Tomi Engdahl says:
https://blog.se.com/fi/energianhallinta/sahkoturvallisuus/2022/02/miten-valokaarivikasuoja-estaa-sahkopalon/